Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2016

Lupa oivaltaa, innostua ja onnistua

Opiskelijoiden kokemukset kuulluksi tulemisesta, arvostuksen saamisesta, osallisuudesta ja vuorovaikutuksesta vaikuttavat heidän oppimiseen ja osaavaksi ammattilaiseksi kasvamiseksi totesi KM, erityisopettaja Kaisa Vuorinen Oivalla ja Onnistu -päivien päätteeksi puhuessaan positiivisesta pedagogiikasta.

Jari Laru  KT, yliopistonlehtori Oulun yliopistosta oivallutti meitä puolestaan teemalla ”Suomi-neitoa digitellään. Hyppy vai loikka?” Meillä jokaisella tulee olla arkirohkeutta kehittää digikuntoamme. Tärkein temppu jonka jokainen meistä voi tehdä on itsenäinen harjoittelu. Digiarkikunto kasvaa pienin päivittäisin harjoituksin pitkäaikaisella harjoitteluohjelmalla. Toiseksi tärkeäksi toimenpiteeksi Laru nosti rohkeuden kysyä toiselta ”digiarkiliikkujalta” niin neuvoja kuin erilaisia tapoja – olivatpa ne pedagogisia tai teknisiä. Samoin oman osaamisen ja oivallusten jakaminen muille on tärkeää. Eri teknologiset kerrokset tulisi erottaa ja se onnistuu vain yksilön pitkäjänteisellä tekemisellä, osaamisen kehittämisellä.

Laru innosti tekemään digitalisaatiosta henkilökohtaisen kehittämisen kohteen. Ei hetkellisesti jotakin loikkaa, koska se häiritsee ja on työlästä. Vaan miettimään henkilökohtaisella tasolla ne tavoitteet, jotka on oman työn kannalta merkityksellisiä. Oman digipolun suunnitelman ja strategian laatiminen on mahdollista toteuttaa. ”Digistely” ei toteudu väärällä tavalla eikä väärään suuntaa, väärään aikaan tmv., kun itse on asettanut tavoitteet ja suuntaa niitä kohti askel askeleelta. Omaa suunnitelmaa voi toteuttaa toisten arkiliikkujien kanssa tai yksin.

UEF–Karelia–Savonia-työryhmän konkreettisena toimenpiteenä toteutettiin kaksi työpajaa päivien aikana useampaan kertaan. UEF:ilta oppituvasta Taina Rytkönen-Suontausta piti pajoja teemalla ”Kuvien käyttö opetuksessa ja oppimisen tukena”. Tässä pajassa tutkittiin monipuolisesti, miten kuvia voi käyttää oppimisprosessin eri vaiheissa tarkoituksenmukaisesti, innostavasti, oikeaoppisesti ja pedagogisesti linjakkaalla tavalla. Pajassa jaettiin myös hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä, ja etsittiin käyttökelpoisia kuvalähteitä.

Kareliasta (Maarit Ignatius ja Minna Rokkila) toteuttivat pajoja teemalla ”Visuaalista tarinankerrontaa omilla tai cc-lisensoiduilla valokuvilla mobiililaitteita ja appseja käyttäen”. Meillä jokaisella on tarina kerrottavana ja kuvien käyttö on korostunut entisestään mobiililaitteiden kehittymisen myötä. Työpajoissa koettiin innostumisen ja onnistumisen kokemuksia, kun osallistujat pääsivät itse kokeilemaan kuvien muokkausta ja tarinankerrontaa. Samat pajat toteutetaan maaliskuussa 2017 UEF–Karelia–Savonia-koulutuksena henkilöstölle ja luonnollisesti verkkototeutuksena. Tässä tarinamme/lyhyt kooste päivistä, joka on tehty samoilla sovelluksilla, joita esittelimme työpajoissa (kuvankäsittely ja tarinankerronta).

Päiville osallistui myös koodaus-pajanpitäjänä kollegamme Joni Ranta. Jonin paja ”Koodausta online” keräsi täppäreiden ja läppäreiden ääreen 40 innostunutta opettajaa tutustumaan koodaustyökaluihin netissä. Työskentelyn lomassa keskusteltiin opettajien ja oppilaiden lähtötasosta ja tarpeista, koodauksen pedagogisista tavoitteista (uusi perusopetuksen opetussuunnitelma) ja työkaluista. Pajassa sai yrittää koodaustaitoaan ihan sertifikaattiin asti, josta muutama selviytyikin lyhyessä ajassa! Joni vetää maakunnassa KoodiKarelia -nimisenä 3 * 5 opintopisteen pedagogista koodauskokonaisuutta, jonka osia suoritettuaan osallistuja saa osaamismerkin (Open Badge). Digitaalisista osaamismerkeistä on luettavissa artikkeli täältä.

