Moodle-osaamismerkki (badge)

Tämä postaus antaa perusteet Moodle-osaamismerkkien (Moodle Badges) käyttöön, mutta tarkempaan ja laajempaan ymmärtämiseen kuitenkin on käytettävä omatoimista kokeilua ja käyttöä oikeissa tilanteissa.

Osaamismerkin luonti ja hallinnointi

Ennen osaamismerkin luontia tulee opintojaksolla ottaa käyttöön opiskelijoiden suoritusten seuranta. Moodlen osaamismerkkejä luodaan ja hallinnoidaan Ylläpito-valikon Osaamismerkit-alavalikon valinnoilla.

Teet osaamisemerkit ”Lisää uusi osaamismerkki” -valinnalla. Syötä uutta osaamismerkkiä varten tarvittavat tiedot: nimi, kuvaus, kuva, osaamismerkin myöntäjän tiedot ja merkin vanhentuminen.

Osaamismerkin, kuvan tulee olla 1:1-suhteessa (leveys ja korkeus sama, esim. 500 x 500 pikseliä). Kuva voi olla tyypiltään .gif, .jpg, .jpe, .jpeg, .png, .svg tai .svgz ja sen maksimikoko on 256 Kt. Teetä merkki organisaation graafikolla tai mikäli käytät jotain muuta kuvaa niin varmista, että sinulla on oikeudet käyttää sitä.

Osaamismerkin kriteerit

Aloita kriteerien lisääminen valitsemalla yksi pudotusvalikon vaihtoehdoista. 

Rooli, joka voi myöntää merkkejä käsin -vaihtoehto edellyttää nimensä mukaan manuaalista merkin myöntämistä. Tyypillisesti myöntäjä on opettaja. Käsin myöntäminen ei välttämättä sovi isoille osallistujamäärille, joten harkitse tämän kriteerin käyttöä tarkkaan.

Myöntääksesi merkin käsin opiskelijalle, tulee se ensiksi ottaa käyttöön, jonka jälkeen Hallinnoi osaamismerkkejä -sivulle klikataan pientä palkintoikonia ja valitaan myöntäjän rooli sekä valitaan opiskelija kenelle merkki myönnetään.

Kurssin suorittaminen -kriteeri edellyttää vähimmäisarvosanan määrittämistä sekä aikaa, jolloin opintojakso on suoritettava. Automaattinen merkin myöntäminen opiskelijalle toteutuu, kun merkki on otettu käyttöön.

Aktiviteetin suoritus -kriteeri edellyttää jonkun aktiviteetin tai useamman suoritusta. Aktiviteetille voidaan (ei pakollinen) myösasettaa päivä, johon mennessä aktiviteetti tulee suorittaa.

Osaamismerkin näkyvyys/käytössä olo

Osaamismerkin ehtojen valinnan jälkeen, badge siirtyy osaamismerkkien hallinnointisivulle. ”Osaamismerkkien status” on ”Ei käytössä”. Ota osaamismerkki käyttöön painamalla keltaisessa laatikossa olevaa nappia. 

Tällä sivulla voit ottaa osaamismerkin käyttöön sekä poistaa käytöstä ”Silmä”-kuvakkeesta.

Vaihtoehtoisesti voit ottaa osaamismerkin käyttöön ”Salli pääsy” -painikkeella. Tämän vaihtoehdon saat näkyviin, kun klikkaat osaamismerkin nimeä.

Päinvastainen toiminto on ”Poista käytöstä”. 

Muokkaa tietoja

Klikaa tarkasteltavaa/muokattavaa osaamismerkkiä (Hallinnoi osaamismerkkejä -sivu) ja tarkista mekin tiedot sekä ehtojen oikeellisuus Yhteenveto-välilehdeltä. Muokkaa tietoja -välilehdeltä pääset editoimaan merkkiä. 

Huomaa, että kun osaamismerkki on myönnetty, se lukittuu. Eikä sen  ominaisuuksia, kuten vaatimuksia ja vanhentumisaikaa voi enää muuttaa. Syystä, että jokaisella merkillä tulee aina olla samat ehdot jokaiselle merkin käyttäjälle, saajalle. Ehtojen muokkaaminen onnistuu, kun esim. kopioit merkin ja teet muutokset kopioon.

