Kuvat tärkeässä roolissa opintojakson sisällöissä

Kuva opintojaksolla oppimisympäristössä ja oppimateriaalissa havainnollistaa sisältöä. Kuva sopii kaikkien sisältöjen, tietojen ja taitojen havainnollistamiseen. Lähde liikkeelle, etsimään kuvia opintojaksollesi sisältö/pedagogiikka edellä. Niin hyvällä kuin huonolla kuvavalinnalla vaikutat aina lukijaan/oppijaan. Valitse kuvia, jotka innostavat, ovat faktapohjaisia ja sisältöä/oppimista tukevia, laadukkaita. Valitse siis aina kuva tukemaan sitä, mitä on tarkoitus oppia. Pyri käyttämään sellaisia kuvia, jotka sopivat eri opiskelijaryhmille, erilaisille oppijoille. Sopivalla kuvituksella teet parhaimmillasi opintojaksostasi, materiaalista oppimista innostavaa ja oivaltavaa.

Valitse opintojakson/oppimateriaalin kuvituksesi konsepti/linja, yhtenäisyys. Älä rönsyile. Tue kuvituksella sisältöä. Pohdi kuvitusta kohderyhmän näkökulmasta, älä sinun itsesi. Pohdi ovatko värilliset/mustavalkoiset piirroskuvat vai valokuvat parempia kulloisenkin oppimisen tavoitteen kannalta. Kuvitus voi ärsyttää, sisältää huumoria, auttaa hahmottamaan yhteenkuuluvuuksia ja/tai seuraussuhteita sekä virittämään sovittuun tunnetilaan. Pääasia on, että kuvitus osaltaan haastaa ajattelemaan, auttaa oivaltamaan ja helpottaa sisällön, opitun muistamista.

Lukijana kuvaa tarkastellessa kiinnitämme tyypillisesti huomion siihen, mitä kuva esittää. Sama aihe eri kuvassa voi korostaa eri yksityiskohtaa, asiaa. Kuvien symboliikan on oltava yksiselitteinen. Keskeistä ja tärkeintä on, että kuva ja teksti liittyvät toisiinsa. Vältä vastakohtaisuuksia (tekstiä/kuva) sekä monimerkityksellisiä kuvia.

Seuraavana kolme esimerkkiä opintojakson/oppimateriaalin kuvituskuvista.

Esimerkki 1: Opintojakson teemat (ateriakokonaisuus)

   

Esimerkki 2: Opintojakson symbolit

Arviointi  Kohderyhmä  Ongelma  Oppimistavoitteet  Keskustelu

Osallistuja  Sisältö  Suorittaminen  Tutorointi  Palaute

Esimerkki 3: Kaavio – Yksinkertaista kaaviolla/kuvioilla (mm. monimutkainen asia tai prosessi)

KUVIO 1: Käänteisen oppimisen pedagoginen malli. Mukaillen Toivola, M., Peura, P. ja Humaloja, M. 2017. Flibbed Learning. Helsinki: Edita. Sivu 23.

KUVIO 2: Ikäystävällinen yhteiskunta -opintojakson prosessikuva.

Outi Lammi (2015) teoksessaan ”Viesti ja vaikuta” toteaa kuvien käytöstä esim. diaesityksessä seuraavaa:

  • kuva on tekstiä tehokkaampi tunentasolla
  • kuva jää paremmin mieleen kuin teksti, ja se toimii myös muistivihjeenä
  • kuvasta voi heti nähdä, miltä jokin näyttää ja miten se toimii.

Kuvituksen päämäärän kirkastamiseksi voit asettaa itsellesi seuraavat kysymykset:

  • Mihin aiheeseen tarvitsen kuvia/kuvitusta?
  • Ketkä opintojaksolla opiskelevat? Kohderyhmä!
  • Mitä oppimista opintojaksolla tavoitellaan?
  • Mitä ovat kuvien/kuvitusten tekijänoikeudet?

Myös seuraavat kysymykset auttavat sinua pohtimaan oppimateriaalisi tuotantoa laajalti  (mukaillen Tjs-opintokeskuksen listasta):

  1. Mitä olet aikeissa ryhtyä tekemään ja miksi?
  2. Mistä tiedät, kenelle kirjoitat?
  3. Millä tavoin oppimateriaalin laatiminen eroaa muusta kirjoittamisesta?
  4. Millainen on oma oppimiskäsityksesi, millaista oppimista laatimasi oppimateriaali tukee?
  5. Mistä/keneltä saat tarvittaessa apua? Tarvitsetko apua?
  6. Miten olet huomioinut oppimateriaalin tarkoituksen sen sisällössä ja ulkoasussa?
  7. Millaisen työnjaon oppimateriaalin valmistamiseksi olet tehty ja miksi juuri sellainen?
  8. Tallentuuko työprosessisi minnekään?
  9. Millaisen aikataulun olet laatinut oppimateriaalin valmistamisen eri työvaiheille?
  10. Oletko laatinut oppimateriaalihankkeellesi budjetin? Pitäisikö vai ei laatia?
  11. Oletko selvittänyt materiaalin tekijänoikeudet? Niin ulkopuolisen sisällön suhteen kuin omasi, esim. kuvat.
  12. Tarvitsetko oppimateriaalillesi markkinointisuunnitelman ja jos tarvitset, oletko huomioinut sen työnjakosuunnitelmassasi ja budjetissa?
  13. Miten julkaiset oppimateriaalin? Esim. verkossa vai printtinä.
  14. Miten keräät palautetta oppimateriaalistasi?
  15. Miten seuraat oppimateriaalin vaikuttavuutta?
  16. Miten seuraat oppimateriaalitarpeiden kehittymistä ja olemassaolevan materiaalin kehittämistä?
  17. Miten kehitän olemassaolevan materiaalin kehittämistä?

Ilmaisia kuvapankkeja oppimateriaalituotantoon on lukuisia. Tässä muutama:

Lue artikkelista Opettajan itse tekemä materiaali tekijänoikeudesta. Artikkelissa käsitellään opettajan itse tekemään materiaaliin liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä.

Tämän postauksen valokuvat ja symbolit ovat Pixabaysta, kuviot puolestaan kirjoittajan käsialaa.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

360-videoteknologian hyödyntäminen opetuksessa

Esittelimme ITK2018-konferenssissa kokemuksiamme 360-videoteknologian hyödyntämisestä opetuksessa. Tämä konferenssi on hyvä paikka, tilaisuus esitellä opetuskäyttöön liittyvää teknologiaa ja samalla seurata, kuulla muiden teknologiakokeiluja.

Kuva 1. Keväistä maisemaa ITK 2018 –konferenssista Hämeenlinnan Aulangolta.

Alkukeväällä 2018 kokeilimme opetuksen virtualisointia ja sen välittämistä verkkoon opiskelijoille 360-kameran avulla. Kohderyhmämme oli liiketalouden ja international business opiskelijat. Osa opiskelijoista seurasi opetusta verkossa ja loput olivat perinteisesti paikan päällä luokassa. 360-video välitettiin YouTuben kautta opiskelijoille ja linkin he saivat oppimisympäristömme (Moodlerooms) kautta. Lisäksi 360-video oli upotettu suoraan Moodleroomsiin, opintojaksolle, josta opetusta pystyi myös seuraamaan.

Keräsimme kokeiluista palautetta opiskelijoille suunnatun kyselyn avulla. Lisäksi havainnoimme opettajan näkökulmasta kokeiluun liittyviä seikkoja. Erityisesti meitä kiinnosti didaktiset ja pedagogiset haasteet sekä mahdollisuudet, joita tämän teknologian käyttöön opetuksessa liittyy. Näitä tuloksia esittelimme omassa foorumiesityksessämme. Tarkempia tuloksia tullaan esittelemään loppuvuodesta 2018 julkaistavassa artikkelissa sekä Karelian Digisessä iltapäivässä 9.10. toisin sanoen digimessuilla. Lue lisää lopussa olevasta abstraktista.

