Kirjoittajan arkistot: Maarit Ignatius

Tietoja Maarit Ignatius

Monimuotopedagogiikan suunnittelija, Karelia-amk

Yleisten tenttien siirtyminen EXAM-sähköiseen tenttijärjestelmään

Karelia amk:ssa käytössä oleva EXAM-sähköinen tenttijärjestelmä korvaa 1.6.2019 alkaen auditoriossa järjestettävät uusinta- ja korotustenttipäivät. Siirtyminen EXAM-järjestelmään liitty osana suurempaa järjestelmien muutosta, kun aikaisemmin käytetyt uusintatenttijärjestelyt ja ilmoittautuminen WinhaWillen kautta poistuvat käytöstä.

Tammikuusta 2018 alkaen EXAM-sähköinen tentti on otettu pikkuhiljaa aktiiviseen käyttöön. Kevään 2019 aikana yhä useampi opettaja on siirtänyt sekä opintojaksojen varsinaisia tenttejä että uusintatenttejä järjestelmään. Tämä näkyy positiivisena kehityksenä EXAM-tenttikertojen lukumäärässä.

EXAM-tenttien lukumäärän kehitys lukuvuosien 2018 ja 2019 aikana.

EXAM-tenttitila sijaitsee Tikkarinne-kampuksessa kirjaston vieressä (E226). Kun opiskelijalla on tarve uusintatenttiin, hän ottaa yhteyttä opinnon vastuuopettajaan ja sopii hänen kanssaan uusintatentistä EXAM-järjestelmässä. Vaihtoehtoisesti opettaja voi informoida opiskelijoita, että tentti on avoinna EXAM:ssa. Opiskelija varaan tenttiajan ja tenttitilan EXAM-tenttipalvelusta vasta em. keskustelun jälkeen. Opiskelijalla voi olla samasta tentistä vain yksi ilmoittautuminen voimassa. Opiskelija voi kuitenkin suunnitella jo ennakkoon useamman opintojakson tentteihin osallistumisen ja ilmoittautua näihin, jolloin hänellä on useampi varaus voimassa.

Tikkarinteen Tenttitupa on avoinna kesä-, heinä ja elokuussa. Opiskelija näkee reaaliaikaiset aukioloajat Tenttitupaan, kun hän ilmoittautuu tenttiin. Mikäli opiskelija tulee tenttiin Tikkarinteen kampuksen pääovien ollessa suljettuna, hänen on lunastettava pantillinen kulkutunniste. Tästä löytyy tarkempi ohjeistus Karelian EXAM-oppaasta.

Opettajat hallinnoivat sitä, milloin opintojakso-, uusinta- ja korotustentit ovat avoinna. He voivat määrittää näille tenteille tietyt perioidit tai ne voivat olla auki läpi lukuvuoden.
Huomioitava on, että EXAM:ssa olevat tentit eivät voi olla materiaalitenttejä, joihin viedään kirjallinen materiaali mukana. Tenttimateriaalit voidaan liittää sähköisenä tentteihin.

EXAM-sähköinen tentti antaa opiskelijoille enemmän liikkumavaraa tenttien suorittamisen suhteen. He eivät ole enää sidottuja tiettyihin tenttiajankohtiin, vaan voivat suorittaa tentin haluamanaan ajankohtana. Samoin opiskelija voi varata tentin vaikka tunnin varotusajalla. Varatessaan tenttiä opiskelija näkee, kuinka monta konetta on jo varattuna. Tällöin hän voi valita ajankohdista esimerkiksi sellaisen, jossa on mahdollisimman vähän muita tentin tekijöitä.

EXAM-sähköinen tentti on valvottu tentti. Läpi kesän vastuuhenkilöt tarkastavat valvontakameran tallenteita / reaaliaikaista valvontakameran kuvaa. Opiskelijoita informoidaan välittömästi, mikäli sääntöjen vastaista toimintaa esiintyy. Tähän mennessä sääntöjen vastainen toiminta on pääsääntöisesti ollut ulkotakin tai repun mukaan ottaminen Tenttitupaan, mutta sitä ei ole hyödynnetty tenttivilppiin. Mikäli tenttivilppiä havaitaan, siitä tullaan ottamaan välittömästi yhteyttä tentin vastuuopettajaan.

Kirjoittaja Minna Rokkila
EXAM-pääkäyttäjä

Laadukkaasti verkkoon -valmennusohjelman kokemuksia

eAMK:n valmennuksien (kevät 2018 ja syksy 2018) tavoitteena on ollut varmistaa CampusOnline -portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Näihin valmennuksiin oli rajoitettu osallistujamäärä, joten kaikki Karelian halukkaat opettajat opintojaksoineen eivät mahtuneet mukaan. Kareliassa kehitettiin oma valmennusohjelma ja sitä on nyt toteutettu kaksi kertaa kevään 2019 aikana. 

Kuva 1. Laadukkaasti verkkoon -valmennusohjelman sisältö.

Ennakkotehtävänä osallistujat vastasivat lähtötasotestiin, jolla selvitettiin osallistujan pedagoginen ja ohjaustausta, työkalut joita hän käyttää niin opintojaksojen suunnittelussa kuin toteutuksessa sekä mahdolliset taidot, joita opintojaksolla osallistujalle kehittyy. Testin lopuksi osallistuja kirjasi omat tavoitteet, joihin palasi/palaa niin halutessaan/tarvittaessa pitkin valmennusta ja muuttaa, täydentää tarvittaessa tai vasta myöhemmässä ajankohdassa.

Valmennuksen osiot:

1) Oppimis- ja ohjausprosessi, 2) Oppimistehtävät ja oppimateriaalit ja 3) Arvionti ja hyvä/paha palaute ovat rakenteeltaan samanlaiset: tavoitteet, tehtävät, oppimateriaali ja itsearviointi sekä lisämateriaalit. Tämä ratkaisu tukee eri elementtien, sisältöjen tunnistettavuutta ja kokonaisuus näyttäytyy siten yhtenäisenä. Työtilan visuaaliset elementit tukevat sisältöä.

Valmennuksen päätyttyä osallistuja sai niin halutessaan ja tehtyään (lähtötasotestin, osioiden ja koko valmennuksen itsearvioinnin sekä antanut palautteen) Moodle-padgen (kuva 2) .

Kuva 2. Moodle-padge (osaamismerkki)

 

 

 

 

 

 

 

Työtilan on käynyt läpi vertainen, joka ei itse ole osallistujana valmennuksessa,  eAMK:n laatukriteerityökalulla. Kuva 3 on arvioinnin lopputulos.

Kuva 3. Arviointikriteerien toteutuminen

Vertaisen tekemä laatukriteeriarviointi teki näkyväksi puutteet. Tämän työtilan keskeiset kehittämisen kohteet ovat esteettömyys ja video-/äänitiedostojen sisältöjen tekstitykset. Tehtävänantoihin, niiden ymmärrettävyyteen ja ohjaavaan otteeseen sekä tieto suorittamisen edellyttämästä peruslaitteistosta tai sovelluksista on puutteellista. Nämä kohdat korjataan tai parannetaan syksyn 2019 ja kevään 2020 toteutuksiin.