Moodle-badget vastaanottajan (esim. opiskelija) näkökulmasta

Kun opintojakson vastuuhenkilö (esim. opettaja) myöntää osallistujalle (esim. opiskelijalle) merkin tai opiskelija täyttää merkin aktiviteetti-kriteerit ja sitä kautta merkki hänelle automaattisesti myöntyy, saa hän siitä ilmoituksen Moodlen ilmoitusvalikkoon.

Saadut osaamismerkit on tarkasteltavissa sekä ladattavissa Käyttäjätiedot (profiili) -sivulla.

Osaamismerkin jakaminen, julkistaminen

Moodle-badget (osaamismerkit) voi jakaa, julkistaa niin halutessaan julkaista eri digitaalisissa kanavissa ja palveluissa (esim. digitaalinen portfolio, LinkedIn, Facebook jne.). Osaamismerkit voi laittaa myös näkyviin (sisäisesti) Office 365 (O365) ympäristön omaan profiiliin, kohtaan Tietoja minusta. Tai ne voi ladata esim. Open Badge Passport tai Mozilla Open Badges -palveluun. Nämä palvelut mahdollistavat järjestelmä- ja myöntäjätahoriippumattomasti käyttäjän koota osaamismerkit ja lajitella/esittää niitä haluamallaan tavalla. Huomaa, että käyttääksesi näitä em. Badges-palveluja täytyy sinun kirjautua niihin ensin.

Lisätietoja Moodlen Badgesta MoodleDocs-artikkelissa Badges.

Lisätietoja Open Badgeista Open Badges Kareliassa -postauksesta.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Atte Nokkanen

eAMK-pilotti: Lean six sigma

eAMK:n Laadukas verkkototeutusvalmennuksen ensimmäiseen toteutukseen 2018 keväällä osallistui Kareliasta kaksi opettajaa opintojaksoineen. Toinen heistä oli tuntiopettaja Jari Uimonen opintojaksolla Lean six sigma.

eAMK:n valmennuksen tavoitteena on varmistaa CampusOnline-portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Punaisena lankana valmennuksessa ovat eAMK-hankkeen verkkototeutusten laatukriteerit ja näiden käytännön toteutus. Tavoitteena on kehittää jo olemassa olevaa tai tuottaa uusi verkkototeutus tarjottavaksi CampusOnline portaaliin.

Lähde: eAMK

Tämä opintojakso on toteutettu aiemmin. Osallistujia kesätoteutuksissa yleensä yli 100 ja muun ajankohdan toteutuksissa keskimäärin 30. Nyt valmennuksen myötä opintojakso on tarkoitus toteuttaa CampusOnlinessa loppuvuodesta 2018.

Ennen valmennusta lähtötilanne oli kontaktia 4*4 h ja Moodle toimi materiaalipankkina. Toteutuksissa on kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä Moodlen eri aktiviteetteja ja muun muassa työpaja-aktiviteetin käyttökokemukset ovat olleet huonot. Vertaisarvionti ei toteudu, kun opiskelijat etenevät hyvin eritahtisesti opinnoissa, opintojaksolla. Työpaja-aktiviteetinkäytön tilalle vaihdettiin keskustelualue. Se soveltuu pitkäkestoiseen työskentelyyn.

Muita toteutusta tukevia seikkoja:

  • Pedagogisena toteutusmallina on Flipped Learning.
  • Tehtävien palautukset ovat julkisia.
  • Arviointi toteutetaan vertais- ja itsearviointina, itsearvionti tulee korostumaan ja vertaisarvioinnissa apuna on apukysymykset.
  • Toteutus sisältää orientaation ⇒ alkuverryttelyn, jossa kysymyksellä selvitetään lähtötilanne.
  • Luennot ja ohjaustunnit tallennetaan. Tallenteet ja esitysmateriaali (kalvot on opiskelijoiden käytettävissä läpi opintojakson.
  • Tehtävien yhteispalaute anneteaan tallenteena.
  • Yksilöpalaute mahdollistetaan (on varattava aika).

Tekstin lähde: tuntiopettaja Jari Uimosen esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Oppimisympäristöjen virtualisointi digitaalisen 360-kamerateknologian avulla

360°-videon väitetään sopivan hyvin informaation välittämiseen. 360-videon kokemuksia jakoivat lehtorit Mikko Hyttinen (kuvassa selin) ja Olli Hatakka Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Lehtorien kokeilun tarkoitus oli selvittää teknologian käyttöön liittyvät pedagogiset mahdollisuudet ja haasteet. Kokeilun lähtökohdat:

  • 360-kamera
  • YouTube
  • Moodle
  • osa opiskelijoista luokassa
  • osa opiskelijoista etänä
  • luento ja harjoitukset.