Pidimme myös toisen esityksen konferenssissa järjestetyssä tutkijatapaamisessa. Tässä tapaamisessa esittelimme saamiamme tuloksia tutkimuksellisesti  eri näkökulmista. Molemmat esitykset onnistuivat hyvin ja herättivät paljon kiinnostusta aiheeseen. Esityksemme lopuksi saimme ITK-perinteisiin kuuluen hatut.

Kuva 2 ja 3. Esiintyjät hatut päässä esityksen jälkeen.

ABSTRAKTI

”Yleistä

Opetusteknologia kehittyy valtavin harppauksin yhä kiihtyvällä tahdilla. Erityisen kiinnostavaa juuri tällä hetkellä on erilaisten oppimisympäristöjen virtualisoiminen, joko osittain tai kokonaan. Virtualisointiin voidaan käyttää erilaisia teknologisia ratkaisuja ja menetelmiä, kuten erilaisia kuvantamisen ja sosiaalisen median työkaluja, jotka auttavat opiskelijoita oman oppimisensa edistämisessä ja reflektoinnissa. Tällainen oppimista fasilitoiva teknologinen ympäristö voi pedagogisesti hyvin suunniteltuna tuottaa merkityksellistä oppimista ja aitoa ymmärrystä oppimisen kohteena olevista ilmiöistä. Erilaiset teknologiset ratkaisut lisäävät ja tarjoavat syventäviä näkökulmia sekä vahvempaa kokemuksellisuutta. Myös etä- ja virtuaalioppimisen oppimismotivaatio voi parantua. Tähän foorumiesitykseen olemme valinneet 360-kamerateknologiaan perustuvan opetusteknologisen kokeilun korkeakoulukontekstissa. Tämä teknologia antaa mahdollisuuden toteuttaa konstruktivistislähtöistä pedagogiikkaa, jossa merkitysten luominen, episteemisiä kognitiivisia ristiriitoja ratkaistaessa, nousee keskeiseen asemaan (ks. Esim. Kolb, D., 1974, Piaget, J., 1970). Toisaalta edellytykset tutkivan oppimisen (ks esim. Hakkarainen, K., Lonka, K. ja Lipponen, L., 2004) mukaiseen toteutukseen paranevat.

Opetusteknologiakokeilu

Kohderyhmänä toimivat Karelia ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat. Kokeilu toteutetaan keväällä 2018 ja sen avulla selvitetään 360-kamerateknologian käyttökelpoisuutta asynkronisessa ja synkronisessa oppimis- ja opetusvuorovaikutuksessa (ks. esim. Dillenbourg, P. (1999). Opiskelijamäärä on noin 80. Kokeilussa tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus liittyä mobiililaitteella (esim. puhelin tai tabletti) opetukseen, joka on toteutettu virtuaalisen 360-kamerateknologian avulla. Keskeiset kiinnostuksen kohteet liittyvät tämän teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin, sekä pedagogisten mallien, että didaktisten käytäntöjen näkökulmista. Samalla pyrimme kuvaamaan teknologian käyttöönottoon liittyviä haasteita.

Teknologiakokeilun menetelmämallina käytämme sovelletusti ADDIE Instructional System Design –mallia (ks. Branson, R. K, et al. 1975). Oppimistulosten tarkastelun painopiste on opiskelijoiden mahdollisuudessa käydä aidompia merkityskeskusteluja (Vygotsky, 1978) opittavan aiheen sisältöön liittyen.

Kokeilun tavoitteena on luoda oppimis- ja opetusjärjestelyjen osalta helppokäyttöinen tapa hyödyntää 360-kamerateknologiaa etä- ja virtuaaliopetuksessa. Oppimisteoreettisesti perusteltu oppijan aktiivisia toimia edellyttävä etäliittyminen oppimistilanteisiin, tarjoaa staattista kamerakuvaa paremman mahdollisuuden toteuttaa oppimistilanteita erilaisten pedagogisten mallien mukaisesti.

Tässä esityksessä käymme läpi kokeilun aikana, ITK-2018 mennessä, saadut tulokset, sekä esittelemme opetusteknologiakokeilun aikana tuotettua materiaalia, ja pohdimme tämän teknologian tarjoamia mahdollisuuksia laaja-alaisesti konstruktivistisen oppimisteoreettisen näkökulman kautta.”

Kirjoittajat lehtori Mikko Hyttinen ja päätoiminen tuntiopettaja Olli Hatakka

Opinnäytetyöseminaarissa Balilla

Hoitotyön opiskelijat Veera Koponen, Peppi Ilvonen ja Janette Honkanen suorittivat sairaanhoitajaopintoihinsa kuuluvaa harjoittelua Balilla keväällä 2018.

Harjoittelujakson aikana opiskeljoiden opinnäytetyö valmistui ja he osallistuivat opinnäytetyöseminaariin. Karelian Adobe Connect (AC) -verkkokokousympäristö takasi sen, että opiskelijat pystyivät toimimaan ensin vertaisarvioijina opiskelijatovereiden opinnäytetyölle ja tämän jälkeen esittelemään oman työnsä seminaarissa. Seminaariin osallistuvat muut opiskelijat ja ohjaava opettaja olivat Joensuussa Tikkarinteen kampuksella. Ohjaavana opettajana toimi Hanish Bhurtun hoitotyön koulutuksesta ja hän vastasi Tikkarinteeltä käsin AC-tekniikasta.

Seuraavassa opiskelijoiden kokemuksia AC-seminaarista.

Ensimmäisenä meillä oli vertaisarviointi Suomen aikaa klo 8.15 eli Balin aikaa 13.15. Seuraavaksi meillä oli vuorossa oma seminaariesityksemme klo 15.15 paikallista aikaa.

Adobe Connect -yhteys toimi pääasiassa todella hyvin verrattuna siihen, miten kaukana olemme. Hyödynsimme harjoittelupaikan wifi-yhteyttä. Tällaista voimme suositella muillekin. Tämä oli todella hyvä vaihtoehto opinnäytetyön etenemisen kannalta ja sen takia, että opinnäytetyön asiat olivat vielä tuoreessa muistissa ja esitys onnistui hyvin. Ainoa haittapuoli oli se, että emme kuulleet yleisön kommentteja. Kuulimme pelkästään niiden ihmisten puheen, joilla oli mikrofonit käytössä.

Kirjoittajat Hanish Bhurtun ja Minna Rokkila.

Digiajan löytöretkeilijä (ITK’18) – Osa 2

10 vinkkiä oppimisympäristön kehittämiseen ja onnistuneeseen käyttöönottoon

Digitaalisten menetelmien avulla voidaan tarjota ajasta ja paikasta riippumattomia, joustavia ja personoituja opintopolkuja, mahdollisuuksia ja sisältöjä, henkilökohtaisten tarpeiden ja etenemissuunnitelmien mukaan, samalla tukien yhteisöllisyyttä, reaaliaikaista vuorovaikutusta ja interaktiivisuutta opiskeluyhteisöjen sisällä.

  1. Perusta tieteelliseen taustaan. Onko samaa tehty aikasemmin. Tutki, mitä on jo tehty.
  2. Selkeä rakenne ja tiedota.
  3. Varmista joustava ja helppo käyttö + tuki tarpeen mukaan.
  4. Testaa käytännössä.
  5. Tarjoa personoituu/kohdennettua sisältöä.
  6. Tarjoa tilannesidonnaista sisältöä.
  7. Tue interaktiivisuutta.
  8. Anna systemaattisesti palautetta + tee palautteenantosuunnitelma.
  9. Varmista tyytyväisyys.
  10. Varmista oppimistulokset (ennen ja jälkeen).
Tue opiskelijoiden käyttöönottoa.
Tee käyttöönottosuunnitelma! 
Yhtä välinettä yhdellä toteutuksella!