Esiin nousi myös, että työtila ei vahvista osallistujien kansainvälisyysosaamista eikä mahdollista sidosryhmien osallistumisen. Ei myöskään tue geneeristen taitojen kehittämistä eikä myöskään mahdollista materiaalin tuottamista työtilaan. Nämä eivät ole valmennuksessa merkityksellisiä, mutta mahdollisuutta niiden sisällyttämiseksi ohjelman aineistoihin selvitetään ennen seuraavaa toteutusta. Samoin reagoidaan osallistujien antamiin kehittämishavaintoihin ja ideoihin.

Osallistujien palaute:

Valmennusohjelmaan liittyvät aiheet ja tehtävät olivat ajankohtaisia

  • vastaajista 90 % oli täysin samaa mieltä ja 10 % osittain samaa mieltä.

Koen, että valmennusohjelmaan osallistumisesta oli hyötyä omien opintojaksojen työstämisessä verkkoon soveltuviksi

  • vastaajista 90 % oli täysin samaa mieltä ja 10 % osittain samaa mieltä.

Olen tyytyväinen valmennusohjelman kokonaisuuteen

  • 100 % oli täysin samaa mieltä.

Miltä osin valmennusohjelman sisältö/toiminnallisuus toteutui hyvin?

  • Ennakkotehtävät ja selkeä kokonaisuus kuhunkin välitapaamiseen / tätä ennen itsenäinen opiskelu ja kokoava palaute sekä asioiden yhdessä läpikäynti kontaktikerroilla. 2 viikon välein sopiva tapaamisväli. Itse voi vaikuttaa siihen, mitä asioita laajasta aineistosta itselleen kokee tarpeelliseksi ja mihin kiinnittää huomiota. Aivan kaikkea ei siis järjestelmällisesti ole pakko ”opiskella”, ellei koe juuri siihen hetkeen tarpeelliseksi. Hyvää myös se, että myöhemmin voi aineistoon palata, kun kenties jokin osa-alue johon ei nyt ehtinyt tai kokenut tarpeelliseksi perehtyä, tuleekin mietinnän tai kehittelyn alle kenties jollain toisella opintojaksolla.
  • Mielestäni aiheet, jotka työpajojen teemoiksi on nostettu, ovat ajankohtaiset ja toisaalta hyvin ajattomat – samojen ”ongelmien” / haasteiden ja juuri näiden kysymysten kanssa uskoisin että monikin meistä opettajista painii.
  • Valmennusohjelman sisältö oli erittäin runsas ja antoi paljon ideoita omien opintojaksojen suunnitteluun. Tehtävät pakottivat priorisoimaan omaa ajankäyttöä ja miettimään omien kurssien kehitettäviä osa-alueita. Sain monta uutta ideaa, joita en kevään aikana ehdi työstää. Kiitos Maarit hyvästä valmennuksesta :)!. Palaan aineistoon viimeistään syksyn alussa, kun opintojaksopaineet helpottavat.
  • Valmennusohjelma toimi hyvänä mallina, miten laadukkaan toteutuksen tulisi toimia ja kun siellä opiskeli itse, näki käytännössä, miten hyvin se toimi. Esim. nyt vasta ymmärsin, miksi on tärkeätä laittaa aikaresurssi näkyviin; se helpottaa oman ajankäytön suunnittelua.
  • Ennakkotehtävät ja selkeä kokonaisuus kuhunkin välitapaamiseen / tätä ennen itsenäinen opiskelu ja kokoava palaute sekä asioiden yhdessä läpikäynti kontaktikerroilla. 2 viikon välein sopiva tapaamisväli. Itse voi vaikuttaa siihen, mitä asioita laajasta aineistosta itselleen kokee tarpeelliseksi ja mihin kiinnittää huomiota. Aivan kaikkea ei siis järjestelmällisesti ole pakko ”opiskella”, ellei koe juuri siihen hetkeen tarpeelliseksi. Hyvää myös se, että myöhemmin voi aineistoon palata, kun kenties jokin osa-alue johon ei nyt ehtinyt tai kokenut tarpeelliseksi perehtyä, tuleekin mietinnän tai kehittelyn alle kenties jollain toisella opintojaksolla. Mielestäni aiheet, jotka työpajojen teemoiksi on nostettu, ovat ajankohtaiset ja toisaalta hyvin ajattomat – samojen ”ongelmien” / haasteiden ja juuri näiden kysymysten kanssa uskoisin että monikin meistä opettajista painii.
  • Yhdessä kokoontuminen on aina hedelmällistä.
  • Valmennus oli keskusteleva ja osallistujien tarpeista lähtevä. Valmennuksen materiaalit ja Moodle-työtila olivat oikein hyviä ja saivat pohtimaan omaa opintojaksoa ja sen kehittämistä eri näkökulmista kuin aikaisemmin.

Miltä osin valmennusohjelmaa voisi/tulisi kehittää?

  • Valmennusohjelman sisällön omaksuminen olisi vaatinut enemmän aikaa. Jos valmennuskertoja olisi ollut neljän viikon välein, olisi tehtävien tekemisen ja sisältöön tutustumisen voinut pilkkoa pienempiin osiin ja tehdä niitä esimerkiksi kahden viikon välein tai viikoittain. Kaksi viikkoa on lyhyt aika, kun opetukset painaa päälle 🙂
  • Ohjelma voisi kestää vaikka yhden lukukauden, niin opintojakson ehtisi siinä ihan oikeasti toteuttaa. Ajoitus voisi olla niin, että se alkaisi esim. syksyllä, kun opintojaksoja suunnitellaan, niin opintojaksoa voisi kehittää koulutuksen ajan. Mutta ihanaa, että kurssi jää käyttöömme suunnittelun ja opintojojaksojen kehittämisen tueksi. Suuret kiitokset! Tämä opintojakso oli todella hyödyllinen ja pitäisi olla pakollinen kaikille.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Muutos on mahdollisuus (ITK’19)

Tämän vuotisen ITK-konferenssin (Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa), jo 30. kerta, teemana on Muutos on mahdollisuus. Luvassa oli esityksiä muun muassa  seuraavista teemoista:

  • Digitaalinen muutos oppimisessa ja opetuksessa
  • Tulevaisuuden koulu ja tulevaisuuden taidot
  • Uudet sähköiset opetus- ja arviointikäytänteet
  • Robotiikka muuttaa yhteiskuntaa ja koulua
  • Miten oppia uusia taitoja muuttuvassa yhteiskunnassa?
  • Digitalisoituva yhteiskunta kohtaa opetuksen
  • Ohjelmoinnin opetus ja algoritminen ajattelu
  • Ilmiöpohjainen oppiminen – oppimisen muutos
  • Internet of Things ja sensorit opetuksessa ja oppimisessa.
Konferenssipaikka

Kuva 1: Konferenssipaikka.

