Digiajan löytöretkeilijä (ITK’18) – Osa 2

10 vinkkiä oppimisympäristön kehittämiseen ja onnistuneeseen käyttöönottoon

Digitaalisten menetelmien avulla voidaan tarjota ajasta ja paikasta riippumattomia, joustavia ja personoituja opintopolkuja, mahdollisuuksia ja sisältöjä, henkilökohtaisten tarpeiden ja etenemissuunnitelmien mukaan, samalla tukien yhteisöllisyyttä, reaaliaikaista vuorovaikutusta ja interaktiivisuutta opiskeluyhteisöjen sisällä.

  1. Perusta tieteelliseen taustaan. Onko samaa tehty aikasemmin. Tutki, mitä on jo tehty.
  2. Selkeä rakenne ja tiedota.
  3. Varmista joustava ja helppo käyttö + tuki tarpeen mukaan.
  4. Testaa käytännössä.
  5. Tarjoa personoituu/kohdennettua sisältöä.
  6. Tarjoa tilannesidonnaista sisältöä.
  7. Tue interaktiivisuutta.
  8. Anna systemaattisesti palautetta + tee palautteenantosuunnitelma.
  9. Varmista tyytyväisyys.
  10. Varmista oppimistulokset (ennen ja jälkeen).
Tue opiskelijoiden käyttöönottoa.
Tee käyttöönottosuunnitelma! 
Yhtä välinettä yhdellä toteutuksella!

Tutkimusmatka yrittäjyyteen monimediaisin ja verkkovälitteisin keinoin yhteissuunnittelun kautta

Esityksen keskeisenä ytimenä on monimediaisuuden hyödyntäminen yhteisöllisen verkkotyöskentelyn tukena. Esitys piti sisällään ratkaisut, jotka organisaatio oli tehnyt opintojaksolle. Itearaatio 1 – yhteissuunnittelu – iteraatio 2 -kierroksien osalta. 

Enenevässä määrin opetuksen siirtyminen virtuaaliseksi vaatii uudenlaisia menetelmällisiä ratkaisuja yhteisöllisten ja monimediaisten ratkaisujen osalta, jotta oppimisessa on mukana aktiivinen osallistuminen ja oman materiaalin tuottaminen.

”Se fiilis että tässä nyt opitaan yhdessä” – opiskelijakokemuksia cMOOCista

Esityksessä kuvattiin tutkimustuloksia sekä avoimen verkkokurssien valmennuspedagoginen malli, jonka avulla Humak on saavuttanut hyviä oppimistuloksia lyhyissä cMOOCeissa.

Humak järjesti kolme erilaista kurssia verkossa, joissa työskenneltiin itsenäisesti oman aikataulun mukaisesti, mutta silti yhteisöllisesti. Tehtävien avulla pyrittiin kurssilaisten väliseen vuorovaikutukseen, vertaisarviointiin sekä yhteisölliseen oppimiseen.

Verkkoympäristössä hyödynnettiin valmennuspedagogiikkaa, jossa valmentajan (opettajan) rooli on erittäin tärkeä. Valmentaja pystyi aktivoimaan opiskelijoita tarvittaessa. Kurssien jälkeen todettiin, että oppimista olivat edistäneet aktiivinen osallistuminen, vuorovaikutustaidot sekä sitoutuminen yhteisölliseen oppimisprosessiin.

Esityksen materiaali on ladattavissa esityssivun alareunasta.

Opettaja opiskelijana – löytöretki opettamisen ytimeen

Esityksessä kerrottiin sanoin, kuvin ja esimerkein miten Maanpuolustuskorkeakoululla edistetään opettajan ammatillisesta kehittymistä. 

  • Tunnista ja tunnusta oppimiskäsityksesi – löydä itsesi opettajana.
  • Opettaja digiloikan airueena.

Tuberoom innostaa opettajat uusiin lightbord-videokokeiluihin

Tuberoom on helppokäyttöinen videopaja opettajille. Siellä opettajat voivat harjoitella esiintymistä, esittämistä sekä editointia ja samalla tuottaa omannäköisiään opetusvideoita mm. lightboardia käyttäen. Lightboard-tekniikalla on mahdollista kuvata liitutaulutyöskentelyä.

Tuberoom-tekniikka: akustiikan parantamiseksi verhoiltu kauttaaltaan mustalla kankaalla ja matolla. Valaistusta säädetään led-paneeleilla. Lightboard on pyörille alumiinikehikkoon sijoitettu suurikokoinen turvalasi, jota reunustaa lednauha. Opettaja piirtää lasille kalkkipohjaisilla, vesiliukoisilla tusseilla. Piirtäminen kuvataan lasin läpi sopivasti valaistuna, jolloin syntyy illuusio pimeästä tilasta ja katsojan huomio kiinnittyy tekstiin sekä opettajaan. Peilikuvana näkyvä teksti ja piirrokset käännetään tallennustilanteessa ohjelman avulla oikein päin.

Lightboard Technology https://www.youtube.com/watch?v=43j9RcDIv14

Lue myös osa 1

Lisätietoja Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa:

ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 10.-12.4.2019.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

Digiajan löytöretkeilijä (ITK’18) – Osa 1

ITK = Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa

ITK-konferenssi on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma. Tänä vuonna konferenssissa kokee inspiroivia puheenvuoroja ja käytännönläheisiä esityksiä teemalla ”digiajan löytöretkeilijä”. Päivät mahdollistavat myös kokeilla itse erilaisia opetusteknologisia ratkaisuja. Näytteelleasettajia on lukuisia. Konferenssin järjestelyistä vastaa Hämeen kesäyliopisto ja tapahtuma järjestetään Cumulus Resort Aulanko, Hämeenlinnassa 11.–13.4.2018. ITK-konferenssilla on jo pitkät perinteet. Lue 25-vuoden tarina täältä.

Kareliasta päiville matkasivat lehtorit Mikko Hyttinen ja Olli Hatakka sekä erikoissuunnittelija Minna Rokkila ja monimuotopedaogi Maarit Ignatius. Ohjelmatarjonnan lisäksi verkostoituminen, tapasimme vanhoja ja uusia yhteistyökumppaneita, kuten Blackboard (Moodlerooms) ja Discentum (Kyvyt.fi) sekä jokusen uusia.

Tämä blogimerkintä on Maaritin ja Minnan matkaraportti, poimintamme konferenssin ohjelmasta reaaliaikaisesti välillä 12.–13.4. Koet seuraamalla nämä ITK-päivät samanaikaisesti kanssamme.

Mikon ja Ollin opetusteknologiakokeilusta Oppimisympäristöjen virtualisointi digitaalisen 360-kamerteknologian avulla kuulet tarkemmin viimeistään Digisessä iltapäivässämme (Karelian digimessut) 9.10.2018.

Konferenssin tervetulosanat lausui Elias-robo. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen saapui saliin videoyhteyden kautta. Hän kehoitti meitä jokaista käymään kysymyksen ”Miten rakennamme koulun jossa kaikkien on hyvä olla ja oppia? ääreen. Jos ei ole oppimisen hyvinvointia, ei ole mahdollista omaksua uusia asioita. Heinosen mukaan Digitaalisuuden tarkoitus on helpottaa työskentelyä ja mahdollistaa yhteisöllisyys. 