Tutkimusmatka yrittäjyyteen monimediaisin ja verkkovälitteisin keinoin yhteissuunnittelun kautta

Esityksen keskeisenä ytimenä on monimediaisuuden hyödyntäminen yhteisöllisen verkkotyöskentelyn tukena. Esitys piti sisällään ratkaisut, jotka organisaatio oli tehnyt opintojaksolle. Itearaatio 1 – yhteissuunnittelu – iteraatio 2 -kierroksien osalta. 

Enenevässä määrin opetuksen siirtyminen virtuaaliseksi vaatii uudenlaisia menetelmällisiä ratkaisuja yhteisöllisten ja monimediaisten ratkaisujen osalta, jotta oppimisessa on mukana aktiivinen osallistuminen ja oman materiaalin tuottaminen.

”Se fiilis että tässä nyt opitaan yhdessä” – opiskelijakokemuksia cMOOCista

Esityksessä kuvattiin tutkimustuloksia sekä avoimen verkkokurssien valmennuspedagoginen malli, jonka avulla Humak on saavuttanut hyviä oppimistuloksia lyhyissä cMOOCeissa.

Humak järjesti kolme erilaista kurssia verkossa, joissa työskenneltiin itsenäisesti oman aikataulun mukaisesti, mutta silti yhteisöllisesti. Tehtävien avulla pyrittiin kurssilaisten väliseen vuorovaikutukseen, vertaisarviointiin sekä yhteisölliseen oppimiseen.

Verkkoympäristössä hyödynnettiin valmennuspedagogiikkaa, jossa valmentajan (opettajan) rooli on erittäin tärkeä. Valmentaja pystyi aktivoimaan opiskelijoita tarvittaessa. Kurssien jälkeen todettiin, että oppimista olivat edistäneet aktiivinen osallistuminen, vuorovaikutustaidot sekä sitoutuminen yhteisölliseen oppimisprosessiin.

Esityksen materiaali on ladattavissa esityssivun alareunasta.

Opettaja opiskelijana – löytöretki opettamisen ytimeen

Esityksessä kerrottiin sanoin, kuvin ja esimerkein miten Maanpuolustuskorkeakoululla edistetään opettajan ammatillisesta kehittymistä. 

  • Tunnista ja tunnusta oppimiskäsityksesi – löydä itsesi opettajana.
  • Opettaja digiloikan airueena.

Tuberoom innostaa opettajat uusiin lightbord-videokokeiluihin

Tuberoom on helppokäyttöinen videopaja opettajille. Siellä opettajat voivat harjoitella esiintymistä, esittämistä sekä editointia ja samalla tuottaa omannäköisiään opetusvideoita mm. lightboardia käyttäen. Lightboard-tekniikalla on mahdollista kuvata liitutaulutyöskentelyä.

Tuberoom-tekniikka: akustiikan parantamiseksi verhoiltu kauttaaltaan mustalla kankaalla ja matolla. Valaistusta säädetään led-paneeleilla. Lightboard on pyörille alumiinikehikkoon sijoitettu suurikokoinen turvalasi, jota reunustaa lednauha. Opettaja piirtää lasille kalkkipohjaisilla, vesiliukoisilla tusseilla. Piirtäminen kuvataan lasin läpi sopivasti valaistuna, jolloin syntyy illuusio pimeästä tilasta ja katsojan huomio kiinnittyy tekstiin sekä opettajaan. Peilikuvana näkyvä teksti ja piirrokset käännetään tallennustilanteessa ohjelman avulla oikein päin.

Lightboard Technology esittelyvideo täällä.

ITK 2018 päätös -video täällä.

Lue myös osa 1

Lisätietoja Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa:

ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 10.-12.4.2019.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

Digiajan löytöretkeilijä (ITK’18) – Osa 1

ITK = Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa

ITK-konferenssi on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma. Tänä vuonna konferenssissa kokee inspiroivia puheenvuoroja ja käytännönläheisiä esityksiä teemalla ”digiajan löytöretkeilijä”. Päivät mahdollistavat myös kokeilla itse erilaisia opetusteknologisia ratkaisuja. Näytteelleasettajia on lukuisia. Konferenssin järjestelyistä vastaa Hämeen kesäyliopisto ja tapahtuma järjestetään Cumulus Resort Aulanko, Hämeenlinnassa 11.–13.4.2018. ITK-konferenssilla on jo pitkät perinteet. Lue 25-vuoden tarina täältä.

Kareliasta päiville matkasivat lehtorit Mikko Hyttinen ja Olli Hatakka sekä erikoissuunnittelija Minna Rokkila ja monimuotopedaogi Maarit Ignatius. Ohjelmatarjonnan lisäksi verkostoituminen, tapasimme vanhoja ja uusia yhteistyökumppaneita, kuten Blackboard (Moodlerooms) ja Discentum (Kyvyt.fi) sekä jokusen uusia.

Tämä blogimerkintä on Maaritin ja Minnan matkaraportti, poimintamme konferenssin ohjelmasta reaaliaikaisesti välillä 12.–13.4. Koet seuraamalla nämä ITK-päivät samanaikaisesti kanssamme.

Mikon ja Ollin opetusteknologiakokeilusta Oppimisympäristöjen virtualisointi digitaalisen 360-kamerteknologian avulla kuulet tarkemmin viimeistään Digisessä iltapäivässämme (Karelian digimessut) 9.10.2018.

Konferenssin tervetulosanat lausui Elias-robo. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen saapui saliin videoyhteyden kautta. Hän kehoitti meitä jokaista käymään kysymyksen ”Miten rakennamme koulun jossa kaikkien on hyvä olla ja oppia? ääreen. Jos ei ole oppimisen hyvinvointia, ei ole mahdollista omaksua uusia asioita. Heinosen mukaan Digitaalisuuden tarkoitus on helpottaa työskentelyä ja mahdollistaa yhteisöllisyys. 

Kokeilukeskuksen päällikkö Anneli Rautiainen Opetushallitukselta jatkoi Hienosen teemassa. Tutkimukset osoittavat, että oppimista tapahtuu pojilla enemmän koulun ulkopuolella kuin koulussa. Tytöillä päinvastoin. On siis hyväksyttävä, että oppimista tapahtuu kaikkialla. Kysymyksiä tulisi enemmän esittää oppilaitten taholta kuin opettajien. Toimintakulttuurin ja johtamisen tulisi mahdollistaa yhdessä oppiminen (yhteisopettajuus ja tiimioppiminen) hyvinvointia unohtamatta. Meidän on aika muuttua joustaviksi, ketteriksi toimijoiksi. Pois jäykästä, kankeasti toiminnasta. Rautiainen päätti puheenvuoronsa sanoihin ”Oppimista tapahtuu kaikkialla – toivottavasti myös hyvinvointia”.

Erityspedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara Helsingin yliopistosta puheenvuoron otsikko oli ”Kivikausi tai digiaika, löytöretkeilijä tarvitsee lauman”. Dosentti korosti yhdessätekemistä niin hyvässä kuin pahassa. Hyvin toimiva työyhteisö tarvitsee lauman. Yksilö tulee nähdä hyvien tekojen kautta, ei virheiden. Ketään ei saa ”cropata” yhteisöstä, tiimistä, ryhmästä.

Yrittäjä Harri Ketamo, Headaista totesi lennokkaasti, että ”Tekoäly ei korvaa opettajaa. Se mahdollistaa aidosti yksilöllisen opetuksen”. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön, ihmiset panikoituvat. Tämä kaava toistuu ja toistuu. Järjestelmät ovat hyviä renkejä. Tekoäly on ollut jokaisen meidän työkalu jo 80-luvulta. Tekoäly tulisi olla tehokkaammin, useimmissa sisällöissä osana. Tekoäly myös mahdollistaa luonnollisesti virheet, haitat. Siinä missä tekoäly manipuloi meitä niin sitä tekee myös ihminen ihmiselle. Kriittinen ajattelu ja riittävä yleissivistys on tärkeää.