Kirjoittajat Maarit Ignatius, Joni Ranta ja Minna Rokkila

Digitaalisuutta väistämättä

Hylkää oitis totutut ajattelu- ja toimintamallit, kun kuulet puhuttavan digitalisaatiosta. Olet osa digitalisoituvaa yhteiskuntaa väistämättä. Digitaalisuuden hyödyt opetuksessa ja oppimisen ohjauksessa korostuu toiminnan ohjaamisella ja prosessien digitalisoinnilla. Digitaalisuus otetaan haltuun käyttämällä ja luomalla uutta tietoa sekä tarjoamalla tulevaisuuden avaintaitoja, kuten ongelmanratkaisua ja uuden tiedon tavoitteellista käyttöä sekä sen integrointia olemassa olevaan tietoon. Parhaiten opimme hyödyntämään kaikkia digitalisaation mahdollistamia palvelukehityksiä omaehtoisesti ja vuorovaikutuksessa toisiin. Tekemällä yhdessä, koska siten saadaan aikaan sellaista, mitä yksin tehden ei voida koskaan saavuttaa

Digitaalisuus haastaa opettajan oppimaan toistuvasti. Hän ei toimi enää yksin tiedon jakajana vaan ennen kaikkea oppimisprosessin ohjaajana ja opiskelijan osallistajana. Opettaja opettelee aktiivisesti digitalisoimaan opintojaksojen oppimisprosesseja ja hyötymään oppimisympäristöjen moninaisista mahdollisuuksista. Hänen ei edellytetä suunnittelevan opetusta täysin valmiiksi vaan hän joustaa suunnitelmissaan oppimistilainteiden vuorovaikutuksen mukaan. Motivaatio oppimiseen syntyy osallistujien yhteistoiminnassa ja opettajan ammattitaidosta suunnata oppimista opintojakson tavoitteita kohti. Oppija itse omistaa oppimisensa, joten opettaja antaa oppijan ajatella itse ja vastata osaamisensa kehittämisestä ohjaamalla ja kannustamalla oppijaa omatoimisuuteen muun muassa arvioinnilla. Oppijan omat kokemukset ja esimerkiksi oppimispäiväkirjaan tai blogiin perustuva kehittymisen todentaminen mahdollistaa oppijan luovuuden tukemisen, vertaisoppimisen ja oppimisen näkyväksi tekemisen.

Oppimisympäristöjen pedagogiset rakenteet ja lähestyminen digitaaliseen oppimiseen eri ympäristöissä uudistuu muun muassa sähköisen asioinnin, digioppisisältöjen sekä verkottuvan ja teknologistuvan yhteiskunnan myötä väistämättä. Kattava digitaalinen oppimisympäristökokonaisuus mahdollistaa uudenlaisen oppimiskumppanuuden ja oppimiskokemusten toteuttamisen prosessiin osallistujien välillä. Kehittämällä oppimisympäristöjen prosesseja ja teknisiä, pedagogisia sekä ohjauksen rakenteita saadaan aikaan opetuksen monipuolinen yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen digitaalinen kokonaisuus. Digitaalisuuden, pedagogiikan ja opettajien osaamisen kehittämistoimien riittävä resursointi ja positiivisen sekä proaktiivisen kehityksen kierre edellyttää esimiesten vahvaa tukea ja läsnäoloa. Ilman muuttuvaa ja kehittyvää digitaalista toimintaympäristöä sekä mahdollistavaa toimintakulttuuria ei kyetä toimimaan verkottuneessa maailmassa yhteistoiminnallisesti. Päätä suhtaudutko digitalisaatioon myönteisesti vai jättäydytkö sen ulkopuolelle digitaaliseksi orvoksi.

Huom. teksti on julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa toukokuussa 2016. Kirjoittaja Maarit Ignatius, digistäjä, monimuotopedagogiikan suunnittelija.

