Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2018

Digitaalinen työpaja mahdollistaa joustavan osallistumisen

Kareliassa pilotoidaan Humap Softwaren REAL-työkalua Pohjois-Karjala sote-osaamisen maakunnaksi-hankkeessa kevään 2018 aikana. REAL mahdollistaa kiinnostavien työpajaympäristöjen rakentamisen ja osallistujien osallistamisen ympäri maakuntaa ja yli organisaatiorajojen. Kyseessä on digitaalinen työpaja-alusta – ja myös paljon muuta. Digitaaliseksi kulmakiveksi tarkoitetaanko kompastuskiveä vai mitä osoittautuu usein sisältö ja sisällönhallinta. Realilla luodaan sisältökokonaisuuksia ja rakennetaan samalla digitaalista käyttäjäkokemusta, joka ei törmää ensimmäisenä käyttäjätunnushaasteisiin, vaan mahdollistaa yhdessä tekemisen heti.

Pilotissa keskiössä on työpajatyöskentely. Meillä jokaisella on jonkinlainen mielikuva työpajatyöskentelystä. Perinteisesti se toteutetaan paikalla olevien kanssa, mutta REAL digitalisoi työpajatyöskentelyn ja mahdollistaa työpajaan osallistumisen ajasta ja paikasta riippumatta. Koko työpajatyöskentely muodostuu reaaliaikaisesta dokumentoinnista, joka mahdollistaa osallistujien keskinäisen vuorovaikutuksen ja ajatusten vaihdon. (dokumentoidaan reaaliaikaisesti, ja se on kaikkien osallistujien käytettävissä välittömästi.) On myös helppo selvittää esimerkiksi osallistujien tietämys etukäteen ja saada siten arvokasta sisältöä itse työpajaan. Samalla aktivoidaan osallistujat jo etukäteen työskentelyn kontekstiin. Myös muunlaisen tiedon (sisältöä, odotuksia, toiveita, ilmoittautumistiedot jne.) keruu alustan kautta onnistuu.

Osallistuminen mahdollistuu millä tahansa laitteella ja yhdellä klikkauksella, sijainnista riippumatta. Osallistujille voi esimerkiksi ennakkoon jakaa tervetuloaineiston (mm. videon), joka osaltaan virittää osallistujat työpajaan. Kutsujen lähettäminen työpajaan onnistuu alustan kautta tehtävällä sähköpostilla tai vaihtoehtoisesti tekstiviestillä. Osallistujien aktiivisuutta voi seurata, ja lähettää muistutusviestejä keskusteluihin osallistumisesta, deadlineista tai ajankohtaisen materiaalin lisäämisestä. Tällainen henkilökohtainen kontaktointi sitouttaa osallistumaan ja aktivoi toimimaan tutusta (ei-digitaalinen) tavastamme poikkeavasti.

REALissa voi piilottaa ja näyttää sisältöä tarpeen mukaan. Etenemisen ja kaiken materiaalin voi kerätä samaan paikkaan. On myös mahdollista toteuttaa reaaliaikaisia gallupeja tai kerätä palautetta välittömästi työpajan päättyessä. Samoin muun muassa työpajan aineiston jakaminen koosteena on helposti tehtävissä. Aineistot voivat olla niin tekstiä, kuvaa, videoita, chatteja tai ladattuja tiedostoja.

Vaikuttaa varsin kiinnostavalta ja monipuoliselta alustalta, joten kerromme työpajakokemuksista lisää kevään aikana muun muassa tämän kanavan kautta.

Kuvat by Humap Softwaren, Real.

Kirjoittajat Maarit Ignatius, Tuula Kukkonen ja Katja Sorjonen

Opiskelutaitoilta – Verkko-opiskelun abc

Verkko-opiskelun abc – miten verkossa opiskellaan?

Opiskelu vaatii erilaisia taitoja ja on hyvä tiedostaa, mihin on hyvä kiinnittää huomiota, kun opiskelu tapahtuu verkossa? Tähän annettiin Kareliasta vinkkejä yliopistojen opiskelutaitoillassa 16.1.2018. Osallistujia oli läsnä parhaimmillaan 86. Maantieteellisesti heitä oli kaikista pääilmansuunnista. Etelä-Suomesta eniten ja pohjoisesta niukimmin. Valtaosa osallistujista opiskelee tällä hetkellä avoimessa yliopistossa ja toiseksi eniten avoimessa ammattikorkeakoulussa. Taitoiltaan osallistujista 10 ei tällä hetkellä opiskele missään oppilaitoksessa.

Johdannossa – Mitä on verkko-oppiminen? – nostettiin tärkeänä asiana esille aivot, joiden muovautuvuus on oppimisen perusta. Kykymme oppia uutta säilyy koko elämän ajan. Oppimisessa pyrkimys on syväoppimiseen. Tietoja ja taitoja prosessoidaan aktiivisesti. Niitä ymmärretään, muistetaan, syvennytään, tarkennetaan eli hahmotetaan asian kokonaisuus. Opittua asiaa kehitellään edelleen ja analysoidaan, kuin myös omaa oppimista reflektoidaan läpi tiedonrakennusprosessin. Tietoa ei siirretä, kaadeta, vaan sen prosessoi jokainen opiskelija itse. Oppiminen on siis aktiivista toimintaa ja se tapahtuu opiskelijan aivoissa. Uusi tieto vaatii aina vahaa tietoa, johon se tarrautuu.