ITK 2018 avajaiset -video täällä.

Foorumiesityspoimintamme

Tässä foorumiesityksessä saatiin vastauksia siihen, miten monin eri tavoin ammattikorkeakouluissa opetushenkilöstön digipedagigista osaamista kehitetään ja miten juuri sitä tarvittavaa osaamista mitataan sekä kuvataan.

  1. Miten korkeakoulussa kehitetään henkilöstön digipedagogista osaamista?
  2. Onko korkeakoulussa olemassa tai suunnitteilla henkilöstön osaamisen kehittämistä tukevaa mentorointia, tutorointia tai vastaavaa toimintaa?
  3. Onko tarvittavaa digiosaamista kuvattu? Jos on niin miten, esim. osaamismerkit.
  4. Miten henkilöstön digipedagogista/digitaalista osaamista on mitattu tai aiotaan mitata?

Esityksessä kerrottiin myös osaamismerkkien kehittämistyöstä sekä kevään 2018 valmennusohjelman piloteista. 

eAMK-laatukriteerit verkko-opintojakson kehittämisessä

eAMK-hankkeessa rakennetaan ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa. Yhteiset laatukriteerit takaavat tarjottavien opintojaksojen laadun. Yhteiseen verkkotarjontaan valitaan alansa parhaat ammattikorkeakouluopintojaksot. Valittavien opintojaksojen tulee täyttää laatukriteereiden vaatimukset. Kriteeristö muodostuu seuraavista teemoista:

Teema 1: Kohderyhmä ja käyttäjät – Teema 2: Osaamistavoitteet, oppimisprosessi ja pedagogiset ratkaisut – Teema 3: Tehtävät – Teema 4: Sisältö ja aineistot – Teema 5: Vuorovaikutus – Teema 6: Ohjaus ja palaute – Teema 7: Arviointi – Teema 8: Kehittäminen – Teema 9: Käytettävyys ja ulkoasu – Teema 10: Tukipalvelut.

Arviointikriteerit ovat kehittämisen ja itsearvioinnin työkalu. Tässä vaiheessa ei vielä ole päätöstä siitä, miten verkkototeutusten arviointi suoritetaan. Toteutuuko se esim. eAMK-verkoston korkeakouluista kootun asiantuntijaryhmän jäsenet arvioimana vai jollain muulla tavalla. eAMK-laatukriteerit täältä.

Esitysmateriaali ladattavissa tästä.

Vaikuttavuutta webinaareilla

Toimintamallina webinaarin ja sen oheistuotteiden rakentaminen soveltuu myös opetuksessa käytettäväksi. Webinaarien järjestämisessä korostui suunnittelun ja aikataulutuksen tärkeys sekä kohderyhmän tavoittaminen.

Verkko-opetuksen laatutalkoot

Laatutekijät koostuvat verkkoympäristön rakentamisesta ja käytettävyydestä, kurssisisällöistä ja pedagogiikkasta sekä opetuksesta ja viestinnästä.

Kulkuri-verkkokoulu on tarkoitettu peruskouluikäisille, ulkomailla asuville oppilaille. Kulkurissa verkko-opetuksen laatutalkoot on kehitetty yhteistyössä opettajien, oppilaiden, heidän vanhempien ja  asiantuntijoiden kanssa. Laatutyön perustana oli Kulkurin oppimiskäsitys – oppilaat ovat erilaisia, oppilas on aktiivinen, sisäinen motivaatio on tie parempaan oppimiseen, oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, positiivinen ilmapiiri ja palaute tukee oppimista ja motivoi, ilmiötä tutkimalla opitaan enemmän.

Mikään ei motivoi niin, kuin positiivinen palaute!

Verkko-opintoja tehdessä opettajalla on apuna laatukäsikirja, josta löytyy työskentelyä auttavia konkreettisia tarkistuslistoja. Kulkurin laatukäsikirja löytyy verkosta ja se on sieltä vapaasti hyödynnettävissä.

Esityksen materiaali on ladattavissa täältä.

AMK-opinnon tuottaminen verkkoon – näkökulmia ja käytännön vinkkejä

Esitys piti sisällään kolme näkökulmaa: verkko-opetuksen tuotannon johtaminen, pedagogisen osaamisen ja käytänteiden kehittäminen sekä laadun varmistus. Taustalla Lauran digivisio.

Tiimien työskentelylle on kaksi erilaista prosessia seuraavasti:

  • Kokonaan verkossa suoritettavaan tutkintoon sisältyvät opinnot rakennetaan niitä edeltävällä lukukaudella kaksipäiväisissä tuotantopajoissa, joihin osallistuvat kaikki toteutuksessa mukana olevat opettajat.
  • Täydentävien opintojen opintojaksojen valmistelu tapahtuu opetiimeissä, jotka tapaavat toisensa 2–3 kertaa suunnittelun aikana.

Verkkokurssin toteuttaminen – ensikertalaisen kokemuksia

Esityksestä kävi ilmi, miten verkkokurssin toteuttaminen onnistui. Sekä, mitä hyötyä osallistujat saivat kurssista sekä myös se mitä eivät saaneet. Esille tuli myös se, miten heidän digitaipaleensa jatkui kurssien jälkeen. 

Auttaaksemme opettajia toteuttamaan oman verkkokurssin järjestimme koulutusta:

  1. Digipedagoginen suunnittelu
  2. Ohjaus ja arviointi digitaalisessa oppimisympäristössä sekä etäohjausmenetelmät
  3. Pilvipalveluiden monipuolinen hyödyntäminen digitaalisessa oppimisessa
  4. Opiskelijan/tutkinnon suorittajan HOKS:n, oppimisen ja osaamisen visualisointi.

Pelillistäminen ja visualisointi Moodle-ympäristössä

Toteutetut kurssisisällöt käsittelevät laaja-alaisesti hyötypelejä, pelillistämistä sekä pelien liiketoimintaa ja ansaintalogiikkaa. Pilottikursseilta löytyy digitaalista löytöretkeilyä: opiskelijaa kannustettiin etsimään verkkomateriaalin syövereistä kymmenen kultakolikkoa. Pedagogisesta  näkökulmasta kolikoiden keräämisellä pyrittiin rohkaisemaan opiskelijaa kahlaamaan läpi videoiden keskeltä myös tekstimateriaali ja tieteelliset artikkelelit.

Segabu-hankkeessa kehitettiin opintojaksoon pelillistämistä ja visualisointia Moodleympäristössä. Verkkokursseilla hyödynnettiin elementtejä, joita tavataan peleissä:

  1. Visualisoinnilla havainnollistettiin opiskeluprosessia, edistymistä sekä aktiviteetteihin osallistumista.
  2. Moodlessa pelillistäminen perustui myös aktiviteetteihin ja lohkoihin (osa vakiona, osa lisäosia).

Pilottikurssit löytyvät DIGMA.FI-oppimisympäristön osiosta Serious Games tai suoralla osoitteella http://segabu.fi. Hankesivusto löytyy osoitteesta https://segabu.wordpress.com/.

Pelillistämisestä Moodlessa lisää myös täällä.

Esityksen materiaali löytyy täältä.

Laatukortit ketterien verkkokurssien tuottamisen tukena

Esityksessä kuvattiin, miten Uutta avointa energiaa (UAE) -hankkeessa (ESR) on opettajien tueksi Agile AMK -mallilla toteutettavaan ketterään sisällöntuotantoon kehitetty verkkokurssien laatukortit ja miten opettajat hyödyntävät niitä.

Laatukortit ovat: pedagogiikka, käytettävyys, sisältö ja tuotanto.  Laatukortteja käytetään verkkokurssien tuotannon eri vaiheissa. Kukin laatukortti sisältää 4–6 laatukriteeriä, joihin kaikkiin liittyy arviointikysymyksiä ja kehittämisohjeita. Laatukorteista on hankkeessa opettajilta saadun palautteen pohjalta koottu myös laatujuliste, jossa keskeiset kohdat on tiivistetty ns. huoneentauluksi. Kurssien pedagoginen laadunvarmistus käynnistetään jo suunnitteluvaiheessa, ja sitä toteutetaan koko tuotantoprosessin ajan.