Avajaisten puheenvuorot

Kohti osaamisen aikaa” teemasta puhui Sitran Tapio Huttula, vanhempi neuvontantaja. Sitran roolina on toimia riippumattomana sillanrakentajana elinikäisen oppimisen politiikan mahdollistamiseksi. Isona viestinä Sitra näkee ajattelun ja toimintakulttuurin muutoksen olevan keskeistä puhuttaessa elinikäisestä oppimisesta. Koulutusorganisaation on tunnistettava mitä elinikäinen oppiminen tarkoittaa, mitä muutosmatka merkitsee, jolle on uskallettava lähteä. Huttula esitteli juuri valmistuneen 3-vuotisen suunnitelman siitä miten Suomessa toteutetaan uudella tavalla elinikäistä oppimista.

Työn tulevaisuus ja tulevaisuuden työ” aihetta avasi Vincit Oyj:n henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen. Hän kertoi, miten on mahdollista suunnata voimavarat itseohjautuvuuden yhteisöohjautuvuuteen. Esitysmateriaalista poimittuna ”Vincitin henkilöstöjohtamisen mallin palvelee nykyajan asiantuntijaorganisaation tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilöstö- ja työhyvinvointitekopalkintojen lisäksi Vincitin meriittilistaa komistavat Suomen parhaan työpaikan tittelit vuosilta 2014–2016 sekä kärkisija Euroopan parhaana työpaikkana 2016.

Pystinen totesi, että johtamismallien tulee tukea muutoksen mahdollisuutta. Monimuotoisuuden ja yksilöllisen suoriutumisen kasvu ei onnistu jos johto ”arvailee” mikä toimii. Se onnistuu jos aidosti muutetaan sisäiset prosessit ja organisaation osaamisen hyödyntäminen on onnistumisen avainasia. Vincit kehitti ”sisäisen palveluverkkokaupan”. Sillä se varmistaa yksilöllinen palvelu ⇒ osaamisen jakaminen. Osaamisen, yhteisöllisyyden ja luovuuden hyödyntäminen. Vincitin johtaminen on muokattu palvelukokonaisuuksiksi, joista suosituimpia ovat: pukumieslounas, verkostokartoitus, mentorointi sisältä/ulkoa, myynnin havainnointi, Vinsitin tulevaisuus, talousluvut tutuiksi, liiskaa huhu, onnistumiskeskustelu, kahvihetki designerin kanssa, Jukan herskalaislounas, lounaslotto sekä erilaiset harrastusaiheet (suunnistus, uinti, laulu, juoksu, luistelu).

Datan hyödyntäminen sisäisten palvelujen käytöstä on erittäin tärkeää. Yhden tähden (*) palvelu on hukkapalvelu. Pitää tunnistaa mitä palveluja tarvitaan, tulevaisuuden analysointi on keskeistä. Mitä taitoja mm. opettaja tarvitsee ja miten/millaisia palveluja he tarvitsevat? Opettajien palvelutarpeiden selvitys on oltava jatkuvaa. Ei kertaluonteista. On tiedettävä kuka tuottaa kenellekin palveluja ja tuotettuja palveluja tulee pystyä hyödyntämään itsenäisesti ja itseohjautuvasti. Kysymys kuuluukin, että nähdäänkö me aidosti (ei arvailla, luulla) mitä palveluja tarvitaan. Tukevatko organisaation käytössä olevat mallit tulevaisuuden työtä?

Oppimisanalytiikka on koulutuksen ja opetuksen digitalisaation ydin” aiheesta puolestaan haasteli Helsingin kaupungilta ICT-hankepäällikkö Pasi Silander. Hän totesi, että digitaalisaatiosta puhuttaessa pitää puhua toiminnan muutoksesta, ei teknologiasta ei välineistä. Digitalisaatio on älyä!! Ei pidä jumittautua tvt-tasolle (tieto- ja viestintätekniikka). Esitysmateriaalista poimittuna ”Oikein käytettynä oppimisanalytiikka helpottaa opettajan työtä ja tuo opettajalle aivan uuden työkalupakin oppimisprosessin ohjaukseen ja oppimisen yksilölliseen tukemiseen. Oppimisanalytiikan hyödyntäminen parhaimmillaan johtaa ydinprosessien muutokseen sekä toimintakulttuurin muutokseen koulutusorganisaatioissa. Oppimisanalytiikka on koulutuksen ja opetuksen digitalisaation ydin.”

Kareliasta tämän vuotisilla ITK:lla oli kolme esitystä

Automatisoitujen oppimispolkujen luonti Moodlessa – PLD

Karelian ensimmäinen esitys ”Automatisoitujen oppimispolkujen luonti Moodlessa” veti runsaasti yleisöä. Erikoissuunnittelija Minna Rokkila ja monimuotopedagogi Maarit Ignatius esittelivät tässä foorumiesityksessä kaikki ne tulokset, jotka oli esitykseen mennessä kokeiluna mukautetusta opiskelun suunnittelusta (PLD) saatu.

Esitysyleisöä

Kuva 2: Esityksen yleisöä.

Verkossa opiskelu on parhaimmillaan monipuolinen ja yksilöllinen oppimiskokemus. Karelian verkko-oppimisympäristön (Moodle) sisältämää teknologiaa (PLD – Personalized Learning Designer) hyödyntävä oppimisprosessin toteutus koostuu henkilökohtaisista ja yhteisistä palautteista, monipuolisista tehtävistä sekä yksilöidyistä oppimispoluista. Suunnitellun oppimisprosessin eteneminen ei kuitenkaan kuormita opettajaa liiallisesti vaan hän pystyy keskittymään ohjauksen ja tuen antamiseen.

PLD-teknologialla ohjataan oppimisprosessia ja opiskelijan etenemistä Moodlessa. Sen avulla tunnistetaan opiskelijan osaamistaso ja suunnataan tehtäviä, materiaaleja, testejä, itse- ja vertaisarviointeja sekä vuorovaikutusta hänelle. Opettaja voi suunnitella PLD:n avulla opintojakson kriittisiin pisteisiin oppimista aktivoivia sääntöjä. Esimerkiksi palautuksen unohtaneelle opiskelijalle lähtee automaattisesti aktivoiva huomautusviesti.

Opettajan ammattiaidon ja kokemuksen avulla hän tietää, mitkä kohdat opinnoissa ovat opiskelijalle haastavia tai oman osaamisen kehittymisen havainnoimisen solmukohta. Tämän tiedon avulla opettaja voi PLD-teknologiaa hyödyntäen rakentaa opintojaksolleen ne pisteet, joihin varataan ohjausta sekä oppimista aktivoivia ja eteenpäin ohjaavia sääntöjä. Jokaisen säännön käynnistää tapahtuma, ehto tai toiminto. Yhdistelemällä erilaisia tapahtumia, ehtoja sekä toimintoja voidaan luoda lähes rajattomasti erilaisia sääntöjä.