Teknologia: Samsung Gear 360, 360°-video ja 4K Full HD tarkkuus.

Mitä opittiin?

  • käyttö varsin helppoa, mutta assistentti tulisi hyvä
  • etukäteisvalmistelut ja suunnittelu tulee tehdä huolella
  • esitysmateriaalin esittämiseen olisi hyvä olla erillinen applikaatio
  • harjoituksista perusteelliset ohjeet opiskelijoille
  • ryhmätyöskentelyn toteutus esim. Collaborate virtuaalista luokkahuonetta käyttäen
  • opiskelijat olivat tyytyväisiä
  • mahdollistaa uudenlaisen pedagogisten käytäntöjen kehittämisen esim. oppimisympäristöön ja osallistujien havainnointiin liittyvät seikat.

Nämä lehtorit suosittavat 360-kamerateknologian käyttöä opetuksessa.

Tekstin lähde: lehtorien (Hatakka ja Hyttinen) esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

DIGIOPE-erikoistumiskoulutuksen antia

DIGIOPE-erikoistumiskoulutuksessa ollaan uusien toimintatapojen ja -ympäristöjen hyödyntämisen äärellä. Osaamistaan jokainen koulutukseen osallistuja rakentaa yhteisöllisesti. Tämän 30 op:n koulutuksen järjestäjä on Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK).

Koulutuksen sisältö (lähde JAMK, 2018):

  • Tulevaisuuden työelämä ja tulevaisuuden koulutus: työ- ja elinkeinoelämän murroksen ja digitalisoitumisen vaikutukset eri ammatteihin, tulevaisuuden työelämän osaamisten tunnistaminen ja kehittäminen, työelämä oppimisympäristönä sekä huomisen opettajuus ja pedagoginen ajattelu.
  • Oppimisprosessin ohjaaminen digitaalisissa ympäristöissä: henkilökohtaistaminen, oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus digitaalisissa ympäristöissä, verkko-ohjauksen suunnittelu ja toteutus monipuolisia digitaalisia välineitä hyödyntäen, osaamisen osoittaminen ja arviointi digitaalisilla välineillä sekä työssä ja autenttisissa oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen ohjaaminen digitaalisilla työkaluilla.
  • Medialukutaito: avoimet oppimateriaalit ja tekijänoikeudet sekä avoimet oppimisympäristöt ja tietosuoja.
  • Toimintakulttuurin kehittäminen: erilaiset toimintakulttuurit, yhteisöllinen ja verkostomainen kehittäminen vertaismentoroinnin ja valmentamisen keinoin sekä kehittämishanke.

Koulutuksen toteutus koostui: lähitapaamisista, webinaareista, oppimistehtävistä, julkaisujen tuottamisesta (esim. digilehti), henkilökohtaisesta ohjauksesta, pienryhmä- sekä itsenäisestä työskentelystä. Ja toteutettiin RealtimeBoard-työskentelyalustalla (video-ohje). Alusta on käytettävissä Google-tunnuksilla. Kokemukset tästä alustasta ovat lähinnä sekavat. Syystä, että alusta vaikuttaa ”äärettömältä työtilalta”. Alustalla voi tehdä monen muun vastaavan alustan tapaan muun muassa yhteistyötä, visualisoida ja kerätä ideoita sekä jakaa tuotoksia.

Saavutettu pieniä juttuja ja kokeiltu suuri määrä erilaisia sovelluksia, appeja. Yhteiseen tuottamiseen Padletia ja RealtimeBoardia, esityksiin Prezia, videoneuvotteluihin, virtuaalisiin tutustumisiin Appear.in’ia ja Flipgridia, muistiinpahoihin muu muassa Keeperia. Lisäksi vielä ainakin Flingaa, Workspeedia, Gospiradia, Pointeria ja Office 365:tä.

AMK-päivässä 16.11.2018 teemalla ”Teknologia ja luontolähtöiset menetelmät fysioterapiassa” hyödynnetään digiopen antina virtuaalilaseja (360-video, YouTube) ja lisättyä todellisuutta (Anatomy 4d Baari). Koulutukseen kuuluvana kehittämishankkeena toteutetaan 0,5 opintopisteen mittainen ”Ammattien välinen yhteistyö” -opintojakso.