Lisää tietoa laatukorteista löydät UAE-hankkeen blogista.

Ammattikorkeakouluhenkilöstön kehittämispäivät digitaalisesti, 2 päivää Moodleroomsissa ja Collaboratella

Digikehittämispäivillä jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla oli mahdollisuus toimia itse osallistujana pedagogisesti suunnitellulla verkkokurssilla, joka toteutettiin Moodleroomsin verkkokokous- ja webinaaritila Collaboratessa. Ohjelma piti sisällään etukäteen tuotettuja videoita, webinaareja ja pienryhmätyöskentelyä eri aiheista. Toteutus suunniteltiin ja toteutettiin hyödyntämällä kääteistä pedagogiikkaa ja amk:n yhteisöllistä verkkopedagogiikkaa.

Parasta antia henkilökunnan mielestä mm.:

  • ”Ei tarvinnut matkustaa”
  • Asiaan pystyi keskittymään paremmin, fyysistä tapaamista tehokkaampi ja intensiivisempi työskentely kuin kokouskeskuksessa/hotellissa”
  • ”Uuden järjestelmän ja toimintaympäristön (Moodlerooms ja Collaborate Ultra) oppiminen ja opettelu”
  • ”Kokemus yhteisöllisyydestä digitaalisesti, yllättävän toimiva ryhmätyöskentely digitaalisesti, CU mahdollistaa vuorovaikutuksen”
  • ”Hyvä tekninen toteutus”
  • ”Aikataulu piti paremmin kuin perinteisillä kehittämispäivillä”
  • ”Se paransi asennettani huomattavasti koko digikampusajatusta kohtaan!”
  • ”Kokonaisuus ja digiympäristön hyvä toimivuus yllättivät. Alustukset oli hyvin valmisteltuja ja vastuuhenkilöt osasivat käyttää CU:ta. Nautin”

Esityksen materiaali täällä.

Moodle ryhmälähtöisen oppimisen (Team Based Learning) alustana

Ryhmälähtöinen oppiminen (Team-based learning,TBL) on opiskelijalähtöisyyteen ja yhteisöllisyyteen perustuva opetusmenetelmä. Ryhmälähtöisessä oppimisessa opiskelijat jaetaan heterogeenisiin 5–7 hengen ryhmiin, jotka pysyvät samoina koko opintojakson ajan. Menetelmässä käytetään käänteisen oppimisen periaatteita. Käsiteltävät aiheet on jaettu jaksoihin. Opettaja määrittelee kunkin jakson osaamistavoitteet. Jokaisen jakson aluksi opiskelijat tutustuvat itsenäisesti annettuun materiaaliin, joka voi olla alue oppikirjasta, artikkeleita, videoita tai muuta digitaalista materiaalia. Varsinaisella tapaamiskerralla jakson lopuksi pidetään ensin kaksi testiä.

Moodlen teemaksi on määritelty viikottainen rakenne ja Jokaisella viikolla on omat tavoitteet.
Moodlesta opiskelija saa sekä video, että tekstimuodossa viikon oppimateriaalin. Nämä opiskelijan on käytävä läpi. Perjantaisin ensin yksilöllinen osaamistesti moodlessa (testaa, onko ennakkomateriaali opiskeltu). Tämän jälkeen uudelleen ryhmätenttinä sama tentti, jolloin voidaan jakaa osaamista ja keskustella ryhmässä. Yksilötentin vastauksia opiskelija ei nähnyt tentin jälkeen, vain saamansa tuloksen. Ryhmätentin vastaukset näkyivät, jolloin ryhmä voi korjata virheellisen vastauksen, tämä tosin vähensi kokonaispisteitä.

  • Vetoomukset
  • Miniluento aiheesta

Soveltavat ongelmat, joihin ryhmät etsivät vastauksia annettujen taustamateriaalien pohjalta. Ongelmien vastaukset ladataan yhtä aikaa padletcseinälle ja satunnaisesti yksi ryhmästä esittelee ryhmän tulokset (saadaan vapaamatkustajat eliminoitua). Vertaispalaute Moodlen kautta.

Lue myös osa 2

Lisätietoja Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa:

ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 10.–12.4.2019.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

Mitä pitää tapahtua, jotta verkko-ohjaus saadaan osaksi arkea?

Kun organisaatiossa mietitään verkko-ohjausta niin se ei ole ohjaustoimien pikakassa. Ei myöskään tehostamisen ykköskanava. Ohjauspalvelu ei verkossa toteutettuna ole yhtään sen tehokkaampaa kuin muuallakaan.

Verkko-ohjaukseen varattavat resurssit

  • Aika
  • Raha – ilmainen ei ole ilmainen
  • Osaaminen – minkä verran on tarvetta järjestää koulutusta mm. verkko-ohjausosaamisen hankkimiseen, valittujen työvälineiden käyttöön ja sisällöntuotantoon.

Mitkä ovat verkko-ohjauksen tavoitteet organisaatiossa?

Verkko-ohjauksen järjestämiseksi on vähintäänkin saatava vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

  • Keitä halutaan tavoittaa?
  • Ketä ei tavoiteta?
  • Mihin tarpeeseen ja tarpeisiin halutaan vastata?
  • Otetaanko opiskelijat mukaan kehittämiseen? Suositeltavaa on, että otetaan.

Mitä ja millaisia välineitä halutaan käyttää?

Jokaisella ohjaustyötä tekevällä tulee olla samanlainen työkalupaletti, työkalukokonaisuus. On tiedettävä mitä juuri meillä, tässä organisaatiossa käytetään verkko-ohjauksessa. Sitä kautta tiedetään miten muun muassa käyttöehtojen muutokset muuttuvat, miten ne vaikuttavat verkko-ohjaustyöskentelyyn. Samoja työkaluja käyttäen osataan myös kehittää ja valita oikeita työkaluja.

Sosiaalinen kynnys ohjauskeskusteluissa eri välineissä on erilainen

Mitä verkko-ohjaus vaatii vuorovaikutuksen osalta?

  • Chat – realiaaikainen keskustelu, tekstillä. Voidaan toimi anonyymisti.
  • Keskustelukanava – eri- tai reaaliaikainen. Voidaan toimi anonyymisti.
  • Collaborate, Skype tmv. – virtuaalinen reaaliaikainen kanava. Äänellä, tekstillä ja/tai kuvalla työskentely.
  • Digitaalisen dialogin huoneentaulu by Sari Peltola (OAMK).

Mitkä työkalut toimivat minkäkin kohtaamisen osalta?

Vastuutus – Ohjaaja ja ohjattava

  • Kuka tekee?
  • Mitä tekee?
  • Mihin mennessä?

Ohjaajan tehtävä on astua mukavuusalueensa ulkopuolelle – Verkkoon.

Verkko-ohjauksen etiikka

  • Voidaanko verkko-ohjauksella tarjota laadukasta ohjausta?
  • Aiheutuuko verkko-ohjauksen käyttöönotosta jollakin osallistujalle haittaa?
  • Onko vaihtoehtoisia kanavia edelleen saataville (esim. f–to–f)?
  • Onko tarpeen laatia ”käyttäjäsopimus” verkko-ohjaukseen osallistuvien kanssa?