Miten verkossa opiskellaan? Singletaskaamalla ei multitaskaamalla. Keskitytään siihen tehtävään, joka on työn alla, joka pitää saattaa päätökseen. On tosiasia, että emme pysty tekemään useita asioita yhtä aikaa. Esimerkiksi oppimistehtävän tekeminen ja sosiaalisen median käyttö yhtä aikaa saa meissä aikaan vain riittämättömyyden tuntua ja keskittymiskykymme kapenee, sterssaannumme. Tauotetaan ja rentoudutaan työskentelyn lomassa. Siirrytään pois näytön äärestä. Tehdään hetki ihan jotain muuta. Annetaan aivoillemme aikaa levähtää.

Oppiminen etenee syklisesti nykyisestä tietämyksestä havaitsemiseen ja ihmettelyyn. Sen jälkeen sitä tutkitaan, siitä keskustellaan ja pohditaan tuloksia. Tietoa prosessoidaan ja ymmärretään, testataan sekä sovelletaan. Näin on opittu jotain uutta. Samaa kaavaa, sykliä toistetaan aina uuden asian, tiedon tai taidon kohdalla. Oppiminen on yksinkertaista. Harjoittele ja kehity, uskalla oppia, kokeile, salli itsellesi epäonnistumiset, älä lannistu. Onnistut! Oppiminen palkitsee aina. Tunnista itsesi oppijana, minkälainen on oma oppimistyylisi? Ja hyödynnä verkon mahdollisuuksia eri oppimistyylien hyväksikäytössä. Älä opettele tietoja ulkoa, vaan ulkoista oppimisesi. Palauta opittava asia mieleen, tärkeimmät asiat ja kokonaisuudet. Esimerkiksi selitä ne jollekin toiselle, tee kaavioita, karttoja, kuvioita, tiivistelmiä ja niin edelleen. Harjoittele ulkoistamista, jotta löydät parhaan tapasi sen tekemiseen.

Valjasta teknologiasta itsellesi kelpo renki. Verkko-opiskelussa tarvitset tietokoneen peruskäyttötaitojen (esim. oppimisympäristö, tekstinkäsittely ja kuvankäsittely) lisäksi muun muassa medialukutaitoa (mm. tiedon kriittinen ja eettinen arviointi, tiedonhankintataidot), itse- ja vertaisarviontitaitoja, rohkeutta tuoda omat ideat esille, ryhmätyöskentelytaitoja sekä keskeneräisyyden ja muutosehdotusten sietämistä.

Miksi verkko-opiskelu?

Verkko-opiskelu on joustavaa ajasta ja paikasta. Parhaimmillaan se mahdollistaa myös yksilöllisen etenemisen, on sosiaalista ja pelillistä. Verkossa meillä on käytössä teknologia, kuten kuva, ääni, video ja verkko mahdollistaa nopean niin informaation jaon kuin sen vaihtamisen, ulkoistamisen. Asiantuntijoiden aineistojen käyttö on helppoa, toisin sanoen laajojen tietovarastojen käyttö mahdollistuu ajasta ja paikasta riippumatta.

Pelaaminen on suotavaa – vai onko – on se. Pelaaminen vaikuttaa moniin aistitoimintoihin ja kognitiivisiin taitoihin. Lue pelaamisesta haluessasi lisää. Verkko mahdollistaa niin pelaamisen kuin yhteistyön ja on tasa-arvoista. Yhdessä tekeminen ja oppiminen onnistuu erilaisten verkkovälineiden avulla. Keskustelu, niin kasvokkain kuin verkossa, on meille kaikille tuttua toimintaa. Keskustelujen avulla muun muassa sitoudutaan ryhmän toimintaan ja tavoitteisiin. Keskustelemalla testaavat omia ajatuksia ja niiden soveltamismahdollisuuksia käytännössä. Verkossa jokaisella osallistujalla on mahdollisuus ja tilaisuus osallistua tasavertaisesti ja omalla tavallaan (esim. ajassa ja paikassa).

Kirjoittamisen ja lukemisen taitoa tarvitaan kaikissa mediaympäristöissä. Siis myös verkko-opiskelussa. Uusi kirjoittaminen -käsitteenä on uinut keskuuteemme erityisesti sosiaalisen median yleistymisen myötä. Uuden kirjoittamisen taitoalueita ovat: tekniset, multimodaaliset, sosiaaliset ja julkisuustaidot sekä monisuorittamis- ja tietoisuustaidot kuin myös luovuustaidot. Uusi kirjoittaminen motivoi ja monipuolistaa. Verkossa kommunikointi tapahtuu joko tietoisesti tai tiedostamatta näiden ”uusi kirjoittaminen” taitojen avulla enenevässä määri. Tutustu uuteen kirjoittamiseen.

Rohkaistu opiskelemaan opittava asia, tieto ja/tai taito: lukemalla tekstiä, kuuntelemalla tekstiä, kirjoittamalla tekstiä, katsomalla kuvia, piirtämällä kuvia, kuvioita ja kaavioita, katsomalla videoita niin monesti kuin tarpeen, kysymällä ja keskustelemalla sekä jakamalla omia mielipiteitä ja kuuntelemalla muita.

Teksti on koostettu opiskeluillan esityksestä ja esitysaineistosta.

Lisätietoja:

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Pentti Ojajärvi