Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2017

Digistrategian kehittäminen

llkka Haukijärvi väitöskirjassaan Strategizing Digitalisation in a Finnish Higher Education Institution, Towards a thorough strategic transformation tarkasteli digitalisaatiota ilmiönä. Organisaatioiden digistrategioissa on keskeistä ymmärtää, mitä digitointi ja digitalisaatio käsitteinä ovat, sekä mikä niiden ero on. Haukijärvi käy tutkimuksessaan läpi Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) esimies- ja johtajarooleissa olevien henkilöiden toiminnan tasoa. Tutkimuksessa selvisi, että digistrategiatyö voimaannutti esimiesten ja johtajien johtamistyötä. Johdon yhdessä tekemä digistrategiatyö on tuonut digistrategiatyön läpinäkyväksi TAMKissa. Samalla esimiehet ovat jalkauttaneet strategiatyötä läpi organisaation kokonaisvaltaisesti, mikä on sitouttanut henkilöstön digistrategiaan paremmin.

Haukijärvi on tutkinut TAMK:n digistrategian muodostumista Gallersin (2011) tarkastelun perusteella (Information Systems Strategizing Framework). Tämän tarkastelun perusteella strategian muodostamisessa on suoritettava nykytilan ja toimintaympäristön analyysi:

  • käytäntöjen, prosessien, kyvykkyyksien ja resurssien arviointi
  • sidosryhmäarviointi
  • ulkoisen toimintaympäristön arviointi.

Vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa digistrategian muodostaminen. Prosessissa on syytä tarkastella:

  • digitalisaatio ilmiönä
  • digitalisoinnin ja digitalisaation eron tunnistamista
  • digistrategian määrittelyä
  • visiota.

Lopullisessa strategian toimeenpanossa on huomioita puolestaan seuraavat asiat:

  • Suunnittelu ja koordinaatio!
  • Tavoitteet määriteltävä selkeästi!
  • Henkilöstön strateginen dialogi ja sitouttaminen!
  • Organisaation ja työskentelytapojen arviointi – jatkuvasti!
  • Toteutuksen arviointi ja toiminnan reflektointi – jatkuvasti!
  • Vaikutusten analysointi – jatkuvasti!

TAMK:n digistrategia

Haukijärvi nosti esille digioppimisen ja työelämän digtalisaation tutkimuksen ja kehityksen. Meidän tulisi koota ja saada relevanttia tietoa tulevaisuuden organisaatioihin ja tulevaisuuden tekijöille.

Koulutusorganisaatioiden digimurroksen onnistumisenmenestystekijät ovat:

  • Muutoksen tunnistaminen ja tunnustaminen!
  • Päämäärätietoisuus: Selkeä VISIO! Sitoutuminen visioon!
  • Johtaminen ja strategisuus!
  • Kulttuuri ja toimintatavat: oppiva organisaatio -ajattelu, johdon luottamus, osaamisyhteisöjen kyvykkyys tuottaa laadukkaasti!
  • Osaaminen!
  • Ihmiset ja yhteistyö!

Digitalisaation strategia tulisi ymmärtää maanlaajuisesti ammattikorkeakouluissa. Digistrategiaprosessin tulisi olla osa johtamisjärjestemää.

Elämme digimurroksessa.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

Pelillisyys – Mitä ja miksi?

Pelillisyyden ja pelillistämisen (gamification) juuret juontaa pitkältä historiasta. Pelillisyys on yksi motivaation hygieniatekijä samoin kuin se on yksi digitalisaation ilmentymä. Pelillisyys liittyy vahvasti digitalisoitumiseen sekä siihen mitä työelämältä jo tänä päivänä odotetaan.

Pelillisyyden avulla yksilön on mahdollisuus hallita digitalisaatiota, kehittää osaamistaan ja oppia kokemuksellisesti niin yksin kuin yhdessä. Työn tekeminen on yksilöllistä, kaikkien ei tarvitse tehdä samalla tavalla. Riittävään, hyvään, erinomaiseen lopputulokseen päästään monella tavalla, keinolla – myös pelien avulla, kautta.

Seuraavassa kuvassa on listattuna pelillisyyden elementtejä, avainsanoja joita ovat muun muassa tasot, pisteitys, haasteet, edistyminen, palkitseminen, kilpailu, hauskuus ja jakaminen sekä parviäly.