  • Itsemääräämisoikeus
  • Totuudellisuus
  • Luottamuksellisuus
  • Riippumattomuus
  • Ammattitaidon kehittäminen
  • Yhteistyö
  • Oma hyvinvointi

Tietoturvallisuus = tiedon eheys + saatavuus + luottamus

Jokainen voi vaikuttaa tietoturvaan:

  • varmistan fyysisen ympäristön turvallisuuden
  • käyttämäni tietokoneen, laitteiden päivitykset on ajan tasalla (palomuuri, virustorjunta, käyttöjärjestelmä, www-selaimet, sovellukset…)
  • käytän turvallisia salasanoja (älä kirjoita tunnuksia ja salasanoja paperille äläkä käytä samoja salasanoja eri palveluissa, sovelluksissa)
  • pidän huolta käyttämistäni työvälineistä
  • en tallenna verkkoon sellaista, mikä ei saa olla siellä ikuisesti
  • tarkistan käyttämäni yhteyden, sen pitää olla ohjaustilanteissa suojattu
  • en avaa epäilyttäviä sähköposteja, enkä liitetiedostoja

Perehdy aiheeseen esimerkiksi OAMK:n tuottaman oppaan Verkko-ohjaaja avulla. Se on opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Oppimistehtävien merkitys e-oppimisessa, osa 2

Kysymykseen ”Miten luoda oppimiselle mahdollisuuksia ja tehdä oppimisesta mukaansatempaavaa? saatiin vastauksia pedagogi ja opettajankouluttaja Hanne Kolilta 12.12.2017 pidetyssä webinaarissa. Aiheen osa 1 on omassa blogimerkinnässä täällä.

Learning Design – Oppimisen suunnittelu

Jokaisen oppimistehtävän suunnittelu on yksi osa laajempaa oppimisen suunnittelua. Taustalla on aina oppimistavoitteet, osaaminen ja oppimistulokset. Ne määrittävät oppimisen suunnittelua oppimisympäristöön ja käyttöön valittavia oppimisaktiviteetteja. Nykykäsityksen mukaan keskiössä tulee olla käyttäjäkokemus, jota luodaan/synnytetään oppimistehtävillä. Näin toteutettu oppimisen suunnittelu antaa vastaukset kysymyksiin: Miten opitaan? Miten viestitään? Miten selostetaan? Miten ohjeistetaan? sekä Miten osallistuja osallistuu, toimii digitaalisissa ympäristöissä?

Mikä on oppimistehtävän tehtävä?

Oppimistehtävällä on monta eri tehtävää eri prosesseissa. Niillä orientoidaan, suunnataan, ohjataan oppimaan, ohjataan opiskelemaan, ohjataan kehittämään taitoja, luodaan käyttäjäkokemusta, perehdytetään, koulutetaan, kuljetetaan, ohjataan, osallistetaan, fasilitoidaan jne. Verbit, teonsanat ovat välineitä tehtävänantoon.

Käyttäjäkokemuksen luominen on: inspiroimista, innoittamista, oivaltamaan ohjaamista, kiinnostuksen herättämistä, kiinnostuksen ylläpitämistä, ilmapiirin luomista, vaikutelman rakentamista, pedagogiikan suunnittelua, oppimisen johtamista jne.

Käyttäjokokemuksen arvionti on laadun kehittämistä, palautteen saamista, toiminnan tarkastelua, käyttäjälähtöistä ajattelua. Tähän arviointiin pitää rohkaistua, uskaltautua ja  arviontia tulee osata tehdä, jotta toteutuksesta toteutukseen on mahdollista oppia. Vain arvioinnin kautta laatu kehittyy monilla tasoilla.

Oppimistehtävän suunnittelun lähtökohdat

Jokainen joutuu pohtimaan omat lähtökohdat (kuva 1) toistuvasti, jokaisessa oppimistehtävissä:

  • Minkälaista oppimista tavoitellaan?
  • Mitä opiskelijan on tarkoitus oppia?
  • Mihin oppimisella pyritään?

Kuva 1. Oppimistehtävän lähtökohdat. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Pyrkimys voi olla kyky: tehdä jotain, oppia ja hallita informaatiota, ajatella, osallistua työkulttuuriin jne. Oppimistehtävään tulee aina sisällyttää myös oppimisen metaforia: tiedon muistamista ja mieleenpalauttamista, työ- ja opiskelukulttuuriin osallistumista sekä tiedon rakentamista ja luomista.

Suunnittelun ja arvioinnin välineitä

Hyödynnä oppimistehtävän suunnittelussa 1. havaitsemisen, 2. tulkitsemisen ja 3. tiedonprosessoinnin tasoja (kuva 2). Ensimmäisellä tasolla oppiminen on pinnallisella tasolla. Toisella tasolla opiskelija kykenee jo tuottamaan omia tulkintoja sekä syventämään oppimistaan. Oppimistehtävän tiedonprosessointitasolla, ylin taso, antaa laajalti mahdollisuuksia syventää oppimista. Eri tasojen verbien käyttö rikastuttaa oppimistehtäviä ja lisää variaatioita. Verbeillä ohjaaminen, suuntaaminen tekemään tekoja osallistetaan ja mahdollistetaan myös oppimistehtävien arvioinnin.

Kuva 2. Oppimistehtävän suunnittelun työkalu, tasot. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Oppimistehtävien suunnittelussa on tärkeää löytää omat perusperiaatteet, jotka vievät opiskelijaa kohti tavoitetta (kuva 3). Kohti lupausta, jonka olet antanut. Jokaisen opettajan tulee mallintaa omaa tekemistään ja havaita oman toiminnan nykyiset mallit sekä havaita mitä voisi tehdä eritavalla, jotta oppimistehtävien laatu paranee. Varmista oppimistehtävän suunnittelussa vähintään kuvan 3 osien mukana olo.

Kuva 3. Oppimistehtävän suunnittelussa huomioitavat asiat. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Oppimistehtävän otsikko on merkityksellinen. Sen tulisi jo itsessään sysätä opiskelijan ajatukset liikkeelle, aktivoida tehtävän tekoon eikä passivoida. Otsikko luo vaikutelma sekä aktiivisuuden/passiivisuuden suhdetta. Otsikko voi olla avoin kysymys, suljettu kysymys, väittämä, yhdistelmä jne. Oppimisen kiinnostuksen ja sen ylläpidon näkökulmasta tavoitteella johon pyritään aktivoi myös opiskelijaa. Aika määrittää osaltaan opiskelijalle oppimistehtävän vaatimustasoa. Vaiheistus on asian hahmottamistamista ja ymmärtämistä eri osina, etenemisen prosessi. Opiskelijan tulee nähdä ja tietää kaiken aikaa, kuka, missä vaiheissa ja miten oppimistehtävä arvioidaan. Työskentely ja se ohjeistaminen, tehtäväksianto sekä välineet  vaikuttavat oppimiseen. Digitaalinen osallistaminen sisältyy työskentelyyn ja välineisiin. Eri mediaisten aineistojen ja syntyvien tuotosten huomiontia ei saa unohtaa. Ohjauksen huomioiminen on elementti, joka pitää kasassa oppimistehtävän ainekset.

Miten oppimistehtävä näyttäytyy opiskelijalle?

Oppimistehtävän hamottaminen, näkymän luominen oppimisympäristössä on tärkeää. Oppimitehtävällä on kuvaava otsikko ja siihen on sisällytetty lyhyt työskentelyohje, intro. Aineisto toimivat mediaattoreina. Niitä ei voi erottaa oppimistehtävästä. Niiden välillä välittyy tietoa ja taitoja. Aineistoa tulee käyttää monipuolisesti.

Rakenna oppimitehtävään läsnäolosi. Hyödynnä mediaelementtejä mm. äänitä tehtävävänannot, tekstit. Mahdollista tekstien kuunteleminen ei vain yksikanavaisesti, lukemalla. Monimediainen oppimistehtävän hahmottaminen on tämän päivän pedagogiikkaa: ääni, teksti, video ja visualisointi. Muun muassa tiedon ja tuotoksen visualisointi, videointi,  kuvittaminen osana/rinnalla oppimistehtävän tekstin mahdollistaa useiden aistien käytön ja niillä on iso merkitys oppimiseen.