Esitysmateriaali: Automatisoitujen oppimispolkujen luonti Moodlessa – PLD.

Hologrammiteknologian mahdollisuuksista opetustyössä

Toinen esityksemme oli lehtorien Mikko Hyttisen ja Olli Hatakan ”Hologrammiteknologian mahdollisuuksista opetustyössä”. Tämä esitys veti myös runsaasti kuulijoita. Opetusteknologia saa yhä moniulotteisempia muotoja tietoteknologioiden ja erilaisten representatiivisten menetelmien kehittymisen myötä. Tähän foorumiesitykseen Mikko ja Olli olivat valinneet hologrammiteknologian opetuskäyttöön perustuvan opetusteknologisen kokeilun korkeakoulukontekstissa.

Mahdollisuudet/haasteet

Kuva 3: Hologrammitekniikkan mahdollisuudet ja haasteet

Holografiaperusteinen kuvantaminen mahdollistaa kokemuspohjaisen konstruktivistislähtöisen pedagogiikan soveltamisen, jossa merkitysten luominen, jaetut ja yksilölliset kognitiiviset tulkinnat mahdollistuvat uudella tavalla (Kolb 1974; Piaget 1970). Holografiateknologia yhdistettynä virtuaalitodellisuuteen tehostaa mahdollisuuksia myös tutkivan oppimisen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004) toteuttamiseen, erityisesti monimutkaisten ilmiö- ja käsitekokonaisuuksien suhteen. Tekniikka tukee tiedon esittämisen monimuotoisuutta oppimisessa (Cognitive Flexibility Theory (Spiro 1988)).

Esitysmateriaali: Hologrammiteknologian mahdollisuudet opetustyössä.

Opettaja selviytyy digitaalisuuden muutospyörteessä

Tämä Karelian kolmas foorumiesitys jatkoi yleisömenestystä. Esitys oli lehtori Tarmo Alastalon ja monimuotopedagogin Maarit Ignatiuksen tarina pitkäkestoisen ja tuetun osaamisen kehittämisen tuloksellisuudesta. Esitys kuvasi sitä, miten opettaja selviytyy digitaalisuuden muutospyörteessä.

SAMR-malli

Kuva 4: SAMR-malli by Puentedura, R.R. 2018.

Esitys antoi kuulijoille vastuksia kysymyksiin: Miten työtapojen muutosta ja muuttuvaa opettajuutta on tuettu organisaation taholta? Miten opintojaksoja on suunniteltu pedagogisesti eheäksi kokonaisuudeksi. Esiintyjinä Tarmo ja Maarit väittivät, että hallittu kehittämisprosessi tuo tuloksia, joita organisaation strategiaan on kirjattu. Se vaatii resursseja niin opetushenkilöstölle kuin tukiplalveluihin.

Opettajuuden muutoksen ja digipedagogisen kehittämisen työkaluna on käytetty Puenteduran SAMR-mallia. Tässä mallissa teknologiaa hyödynnetään opettamisessa ja oppimisen ohjaamisessa neljällä eri tasolla: Substitution, Augmentation, Modification ja Redefinition. Esityksessä kerrottiin, mitä eri tasojen parannukset ja muutokset ovat käytännössä, miten ne on toteutettu ja mitä niistä on opittu.

Opettajan digipedagoginen osaaminen on kasvanut ja opiskelijoiden oppimistulokset ovat parantuneet. Prosessin aikainen pedagoginen tuki on rohkaissut opettajaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehitysmahdollisuuksiaan niin pedagogisissa kuin teknologisissa asioissa. Ilman tällaista sitoutumista ja tavoitteellista kehittämistä ei opettajan digipedagoginen osaaminen olisi kehittynyt siinä määrin, mitä se nyt on kehittynyt. Eikä opiskelijoilla olisi niin joustavaa, yksilöllistä oppimisprosessin etenemismahdollisuutta. Tämä todennettiin esityksessä saatujen palautteiden kautta. Palautetta on kerätty toteutus toteutukselta systemaattisesti ja siihen on joka kierroksella reagoitu.

Esitysmateriaali: Opettajuus digitaalisuuden muutospyörteissä.

Lisää ITK:sta:

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

Järjestemämuutoksista – mietteitä menneestä ja tulevasta

Strategiakauden 2016–2020 kääntyessä loppusuoralle on aika pysähtyä hetkeksi tekemään väliarviointia. Strategiakauden ensimmäiset vuodet ovat tuoneet mukanaan monia järjestelmämuutoksia ja niihin liittyvää osaamisen kehittämistä. O365-pilvipalvelut, Moodle(rooms), Reportronic, EXAM ovat enemmän tai vähemmän osa arkeamme. Se, että järjestelmä on käytettävissä ei vielä takaa sitä, että sitä aktiivisesti käytetään. Uuden omaksuminen vaatii osaamisen kehittämisen lisäksi usein uusia toimintatapoja ja niitä hyviä esimerkkejä. Tällainen on varmaan myös sähköinen tenttiympäristö EXAM. Hyvät mallit onnistuneista käyttäjäkokemuksista ovat yksi tapa lisätä kiinnostusta ympäristöön, joka tuo opiskelijalle joustavuutta opintoihin ja opettajalle ajan myötä lisää joustavuutta ja toivottavasti myös helpotusta työn tekemiseen.

Järjestelmien rinnalla strategiakauden ensimmäiset vuodet ovat painottuneet vahvasti henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Järjestelmämuutoksiin liittyvän osaamisen kehittämisen rinnalla on toteutettu osaamiskartoitus, järjestetty verkkopedagogiikkaan liittyvää koulutusta ja pedagogista tukea, kehitetty verkko- ja monimuoto-opetusta, otettu käyttöön osaamismerkkejä, piltoitu verkko-opetuksen tuottemistamismallia ja uudistettu kampusten digimentorointia. Myös palvelujen digitalisaatiota on kehitetty esim. ottamalla käyttöön erityisesti opiskelijoille suunnattuja skype-ohjaus- ja neuvontapalveluita. Karelian digitaalisuutta ei kehitä digiryhmä, vaan koko korkeakouluyhteisö. Monet asiat syntyvät ja etenevät yksittäisten henkilöiden ja työryhmien aloitteesta ja innostuksesta uuteen.

Digitaalisuuden kehittämisen ajureina ja työkaluina toimivat meillä useat hankkeet, joissa viedään eteenpäin digitaalisuuden kehittämistä laajalla rintamalla. Hankkeet tuovat mukanaan mahdollisuuksia oman osaamisen, opetuksen menetelmien ja sisältöjen kehittämiseen. Ne tuovat mukanaan myös uusia resursseja, verkostoja ja työkaluja kehittämistyöhön näinä aikoina, joina kehittämiseen kohdennettavia resursseja on niukasti käytettävissä.