Kokeilukeskuksen päällikkö Anneli Rautiainen Opetushallitukselta jatkoi Hienosen teemassa. Tutkimukset osoittavat, että oppimista tapahtuu pojilla enemmän koulun ulkopuolella kuin koulussa. Tytöillä päinvastoin. On siis hyväksyttävä, että oppimista tapahtuu kaikkialla. Kysymyksiä tulisi enemmän esittää oppilaitten taholta kuin opettajien. Toimintakulttuurin ja johtamisen tulisi mahdollistaa yhdessä oppiminen (yhteisopettajuus ja tiimioppiminen) hyvinvointia unohtamatta. Meidän on aika muuttua joustaviksi, ketteriksi toimijoiksi. Pois jäykästä, kankeasti toiminnasta. Rautiainen päätti puheenvuoronsa sanoihin ”Oppimista tapahtuu kaikkialla – toivottavasti myös hyvinvointia”.

Erityspedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara Helsingin yliopistosta puheenvuoron otsikko oli ”Kivikausi tai digiaika, löytöretkeilijä tarvitsee lauman”. Dosentti korosti yhdessätekemistä niin hyvässä kuin pahassa. Hyvin toimiva työyhteisö tarvitsee lauman. Yksilö tulee nähdä hyvien tekojen kautta, ei virheiden. Ketään ei saa ”cropata” yhteisöstä, tiimistä, ryhmästä.

Yrittäjä Harri Ketamo, Headaista totesi lennokkaasti, että ”Tekoäly ei korvaa opettajaa. Se mahdollistaa aidosti yksilöllisen opetuksen”. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön, ihmiset panikoituvat. Tämä kaava toistuu ja toistuu. Järjestelmät ovat hyviä renkejä. Tekoäly on ollut jokaisen meidän työkalu jo 80-luvulta. Tekoäly tulisi olla tehokkaammin, useimmissa sisällöissä osana. Tekoäly myös mahdollistaa luonnollisesti virheet, haitat. Siinä missä tekoäly manipuloi meitä niin sitä tekee myös ihminen ihmiselle. Kriittinen ajattelu ja riittävä yleissivistys on tärkeää.

Foorumiesityspoimintamme

Tässä foorumiesityksessä saatiin vastauksia siihen, miten monin eri tavoin ammattikorkeakouluissa opetushenkilöstön digipedagigista osaamista kehitetään ja miten juuri sitä tarvittavaa osaamista mitataan sekä kuvataan.

  1. Miten korkeakoulussa kehitetään henkilöstön digipedagogista osaamista?
  2. Onko korkeakoulussa olemassa tai suunnitteilla henkilöstön osaamisen kehittämistä tukevaa mentorointia, tutorointia tai vastaavaa toimintaa?
  3. Onko tarvittavaa digiosaamista kuvattu? Jos on niin miten, esim. osaamismerkit.
  4. Miten henkilöstön digipedagogista/digitaalista osaamista on mitattu tai aiotaan mitata?

Esityksessä kerrottiin myös osaamismerkkien kehittämistyöstä sekä kevään 2018 valmennusohjelman piloteista. 

eAMK-laatukriteerit verkko-opintojakson kehittämisessä

eAMK-hankkeessa rakennetaan ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa. Yhteiset laatukriteerit takaavat tarjottavien opintojaksojen laadun. Yhteiseen verkkotarjontaan valitaan alansa parhaat ammattikorkeakouluopintojaksot. Valittavien opintojaksojen tulee täyttää laatukriteereiden vaatimukset. Kriteeristö muodostuu seuraavista teemoista:

Teema 1: Kohderyhmä ja käyttäjät – Teema 2: Osaamistavoitteet, oppimisprosessi ja pedagogiset ratkaisut – Teema 3: Tehtävät – Teema 4: Sisältö ja aineistot – Teema 5: Vuorovaikutus – Teema 6: Ohjaus ja palautec – Teema 7: Arviointi – Teema 8: Kehittäminen – Teema 9: Käytettävyys ja ulkoasu – Teema 10: Tukipalvelut.

Arviointikriteerit ovat kehittämisen ja itsearvioinnin työkalu. Tässä vaiheessa ei vielä ole päätöstä siitä, miten verkkototeutusten arviointi suoritetaan. Toteutuuko se esim. eAMK-verkoston korkeakouluista kootun asiantuntijaryhmän jäsenet arvioimana vai jollain muulla tavalla. eAMK-laatukriteerit täältä.

Esitysmateriaali ladattavissa  esityssivun alareunasta.

Vaikuttavuutta webinaareilla

Toimintamallina webinaarin ja sen oheistuotteiden rakentaminen soveltuu myös opetuksessa käytettäväksi. Webinaarien järjestämisessä korostui suunnittelun ja aikataulutuksen tärkeys sekä kohderyhmän tavoittaminen.

Verkko-opetuksen laatutalkoot

Laatutekijät koostuvat verkkoympäristön rakentamisesta ja käytettävyydestä, kurssisisällöistä ja pedagogiikkasta sekä opetuksesta ja viestinnästä.

Kulkuri-verkkokoulu on tarkoitettu peruskouluikäisille, ulkomailla asuville oppilaille.
Kulkurissa verkko-opetuksen laatutalkoot viety yhteistyössä opettajien, oppilaiden, vanhempiensa asiantuntijoiden kanssa. Laatutyön perustana oli Kulkurin oppimiskäsitys – oppilaat ovat erilaisia, oppilas on aktiivinen, sisäinen motivaatio on tie parempaan oppimiseen, oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, positiivinen ilmapiiri ja palaute tukee oppimista ja motivoi, ilmiötä tutkimalla opitaan enemmän.

Mikään ei motivoi niin, kuin positiivinen palaute!

Verkko-opintoja tehdessä opettajalla on apuna laatukäsikirja, josta löytyy työskentelyä auttavia konkreettisia tarkistuslistoja. Kulkurin laatukäsikirja löytyy verkosta ja se on sieltä vapaasti hyödynnettävissä.

Esityksen materiaali on ladattavissa esityssivun alareunasta.

AMK-opinnon tuottaminen verkkoon – näkökulmia ja käytännön vinkkejä

Esitys piti sisällään kolme näkökulmaa: verkko-opetuksen tuotannon johtaminen, pedagogisen osaamisen ja käytänteiden kehittäminen sekä laadun varmistus. Taustalla Lauran digivisio.

Tiimien työskentelylle on kaksi erilaista prosessia seuraavasti:

  • Kokonaan verkossa suoritettavaan tutkintoon sisältyvät opinnot rakennetaan niitä edeltävällä lukukaudella kaksipäiväisissä tuotantopajoissa, joihin osallistuvat kaikki toteutuksessa mukana olevat opettajat.
  • Täydentävien opintojen opintojaksojen valmistelu tapahtuu opetiimeissä, jotka tapaavat toisensa 2–3 kertaa suunnittelun aikana.

Verkkokurssin toteuttaminen – ensikertalaisen kokemuksia

Esityksestä kävi ilmi, miten verkkokurssin toteuttaminen onnistui. Sekä, mitä hyötyä osallistujat saivat kurssista sekä myös se mitä eivät saaneet. Esille tuli myös se, miten heidän digitaipaleensa jatkui kurssien jälkeen. 

Auttaaksemme opettajia toteuttamaan oman verkkokurssin järjestimme koulutusta:

  1. Digipedagoginen suunnittelu
  2. Ohjaus ja arviointi digitaalisessa oppimisympäristössä sekä etäohjausmenetelmät
  3. Pilvipalveluiden monipuolinen hyödyntäminen digitaalisessa oppimisessa
  4. Opiskelijan/tutkinnon suorittajan HOKS:n, oppimisen ja osaamisen visualisointi.