Tekstin lähde: lehtori Tarja Pesonen-Sivosen esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018. Sekä erikoistumiskoulutuksen esite.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Verkko-opiskelu ABC

Kaikille avoimia ja ilmaisia opiskelutaitowebinaareja järjestetään yhdeksän korkeakoulun yhteistyönä ja niiden tarkoitus on tukea erityisesti avoimen korkeakoulun opiskelijoita heidän opinnoissaan. Webinaarien aiheita ovat mm. tenttiin valmistautuminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen, englanninkielisen tekstin lukeminen ja verkko-opiskelu, jonka järjestämisestä Karelia-amk vastaa.

Karelia-amk:n lokakuussa järjestämään Verkko-opiskelun ABC -webinaariin osallistui noin sata kuulijaa. Vastaavan aiheinen webinaari pidettiin alkuvuodesta 2018 ja nämä molemmat kerrat olivat samansisältöisiä. Tarkemman kuvauksen webinaarin sisällöstä löydät tammikuun DigIT-blogin postauksesta.

Webinaarin aikana kuulijat saivat kommentoida, keskustella ja kysyä aiheesta chatissa. Siellä käytiinkin runsasta keskustelua sekä webinaarin aiheesta että yleisemmin verkko-opiskelusta.

Tärkeänä koettiin rohkeus aloittaa kirjoittaminen! Heti ei tarvitse olla valmista, vaan kirjoittaminen on prosessi. Koko ajan löytyy uusia ajatuksia ja lähteitä, joita voi lisätä. Hyvä neuvo oli, että kirjoittaa aluksi tajunnanvirtaa ja vähitellen lähtee jäsentämään tekstiä. Yksi tärkeimmistä vertaisneuvoista oli se, että kirjoita lähteet heti ylös!

Yhtenä aiheena oli multitaskaaminen, eli eri tehtävien suorittaminen yhtä aikaa. Multitaskaaminen hajottaa usein ajatuksia, eikä lopulta saa mitään aikaiseksi. Monella vaatii tietoista valintaa, että keskittyy yhteen tehtävään kerrallaan. Kuulijat jakoivatkin hyviä vinkkejä esimerkiksi Pomodoro-tekniikasta, jolla voi opetella keskittymistä.

Chatissa kommentoitiin myös ryhmäytymisen merkityksestä verkko-opiskelussa. Verkossa ryhmäytyminen vaatii aktiivista otetta osallistujalta. Joskus tämä onnistuu hyvin, joskus ei ole lainkaan tietoa millaisia henkilöitä kurssille osallistuu. Myös opiskelijoiden erilaiset aikataulut ja työskentelytyylit voivat asettaa haasteita (osa tekee ajoissa, osa jättää viime tinkaan).

Webinaarin aikana keskustelun luonne oli selkeästi kannustava ja vertaistukea antava!

Kirjoittajat Mervi Lätti ja Minna Rokkila

eAMK-pilotti: Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien fysioterapia, syventävät opinnot

eAMK:n Laadukas verkkototeutusvalmennuksen ensimmäiseen toteutukseen keväällä 2018 osallistui Kareliasta kaksi opettajaa. Toinen heistä oli fysioterapian tuntiopettaja Heikki Kivistö opintojaksollaan ”Tuki- ja liikuntaelinsairauksien syventävät opinnot”.

eAMK:n valmennuksen tavoitteena on varmistaa CampusOnline-portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Punaisena lankana valmennuksessa ovat eAMK-hankkeen verkkototeutusten laatukriteerit ja näiden käytännön toteutus. Tavoitteena on kehittää jo olemassa olevaa tai tuottaa uusi verkkototeutus tarjottavaksi CampusOnline portaaliin.

Lähde: eAMK

Tätä eAMK-valmennusohjelmassa työstettyä opintojaksoa Heikki pilotoi Summer semester 2018 toteutuksena. Opiskelijoita opintoihin osallistui 170 ja heistä sen suoritti 100. eAMK:n CampusOnline-portaalissa opintojakso on syksyllä 2018.