Strategiakauden loppuvaiheen kehittämiskohteiksi on määritelty BYOD-toimintamallin (opiskelijan oman laitteen käyttö) käyttöönotto, monimuoto-opetuksen ja –opiskelun tuki, järjestelmien, palvelujen ja prosessien sujuvuus, digiosaamisen tuotteistaminen sekä digitaalisaation vaikutus opetuksen toteutukseen ja sisältöihin. Digiryhmä on ottanut tavoitteekseen myös entistä aktiivisemman viestinnän digitaalisuuden kehittämiseen liittyen. Ja vaaniihan siellä nurkan takana jo se suuri tietojärjestelmiin liittyvä muutoskin – Peppi – jo ensi marraskuussa. Vaikka järjestelmämuutokset ovat aina työllistäviä ja työläitä, tämän muutoksen perusteleminen on poikkeuksellisen helppoa. Kun Winha loppuu, tarvitaan tilalle uusi opiskelijahallintojärjestelmä. Samalla luovumme SoleOPS-järjestelmästä ja keskitämme toimintoja Peppi-ympäristöön. Mikään järjestelmä ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta toivottavasti palvelujen ja järjestelmien sujuvuus paranee, kun rajapintojen määrä vähenee.

Yhteistyöterveisin kirjoittaja Marjo Nenonen, koulutuksen kehittämispäällikkö

Karelia-starttityötilan käytön kokemukset

Karelia-starttityötila on itseopiskelupaketti, jonka kautta opiskelija perehtyy Karelian digitaalisiin ympäristöihin ja palveluihin jo ennen opintojen alkamista. Työtilan sisältö on suunniteltu ja toteutettu eAMK-hankkeessa (2018–2019) ja sisällön rakenteessa on hyödynnetty Savonian DigiAvain-kurssia.

Karelia-starttityötila on itseopiskelupaketti, jonka kautta opiskelija perehtyy Karelian digitaalisiin ympäristöihin ja palveluihin jo ennen opintojen alkamista. Kuvat 1 ja 2 kertoo työtilojen sisällön. Sisällön arvioinnista ja toiminnallisuudesta vastasivat: hoitotyön, tietojenkäsittelyn ja kv-opinto-ohjaajat, koordinoiva opinto-ohjaaja sekä opiskelijapalvelujen ja monimuotopedagogiikan suunnittelijat.

Kuva 1. Karelia-startti-työtilan sisältö.

Kuva 2. Karelia Start Kit -työtilan sisältö.

Starttipaketit laadittiin syksyn 2018 aikana ja se pilotoitiin tammikuussa 2019 aloittaneilla suomenkielisillä opiskelijoilla. Tämän postauksen ajankohtaan mennessä Karelia-startti-työtilaan oli kirjautunut 157 opiskelijaa. Heistä 105 (miespuolisista alle 10 %) kertoi opiskelualansa: fysioterapia 18, sairaanhoitaja 29, terveydenhoitaja 10, sosionomi 38 ja polkuopiskelijoita 9 sekä väyläopiskelijoita 1. Englanninkieliseen Karelia Start Kit -työtilaan ei tämän postauksen ajankohtana ollut vielä yksikään vaihto-opiskelija kirjautunut. Kansainvälisiltä opiskelijoilta ei ole siten satu palautetta. Syksyllä 2019 aloittavat opiskelija saavat käyttöönsä pilotin myötä kehittyneen starttipaketin käyttöönsä. Kiitos opiskelijoiden runsaan palautteen annon.

Suomenkielisiltä opiskelijoilta saatua avointa palautetta:

”Paljon tärkeitä asioita samassa paketissa. Hienoa jotta paketti on käytössä koko opintojen ajan.”

”Kurssi oli mielestäni selkeä, videot olivat hyvin tehtyjä ja rauhallisesti luettuja mikä teki mukana pysymisestä helpompaa.”

”Karelia-startti ohjaa todella hyvin opiskelijaa oppilaitoksen sähköisiin järjestelmiin ja kurssi helpottaa opintojen alkaessa ymmärtämistä ja etenemistä.”

”Eri asioista oli kerrottu hyvin monipuolisesti. Suurimmaksi osaksi ohjevideot olivat hyviä ja selkeitä ja kurssi oli hyödyllinen.”

”Videotallenteet olivat toimiva valinta. Jo aikaisemman korkeakoulututkinnon suorittaneena tutut asiat kertaantuivat helposti tallenteen pyöriessä taustalla ja uudet asiat tulivat tutuiksi videota seuraamalla.”

”Sain hyvän yleiskäsityksen siitä, mistä kaikesta tulee olla tietoinen erityisesti digitaalisten järjestelmien osalta.”

”Ohjauspalvelut oli todella hyvin ja monipuolisesti kerrottu, ja yhteystiedot selkeästi siellä esillä. Opiskelutaidot oli mielenkiintoista luettavaa, varsinkin linkitetyt nettisivut. Yleisesti oli hyvin kerrottu ohjelmista mitä tarvitsee käyttää AMK opinnoissa.”

”Tekeminen opettaa aina todella paljon. Sitä kautta saa varmuutta, että homma toimii. Startissa oli paljon tehtäviä, joiden kautta näki käytännössä, kuinka se toimii. Mielestäni on loistava juttu, että kaikki tiedot löytyvät ja niihin voi palata tarkistamaan, että kuinka se homma pitikään tehdä. Tekemällä oppii ja aina voi kysyä.”

”Tietoa eri järjestelmistä oli sopivasti sekä videomateriaalia oli hyvä määrä.”

”Starttia saa tehdä silloin, kun ehtii. Voi palata uudestaan ja uudestaan asiakokonaisuuksiin, hieno juttu.”

”Eri osioiden ohjeistaminen, kuinka kirjautua eri toimintoihin oli selkeästi esitetty. Aiheet oli eritelty, joten myöhemmin on niihin helppo palata, ei tarvitse etsiä mistä löytyy mitäkin.”

”Oli mukava päästä jo nyt tutustumaan tuleviin opintoihin ja käytäntöihin. Oli mukava tehdä tunnukset kaikkialle ja nähdä lukujärjestys ym.”

”Opastusvideot tuovat visuaalista lisää ohjeistuksiin ja selostukset tunteen, että ne on tehty juuri minulle. Ennen opintoja minulla on jo jonkinlainen kuva opiskeluun liittyvistä monista osa-alueista ja uskoisin, että orientoitumispäivien antiin on helpompi päästä käsiksi.”

”Asiat tuli esille todella yksityiskohtaisesti ja ne kerrottiin tarkasti ja selkeästi. Videot oli hyödyllisiä, sillä niistä näki mitä pitää tehdä.”

”Tällainen starttipaketti on todella hyödyllinen ennen opintojen alkua. Varmaan monta kertaa tulee palattua vielä paketin sisältöön, annettuja ohjeita oli helppo seurata ja sai todella hyvää tietoa eri osioiden toiminnasta.”