Pelillistäminen ja visualisointi Moodle-ympäristössä

Toteutetut kurssisisällöt käsittelevät laaja-alaisesti hyötypelejä, pelillistämistä sekä pelien liiketoimintaa ja ansaintalogiikkaa. Pilottikursseilta löytyy digitaalista löytöretkeilyä: opiskelijaa kannustettiin etsimään verkkomateriaalin syövereistä kymmenen kultakolikkoa. Pedagogisesta  näkökulmasta kolikoiden keräämisellä pyrittiin rohkaisemaan opiskelijaa kahlaamaan läpi videoiden keskeltä myös tekstimateriaali ja tieteelliset artikkelelit.

Segabu-hankkeessa kehitettiin opintojaksoon pelillistämistä ja visualisointia Moodleympäristössä. Verkkokursseilla hyödynnettiin elementtejä, joita tavataan peleissä:

  1. Visualisoinnilla havainnollistettiin opiskeluprosessia, edistymistä sekä aktiviteetteihin osallistumista.
  2. Moodlessa pelillistäminen perustui myös aktiviteetteihin ja lohkoihin (osa vakiona, osa lisäosia).

Pilottikurssit löytyvät DIGMA.FI-oppimisympäristön osiosta Serious Games tai suoralla osoitteella http://segabu.fi. Hankesivusto löytyy osoitteesta https://segabu.wordpress.com/.

Pelillistämisestä Moodlessa lisää myös täällä.

Esityksen materiaali löytyy esityssivun alareunasta.

Laatukortit ketterien verkkokurssien tuottamisen tukena

Esityksessä kuvattiin, miten Uutta avointa energiaa (UAE) -hankkeessa (ESR) on opettajien tueksi Agile AMK -mallilla toteutettavaan ketterään sisällöntuotantoon kehitetty verkkokurssien laatukortit ja miten opettajat hyödyntävät niitä.

Laatukortit ovat: pedagogiikka, käytettävyys, sisältö ja tuotanto.  Laatukortteja käytetään verkkokurssien tuotannon eri vaiheissa. Kukin laatukortti sisältää 4–6 laatukriteeriä, joihin kaikkiin liittyy arviointikysymyksiä ja kehittämisohjeita. Laatukorteista on hankkeessa opettajilta saadun palautteen pohjalta koottu myös laatujuliste, jossa keskeiset kohdat on tiivistetty ns. huoneentauluksi. Kurssien pedagoginen laadunvarmistus käynnistetään jo suunnitteluvaiheessa, ja sitä toteutetaan koko tuotantoprosessin ajan.

Lisää tietoa laatukorteista löydät UAE-hankkeen blogista.

Ammattikorkeakouluhenkilöstön kehittämispäivät digitaalisesti, 2 päivää Moodleroomsissa ja Collaboratella

Digikehittämispäivillä jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla oli mahdollisuus toimia itse osallistujana pedagogisesti suunnitellulla verkkokurssilla, joka toteutettiin Moodleroomsin verkkokokous- ja webinaaritila Collaboratessa. Ohjelma piti sisällään etukäteen tuotettuja videoita, webinaareja ja pienryhmätyöskentelyä eri aiheista. Toteutus suunniteltiin ja toteutettiin hyödyntämällä kääteistä pedagogiikkaa ja amk:n yhteisöllistä verkkopedagogiikkaa.

Parasta antia henkilökunnan mielestä mm.:

  • ”Ei tarvinnut matkustaa”
  • Asiaan pystyi keskittymään paremmin, fyysistä tapaamista tehokkaampi ja intensiivisempi työskentely kuin kokouskeskuksessa/hotellissa”
  • ”Uuden järjestelmän ja toimintaympäristön (Moodlerooms ja Collaborate Ultra) oppiminen ja opettelu”
  • ”Kokemus yhteisöllisyydestä digitaalisesti, yllättävän toimiva ryhmätyöskentely digitaalisesti, CU mahdollistaa vuorovaikutuksen”
  • ”Hyvä tekninen toteutus”
  • ”Aikataulu piti paremmin kuin perinteisillä kehittämispäivillä”
  • ”Se paransi asennettani huomattavasti koko digikampusajatusta kohtaan!”
  • ”Kokonaisuus ja digiympäristön hyvä toimivuus yllättivät. Alustukset oli hyvin valmisteltuja ja vastuuhenkilöt osasivat käyttää CU:ta. Nautin”

Esityksen materiaalit löytyvät esityssivun alareunasta.

Moodle ryhmälähtöisen oppimisen (Team Based Learning) alustana

Ryhmälähtöinen oppiminen (Team-based learning,TBL) on opiskelijalähtöisyyteen ja yhteisöllisyyteen perustuva opetusmenetelmä. Ryhmälähtöisessä oppimisessa opiskelijat jaetaan heterogeenisiin 5–7 hengen ryhmiin, jotka pysyvät samoina koko opintojakson ajan. Menetelmässä käytetään käänteisen oppimisen periaatteita. Käsiteltävät aiheet on jaettu jaksoihin. Opettaja määrittelee kunkin jakson osaamistavoitteet. Jokaisen jakson aluksi opiskelijat tutustuvat itsenäisesti annettuun materiaaliin, joka voi olla alue oppikirjasta, artikkeleita, videoita tai muuta digitaalista materiaalia. Varsinaisella tapaamiskerralla jakson lopuksi pidetään ensin kaksi testiä.

Moodlen teemaksi on määritelty viikottainen rakenne ja Jokaisella viikolla on omat tavoitteet.
Moodlesta opiskelija saa sekä video, että tekstimuodossa viikon oppimateriaalin. Nämä opiskelijan on käytävä läpi. Perjantaisin ensin yksilöllinen osaamistesti moodlessa (testaa, onko ennakkomateriaali opiskeltu). Tämän jälkeen uudelleen ryhmätenttinä sama tentti, jolloin voidaan jakaa osaamista ja keskustella ryhmässä. Yksilötentin vastauksia opiskelija ei nähnyt tentin jälkeen, vain saamansa tuloksen. Ryhmätentin vastaukset näkyivät, jolloin ryhmä voi korjata virheellisen vastauksen, tämä tosin vähensi kokonaispisteitä.

  • Vetoomukset
  • Miniluento aiheesta

Soveltavat ongelmat, joihin ryhmät etsivät vastauksia annettujen taustamateriaalien pohjalta. Ongelmien vastaukset ladataan yhtä aikaa padletcseinälle ja satunnaisesti yksi ryhmästä esittelee ryhmän tulokset (saadaan vapaamatkustajat eliminoitua). Vertaispalaute Moodlen kautta.

Lue myös osa 2

Lisätietoja Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa:

ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 10.–12.4.2019.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

Mitä pitää tapahtua, jotta verkko-ohjaus saadaan osaksi arkea?

Kun organisaatiossa mietitään verkko-ohjausta niin se ei ole ohjaustoimien pikakassa. Ei myöskään tehostamisen ykköskanava. Ohjauspalvelu ei verkossa toteutettuna ole yhtään sen tehokkaampaa kuin muuallakaan.

Verkko-ohjaukseen varattavat resurssit

  • Aika
  • Raha – ilmainen ei ole ilmainen
  • Osaaminen – minkä verran on tarvetta järjestää koulutusta mm. verkko-ohjausosaamisen hankkimiseen, valittujen työvälineiden käyttöön ja sisällöntuotantoon.

Mitkä ovat verkko-ohjauksen tavoitteet organisaatiossa?

Verkko-ohjauksen järjestämiseksi on vähintäänkin saatava vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

  • Keitä halutaan tavoittaa?
  • Ketä ei tavoiteta?
  • Mihin tarpeeseen ja tarpeisiin halutaan vastata?
  • Otetaanko opiskelijat mukaan kehittämiseen? Suositeltavaa on, että otetaan.

Mitä ja millaisia välineitä halutaan käyttää?