Heikin verkko-opetuksen oivallukset kiteytyvät seuraaviin kohtiin:

  • videoiden käyttö, samalla tuli hyödynnettyä työmatka (videot valmistui autolla ajaen työmatkan aikana), median käyttö oli positiivinen kokemus
  • kahdella vaihtoehtoisella toteutustavalla mahdollistettiin autonomian tuntu (kirjallinen ja videoitu)
  • opintojaksolla käytössä oli suljettu FaceBook ja WhatsAPP-ryhmät
  • taitojen oppimisen todentaminen tapahtui oman case-asiakkan kautta
  • eAMK:n laatukriteerit ovat helppokäyttöiset, kätevät ja hyödylliset, niiden avulla opintojakson laatu konkretisoituu
  • ennakko-osaamisen tarkistus ja varmistus oli hyvä tapa tuoda opiskelijalle näkyväksi se, mitä täytyy osasta, mitä ja millä tavalla tullaan opiskelemaan
  • eTentti mahdollisti automaattitarkistukset ja -palautukset
  • Moodlen oppitunti-oppimisaktiviteetti oli kätevä työkalu ei kokonaisuuksien sisältöä rakennettaessa.

Opintojakson kognitiivinen lähestymistapana oli prosessin etenemisessä käsitteistä käytäntöön ja oman case-asiakkaan avulla oppiminen.

Tekstin lähde: tuntiopettaja Heikki Kivistön esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutus meni verkkoon

Kareliassa Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK tutkintotavoitteinen koulutus aloitettiin 2015. Yliopettaja Tuula Kukkonen kertoi tämän koulutuksen muuttamisesta verkko-opinnoiksi Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kuva 1. Opintojaksonäkymä Moodlessa.

Vuonna 2016 aloitti toinen monimuotototeutusryhmä, mutta vuonna 2017 ei uutta ryhmää aloitettu pienemmän hakijamäärän vuoksi. Päätös lisätä verkko-opintotarjontaa tehtiin tavoitteena valtakunnallinen vetovoimaisuus sekä mahdollisuus joustavampaan toteutukseen työn ja muun elämän kanssa painiskeleville opiskelijoille.

Opetussuunnitelma-analyysi tehtiin 2017 ja uusi ops oli valmis jo saman vuoden lopussa. Sisältöjä päivitettiin, valinnaisuutta lisättiin sekä opiskeluaika lyhennettiin 2 vuoteen. Keväällä 2018 pilotoitiin kahta verkko-opintojaksoa avoimessa amk:ssa. Näissä piloteissa mukana oli Karelian pedagoginen tuki. Piloteista saadut kokemukset hyödynnettiin syksyllä alkavassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kevään 2018 yhteishaussa ensisijaisia hakijoita oli 56 (vuonna 2017 oli ollut 14) ja yhteensä hakijoita oli 75, kun vuonna 2017 niitä oli 23.

Ne asiat, toimintamallit, tavat jne., jotka oli monimuoto-toteutuksissa todettu hyviksi, haluttiin sisällyttää myös verkko-opintoihin muun muassa:

  • vertaisoppiminen
  • opiskelijayhteisön keskinäinen vuorovaikutus mm. pienryhmätyöskentely
  • kontaktit säännöllisesti tiettyyn aikaan
  • ohjaustunnit
  • kehityskeskustelut pienryhmissä.

Orientoitumista verkko-opiskeluun auttoi ja tuki Karelian järjestelmien ja palveluiden opas-/esittelytallenteet. Kaikkien ikäosaamisen YAMK-koulutusten yhteiseen Moodle-työtilaan, ”kotipesään” lisättiin Verkko-opetuksen tuki -osio, jossa on lyhyesti esitetty niin Moodle-oppimisympäristössä kuin virtuaalisessa luokkahuoneessa, Collaboratessa toimiminen. Myös opintojaksojen yhtenäinen rakenne on osoittautunut helpottavaksi tekijäksi. Verkko-opiskelijaa hahmottamaan sisältökokonaisuudet yhtenäisten kokonaisuuksien avulla helposti.

Oppimis- ja ohjausprosessia tuetaan vaiheistuksella, mm. suoritusten seurannalla. Turvallinen ja tunnistettavissa oleva prosessi on osaltaan oppimisentyökalu. Kaikesta tästä huolimatta opiskeijat voivat edetä useissa kohtaa oman aikataulun mukaan. Virtuaalisilla ohjaustunneilla tuetaan niin etenemistä kuin oppimistehtävän/-tehtävien tekemistä. Kaikista aiheista on orientaatiovideo/-luentotallenne ja kaikki verkko-ohjaustunnit tallennetaan.

Mitä on opittu?

Opettajat ovat oppineet tekemään videotallenteita ja editoimaan niitä. Käyttämään aktiivisesti Collaboratea. Verkkototeutukset eivät ole olleet vain toteutustapoja vaan ovat vaikuttaneet myönteisesti pedagogiikkaan. Opettajan rooli oppimisen tukijana ja ohjaajan on korostunut. Viestintä ja sen merkitys on korostunut.