Psykologisesti pelillisyyteen liittyy vahvasti tunteet, motivaatio, immersiivisyys, sosiaalisuus ja elämykset. Pelillisyys vahvistaa oppimismotivaatiota ja tekee oppimisesta/osaamisen testaamisesta intensiivistä ts. läsnäolevaa, aktiivista, pelaajat sitoutuvat pelaamiseen, kiinnostuvat ja sitä kautta oppiminen myös tehostuu. Asioiden sisäistäminen, opettelu pelaamalla on kustannustehokasta. Se on riskitöntä ja lähes kulutonta. Pelillisyys sisältää välittömän palautteen, joten se sopii hyvin osaamisen arvioinnin välineeksi.

Organisaation toiminnan viritääminen pelilisillä elementeillä on pelillisyyden soveltamista organisaation kehittämisessä ja valmennuksessa, oppimisessa ja osaamisen kehittämisessä niin eri ohjelmissa kuin myös arjessa:

  • kehityskeskustelut (yksilö, ryhmä)
  • strategian jalkautus/sisäistäminen
  • järjestelmien käyttöön perehdyttäminen
  • regrytointi
  • tiimiytyminen, ryhmäytyminen tmv. lähityöyhteisön toimijoiden me-henki
  • osaamisen kehittäminen
  • toiminnan ohjaaminen
  • ja paljon muuta

keskeistä on kuitenkin löytää vastaus kysymykseen ”Miten arjen työtä voi rikastaa pelillistämällä?

Työkaluja ovat muun muassa: leaderboard, pikaviestintä, videoiden käyttö, ohjelmistot, yammer, heia heia jne. Erilaiset hyötypelit (Serious games) ja valmennuspelit, joita ovat muun muassa: Innovaatiopelit, yrityspelit, Legot, implementointipelit, liikkuva pelaaminen, turnaukset, oppimispelit, roolipelit, OD-pelit, simulaatiopelit, sähköiset pelit jne.

Pelillisyyden käyttöönoton tavoitteena voi olla esim. soveltaa peleistä tuttuja motivaatiotekijöitä organisaatioympäristössä työmotivaation ja sitouttamisen parantamiseksi. Pelillisyyden myötä yrityskulttuuri muuttuu yhteisöllisempään, avoimenpaan ja läpinäkyvämpään suuntaa, kun pelillisyys on arjen toiminnassa mukana. Työn hauskuus ja yhteen kuuluvuus lisää työn imua, ideointi (hullujakin ideoita voi ehdottaa) ja mukaan heittäytyminen, työilmapiiri kevenee, on kivempi tehdä töitä. Omaan työhön vaikuttaminen on motivaatiotekijä, jota ei yhdenkään työnatajan kannata jättää käyttämättä. On tunnettava alaiset ja se mikä heitä motivoi työn tekemiseen.

Luettavaa:

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Ulla Kallio

Office Lens – taskukokoinen skanneri

Tällä taskukokoisella skannerilla (Office Lens) rajaat ja parantelet luonnoslehtiöiden ja asiakirjojen kuvia ja siten teet niistä luettavia. Sovellus lukee konenäöllä sisällön. Sovelluksella voit muuntaa/tallentaa sisältöjä eri formaatteihin, kuten PDF, Word ja PowerPoint. Myös sähköpostiin, OneNoteen ja OneDriveen onnistuu tallentaminen. Jakaminen onnistuu siis helposti.

Digitalisoi niin luonnoslehtiön kuin valo-/fläppi-/liitutaulun muistiinpanot talteen. Ohjelmalla skannaa minkä tahansa asiakirjan tai paperin siististi. Voit hyödyntää tätä skanneria kaikkialla ja lopputulos on tarkka. Office Lensin väitetään tekevän tallennuksen/muunnoksen helposti kuin taikaiskusta ja säilövän kaikki myöhempää käyttöä varten. Ei siis kadonneita kuitteja eikä muistiinpanoja. Käsinkirjoitetut tekstit tunnistetaan automaattisesti OCR (Optical character recognition) tekstin tunnistuksen avulla.

Sovellus on saatavana Microsoftin Storesta, Google Playsta ja App Storesta. Kannattaa kokeilla ja löytää omat käyttökohteet.

Kirjoittaja Maarit Ignatius