Jokaisella ohjaustyötä tekevällä tulee olla samanlainen työkalupaletti, työkalukokonaisuus. On tiedettävä mitä juuri meillä, tässä organisaatiossa käytetään verkko-ohjauksessa. Sitä kautta tiedetään miten muun muassa käyttöehtojen muutokset muuttuvat, miten ne vaikuttavat verkko-ohjaustyöskentelyyn. Samoja työkaluja käyttäen osataan myös kehittää ja valita oikeita työkaluja.

Sosiaalinen kynnys ohjauskeskusteluissa eri välineissä on erilainen

Mitä verkko-ohjaus vaatii vuorovaikutuksen osalta?

  • Chat – realiaaikainen keskustelu, tekstillä. Voidaan toimi anonyymisti.
  • Keskustelukanava – eri- tai reaaliaikainen. Voidaan toimi anonyymisti.
  • Collaborate, Skype tmv. – virtuaalinen reaaliaikainen kanava. Äänellä, tekstillä ja/tai kuvalla työskentely.
  • Digitaalisen dialogin huoneentaulu by Sari Peltola (OAMK).

Mitkä työkalut toimivat minkäkin kohtaamisen osalta?

Vastuutus – Ohjaaja ja ohjattava

  • Kuka tekee?
  • Mitä tekee?
  • Mihin mennessä?

Ohjaajan tehtävä on astua mukavuusalueensa ulkopuolelle – Verkkoon.

Verkko-ohjauksen etiikka

  • Voidaanko verkko-ohjauksella tarjota laadukasta ohjausta?
  • Aiheutuuko verkko-ohjauksen käyttöönotosta jollakin osallistujalle haittaa?
  • Onko vaihtoehtoisia kanavia edelleen saataville (esim. f–to–f)?
  • Onko tarpeen laatia ”käyttäjäsopimus” verkko-ohjaukseen osallistuvien kanssa?

  • Itsemääräämisoikeus
  • Totuudellisuus
  • Luottamuksellisuus
  • Riippumattomuus
  • Ammattitaidon kehittäminen
  • Yhteistyö
  • Oma hyvinvointi

Tietoturvallisuus = tiedon eheys + saatavuus + luottamus

Jokainen voi vaikuttaa tietoturvaan:

  • varmistan fyysisen ympäristön turvallisuuden
  • käyttämäni tietokoneen, laitteiden päivitykset on ajan tasalla (palomuuri, virustorjunta, käyttöjärjestelmä, www-selaimet, sovellukset…)
  • käytän turvallisia salasanoja (älä kirjoita tunnuksia ja salasanoja paperille äläkä käytä samoja salasanoja eri palveluissa, sovelluksissa)
  • pidän huolta käyttämistäni työvälineistä
  • en tallenna verkkoon sellaista, mikä ei saa olla siellä ikuisesti
  • tarkistan käyttämäni yhteyden, sen pitää olla ohjaustilanteissa suojattu
  • en avaa epäilyttäviä sähköposteja, enkä liitetiedostoja

Perehdy aiheeseen esimerkiksi OAMK:n tuottaman oppaan Verkko-ohjaaja avulla. Se on opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Oppimistehtävien merkitys e-oppimisessa, osa 2

Kysymykseen ”Miten luoda oppimiselle mahdollisuuksia ja tehdä oppimisesta mukaansatempaavaa? saatiin vastauksia pedagogi ja opettajankouluttaja Hanne Kolilta 12.12.2017 pidetyssä webinaarissa. Aiheen osa 1 on omassa blogimerkinnässä täällä.

Learning Design – Oppimisen suunnittelu

Jokaisen oppimistehtävän suunnittelu on yksi osa laajempaa oppimisen suunnittelua. Taustalla on aina oppimistavoitteet, osaaminen ja oppimistulokset. Ne määrittävät oppimisen suunnittelua oppimisympäristöön ja käyttöön valittavia oppimisaktiviteetteja. Nykykäsityksen mukaan keskiössä tulee olla käyttäjäkokemus, jota luodaan/synnytetään oppimistehtävillä. Näin toteutettu oppimisen suunnittelu antaa vastaukset kysymyksiin: Miten opitaan? Miten viestitään? Miten selostetaan? Miten ohjeistetaan? sekä Miten osallistuja osallistuu, toimii digitaalisissa ympäristöissä?

Mikä on oppimistehtävän tehtävä?

Oppimistehtävällä on monta eri tehtävää eri prosesseissa. Niillä orientoidaan, suunnataan, ohjataan oppimaan, ohjataan opiskelemaan, ohjataan kehittämään taitoja, luodaan käyttäjäkokemusta, perehdytetään, koulutetaan, kuljetetaan, ohjataan, osallistetaan, fasilitoidaan jne. Verbit, teonsanat ovat välineitä tehtävänantoon.

Käyttäjäkokemuksen luominen on: inspiroimista, innoittamista, oivaltamaan ohjaamista, kiinnostuksen herättämistä, kiinnostuksen ylläpitämistä, ilmapiirin luomista, vaikutelman rakentamista, pedagogiikan suunnittelua, oppimisen johtamista jne.

Käyttäjokokemuksen arvionti on laadun kehittämistä, palautteen saamista, toiminnan tarkastelua, käyttäjälähtöistä ajattelua. Tähän arviointiin pitää rohkaistua, uskaltautua ja  arviontia tulee osata tehdä, jotta toteutuksesta toteutukseen on mahdollista oppia. Vain arvioinnin kautta laatu kehittyy monilla tasoilla.

Oppimistehtävän suunnittelun lähtökohdat

Jokainen joutuu pohtimaan omat lähtökohdat (kuva 1) toistuvasti, jokaisessa oppimistehtävissä:

  • Minkälaista oppimista tavoitellaan?
  • Mitä opiskelijan on tarkoitus oppia?
  • Mihin oppimisella pyritään?

Kuva 1. Oppimistehtävän lähtökohdat. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Pyrkimys voi olla kyky: tehdä jotain, oppia ja hallita informaatiota, ajatella, osallistua työkulttuuriin jne. Oppimistehtävään tulee aina sisällyttää myös oppimisen metaforia: tiedon muistamista ja mieleenpalauttamista, työ- ja opiskelukulttuuriin osallistumista sekä tiedon rakentamista ja luomista.

Suunnittelun ja arvioinnin välineitä

Hyödynnä oppimistehtävän suunnittelussa 1. havaitsemisen, 2. tulkitsemisen ja 3. tiedonprosessoinnin tasoja (kuva 2). Ensimmäisellä tasolla oppiminen on pinnallisella tasolla. Toisella tasolla opiskelija kykenee jo tuottamaan omia tulkintoja sekä syventämään oppimistaan. Oppimistehtävän tiedonprosessointitasolla, ylin taso, antaa laajalti mahdollisuuksia syventää oppimista. Eri tasojen verbien käyttö rikastuttaa oppimistehtäviä ja lisää variaatioita. Verbeillä ohjaaminen, suuntaaminen tekemään tekoja osallistetaan ja mahdollistetaan myös oppimistehtävien arvioinnin.

Kuva 2. Oppimistehtävän suunnittelun työkalu, tasot. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Oppimistehtävien suunnittelussa on tärkeää löytää omat perusperiaatteet, jotka vievät opiskelijaa kohti tavoitetta (kuva 3). Kohti lupausta, jonka olet antanut. Jokaisen opettajan tulee mallintaa omaa tekemistään ja havaita oman toiminnan nykyiset mallit sekä havaita mitä voisi tehdä eritavalla, jotta oppimistehtävien laatu paranee. Varmista oppimistehtävän suunnittelussa vähintään kuvan 3 osien mukana olo.