Kuva 2. Opiskeijoiden kertomaa

Mitä seuraavaksi?

  • tehdään entisestään töitä tämän ensimmäisen verkko-opiskelijaryhmän kanssa ja otetaan opiksi
  • toteutetaan opettajien ja Karelian pedagogisen tuen kanssa yhteinen refletio
  • toteutetaan itsearviointi eAMK:n laatukriteillä
  • verkkototeutusten valintakokeisiin uusi toteutus
  • pohdittavana on myös opiskelijoiden verkko-opiskeluvalmiuksien arvionti ja tukeminen jo haku- sekä valintavaiheessa.

Tekstin lähde: yliopettaja Tuula Kukkosen esitysmateriaali ja esitys 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Palliatiivisen hoidon asiantuntija verkko-opintokokonaisuus

Hoitotyön lehtorit Tuulia Sunikka ja tuntiopettaja Irja Väisänen kehittivät palliatiivisen hoidon opintokokonaisuuden (30 op) verkko-opinnoiksi. Tämän kokonaisuuden tavoitteena on laajentaa ja syventää aiemman koulutuksen ja työkokemuksen aikana hankittua ammatillista osaamista palliatiivisen ja saattohoidon eri osa-alueilla. Opinnot antavat valmiudet toimia moniammatillisissa palliatiivisen ja saattohoidon työryhmissä ja kehittää niiden työtä sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti.

”Hyvin suunniteltu on puoliksi hyvin tehty” – Tuulian ja Irjan oivallukset ovat seuraavat:

  • yhteistä ja yhtenäistä standardia noudattaen
  • yhteinen osio, josta linkitykset kaikkiin opintokokonaisuuksiin
  • erillinen osio aiheesta verkko-opiskelu
  • kaikki kuvaukset täytyy kirjoittaa hyvin tarkoiksi
  • opintojakson sisältö tuotettava monipuoliseksi
  • eteneminen toteutettava johdonmukaisesti askel askeleelta.

Pedagogisena mallina opintokokonaisuudessa on Tiimit ja tiimioppiminen, jota ei ole aiemmissa verkkototeutuksissa tehty.

30 opintopisteen portaalimalli sisältää 6 eri opintokokonaisuutta:

  1. Palliatiivisen ja saattohoidon lähtökohdat ja toimintaympäristöt 3 op
  2. Palliatiivisessa ja saattohoidossa olevan ihmisen ja hänen läheistensä kohtaaminen 5 op
  3. Kokonaisvaltainen palliatiivinen ja saattohoito 10 op
  4. Palliatiivisen ja saattohoidon erityistilanteet 2 op
  5. Palliatiivisen ja saattohoidon kehittäminen 7 op
  6. Hoitajana palliatiivisessa ja saattohoidossa 3 op

Jokainen opintojakso koostuu samanlaisesta rakenteesta:

  • perusasiat haltuun kolmen eri kokonaisuuden avulla
  • näkyväksi omat tavoitteet, toteutus, edeltävät opinnot jne.
  • herätteleviä kysymyksiä: kuuntelee, katselee jne.
  • opintojaksojen rekennekuvat
  • arviointitapa ja -ajanjakso.

Opetuksen kehittäminen verkkototeutuksiksi mahdollistaa syventää osaamista muun muassa Moodlen digitaalisuutta hyödyntäen, mutta samalla haastaa opettajan epämukavuusalueelle monessa kohtaa.

Tekstin lähde: lehtori Tuulia Sunikkaan esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

EXAM-sähköinen tenttijärjestelmä

Karelia ammattikorkeakoulussa on otettu vuoden 2018 alussa käyttöön EXAM-sähköinen tenttijärjestelmä. EXAM:ssa voidaan kirjoittaa tietokoneella tenttejä ja uusintatenttejä, joita on normaalisti totuttu tekemään perinteisinä paperitentteinä. EXAM antaa joustavuutta opintojen suorittamiseen ja lisää opintojen laatua sekä nopeuttaa valmistumista. EXAM:ssa opiskelija käy tekemässä tentin omalle aikataululleen sopivana ajankohtana, jolloin hän ei ole sidottu työjärjestykseen merkittyyn tenttiaikaan tai yleiseen uusintatenttipäivään.