”Mielestäni Karelia-startti oli selkeä ja kaikki tarvittava tieto tuli esille ja uskon että kurssi helpottaa koulun aloitusta.”

”Selkeästi jäsennelty paketti! Mielestäni näihin on helppo myös palata tarvittaessa, sillä haluamansa asian löytää nopeasti.”

Starttipaketeista tiedotettiin Karelian henkilöstöä muun muassa viikkotiedotteiden kautta ja pilotista otettiin opiksi: korjattiin opiskelijoiden havainnoimat epäkohdat ja virheet sekä epätäsmälliset ilmaisut. Syksyä varten ollaan siten valmiimpia.

Lisätietoa eAMK:n digistarttipaketeista eAMK:n sivuilla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

eAMK-hankkeen satoa: DigiAvain ja CampusOnline

eAMK-hankkeessa ammattikorkeakoulut rakentavat yhteistä digitaalista ja ympärivuotista opintotarjontaa. Hanke on ollut käynnissä nyt 1,5 vuotta 23 ammattikorkeakoulun voimin.

Lisäksi työelämälähtöistä oppimisen ekosysteemiajattelu on osa ammattikorkeakoulupedagogiikkaa ja taustalle on vahvistettu opetushenkilöstön digipedagogiikka, mahdollistetaan opiskelijoiden digikyvykkyyden kasvun.

eAMK-kuvio

Starttipakettipilotti

Pilotteihin osallistui Hämeen amk, Humanistinen amk, Kajaanin amk, Laure-amk ja Savonia-amk. Laurea toteutti starttipaketin Optima-oppimisympäristöön ja muut Moodleen. Starttipaketti tulee opiskelijalle käyttöön siinä kohtaa opiskelua, kun hän on saanut opiskelupaikan ja on ottanut sen vastaan, mutta opiskelu ei ole vielä alkanut. Paketti on ”tulopalvelu” ja vastaa opiskeluintoon, joka aloittavilla opiskelijoilla on. Hyödynnetään tätä innokkuutta. Lisäksi tavoitteena on madaltaa sirpaleisuudesta ja järjestelmien palvelujen runsaudesta johtuvaa infoähkyä.

DigiAvaimen sijoittuminen opintoihin

Savoniassa DigiAvain-työtila on opiskelijan käytettävissä 3–4 viikkoa enne opintojen alkua. Savoniassa tämä sisältö on osa orientaatio-opintoja. Opiskelijatuutoreita hyödynnettiin BYOD-klinikoiden pitäjinä.

Palaute (asteikolla 1–4) oli suomenkielisestä 3,3 ja englanninkielisestä 2,9. Hyödylliseksi paketin koki 91 % suorittaneista. Kirjautuneita työtilaan oli 1714 suomenkielistä opiskelijaa ja 162 englanninkielistä. Moodle-badgen suoritti 1302 opiskelijaa ja palautetta antoi 767 opiskelijaa.

”Ohjelmat ym ovat nyt tuttuja, niin ei mene ihmettelyyn ja kaikkeen säätämiseen niin paljon aikaa koulun alettua.”

”viimeisen osion pari kysymystä oli kyllä niin kryptisiä ettei niistä kyllä ottanut tolkkua ennekuin analysoi oikein tunteella.”

Savonian DigiAvaimen sisältö

CampusOnline

On kesällä 2018 lanseerattu ammattikorkeakoulujen yhteisen verkko-opintotarjonnan portaali. CampusOnline on laajuudeltaa ympärivuotinen (kolme lukukautta). Ensimmäisessä tarjonnassa (syksy 2018) opintojaksoja oli 67. Keväällä 2019 jo lähes 400 opintojaksoa. Ilmoittautumisen ensimmäisenä päivänä vieraili portaalissa 7200 kävijää. Opiskelijat oli hyvin informoitu CampusOnlinesta. Kesän 2019 tarjonta avautuu 11.3. ja tarjolla silloin on yli 500 opintojaksoa. Tarjonta on avoinna myös avoimen amk:n opiskelijoille.

Digipedavalmennusta CampusOnline-opettajille

Ensimmäinen valmennus toteutettiin keväällä 2018 ja toinen syksyllä 2018. Näiden rinnalla on ammattikorkeakouluissa järjestetty omia valmennuksia. Helmikuussa 2019 on ammattikorkeakouujen pedagogisille tukipalveluhenkilöille tapaaminen jossa sovitaan, miten valmennus jatkossa hoidetaan ammattikorkeakoulujen omina toteutuksina.

Lisätietoa eAMK-hankkeesta muun muassa:

Tekstin ja kuvien lähde: Savonian koulutusvastuusuunnittelija Marja Kopelin esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

DigiCampus-hanke, mitä se tuo tullessaan

DigiCampus on opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihanke, joka on alkanut keväällä 2018.

Hankkeessa useita osahankkeita

  1. Digitaalinen oppimisympäristö
  2. Pedagogiset tukipalvelut
  3. Oppimismaiseman uudelleen sovittaminen
  4. Sisältöhankkeet
  5. Arvioinnin kehittäminen
  6. Esteettömyys ja saavutettavuus

DigiCampus-hankkeen rakenne ja osahankkeet

Hankkeessa on mukana 17 korkeakoulua. Arvioinnin kehittämisen osahankkeessa on lisäksi  Exam-konsortio mukana.

1. Digitaalinen oppimisympäristö

Tämän osahankkeen tavoitteena on rakentaa kaikille korkeakouluille yhteinen, moderni digitaalinen oppimisympäristö, joka lisää korkeakoulujen jatkuvaa yhteistyötä ja avointa toimintakulttuuria. Oppimisympäristö on rakennettu Moodle-pohjaiseksi CSC-palvelimille. Oppimisympäristöön kirjautumisessa mahdollistetaan useammat kirjautumistavat. Tämä mahdollistaa korkeakoulujen ulkopuolisten henkilöiden toimimisen ja työskentelyn, esim. MOOC:n muodossa. Oppimisympäristö avautuu kärkihankkeille maaliskuussa 2019 ja hankeyliopistojen käyttöön kesällä 2019.

Luokkahuoneiden joustava käyttö opetuksessa mahdollistetaan Multilocation ClassRoom -konseptin avulla. Multilocation-tekniikan sisältävässä luokkahuonetilassa on yksi kokonainen seinä muodostaa näytön. Toisella kampuksella on vastaava luokkahuonetila ja sen seinä vastaanottaa ja lähettää tietoa. Näille seinille heijastetut toisen kampuksen luokkatila todellisessa koossa & opettajan jakama materiaali mahdollistaa interaktiivisuuden luokkahuonetyöskentelyssä tilojen sijaitessa eri kampuksilla. Eri kampuksilla työskentelevät opiskelijat voivat kommunikoida reaaliajassa seinän kautta ja nähdä toisessa tilassa tapahtuvan työskentelyn todellisessa koossa.