Kuva 3. Oppimistehtävän suunnittelussa huomioitavat asiat. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Oppimistehtävän otsikko on merkityksellinen. Sen tulisi jo itsessään sysätä opiskelijan ajatukset liikkeelle, aktivoida tehtävän tekoon eikä passivoida. Otsikko luo vaikutelma sekä aktiivisuuden/passiivisuuden suhdetta. Otsikko voi olla avoin kysymys, suljettu kysymys, väittämä, yhdistelmä jne. Oppimisen kiinnostuksen ja sen ylläpidon näkökulmasta tavoitteella johon pyritään aktivoi myös opiskelijaa. Aika määrittää osaltaan opiskelijalle oppimistehtävän vaatimustasoa. Vaiheistus on asian hahmottamistamista ja ymmärtämistä eri osina, etenemisen prosessi. Opiskelijan tulee nähdä ja tietää kaiken aikaa, kuka, missä vaiheissa ja miten oppimistehtävä arvioidaan. Työskentely ja se ohjeistaminen, tehtäväksianto sekä välineet  vaikuttavat oppimiseen. Digitaalinen osallistaminen sisältyy työskentelyyn ja välineisiin. Eri mediaisten aineistojen ja syntyvien tuotosten huomiontia ei saa unohtaa. Ohjauksen huomioiminen on elementti, joka pitää kasassa oppimistehtävän ainekset.

Miten oppimistehtävä näyttäytyy opiskelijalle?

Oppimistehtävän hamottaminen, näkymän luominen oppimisympäristössä on tärkeää. Oppimitehtävällä on kuvaava otsikko ja siihen on sisällytetty lyhyt työskentelyohje, intro. Aineisto toimivat mediaattoreina. Niitä ei voi erottaa oppimistehtävästä. Niiden välillä välittyy tietoa ja taitoja. Aineistoa tulee käyttää monipuolisesti.

Rakenna oppimitehtävään läsnäolosi. Hyödynnä mediaelementtejä mm. äänitä tehtävävänannot, tekstit. Mahdollista tekstien kuunteleminen ei vain yksikanavaisesti, lukemalla. Monimediainen oppimistehtävän hahmottaminen on tämän päivän pedagogiikkaa: ääni, teksti, video ja visualisointi. Muun muassa tiedon ja tuotoksen visualisointi, videointi,  kuvittaminen osana/rinnalla oppimistehtävän tekstin mahdollistaa useiden aistien käytön ja niillä on iso merkitys oppimiseen.

Kuva 4. Oppimistehtävän hahmottaminen opiskelijalle. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Ydinkysymys oppimistehtävien laadinnassa on Miten saan opiskelijan oppimaan? Oppimistehtävä sisältää aina yksityiskohtaiset työskentelyohjeet opiskelijalle. Ohjeilla hänet ohjeistetaan työskentelyyn, dokumentoimaan ja ennen kaikkea oppimaan. Ohjeissa kuvataan juuri tämän tehtävän tiedollinen ja/tai taidollinen tavoite sekä arviointi.

Oppimistehtävät ovat opettajan menetelmällinen keino opiskelijan oppimisessa. Niillä opettaja vaikuttaa ja ohjaa. Oppimistehtävät ovat keino saada opiskelija oppimaan pedagogisesti mielekkäästi ja mietitysti opittava asia/asiat. Oppimitehtävään siis rakennetaan sisälle uuden oppimisen toiminta. 

Siirry tehtävästä oppimistehtävään vaiheittain.

Tehtävä-pohjainen oppiminen on pinta- ja tietoa toistavaa oppimista. Tietoa käsittelevään oppimiseen, kohti syväoppimista pääset oppimistehtävä-pohjaisella oppimisen kuljettamisella. 

Aiheesta myös aiemmassa  DigIT!-blogin merkinnässä (osa 1) sekä Innoita oppimaan -kirjassa.

Kouluttajasta Holl – LEAD&LEARN -sivuilla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Oppimistehtävien merkitys e-oppimisessa, osa 1

Kysymykseen ”Miten luoda oppimiselle mahdollisuuksia ja tehdä oppimisesta mukaansatempaavaa? saatiin vastauksia pedagogi ja opettajankouluttaja Hanne Kolilta 12.12.2017 pidetyssä webinaarissa. Mikäli oppimisen avaruudesta (kuva 1) poistetaan keskeiset osat: oppimistehtävät ja työskentelyohjeet niin opiskelukokonaisuudesta poistuu kaksi merkittävää elementtiä.

Kuva 1. Oppimisen avaruus. Lähde Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Tehtävästä oppimistehtäväksi

Sanana oppimistehtävä jakautuu kahteen osaan: oppimis ja tehtävä. No mitä tällä käsitteellä –  oppimistehtävä – tarkoitetaan ja mikä merkitys sillä on e-oppimisessa. Keskeistä ainakin on, että se tuo monia mahdollisuuksia toteuttaa ydinkysymystä Miten saan opiskelijan oppimaan?

Koli tarkasteli webinaarin aluksi tehtävää ja oppimistehtävää seuraavasti:

  • Kun tehtävä nimetään pelkästään tehtävänä ja sanallistetaan hyvin koulumaisesti: Lue artikkeli > kirjoita…, Tutustu sivuun > kirjoita, Suunnittele projekti > toteuta > dokumentoi… jne.  niin pelkää termiä tehtävä käyttäen piiloutuu keskeinen tavoite: Mitä opitaan? ja Miten opitaan? Tehtäviksi kirjoitetut tehtävät ovat tyypillisesti sisältölähtöisiä ja yksittäisiä tehtäväksinatoja, irrallisia. Tällaisissa tehtäväksiannoissa ei olla pohdittu sitä, mikä on keskeisintä opintojaksolla, miksi tehtävä on merkityksellinen.
  • Oppimistehtäväksi suunniteltu tehtävä lähtee aina liikkeelle otsikosta Mitä ollaan tekemässä! Kuvataan tavoite tai pyrkimys toisin kuin pelkällä tehtävällä, jolla kuvataan tyypillisesti pelkkää toimintaa. Jokaisella oppimistehtävällä on tavoite. Ne eivät ole opettajan tehtäviä vaan opiskelijan, oppijan. Oppimistehtävä laaditaan prosessina.

Oppimistehtävä ja tavoite mallinnetaan esimerkiksi vaiheistaen/etenemistä kuvaten (kuva 2).

Kuva 2. Oppimistehtävän vaiheistaminen. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Vertaa vaiheistamista pelkkään tehtävään, jonka ohje kuuluisi esimerkisi, että ”Valitkaa joku case itsellenne ja analysoikaa se”. Näin ohjeistettu tehtävä ei tuota syvempää oppimista. Analysointitasolle jääminen ei ole korkeakouluopinnoissa riittävä taso. Alemmat tasot (tiedät, ymmärrät, sovellat) oppimistehtävät soveltuvat itseopiskeltavaksi (kuva 3). Niissä ei niukkaa resurssia kannata tuhlata. Suuntaa resurssisi käyttö tasoille syntetisoi ja arvioi.

Kuva 3. Bloomin taksonomia. Mukaillen Saarelainen, M. 2017 Flippaus-luentoaineisto.

Jotta oppimisen vaikutus olisi laajempaa, suurempaa tulee oppimistehtävät valita tarkoituksenmukaisen pedagogiikan mukaan (esim. tutkiva oppiminen, projektioppiminen, case-oppiminen jne.). Siten tehtävänannot tulevat ohjaavimmiksi, tarkemmiksi, palastelluiksi ja mahdollistavat syväoppimisen verrattuna pelkkiin tehtäviin/lyhyisiin tehtävänantoihin. Pedagogisesti päästään analysointitasoa pidemmälle ja saadaan oppimiseen syvyyttä.