Digimessujen satoa

Onnistumisia, oivalluksia ja opetuksen kehittämistä digipiloteilla sekä muilla lupaavilla käytänteillä Kareliassa toteutettiin tänä syksynä digimessujen muodossa.

dig

Palautetta saatiin osallistujilta, esittelijöiltä, järjestelijöiltä sekä henkilöiltä, jotka eivät päässeet osallistumaan. Palautekyselylomake toteutettiin Office 365 -ympäristön Forms-työkalulla.

Mielenkiintoiseksi messuilla koettiin niiden kokonaisuus ja monipuolisuus. Innostuneiden opettajien esitykset omista digikokemuksista olivat antoisia. Hyvää oli se, että tällaiset messut mahdollistavat kehen tahansa opettajan kokemusten sekä osaamisen jakamisen erilaajuisissa kokeiluissa.

Hyvää oli se, että messukävijät pääsivät tutustumaan esityspisteisteiden kautta erilaisiin työkaluihin, sovelluksiin ja ideoihin. Palautteen perusteella he voivat hyödyntää niitä omassa työssään. Messut koettiin myös hyväksi verkostoitumistapahtumaksi. Oltiin sitä mieltä, että jatkossa on helpompi ottaa yhteyttä henkilöön ja kysyä vinkkejä, kun idean esittelijään oli tutustunut.

digiiii    digiii

Seuraavien digimessujen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan saadut kehittämisideat muun muassa päivän rakenne, tiedottaminen ja ohjelman sisältö. Palautteessa saatiin myös kriittistä arviota messujen tarpeellisuudesta. Moodlen eri aktiviteettien ja toimintojen hyödyntäminen sujuvoittaa ja monipuolistaa oppimis- ja ohjausprosessin läpivientiä. Tähän tarjotaan muun muassa kevään 2017 aikana koulutusta henkilöstölle. Myös Pokan edustajien kanssa käydyn suusanallisen palautekeskustelun kehitysideat huomioidaan.

Kiitosta saa Karelian ICT-tuki, joka osaltaan mahdollisti messujen valmistelut sekä purkamisen. Ilman heidän apua ja digiosaamista järjestelytyöt olisivat olleet haasteelliset.

Messuilla oli arpajaiset, joissa Onni suosi seuraavia henkilöitä:

  • Digisparraajan päiväksi käyttöönsä voittivat Päivi Sihvo ja Kirsi Sallinen.
  • Elokuvaliput puolestaan Mervi Lätti ja Päivi Putkuri.

Vuoden 2017 Karelian digimessuajankohdaksi on sovittu 4.10. kello 12.30–15.00. Paikkana on Wärtsilä-kampuksen Dynamo-loungessa.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

Hyvä paha digioppimisympäristö

Pelkästään digitaalinen oppimisympäristö ei tee opetuksesta tai oppimisesta hyvää. Opettajalla on iso merkitys. Hän vastaa opintojaksolla käytettävistä työtavoista, käytännöistä ja menetelmistä. Toimiva, luotettava ja pedagogisesti monipuolinen oppimisympäristö varmistaa pedagogista laatua: käytettävyyttä ja esteettömyyttä sekä opintojaksojen tuotannollista laatua. Pedagogisesti laadukas oppimisympäristö tukee oppimista ja se soveltuu opiskelu-, opetus- ja muuhun opetusorganisaatiossa tarvittavaan työskentelykäyttöön.

Kareliassa on käytössä Moodle-oppimisympäristö ja sen kehittämistoimina (esim. Moodleroomsiin siirtymistä) on selvitetty vähintäänkin ne vaatimukset, joita edistyneeltä oppimisympräistöltä edellytetään minimissään. Tässä joitakin edellytyksiä:

  • ylläpidetty ja tuettu palvelu (esim. pilvipalvelu)
  • automaattinen ja automatisoitu varmuuskopiointi (useita kertoja vuorokaudessa)
  • käytössä tuotanto- sekä testiympäristö
  • ulkoasu on oltava graafisen suunnittelijan muokattavissa Karelian ilmeelle
  • adminkäyttäjille rajoittamaton 24/7/365 helpdesk-palvelu lyhyellä (esim. tunti) vasteajalla
  • päivittyvä ylläpitodokumentaatio käytettävissä
  • käyttäjämäärän ja levytilan skaalautuvuus
  • integroinnit muihin oppimisympäristöihin (esim. Office 365, ePortfolio, opiskelijahallintajärjestelmä)
  • opettajalla mahdollisuus lukea ja kommentoida oppimistehtävät yhdessä selaimen näkymässä
  • opettajalla mahdollisuus tehdä merkintöjä suoraan opiskelijan palauttamaan tehtävään (esim. kommentit, värit, vapaa piirros ja symbolit)
  • opettajalle mahdollisuuden lukea ja arvioida keskustelualueiden keskusteluja samassa selainnäkymässä
  • opettajan on voitava erotella arvioimattomat palautukset arvioiduista
  • opettajan on voitava valitun aktiviteetin sisällä arvioida kaikki palautukset tai opiskelijakohtaisesti
  • opettajalla on oltava mahdollisuus lähettää viestejä opiskelijoille, jotka ovat tai eivät ole suorittaneet tehtäviä (arviointikirja)
  • opettajalla on oltava mahdollisuus muuttaa koko sarakkeen arvosanoja kerralla (arviontikirja)
  • ympäristössä on oltava mahdollisuus muokata tai nopetuttaa oppimispolkuja opiskelijoiden edistymisen mukaan (henkilökohtianen oppimispolku)
  • ympäristön tulee mahdollistaa automaattisen kommunikoinnin (esim. hallinnoijat voivat luoda omia ponnahdusviestejä/sähköposteja)
  • ympäristön tulee pystyä indentifioimaan opiskelijat, joissa havaitaan riskikäyttäytymistä (esim. aktiivisuudessa tai tuloksissa)
  • opettajalla tulee olla mahdollisuus muokata esim. arviointirajoja eri opintojaksojen työtiloissa
  • ympäristön tulee tarjota erilaisia raportteja, esim. opiskelija-aktivisuudesta opintojaksolla (katselut, arvosanat, mitkä odottaa arviointia, tehtävien ja tenttien palautuksista, viimeisimmästä toiminnasta) sekä aktiivisuudesta eri opintojakso-osioissa (korrelaatioraportit) ja opiskelijaseurannan (ei aktiiviset, tarvitsevat apua) sekä raportteja vertailusta (esim. aktiivisuus, arvosana, edistyminen, opettajakohtaisuus)
  • ympäristön tulee tarjota mahdollisuuden myös luoda omia SQL-raportteja
  • oppimisympäristön käyttöliittymän tulee olla visuaalinen, responsiivinen (toiminnallisuus käytettävissä kaikilla laitteilla selaimen kautta)
  • ympäristön on tarjottava työpöytänäkymä, jossa yhdellä klikkauksella näkee käynnissä olevat opintojaksot, ilmoituksista, viesteistä ja deadlineista sekä palautteesta, lisäksi näkymässä tulee näkyä edistyminen opintojaksolla
  • hakutoiminnon on oltava reaaliaikainen ja tulokset on näytettävä ilman siirtymää opintojaksonäkymästä
  • ympäristön on näytettävä kaikkien opintojaksojen ilmoitukset yhdellä näkymällä sekä milloin palaute on saatavilla
  • käytettävyydeltään ympäristön tulee täyttää WAI/W3C kriteerit oppimisympäristölle
  • ympäristössä todentaminen (autentikointi) on oltava täysin tuettu (CAS, Shibboleth etc.)
  • ympäristön tulee mahdollistaa käyttäjien (esim. opettajat, opiskelijat) integroida oma henkilökohtainen materiaalivaranto omaan profiiliinsa (esim. Google Drive, One Drive for Business, Dropbox tmv.)
  • ympäristön tulee tukea avointa materiaalihallintajärjestelmä, jossa käyttäjät (esim. opettajat) voivat etsiä, luoda, ladata ja jakaa opintojaksosisältöä
  • ympäristön tulee tukea useita resurssityyppejä (mm. tiedostot, kansiot, verkkosisällöt, verkkolinkki, keskustelualue, testityökalu, kysymyspankki, tehtävä)
  • ympäristön tulee tarjota integroitu arviointikirja
  • ympäristön tulee tarjota sisällön metadatamerkinnöinnin.

Oppimista tapahtuu aidoissa tilanteissa ja niin digitaalisissa kuin fyysisissä ympäristöissä. Oppimisympäristöä kuvataan mm. näin ”paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista” (Manninen, J. & Pesonen, S. 1997. Uudet oppimisympäristöt. Aikuiskasvatus 4/97).

Kirjoittaja Maarit Ignatius