Multilocation ClassRoom -tilan kehittelyversio

2. Pedagogisdigitaaliset tukipalvelut

Osahankkeessa takennetaan korkeakoulujen yhteinen tukipalvelu sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Tukipalvelut tarjoavat pedagogista ja digitaalista tukea korkeakoulujen yhteiskäyttöisten oppimisympäristöjen käyttöön. Palvelua olisi tarjolla myös virka-ajan ulkopuolella. Palvelua automatisoidaan ohjelmistorobotiikan avulla. Tukipalvelu avautuu kärkihankkeille maaliskuun alussa 2019.

3. Oppimismaiseman uudelleensovittaminen

Sujuvan arjen takaaminen opettajalle sekä opiskelijalle opetuksessa.

Oppimismaiseman uudelleen sovittaminen ja siihen liittyvät osa-alueet

Kuvassa on tarkemmin esitelty tämän osahankkeen tarkemmat tavoitteet.
Tavoitteena on digitaalisten ja fyysisten ympäristöjen yhteen sovittaminen pedagogiikan ehdoilla.

4. Sisältöhankkeet

Kaikille avointa koulutustarjontaa, menetelmiä ja oppaiden tuottaminen. Hankkeen sivuilta löytyy näistä tarkemmin tietoa. Karelia AMK toimii tässä osahankkeessa toteuttajana ja on rakentamassa OpenBio oppimisympäristöä.

  • OpenBio (sosio-digitaalinen oppimisympäristö biotalouden ilmiöiden oppimiseen, tutkimiseen sekä yhteiskehittelyyn)
  • Kemian kurssitarjotin kemian eri osa-aluilta
  • Oikeustieteiden DigiPeda, jossa kehitetään UEFin ja TY:n oikeustieteiden yhteisiä opintoja

5. Arvioinnin kehittäminen

EXAM – sähköisen tenttijärjestelmän edelleen kehittämistä niin, että se edistää opiskelun joustavuutta ja ympärivuotisia opiskelumahdollisuuksia.

  • Salitentin kehittäminen (mahdollistaa oman koneen käytön luentosalissa tehtävään sähköiseen tenttiin)
  • Autograding (tekoälyn hyödyntäminen esseemuotoisten vastausten arvioinnissa)
  • Yhteistentti ja hankehallinto (Examin yhteiskäyttöisyyden jatkokehitystä).

6. Esteettömyys ja saavutettavuus

Esteettömyys ja saavutettavuus osahankkeen osiot

Verkkopalveluiden saavutettavuuteen keskittyvä osahanke. Auttaa korkeakouluja EU:n saavutettavuus direktiivin täytäntöön panossa.

ESAn viikon vinkki sisältää käytännönläheisiä vinkkejä esteettömyyden saavutettavuudesta! Käy tutustumassa!

DigiCampus-hankkeen yhteystiedot

DigiCampus-hankkeen toimijat

Tekstin ja kuvien lähde: UEFin Opintopalveluiden e-oppimisen erikoissuunnittelijan Sari Tervosen esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Kirjoittaja Minna Rokkila

Flipped Learning -toteutus fysiikan opetuksessa

Savonian yliopettaja Eero Holmlund avasi puheenvuoronsa konkreettisilla esimerkeillä siitä miten olematonta voi ymmärrys oppimisessa olla. Opintojaksojen jälkeen voidaan miettiä, onko asioiden tietäminen ja ymmärtäminen sama asia? Minkä verran asiasta tiedät? Minkä verran asiasta ymmärrät?  Toistatko oppimasi asiat vai ymmärrätkö ne? Asioita helppo toistaa, hankalampi ymmärtää ja vielä hankalampi opettaa!

Eric Mazur aloitti muuttamaan fysiikan opetustaan 1990-luvun alussa. Hänen tavoitteenaan oli,  että saa opiskelijat ymmärtämään vaikeat asiat. Häntä voidaan pitää flippaamisen ”kantaisänä”. Eric Mazurilta löytyy kirja ”Peer Instruction – A User’s Manual” (Prentice Hall, 1997). Kirja kertoo Mazurin kehittämästä menetelmästä fysiikan opetuksessa ja se antaa kokreettisia esimerkkejä.

Holmlund on toteuttanut tekniikan fysiikan opintojakson flippaamalla. Opintojakson perusrakenne toistuu joka viikko samanlaisena.

Opintojakson perusrakenne

”Maanantaina” itsenäistä opiskelua oppikirjojen, muistiinpanojen ja videoiden avulla. Opiskellaan asiaa jota ei ole vielä tunneilla käsitelty. Materiaalien avulla opiskelija vastaa lukukysymyksiin ennen seuraavan päivän kontaktituntia. Mikäli opiskelija lukee muistiinpanot, oppikirjaa ja katsoo videot, hän pystyy vastaamaan helposti kysymyksiin. Lukukysymysten vastaamiseen saa pisteitä lopulliseen arvioon. Näitä asioita ei käydä enää tunnilla läpi.

”Tiistaina” on vuorossa kontaktitunti. Opettaja tekee lyhyen koonnin teoriasisällöstä ja syventää vaikeampia kohtia lyhyesti. Tunnilla siirrytään seuraavaksi vertaisoppimiseen, jossa käydään läpi haastavampia esimerkkejä kysymyksinä ja pienryhmäkeskusteluina. Työskentelyssä hyödynnetään Socrativea. Opettaja seuraa aktiivisesti opiskelijoiden keskustelua ja antaa tarvittaessa apua.

”Keskiviikko” sisältää itsenäistä opiskelua, jolloin tehdään kotitehtäviä oppikirjasta sekä laskutehtäviä Moodlesta. Moodlen tehtävät on tuotettu tenttityökalulla (generoituvat lähtöarvot, rajoittamaton määrä yrityskertoja).

”Torstaina” kontaktitunnilla keskitytään laskutehtäviin ja opettaja neuvoo tarvittaessa (työpaja tyyppinen työskentely).

Moodlessa jokainen aiheosio on rakennettu aina samalla tavalla, mikä selkeyttää opiskelijan etenemistä.

Moodlen osioiden rakenne

Opiskelijat ovat tykänneet opintojakson selkeästi rakenteesta, mikä toistuu samana viikosta toiseen. Yllätyksiä ei tule, kun rakenne toistuu, vain sisältö vaihtuu.

Opintojakson jälkeen tarkasteltiin opiskelijoiden osaamista. Siinä havaittiin, että flipatun opintojakson jälkeen opiskelijat hallitsivat aiheen paremmin, kuin perinteisillä menetelmillä opiskelleet opiskelijat.

Alkuvaiheessa opettajalta vaaditaan aikaa kysymyspatteriston tuottamiseen. Menetelmä voi aiheuttaa myös kulttuurishokin opiskelijoille! Positiivisena puolena on se, että tunnit ovat kiireettömämpiä. Tunneilla voidaan keskittyä hankalimpiin asioihin ja keskustella. Kurssiaikainen viestintä on myös parantunut.