Oppimistehtävät mallinnetaan pedagogiselle polulle ja kaikissa eri vaiheissa ohjataan tehtävän tekemistä. Valintavaiheessa ohjataan tehtäväksiannon ymmärtämistä. Se on selostus asiasta ja juonen kuljetus. Analysointivaiheessa ohjataan jo, ajattelua ja itse tekemistä, työstövaiheessa ohjataan asian/aineen työstämistä ja siten päästään syvemmälle käsittelyssä.

Oppimistehtävillä kuljetetaan opiskelijan/oppijan toimintaa eteenpäin. Ei pelkästään todeta jotain tehtävää. Ja kun oppimistehtävissä käytetään työelämän kaltaista kieltä, tapaa toimia tulee oppimisesta tavoitteellisempaa. Opiskelija/oppija saa useita ehdotuksia prosessin aikana siitä, miten hänestä voi tulla taitavampi ja osaavampi tekijä/työskentelijä.

Oppimistehtävillä siirryt osaamislähtöiseen oppimiseen/työskentelyyn kuin pelkällä tehtävällä, jossa helposti jäät sisältötasolle, sisältölähtöisyyteen. Oppimistehtävät ovat yhteisöllisiä ja henkilökohtaisia, kun taas tehtävät ovat tyypillisesti yksittäisiä tehtäväksiantoja, irrallisia.

Yksi ainut oppimistehtävä voi kuljettaa tavoitteellisen osaamisen karttumisen läpi opintojakson. Oppimistehtävää voidaan aina jatkaa/haarauttaa muun muassa tiedonhankintaan, tiedonjakamiseen, ohjattuihin keskusteluihin, prosessin jälkipuintiin/työskentelyn arviointiin, hyödyllisyysaspektiin, tiedon siirtämiseen sinne, missä sitä voi hyödyntää, opiskelijan/oppijan omien kysymysten asettamiseen jne. Tärkeintä on opitun tiedon siirtämisen oppiminen.

Oppimistehtävien tulee sisältää myös geneeristen taitojen oppimista, yleisiä työelämävalmiuksia. Muun muassa: oppimaan oppiminen, kriittisen ajattelun taidot, tiedon jäsentämisen ja jakamisen taidot, työskentelemään oppiminen ja uusien ideoiden kehittämisen taidot, keskustelemaan oppiminen, yhteistyön oppiminen, refletoimaan oppiminen sekä teoreettisen tiedon soveltaminen käytäntöön.

Siirry tehtävästä oppimistehtävään vaiheittain.

Tehtävä-pohjainen oppiminen on pinta- ja tietoa toistavaa oppimista. Tietoa käsittelevään oppimiseen, kohti syväoppimista pääset oppimistehtävä-pohjaisella oppimisen kuljettamisella. 

Aiheesta lisää seuraavassa DigIT!-blogin merkinnässä (osa 2) sekä Innoita oppimaan -kirjassa.

Kouluttajasta Holl – LEAD&LEARN -sivuilla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Ikäosaamisen YAMK-koulutus viedään verkkoon

Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutus on sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, joka antaa laaja-alaista osaamista ikääntymisestä ja valmiuksia uudistaa ja johtaa palveluja. Koulutus valmentaa toimimaan moniammatillisissa ikäihmisten kuntoutumista ja hyvinvointia tukevissa työyhteisöissä.

Ikäosaamisen koulutus järjestetään 2018 syksystä alkaen Karelia-ammattikorkeakoulussa verkko-opintoina. Opinnot sisältävät omaehtoista opiskelua, pienryhmätyöskentelyä, oppimistehtäviä ja verkossa tapahtuvaa ohjausta sekä palauteistuntoja. Opiskeluun ei sisälly lainkaan lähiopetusta eikä -ohjausta. Karelian Moodlerooms-oppimisympäristö mahdollistaa oppimisprosessin toteuttamisen täysin virtuaalisesti muun muassa oppijan suorituksien seurannan, virtuaalisten ohjausistuntojen ja pienryhmätyöskentelytilojen avulla.

Opettajat ovat saaneet tukea verkko-opintojen pedagogiseen ja tekniseen suunnitteluun ja tuottamiseen.  Opiskelijoille puolestaan on opintojaksolla osoitettu tukikanavat ja materiaalit. Avoimeen viestintään, toisten auttamiseen ja muun muassa vinkkeihin kannustetaan.

Kevään 2018 aikana pilotoidaan avoimen amk:n opintoina kahta ikäosaamisen YAMK-koulutuksen opintojaksoa: Ikäystävällinen yhteiskunta ja Laaja-alainen kuntoutus. Näiden pilottiopintojaksojen suunnitteluvaiheessa on mahdollisuuksien mukaan huomioitu eAMK:n verkkototeutusten laatukriteerit. Opintojaksoja kuljettaa kokoava tehtävä, joka rakentuu ja kehittyy opintojakson edetessä. Tätä prosessia tukevat niin verkko-ohjaustunnit kuin pienryhmätyöskentely. Ne myös varmistavat yksilön etenemisen prosessissa. Oppimistehtävä on yksilöllinen, tavoitteiden saavuttamista edistävä ja työelämäläheinen.

Oheisessa kuvassa on esitetty pilotoitavan Ikäystävällinen yhteiskunta -opintojakson rakenne ja etenemisen vaiheet. Kuvan asiat löytyvät Moodlerooms-toteutuksesta jäsenneltynä. Opiskelija etenee opintojaksolla vaiheittain. Kunkin vaiheen päätteeksi opiskelija tekee itsearvioinnin, jonka jälkeen hän pääsee etenemään seuraavaan vaiheeseen. Sisältökokonaisuus on laadittu yhtenäiseksi ja tukiaineksiksi opintojaksolle on sisällytetty muutama visuaalinen elementti. Käytettävyyteen on kiinnitetty huomiota: linkkien kuvaustekstit on laadittu ymmärrettäviksi ja linkit aukeavat uuteen selainikkunaan aina, kun eivät ole oppimisympäristön sisältöjä. Opiskelu onnistuu päätelaitteesta riippumatta. Sisällössä ei ole ei-tietoturvallista aineistoa.

Opintoihin osoitettu oppimateriaali tukee tavoitteita ja oppimistehtävän laatimista. Virtuaaliset keskustelukanavat, pienryhmätyöskentely ja ohjaustuntien vuorovaikutus tukevat niin opintojakson kuin yksilön henkilökohtaisia oppimistavoitteiden saavuttamista. Ohjauksen saatavuudella, läpi opintojakson, varmistetaan ohjauksen ja palautteen oikea-aikaisuus. Arviointi toteutuu niin itse- ja vertaisarviointina kuin myös opettajan arviointina.

Pilotin jälkeen kerätään opintojakson kehittämispalaute. Se käsitellään ja tutkintoon sisältyviä opintojaksoja kehitetään saadun palautteen pohjalta.

Kirjoittajat Maarit Ignatius, Tuula Kukkonen ja Lissu Suhonen

Digitaalinen työpaja mahdollistaa joustavan osallistumisen

Kareliassa pilotoidaan Humap Softwaren REAL-työkalua Pohjois-Karjala sote-osaamisen maakunnaksi-hankkeessa kevään 2018 aikana. REAL mahdollistaa kiinnostavien työpajaympäristöjen rakentamisen ja osallistujien osallistamisen ympäri maakuntaa ja yli organisaatiorajojen. Kyseessä on digitaalinen työpaja-alusta – ja myös paljon muuta. Digitaaliseksi kulmakiveksi tarkoitetaanko kompastuskiveä vai mitä osoittautuu usein sisältö ja sisällönhallinta. Realilla luodaan sisältökokonaisuuksia ja rakennetaan samalla digitaalista käyttäjäkokemusta, joka ei törmää ensimmäisenä käyttäjätunnushaasteisiin, vaan mahdollistaa yhdessä tekemisen heti.