Kuva 4. Oppimistehtävän hahmottaminen opiskelijalle. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Ydinkysymys oppimistehtävien laadinnassa on Miten saan opiskelijan oppimaan? Oppimistehtävä sisältää aina yksityiskohtaiset työskentelyohjeet opiskelijalle. Ohjeilla hänet ohjeistetaan työskentelyyn, dokumentoimaan ja ennen kaikkea oppimaan. Ohjeissa kuvataan juuri tämän tehtävän tiedollinen ja/tai taidollinen tavoite sekä arviointi.

Oppimistehtävät ovat opettajan menetelmällinen keino opiskelijan oppimisessa. Niillä opettaja vaikuttaa ja ohjaa. Oppimistehtävät ovat keino saada opiskelija oppimaan pedagogisesti mielekkäästi ja mietitysti opittava asia/asiat. Oppimitehtävään siis rakennetaan sisälle uuden oppimisen toiminta. 

Siirry tehtävästä oppimistehtävään vaiheittain.

Tehtävä-pohjainen oppiminen on pinta- ja tietoa toistavaa oppimista. Tietoa käsittelevään oppimiseen, kohti syväoppimista pääset oppimistehtävä-pohjaisella oppimisen kuljettamisella. 

Aiheesta myös aiemmassa  DigIT!-blogin merkinnässä (osa 1) sekä Innoita oppimaan -kirjassa.

Kouluttajasta Holl – LEAD&LEARN -sivuilla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Oppimistehtävien merkitys e-oppimisessa, osa 1

Kysymykseen ”Miten luoda oppimiselle mahdollisuuksia ja tehdä oppimisesta mukaansatempaavaa? saatiin vastauksia pedagogi ja opettajankouluttaja Hanne Kolilta 12.12.2017 pidetyssä webinaarissa. Mikäli oppimisen avaruudesta (kuva 1) poistetaan keskeiset osat: oppimistehtävät ja työskentelyohjeet niin opiskelukokonaisuudesta poistuu kaksi merkittävää elementtiä.

Kuva 1. Oppimisen avaruus. Lähde Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Tehtävästä oppimistehtäväksi

Sanana oppimistehtävä jakautuu kahteen osaan: oppimis ja tehtävä. No mitä tällä käsitteellä –  oppimistehtävä – tarkoitetaan ja mikä merkitys sillä on e-oppimisessa. Keskeistä ainakin on, että se tuo monia mahdollisuuksia toteuttaa ydinkysymystä Miten saan opiskelijan oppimaan?

Koli tarkasteli webinaarin aluksi tehtävää ja oppimistehtävää seuraavasti:

  • Kun tehtävä nimetään pelkästään tehtävänä ja sanallistetaan hyvin koulumaisesti: Lue artikkeli > kirjoita…, Tutustu sivuun > kirjoita, Suunnittele projekti > toteuta > dokumentoi… jne.  niin pelkää termiä tehtävä käyttäen piiloutuu keskeinen tavoite: Mitä opitaan? ja Miten opitaan? Tehtäviksi kirjoitetut tehtävät ovat tyypillisesti sisältölähtöisiä ja yksittäisiä tehtäväksinatoja, irrallisia. Tällaisissa tehtäväksiannoissa ei olla pohdittu sitä, mikä on keskeisintä opintojaksolla, miksi tehtävä on merkityksellinen.
  • Oppimistehtäväksi suunniteltu tehtävä lähtee aina liikkeelle otsikosta Mitä ollaan tekemässä! Kuvataan tavoite tai pyrkimys toisin kuin pelkällä tehtävällä, jolla kuvataan tyypillisesti pelkkää toimintaa. Jokaisella oppimistehtävällä on tavoite. Ne eivät ole opettajan tehtäviä vaan opiskelijan, oppijan. Oppimistehtävä laaditaan prosessina.

Oppimistehtävä ja tavoite mallinnetaan esimerkiksi vaiheistaen/etenemistä kuvaten (kuva 2).

Kuva 2. Oppimistehtävän vaiheistaminen. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Vertaa vaiheistamista pelkkään tehtävään, jonka ohje kuuluisi esimerkisi, että ”Valitkaa joku case itsellenne ja analysoikaa se”. Näin ohjeistettu tehtävä ei tuota syvempää oppimista. Analysointitasolle jääminen ei ole korkeakouluopinnoissa riittävä taso. Alemmat tasot (tiedät, ymmärrät, sovellat) oppimistehtävät soveltuvat itseopiskeltavaksi (kuva 3). Niissä ei niukkaa resurssia kannata tuhlata. Suuntaa resurssisi käyttö tasoille syntetisoi ja arvioi.

Kuva 3. Bloomin taksonomia. Mukaillen Saarelainen, M. 2017 Flippaus-luentoaineisto.

Jotta oppimisen vaikutus olisi laajempaa, suurempaa tulee oppimistehtävät valita tarkoituksenmukaisen pedagogiikan mukaan (esim. tutkiva oppiminen, projektioppiminen, case-oppiminen jne.). Siten tehtävänannot tulevat ohjaavimmiksi, tarkemmiksi, palastelluiksi ja mahdollistavat syväoppimisen verrattuna pelkkiin tehtäviin/lyhyisiin tehtävänantoihin. Pedagogisesti päästään analysointitasoa pidemmälle ja saadaan oppimiseen syvyyttä.

Oppimistehtävät mallinnetaan pedagogiselle polulle ja kaikissa eri vaiheissa ohjataan tehtävän tekemistä. Valintavaiheessa ohjataan tehtäväksiannon ymmärtämistä. Se on selostus asiasta ja juonen kuljetus. Analysointivaiheessa ohjataan jo, ajattelua ja itse tekemistä, työstövaiheessa ohjataan asian/aineen työstämistä ja siten päästään syvemmälle käsittelyssä.

Oppimistehtävillä kuljetetaan opiskelijan/oppijan toimintaa eteenpäin. Ei pelkästään todeta jotain tehtävää. Ja kun oppimistehtävissä käytetään työelämän kaltaista kieltä, tapaa toimia tulee oppimisesta tavoitteellisempaa. Opiskelija/oppija saa useita ehdotuksia prosessin aikana siitä, miten hänestä voi tulla taitavampi ja osaavampi tekijä/työskentelijä.

Oppimistehtävillä siirryt osaamislähtöiseen oppimiseen/työskentelyyn kuin pelkällä tehtävällä, jossa helposti jäät sisältötasolle, sisältölähtöisyyteen. Oppimistehtävät ovat yhteisöllisiä ja henkilökohtaisia, kun taas tehtävät ovat tyypillisesti yksittäisiä tehtäväksiantoja, irrallisia.

Yksi ainut oppimistehtävä voi kuljettaa tavoitteellisen osaamisen karttumisen läpi opintojakson. Oppimistehtävää voidaan aina jatkaa/haarauttaa muun muassa tiedonhankintaan, tiedonjakamiseen, ohjattuihin keskusteluihin, prosessin jälkipuintiin/työskentelyn arviointiin, hyödyllisyysaspektiin, tiedon siirtämiseen sinne, missä sitä voi hyödyntää, opiskelijan/oppijan omien kysymysten asettamiseen jne. Tärkeintä on opitun tiedon siirtämisen oppiminen.

Oppimistehtävien tulee sisältää myös geneeristen taitojen oppimista, yleisiä työelämävalmiuksia. Muun muassa: oppimaan oppiminen, kriittisen ajattelun taidot, tiedon jäsentämisen ja jakamisen taidot, työskentelemään oppiminen ja uusien ideoiden kehittämisen taidot, keskustelemaan oppiminen, yhteistyön oppiminen, refletoimaan oppiminen sekä teoreettisen tiedon soveltaminen käytäntöön.

Siirry tehtävästä oppimistehtävään vaiheittain.

Tehtävä-pohjainen oppiminen on pinta- ja tietoa toistavaa oppimista. Tietoa käsittelevään oppimiseen, kohti syväoppimista pääset oppimistehtävä-pohjaisella oppimisen kuljettamisella. 