Vinkkejä opettajalle

Muista viedä asiat satasella koko kurssi!!! Ei välimuotoja!
Jos teet osan perinteisellä tavalla, opiskelijat eivät lähde kunnolla itsenäiseen työskentelyyn.

Tekstin ja kuvien lähde: Savonian yliopettaja Eero Holmlundin esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Lisäksi: Eric Mazur Confessions of a Converted Lecturer

Kirjoittaja Minna Rokkila

Virtuaalitodellisuus- ja lisätyn todellisuuden järjestelmien kokemuksia

Yritysten kanssa toteutetussa Rakentamisen digitaalisaatio -kehittämisprojektissa on saatu kiinnostavia kokemuksia, joista hyödytään tulevaisuudessa. Taustalla on rakentamisen tietomalli, building information model – BIM. Kokemuksia saatiin virtuaalitodellisuus- sekä lisätyn todellisuuden järjesteelmistä teollisessa ympäristössä. Näitä kokeiltiin monialaisella opintojaksolla eri alojen opiskelijoiden itse tekemien mallien pohjalta.

Rakennusalalla koko rakennuksen, rakennusprosessin ja ylläpidon, rakennuksen elinkaaren aikaisten tietojen, tietomallipohjaisen suunnittelun standardiperhe on BIM. Projektissa käytettiin Collaboration platform -ratkaisua, jonka kautta on mahdollista jakaa kaikkien sidosryhmien kanssa sisältöä, olla vuorovaikutuksessa kaikkien kanssa.

Kuva 1. Rakennusten malleja.

Opetukseen liittyviä kokemuksia toteutettiin Hololens- ja Vuforia-kokeiluina. Kaikissa kokeiluissa oli käytössä tietomallipohjainen kiinteistön malli.

  • Yksi toteutus oli kahden viikon mittainen onglmalähtöinen älykaupunki-toteutus. Yritys tarjosi liiketoimintalähtöisen ongelman, jonka opiskelijaryhmät ratkoivat lähiviikon aikana ja siten kilpailivat toisten pienryhmien kanssa parhaimmasta lopputuloksesta.
  • Toisena kokeiluna toteutettiin virtuaalitodellisuustyöasemien avulla ja arkkitehtuurimallia käyttäen vuorovaikutusmahdollisuuksien kohdistamista joillekkin sidosryhmän jäsenille.
  • Koulutuksen kehittämistavoitteena oli kehittää Karelian tietojenkäsittelyyn, rakennus- ja talotekniikkaan liittyvää osaamista digitalisaation yhteydessä. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä on tehty Yleiset Tietomallivaatimukset -verkkokurssia.

Kuva 2. Rankarunkoinen mallinnus.

Keskeinen osa projektissa oli saada raaka-ainetta opetuksen käyttöön, jotta uusia teknologioita voidaan hyödyntää. Käytettiin Trimble Connect -projektipankkia mallinnuksiin: rankarunkoinen pientalo, kerrostalo piha-alueineen, Tohmajärven koulukeskus ja teräshalli, joka kuvaa teollisuushalllia. Lisäksi opiskelijat omatomisesti toteuttivat virtuaalisen luokkahuone rakennustekniikan opetukseen. Trimble Connect -projektipankkiin mallinnettiin rakennukset. Näiden mallien pohjalta opiskelijat toteuttivat rakennusten virtuaalitodellisuusjärjestelmät, joihin pääsee tutustumaan virtuaalilasien avulla.

Kuva 3. Tohmajärven koulun virtuaalitoteutus.

Opintojaksokokeiluna toteutettiin monialainen (rakennus-, talo- ja konetekniikka) 3 opintopisteen mittainen ”Virtuaalitodellisuus- ja lisätyn todellisuuden järjestelmät teollisessa ympäristössä” niminen opintojakso. Opiskelijat rakensivat 10 viikon aikana itsenäisesti projektissa olleiden kolmen opinnäytetyön tekijän, assistentin, tutoroimana esittelykelpoiset ratkaisut. Opintojakso päättyi ”show-päivään”, jossa opiskelijat esittelivät tuloksensa muille opiskelijoille sekä opettajille.

Tuloksina on viitetalomallien hyödynnettävyys useissa tekniikan koulutuksissa sekä tietojenkäsittelyn koulutuksessa. Yleiset edellä mainitun opintojakson toteutus sekä automatisoitu verkkokurssi. Projektin seurauksena liityttiin buildingSMAR Finland -yhteisöön.

Tekstin ja kuvien lähde: Karelian projektipäällikkö Petri Laitisen esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Petri Laitinen

Opettajien digimoduuli

Digiosaamista oppimismoduulilla SoTeKu-alan opettajille ja opettajaopiskelijoille
Suunnittelija Juha Pajari ja yliopiston lehtori Terhi Saaranen, Itä-Suomen yliopisto

Kuva 1. Projektin kuvaus.

TerOpe-hanke: Valtakunnallinen terveystieteiden opettajankoulutuksen ja SoTeKu-opettajien täydennyskoulutuksen uudistaminen osoitteessa https://teropehanke.wordpress.com/. Käy halutessasi tutustumassa hankkeen tavoitteisiin.

Opettajien digitaalisen osaamisen eurooppalainen viitekehys 

  • Terveys- ja sosiaalialan työ- ja koulutuskentällä digitaalisuus on yhä näkyvämpi osa jokapäiväistä arkea.
  • Kuinka digitaalisuuden kelkassa pysyisi mukana?
  • Moduuli on Moodlessa oleva verkko-opintojakso, joka tukee ja kehittää osallistujan digiosaamista.
  • Osaa hyödyntää digitaalista teknologiaa omassa ammatillisessa toiminnassaan.
  • Pohjana opettajan digikompetenssien osa-alueet (EU komissio, DigiCompEdu).

Kuva 2. Kompotenssit. Lähde: DigCompEdu. Redecker, C. ja Punie, Y. 2017. JRC Science for Policy Report. European Commission. Sivu 8.

Oppimateriaali

Soveltuu itseopiskeluun ja perustuu kompetensseihin

  • rakennettu osioittain
  • materiaalit tuotettu eri alustoille eri muodoissa
  • teksti, ääni, kuvat, videot, linkit
  • perustuu 22 kompetenssiin
  • Moodle, MS Teams, Padlet, Prezi, Sway, Canva, PowerPoint, HSP.

Pilotin tekninen toteutus

  • itseopiskelu verkko-oppimisympäristössä
  • laajuus 2 op
  • 6 viikon jakso
  • UEF Moodle (hankkeen)
  • Haka-tunnukset
  • mahdollisesti jatkossa pilvi-ympäristö.

Esimerkki digimoduulin rakenteesta

Kuva 3. Digimoduulin rakenne.

Tekstin ja kuvien lähde: UEFin suunnittelija Juha Pajarin ja yliopistonlehtori Terhi Saarasen esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Lisää aiheeseen liittyvää:

Materiaalituotantotyökaluista:

Kirjoittajat Minna Rokkila ja Maarit Ignatius