Pilotissa keskiössä on työpajatyöskentely. Meillä jokaisella on jonkinlainen mielikuva työpajatyöskentelystä. Perinteisesti se toteutetaan paikalla olevien kanssa, mutta REAL digitalisoi työpajatyöskentelyn ja mahdollistaa työpajaan osallistumisen ajasta ja paikasta riippumatta. Koko työpajatyöskentely muodostuu reaaliaikaisesta dokumentoinnista, joka mahdollistaa osallistujien keskinäisen vuorovaikutuksen ja ajatusten vaihdon. (dokumentoidaan reaaliaikaisesti, ja se on kaikkien osallistujien käytettävissä välittömästi.) On myös helppo selvittää esimerkiksi osallistujien tietämys etukäteen ja saada siten arvokasta sisältöä itse työpajaan. Samalla aktivoidaan osallistujat jo etukäteen työskentelyn kontekstiin. Myös muunlaisen tiedon (sisältöä, odotuksia, toiveita, ilmoittautumistiedot jne.) keruu alustan kautta onnistuu.

Osallistuminen mahdollistuu millä tahansa laitteella ja yhdellä klikkauksella, sijainnista riippumatta. Osallistujille voi esimerkiksi ennakkoon jakaa tervetuloaineiston (mm. videon), joka osaltaan virittää osallistujat työpajaan. Kutsujen lähettäminen työpajaan onnistuu alustan kautta tehtävällä sähköpostilla tai vaihtoehtoisesti tekstiviestillä. Osallistujien aktiivisuutta voi seurata, ja lähettää muistutusviestejä keskusteluihin osallistumisesta, deadlineista tai ajankohtaisen materiaalin lisäämisestä. Tällainen henkilökohtainen kontaktointi sitouttaa osallistumaan ja aktivoi toimimaan tutusta (ei-digitaalinen) tavastamme poikkeavasti.

REALissa voi piilottaa ja näyttää sisältöä tarpeen mukaan. Etenemisen ja kaiken materiaalin voi kerätä samaan paikkaan. On myös mahdollista toteuttaa reaaliaikaisia gallupeja tai kerätä palautetta välittömästi työpajan päättyessä. Samoin muun muassa työpajan aineiston jakaminen koosteena on helposti tehtävissä. Aineistot voivat olla niin tekstiä, kuvaa, videoita, chatteja tai ladattuja tiedostoja.

Vaikuttaa varsin kiinnostavalta ja monipuoliselta alustalta, joten kerromme työpajakokemuksista lisää kevään aikana muun muassa tämän kanavan kautta.

Kuvat by Humap Softwaren, Real.

Kirjoittajat Maarit Ignatius, Tuula Kukkonen ja Katja Sorjonen

Opiskelutaitoilta – Verkko-opiskelun abc

Verkko-opiskelun abc – miten verkossa opiskellaan?

Opiskelu vaatii erilaisia taitoja ja on hyvä tiedostaa, mihin on hyvä kiinnittää huomiota, kun opiskelu tapahtuu verkossa? Tähän annettiin Kareliasta vinkkejä yliopistojen opiskelutaitoillassa 16.1.2018. Osallistujia oli läsnä parhaimmillaan 86. Maantieteellisesti heitä oli kaikista pääilmansuunnista. Etelä-Suomesta eniten ja pohjoisesta niukimmin. Valtaosa osallistujista opiskelee tällä hetkellä avoimessa yliopistossa ja toiseksi eniten avoimessa ammattikorkeakoulussa. Taitoiltaan osallistujista 10 ei tällä hetkellä opiskele missään oppilaitoksessa.

Johdannossa – Mitä on verkko-oppiminen? – nostettiin tärkeänä asiana esille aivot, joiden muovautuvuus on oppimisen perusta. Lue lisää aivoista halutessasi täältä. Kykymme oppia uutta säilyy koko elämän ajan. Oppimisessa pyrkimys on syväoppimiseen. Tietoja ja taitoja prosessoidaan aktiivisesti. Niitä ymmärretään, muistetaan, syvennytään, tarkennetaan eli hahmotetaan asian kokonaisuus. Opittua asiaa kehitellään edelleen ja analysoidaan, kuin myös omaa oppimista reflektoidaan läpi tiedonrakennusprosessin. Tietoa ei siirretä, kaadeta, vaan sen prosessoi jokainen opiskelija itse. Oppiminen on siis aktiivista toimintaa ja se tapahtuu opiskelijan aivoissa. Uusi tieto vaatii aina vahaa tietoa, johon se tarrautuu.

Miten verkossa opiskellaan? Singletaskaamalla ei multitaskaamalla. Keskitytään siihen tehtävään, joka on työn alla, joka pitää saattaa päätökseen. On tosiasia, että emme pysty tekemään useita asioita yhtä aikaa. Esimerkiksi oppimistehtävän tekeminen ja sosiaalisen median käyttö yhtä aikaa saa meissä aikaan vain riittämättömyyden tuntua ja keskittymiskykymme kapenee, sterssaannumme. Tauotetaan ja rentoudutaan työskentelyn lomassa. Siirrytään pois näytön äärestä. Tehdään hetki ihan jotain muuta. Annetaan aivoillemme aikaa levähtää.

Oppiminen etenee syklisesti nykyisestä tietämyksestä havaitsemiseen ja ihmettelyyn. Sen jälkeen sitä tutkitaan, siitä keskustellaan ja pohditaan tuloksia. Tietoa prosessoidaan ja ymmärretään, testataan sekä sovelletaan. Näin on opittu jotain uutta. Samaa kaavaa, sykliä toistetaan aina uuden asian, tiedon tai taidon kohdalla. Oppiminen on yksinkertaista. Harjoittele ja kehity, uskalla oppia, kokeile, salli itsellesi epäonnistumiset, älä lannistu. Onnistut! Oppiminen palkitsee aina. Tunnista itsesi oppijana, minkälainen on oma oppimistyylisi? Ja hyödynnä verkon mahdollisuuksia eri oppimistyylien hyväksikäytössä. Älä opettele tietoja ulkoa, vaan ulkoista oppimisesi. Palauta opittava asia mieleen, tärkeimmät asiat ja kokonaisuudet. Esimerkiksi selitä ne jollekin toiselle, tee kaavioita, karttoja, kuvioita, tiivistelmiä ja niin edelleen. Harjoittele ulkoistamista, jotta löydät parhaan tapasi sen tekemiseen.

Valjasta teknologiasta itsellesi kelpo renki. Verkko-opiskelussa tarvitset tietokoneen peruskäyttötaitojen (esim. oppimisympäristö, tekstinkäsittely ja kuvankäsittely) lisäksi muun muassa medialukutaitoa (mm. tiedon kriittinen ja eettinen arviointi, tiedonhankintataidot), itse- ja vertaisarviontitaitoja, rohkeutta tuoda omat ideat esille, ryhmätyöskentelytaitoja sekä keskeneräisyyden ja muutosehdotusten sietämistä.

Miksi verkko-opiskelu?

Verkko-opiskelu on joustavaa ajasta ja paikasta. Parhaimmillaan se mahdollistaa myös yksilöllisen etenemisen, on sosiaalista ja pelillistä. Verkossa meillä on käytössä teknologia, kuten kuva, ääni, video ja verkko mahdollistaa nopean niin informaation jaon kuin sen vaihtamisen, ulkoistamisen. Asiantuntijoiden aineistojen käyttö on helppoa, toisin sanoen laajojen tietovarastojen käyttö mahdollistuu ajasta ja paikasta riippumatta.