Kymmenellä tietokoneella varustettu EXAM-tenttitila ”Tenttitupa” sijaitsee Tikkarinne-kampuksessa kirjaston vieressä olevassa entisessä lukusalissa (E226). Tällä hetkellä Tikkarinteellä sijaitseva Tenttitupa on ainoa Karelia-amk:n tenttitila. Tulevaisuudessa tullaan vastaava Tenttitupa rakentamaan myös Wärtsilä kampukselle.

Opettajat voivat tehdä EXAM ohjelmaan tietylle opiskelijalle suunnattuja henkilökohtaisia tenttejä, opintojaksoon liittyviä yleisiä tenttejä sekä kypsyysnäytteitä. Tällä hetkellä valittavissa on rajallinen määrä kysymysvaihtoehtoja (essee, monivalinnat, sanalliset ja numeraaliset aukkotehtävät).

EXAM tentille joustavuutta antaa se, että opettaja voi tehdä tentin etukäteen ja informoida tämän jälkeen opiskelijoita tentistä. Opiskelijat ilmoittautuvat EXAM tenttiin haluamalleen ajankohdalle. Tenttitupa on tällä hetkellä auki arkipäivisin klo 8–20 välisenä ajankohtana, joten tämä antaa runsaasti jouston varaa opiskelijalle.

EXAM sähköinen tenttijärjestelmä on käytössä useissa suomalaisissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Tällä hetkellä EXAM-konsortio tekee CSC:n kanssa kehittämis- ja testaustyötä yhteiskäyttöisyydestä. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevina lukuvuosina yhteiskäyttöisyydessä mukana olevien korkeakoulujen tiloissa voi toisen korkeakoulun opiskelijat tehdä omia tenttejään. Esim. meillä Helsingistä kotoisin oleva opiskelija voi suorittaa Karelian opintoihin kuuluvan tentin Helsingin Yliopiston tenttisalissa ja päinvastoin. Tällöin opiskelijan ei tarvitse matkustaa pitkiä matkoja yhden tentin vuoksi.

Tähän mennessä EXAM:sta on tullut positiivista palautetta juuri sen vuoksi, että tenttiajan voi määrittää itse sopivaksi ajankohdaksi. Koska tenttiminen tapahtuu pientilassa, se voi lievittää myös tenttijännitystä. Kriittisiä arvioita järjestelmä on saanut siitä, että osa haluaisi tehdä käsin perinteisen tentin.

Tarkemmin EXAM sähköiseen tenttijärjestelmään voit tutustua Karelia amk:n ohjesivuilta  sekä EXAM:n kotisivuilta. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä Karelian omaan EXAM-tukeen exam@karelia.fi.

Kirjoittaja Minna Rokkila
EXAM pääkäyttäjä Karelia-amk:ssa

Kuvat tärkeässä roolissa opintojakson sisällöissä

Kuva opintojaksolla oppimisympäristössä ja oppimateriaalissa havainnollistaa sisältöä. Kuva sopii kaikkien sisältöjen, tietojen ja taitojen havainnollistamiseen. Lähde liikkeelle, etsimään kuvia opintojaksollesi sisältö/pedagogiikka edellä. Niin hyvällä kuin huonolla kuvavalinnalla vaikutat aina lukijaan/oppijaan. Valitse kuvia, jotka innostavat, ovat faktapohjaisia ja sisältöä/oppimista tukevia, laadukkaita. Valitse siis aina kuva tukemaan sitä, mitä on tarkoitus oppia. Pyri käyttämään sellaisia kuvia, jotka sopivat eri opiskelijaryhmille, erilaisille oppijoille. Sopivalla kuvituksella teet parhaimmillasi opintojaksostasi, materiaalista oppimista innostavaa ja oivaltavaa.

Valitse opintojakson/oppimateriaalin kuvituksesi konsepti/linja, yhtenäisyys. Älä rönsyile. Tue kuvituksella sisältöä. Pohdi kuvitusta kohderyhmän näkökulmasta, älä sinun itsesi. Pohdi ovatko värilliset/mustavalkoiset piirroskuvat vai valokuvat parempia kulloisenkin oppimisen tavoitteen kannalta. Kuvitus voi ärsyttää, sisältää huumoria, auttaa hahmottamaan yhteenkuuluvuuksia ja/tai seuraussuhteita sekä virittämään sovittuun tunnetilaan. Pääasia on, että kuvitus osaltaan haastaa ajattelemaan, auttaa oivaltamaan ja helpottaa sisällön, opitun muistamista.