Aiheesta lisää seuraavassa DigIT!-blogin merkinnässä (osa 2) sekä Innoita oppimaan -kirjassa.

Kouluttajasta Holl – LEAD&LEARN -sivuilla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Ikäosaamisen YAMK-koulutus viedään verkkoon

Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutus on sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, joka antaa laaja-alaista osaamista ikääntymisestä ja valmiuksia uudistaa ja johtaa palveluja. Koulutus valmentaa toimimaan moniammatillisissa ikäihmisten kuntoutumista ja hyvinvointia tukevissa työyhteisöissä.

Ikäosaamisen koulutus järjestetään 2018 syksystä alkaen Karelia-ammattikorkeakoulussa verkko-opintoina. Opinnot sisältävät omaehtoista opiskelua, pienryhmätyöskentelyä, oppimistehtäviä ja verkossa tapahtuvaa ohjausta sekä palauteistuntoja. Opiskeluun ei sisälly lainkaan lähiopetusta eikä -ohjausta. Karelian Moodlerooms-oppimisympäristö mahdollistaa oppimisprosessin toteuttamisen täysin virtuaalisesti muun muassa oppijan suorituksien seurannan, virtuaalisten ohjausistuntojen ja pienryhmätyöskentelytilojen avulla.

Opettajat ovat saaneet tukea verkko-opintojen pedagogiseen ja tekniseen suunnitteluun ja tuottamiseen.  Opiskelijoille puolestaan on opintojaksolla osoitettu tukikanavat ja materiaalit. Avoimeen viestintään, toisten auttamiseen ja muun muassa vinkkeihin kannustetaan.

Kevään 2018 aikana pilotoidaan avoimen amk:n opintoina kahta ikäosaamisen YAMK-koulutuksen opintojaksoa: Ikäystävällinen yhteiskunta ja Laaja-alainen kuntoutus. Näiden pilottiopintojaksojen suunnitteluvaiheessa on mahdollisuuksien mukaan huomioitu eAMK:n verkkototeutusten laatukriteerit. Opintojaksoja kuljettaa kokoava tehtävä, joka rakentuu ja kehittyy opintojakson edetessä. Tätä prosessia tukevat niin verkko-ohjaustunnit kuin pienryhmätyöskentely. Ne myös varmistavat yksilön etenemisen prosessissa. Oppimistehtävä on yksilöllinen, tavoitteiden saavuttamista edistävä ja työelämäläheinen.

Oheisessa kuvassa on esitetty pilotoitavan Ikäystävällinen yhteiskunta -opintojakson rakenne ja etenemisen vaiheet. Kuvan asiat löytyvät Moodlerooms-toteutuksesta jäsenneltynä. Opiskelija etenee opintojaksolla vaiheittain. Kunkin vaiheen päätteeksi opiskelija tekee itsearvioinnin, jonka jälkeen hän pääsee etenemään seuraavaan vaiheeseen. Sisältökokonaisuus on laadittu yhtenäiseksi ja tukiaineksiksi opintojaksolle on sisällytetty muutama visuaalinen elementti. Käytettävyyteen on kiinnitetty huomiota: linkkien kuvaustekstit on laadittu ymmärrettäviksi ja linkit aukeavat uuteen selainikkunaan aina, kun eivät ole oppimisympäristön sisältöjä. Opiskelu onnistuu päätelaitteesta riippumatta. Sisällössä ei ole ei-tietoturvallista aineistoa.

Opintoihin osoitettu oppimateriaali tukee tavoitteita ja oppimistehtävän laatimista. Virtuaaliset keskustelukanavat, pienryhmätyöskentely ja ohjaustuntien vuorovaikutus tukevat niin opintojakson kuin yksilön henkilökohtaisia oppimistavoitteiden saavuttamista. Ohjauksen saatavuudella, läpi opintojakson, varmistetaan ohjauksen ja palautteen oikea-aikaisuus. Arviointi toteutuu niin itse- ja vertaisarviointina kuin myös opettajan arviointina.

Pilotin jälkeen kerätään opintojakson kehittämispalaute. Se käsitellään ja tutkintoon sisältyviä opintojaksoja kehitetään saadun palautteen pohjalta.

Kirjoittajat Maarit Ignatius, Tuula Kukkonen ja Lissu Suhonen

Digitaalinen työpaja mahdollistaa joustavan osallistumisen

Kareliassa pilotoidaan Humap Softwaren REAL-työkalua Pohjois-Karjala sote-osaamisen maakunnaksi-hankkeessa kevään 2018 aikana. REAL mahdollistaa kiinnostavien työpajaympäristöjen rakentamisen ja osallistujien osallistamisen ympäri maakuntaa ja yli organisaatiorajojen. Kyseessä on digitaalinen työpaja-alusta – ja myös paljon muuta. Digitaaliseksi kulmakiveksi tarkoitetaanko kompastuskiveä vai mitä osoittautuu usein sisältö ja sisällönhallinta. Realilla luodaan sisältökokonaisuuksia ja rakennetaan samalla digitaalista käyttäjäkokemusta, joka ei törmää ensimmäisenä käyttäjätunnushaasteisiin, vaan mahdollistaa yhdessä tekemisen heti.

Pilotissa keskiössä on työpajatyöskentely. Meillä jokaisella on jonkinlainen mielikuva työpajatyöskentelystä. Perinteisesti se toteutetaan paikalla olevien kanssa, mutta REAL digitalisoi työpajatyöskentelyn ja mahdollistaa työpajaan osallistumisen ajasta ja paikasta riippumatta. Koko työpajatyöskentely muodostuu reaaliaikaisesta dokumentoinnista, joka mahdollistaa osallistujien keskinäisen vuorovaikutuksen ja ajatusten vaihdon. (dokumentoidaan reaaliaikaisesti, ja se on kaikkien osallistujien käytettävissä välittömästi.) On myös helppo selvittää esimerkiksi osallistujien tietämys etukäteen ja saada siten arvokasta sisältöä itse työpajaan. Samalla aktivoidaan osallistujat jo etukäteen työskentelyn kontekstiin. Myös muunlaisen tiedon (sisältöä, odotuksia, toiveita, ilmoittautumistiedot jne.) keruu alustan kautta onnistuu.

Osallistuminen mahdollistuu millä tahansa laitteella ja yhdellä klikkauksella, sijainnista riippumatta. Osallistujille voi esimerkiksi ennakkoon jakaa tervetuloaineiston (mm. videon), joka osaltaan virittää osallistujat työpajaan. Kutsujen lähettäminen työpajaan onnistuu alustan kautta tehtävällä sähköpostilla tai vaihtoehtoisesti tekstiviestillä. Osallistujien aktiivisuutta voi seurata, ja lähettää muistutusviestejä keskusteluihin osallistumisesta, deadlineista tai ajankohtaisen materiaalin lisäämisestä. Tällainen henkilökohtainen kontaktointi sitouttaa osallistumaan ja aktivoi toimimaan tutusta (ei-digitaalinen) tavastamme poikkeavasti.

REALissa voi piilottaa ja näyttää sisältöä tarpeen mukaan. Etenemisen ja kaiken materiaalin voi kerätä samaan paikkaan. On myös mahdollista toteuttaa reaaliaikaisia gallupeja tai kerätä palautetta välittömästi työpajan päättyessä. Samoin muun muassa työpajan aineiston jakaminen koosteena on helposti tehtävissä. Aineistot voivat olla niin tekstiä, kuvaa, videoita, chatteja tai ladattuja tiedostoja.

Vaikuttaa varsin kiinnostavalta ja monipuoliselta alustalta, joten kerromme työpajakokemuksista lisää kevään aikana muun muassa tämän kanavan kautta.

Kuvat by Humap Softwaren, Real.

Kirjoittajat Maarit Ignatius, Tuula Kukkonen ja Katja Sorjonen