Pelaaminen on suotavaa – vai onko – on se. Pelaaminen vaikuttaa moniin aistitoimintoihin ja kognitiivisiin taitoihin. Lue pelaamisesta lisää esimerkiksi täältä. Verkko mahdollistaa niin pelaamisen kuin yhteistyön ja on tasa-arvoista. Yhdessä tekeminen ja oppiminen onnistuu erilaisten verkkovälineiden avulla. Keskustelu, niin kasvokkain kuin verkossa, on meille kaikille tuttua toimintaa. Keskustelujen avulla muun muassa sitoudutaan ryhmän toimintaan ja tavoitteisiin. Keskustelemalla testaavat omia ajatuksia ja niiden soveltamismahdollisuuksia käytännössä. Verkossa jokaisella osallistujalla on mahdollisuus ja tilaisuus osallistua tasavertaisesti ja omalla tavallaan (esim. ajassa ja paikassa).

Kirjoittamisen ja lukemisen taitoa tarvitaan kaikissa mediaympäristöissä. Siis myös verkko-opiskelussa. Uusi kirjoittaminen -käsitteenä on uinut keskuuteemme erityisesti sosiaalisen median yleistymisen myötä. Uuden kirjoittamisen taitoalueita ovat: tekniset, multimodaaliset, sosiaaliset ja julkisuustaidot sekä monisuorittamis- ja tietoisuustaidot kuin myös luovuustaidot. Uusi kirjoittaminen motivoi ja monipuolistaa. Verkossa kommunikointi tapahtuu joko tietoisesti tai tiedostamatta näiden ”uusi kirjoittaminen” taitojen avulla enenevässä määri. Tutustu halutessasi lisää uuteen kirjoittamiseen esimerkiksi tämän videon avulla.

Rohkaistu opiskelemaan opittava asia, tieto ja/tai taito: lukemalla tekstiä, kuuntelemalla tekstiä, kirjoittamalla tekstiä, katsomalla kuvia, piirtämällä kuvia, kuvioita ja kaavioita, katsomalla videoita niin monesti kuin tarpeen, kysymällä ja keskustelemalla sekä jakamalla omia mielipiteitä ja kuuntelemalla muita.

Teksti on koostettu opiskeluillan esityksestä ja esitysaineistosta.

Lisätietoja:

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Pentti Ojajärvi

Digimessut – Flippaus

Karelian kolmannet digimessut järjestettiin 4.10.2017 Wärtsilä-kampuksella aiheena Flippaus eli Flipped Classroom. Iltapäivässä asiantuntijana toimi UEF:n oppimisympäristöjen kehittämispäällikkö Markku Saarelainen. Iltapäivään osallistui 32 Karelialaista.

Itä-Suomen yliopiston joillakin fysiikan kursseilla oli ollut erittäin heikko läpäisevyys (vain 20 %) johtuen kurssin vaikeasta aiheesta. Kurssin rakenteessa oli tehty muutos niin, että se noudatti flipped classroom menetelmää.

  • Opiskelijat tutustuvat teoriaan lyhyiden videoklippien sekä muun ennakkomateriaalin muodossa.
  • Teorian opiskelun jälkeen opiskelijalla on tehtävät, jotka voi tehdä itsenäisesti tai yhdessä opiskelijatovereiden kanssa.
  • Opiskelijat kokoontuvat tämän jälkeen opettajan kanssa keskustelemaan niistä seikoista, jotka olivat hankalia.
  • Kurssin läpäisyaste muuttui, yli 90 % opiskelijoista sai kurssin läpi.

Opiskelija saa valitse itselleen optimaalisimman hetken oppia! Teoria voidaan käydä useamman kerran läpi, kunnes sen tajuaa. Jos jotain jäi tajuamatta, pääsee keskustelemaan opettajan kanssa.

  • Kyse on toimijalähtöisestä sitoutumisesta, jossa oppilas saa käyttää opettajan tietotaitoa väylänä omaan motivoitumiseensa.
  • Pyrkimys ei ole tuottaa kompromissia, yhtä yksittäistä tapaa opettaa, joka sopii kaikille → flippausta ei ensisijaisesti tehdä oppimistulosten toivossa, vaikka ne luonnollista seurausta saattavat ollakin, vaan oppimisen merkityksellisyyden ja inhimillisyyden vuoksi.

Haasta itseäsi ja muita!
Opetuksessa mukana caset ja ongelmat. Anna opiskelijoille myös tehtäviä, joihin et vielä itsekään osaa vastata. Pienryhmät voivat keksiä ratkaisuja ja saatat itsekin oppia pienen palan uutta!

Keskustelua syntyi läpi iltapäivän ja Markulle esitettiin tarkentavia ja soveltavia kysymyksiä.

  • Miten kurssit on mitoitettu? Kuinka paljon opiskelijat tekevät töitä? Miten mitataan oppimista? Mikä on oma kokemuksesi flippaamisen aloittamisessa?
  • Flippauksen kansainvälinen sivusto, jossa Markku on yksi kehittäjä: Flippedlearning.org
    Suomalainen flippaussivusto: Flippedlearning.fi
  • UEF:n flippaajien koulutusmateriaali on tulossa tammikuussa nettiin vapaasti. Materiaali on työstetty OKM:n kärkihankkeessa.

Flipatessa saa flopata!
Aina kannattaa kokeilla uutta!

Kirjoittaja Minna Rokkila

Collaborate LTI

Collaborate LTI

Adobe Connect -järjestelmä poistuu käytöstämme tämän hetkisen tiedon valossa vuoteen 2020 mennessä. Nyt on sopiva hetki siirtyä opetuksessa Collaborate LTI:n käyttöön. Palavereihin ja kokouksiin, työryhmien virtuaalitapaamisiin tai muihin vastaaviin käytämme Skype for Business -järjestelmää.

Ollaan siis uuden kynnyksellä. Collaborate LTI on Moodleroomsiin integroitu virtuaaliluokkahuoneaktiviteetti. Paras käyttökokemus tulee, kun käytät Chrome-selainta. Seuraavaksi paras tulee Firefoxia käyttäen. Internet Explorer ei mahdollista kaikkien sisältöjen jakamisen. Sitä ei siis tule käyttää.

  • Raportit mahdollistavat läsnäolon seurannan. Niiden avulla on mahdollista reagoida niihin osallistujiin, joilla on esimerkiksi ollut ongelmia (lyhyt läsnäolo) istuntoon osallistuessa.
  • Osallistujille voi alustaa oman Collaboraten opintojakson/kurssin/työtilan aukioloajan ajaksi.
  • Istunnot voi ajastaa.
  • Tallenteisiin voi lisätä manuaalisen tekstityksen tai YouTubea käyttäen automaattisen. Tekstitys soveltuu esim. vaihto-opiskelijoiden tarpeisiin.

Lataa Bb Student by Blackboard –sovellus (saatavana AppStoresta, GooglePlaysta sekä Microsoft-kaupasta) ja yhteistyö, läsnäolo onnistuu myös mobiililaitteella: 1) kirjaudut mobiililaittesi selaimella opintojaksolle (Moodleroomsissa) 2) liityt kokoukseen ko. linkistä ja päädyt virtuaaliyhteyteen toisten osallistujien kanssa. Huom. Bb Student -sovellus käynnistyy ja toimii taustalla.

 

Lisätietoja Collaborate LTI:stä täältä.

Kirjoittaja Maarit Ignatius