Lukijana kuvaa tarkastellessa kiinnitämme tyypillisesti huomion siihen, mitä kuva esittää. Sama aihe eri kuvassa voi korostaa eri yksityiskohtaa, asiaa. Kuvien symboliikan on oltava yksiselitteinen. Keskeistä ja tärkeintä on, että kuva ja teksti liittyvät toisiinsa. Vältä vastakohtaisuuksia (tekstiä/kuva) sekä monimerkityksellisiä kuvia.

Seuraavana kolme esimerkkiä opintojakson/oppimateriaalin kuvituskuvista.

Esimerkki 1: Opintojakson teemat (ateriakokonaisuus)

   

Esimerkki 2: Opintojakson symbolit

Arviointi  Kohderyhmä  Ongelma  Oppimistavoitteet  Keskustelu

Osallistuja  Sisältö  Suorittaminen  Tutorointi  Palaute

Esimerkki 3: Kaavio – Yksinkertaista kaaviolla/kuvioilla (mm. monimutkainen asia tai prosessi)

KUVIO 1: Käänteisen oppimisen pedagoginen malli. Mukaillen Toivola, M., Peura, P. ja Humaloja, M. 2017. Flibbed Learning. Helsinki: Edita. Sivu 23.

KUVIO 2: Ikäystävällinen yhteiskunta -opintojakson prosessikuva.

Outi Lammi (2015) teoksessaan ”Viesti ja vaikuta” toteaa kuvien käytöstä esim. diaesityksessä seuraavaa:

  • kuva on tekstiä tehokkaampi tunentasolla
  • kuva jää paremmin mieleen kuin teksti, ja se toimii myös muistivihjeenä
  • kuvasta voi heti nähdä, miltä jokin näyttää ja miten se toimii.

Kuvituksen päämäärän kirkastamiseksi voit asettaa itsellesi seuraavat kysymykset:

  • Mihin aiheeseen tarvitsen kuvia/kuvitusta?
  • Ketkä opintojaksolla opiskelevat? Kohderyhmä!
  • Mitä oppimista opintojaksolla tavoitellaan?
  • Mitä ovat kuvien/kuvitusten tekijänoikeudet?

Myös seuraavat kysymykset auttavat sinua pohtimaan oppimateriaalisi tuotantoa laajalti  (mukaillen Tjs-opintokeskuksen listasta):

  1. Mitä olet aikeissa ryhtyä tekemään ja miksi?
  2. Mistä tiedät, kenelle kirjoitat?
  3. Millä tavoin oppimateriaalin laatiminen eroaa muusta kirjoittamisesta?
  4. Millainen on oma oppimiskäsityksesi, millaista oppimista laatimasi oppimateriaali tukee?
  5. Mistä/keneltä saat tarvittaessa apua? Tarvitsetko apua?
  6. Miten olet huomioinut oppimateriaalin tarkoituksen sen sisällössä ja ulkoasussa?
  7. Millaisen työnjaon oppimateriaalin valmistamiseksi olet tehty ja miksi juuri sellainen?
  8. Tallentuuko työprosessisi minnekään?
  9. Millaisen aikataulun olet laatinut oppimateriaalin valmistamisen eri työvaiheille?
  10. Oletko laatinut oppimateriaalihankkeellesi budjetin? Pitäisikö vai ei laatia?
  11. Oletko selvittänyt materiaalin tekijänoikeudet? Niin ulkopuolisen sisällön suhteen kuin omasi, esim. kuvat.
  12. Tarvitsetko oppimateriaalillesi markkinointisuunnitelman ja jos tarvitset, oletko huomioinut sen työnjakosuunnitelmassasi ja budjetissa?
  13. Miten julkaiset oppimateriaalin? Esim. verkossa vai printtinä.
  14. Miten keräät palautetta oppimateriaalistasi?
  15. Miten seuraat oppimateriaalin vaikuttavuutta?
  16. Miten seuraat oppimateriaalitarpeiden kehittymistä ja olemassaolevan materiaalin kehittämistä?
  17. Miten kehitän olemassaolevan materiaalin kehittämistä?

Ilmaisia kuvapankkeja oppimateriaalituotantoon on lukuisia. Tässä muutama:

Lue artikkelista Opettajan itse tekemä materiaali tekijänoikeudesta. Artikkelissa käsitellään opettajan itse tekemään materiaaliin liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä.

Tämän postauksen valokuvat ja symbolit ovat Pixabaysta, kuviot puolestaan kirjoittajan käsialaa.

Kirjoittaja Maarit Ignatius