Aihearkisto: Oppimisympäristö

Järjestemämuutoksista – mietteitä menneestä ja tulevasta

Strategiakauden 2016–2020 kääntyessä loppusuoralle on aika pysähtyä hetkeksi tekemään väliarviointia. Strategiakauden ensimmäiset vuodet ovat tuoneet mukanaan monia järjestelmämuutoksia ja niihin liittyvää osaamisen kehittämistä. O365-pilvipalvelut, Moodle(rooms), Reportronic, EXAM ovat enemmän tai vähemmän osa arkeamme. Se, että järjestelmä on käytettävissä ei vielä takaa sitä, että sitä aktiivisesti käytetään. Uuden omaksuminen vaatii osaamisen kehittämisen lisäksi usein uusia toimintatapoja ja niitä hyviä esimerkkejä. Tällainen on varmaan myös sähköinen tenttiympäristö EXAM. Hyvät mallit onnistuneista käyttäjäkokemuksista ovat yksi tapa lisätä kiinnostusta ympäristöön, joka tuo opiskelijalle joustavuutta opintoihin ja opettajalle ajan myötä lisää joustavuutta ja toivottavasti myös helpotusta työn tekemiseen.

Järjestelmien rinnalla strategiakauden ensimmäiset vuodet ovat painottuneet vahvasti henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Järjestelmämuutoksiin liittyvän osaamisen kehittämisen rinnalla on toteutettu osaamiskartoitus, järjestetty verkkopedagogiikkaan liittyvää koulutusta ja pedagogista tukea, kehitetty verkko- ja monimuoto-opetusta, otettu käyttöön osaamismerkkejä, piltoitu verkko-opetuksen tuottemistamismallia ja uudistettu kampusten digimentorointia. Myös palvelujen digitalisaatiota on kehitetty esim. ottamalla käyttöön erityisesti opiskelijoille suunnattuja skype-ohjaus- ja neuvontapalveluita. Karelian digitaalisuutta ei kehitä digiryhmä, vaan koko korkeakouluyhteisö. Monet asiat syntyvät ja etenevät yksittäisten henkilöiden ja työryhmien aloitteesta ja innostuksesta uuteen.

Digitaalisuuden kehittämisen ajureina ja työkaluina toimivat meillä useat hankkeet, joissa viedään eteenpäin digitaalisuuden kehittämistä laajalla rintamalla. Hankkeet tuovat mukanaan mahdollisuuksia oman osaamisen, opetuksen menetelmien ja sisältöjen kehittämiseen. Ne tuovat mukanaan myös uusia resursseja, verkostoja ja työkaluja kehittämistyöhön näinä aikoina, joina kehittämiseen kohdennettavia resursseja on niukasti käytettävissä.

Strategiakauden loppuvaiheen kehittämiskohteiksi on määritelty BYOD-toimintamallin (opiskelijan oman laitteen käyttö) käyttöönotto, monimuoto-opetuksen ja –opiskelun tuki, järjestelmien, palvelujen ja prosessien sujuvuus, digiosaamisen tuotteistaminen sekä digitaalisaation vaikutus opetuksen toteutukseen ja sisältöihin. Digiryhmä on ottanut tavoitteekseen myös entistä aktiivisemman viestinnän digitaalisuuden kehittämiseen liittyen. Ja vaaniihan siellä nurkan takana jo se suuri tietojärjestelmiin liittyvä muutoskin – Peppi – jo ensi marraskuussa. Vaikka järjestelmämuutokset ovat aina työllistäviä ja työläitä, tämän muutoksen perusteleminen on poikkeuksellisen helppoa. Kun Winha loppuu, tarvitaan tilalle uusi opiskelijahallintojärjestelmä. Samalla luovumme SoleOPS-järjestelmästä ja keskitämme toimintoja Peppi-ympäristöön. Mikään järjestelmä ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta toivottavasti palvelujen ja järjestelmien sujuvuus paranee, kun rajapintojen määrä vähenee.

Yhteistyöterveisin kirjoittaja Marjo Nenonen, koulutuksen kehittämispäällikkö

DigiCampus-hanke, mitä se tuo tullessaan

DigiCampus on opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihanke, joka on alkanut keväällä 2018.

Hankkeessa useita osahankkeita

  1. Digitaalinen oppimisympäristö
  2. Pedagogiset tukipalvelut
  3. Oppimismaiseman uudelleen sovittaminen
  4. Sisältöhankkeet
  5. Arvioinnin kehittäminen
  6. Esteettömyys ja saavutettavuus

DigiCampus-hankkeen rakenne ja osahankkeet

Hankkeessa on mukana 17 korkeakoulua. Arvioinnin kehittämisen osahankkeessa on lisäksi  Exam-konsortio mukana.

1. Digitaalinen oppimisympäristö

Tämän osahankkeen tavoitteena on rakentaa kaikille korkeakouluille yhteinen, moderni digitaalinen oppimisympäristö, joka lisää korkeakoulujen jatkuvaa yhteistyötä ja avointa toimintakulttuuria. Oppimisympäristö on rakennettu Moodle-pohjaiseksi CSC-palvelimille. Oppimisympäristöön kirjautumisessa mahdollistetaan useammat kirjautumistavat. Tämä mahdollistaa korkeakoulujen ulkopuolisten henkilöiden toimimisen ja työskentelyn, esim. MOOC:n muodossa. Oppimisympäristö avautuu kärkihankkeille maaliskuussa 2019 ja hankeyliopistojen käyttöön kesällä 2019.

Luokkahuoneiden joustava käyttö opetuksessa mahdollistetaan Multilocation ClassRoom -konseptin avulla. Multilocation-tekniikan sisältävässä luokkahuonetilassa on yksi kokonainen seinä muodostaa näytön. Toisella kampuksella on vastaava luokkahuonetila ja sen seinä vastaanottaa ja lähettää tietoa. Näille seinille heijastetut toisen kampuksen luokkatila todellisessa koossa & opettajan jakama materiaali mahdollistaa interaktiivisuuden luokkahuonetyöskentelyssä tilojen sijaitessa eri kampuksilla. Eri kampuksilla työskentelevät opiskelijat voivat kommunikoida reaaliajassa seinän kautta ja nähdä toisessa tilassa tapahtuvan työskentelyn todellisessa koossa.

Multilocation ClassRoom -tilan kehittelyversio

2. Pedagogisdigitaaliset tukipalvelut

Osahankkeessa takennetaan korkeakoulujen yhteinen tukipalvelu sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Tukipalvelut tarjoavat pedagogista ja digitaalista tukea korkeakoulujen yhteiskäyttöisten oppimisympäristöjen käyttöön. Palvelua olisi tarjolla myös virka-ajan ulkopuolella. Palvelua automatisoidaan ohjelmistorobotiikan avulla. Tukipalvelu avautuu kärkihankkeille maaliskuun alussa 2019.

3. Oppimismaiseman uudelleensovittaminen

Sujuvan arjen takaaminen opettajalle sekä opiskelijalle opetuksessa.

Oppimismaiseman uudelleen sovittaminen ja siihen liittyvät osa-alueet

Kuvassa on tarkemmin esitelty tämän osahankkeen tarkemmat tavoitteet.
Tavoitteena on digitaalisten ja fyysisten ympäristöjen yhteen sovittaminen pedagogiikan ehdoilla.

4. Sisältöhankkeet

Kaikille avointa koulutustarjontaa, menetelmiä ja oppaiden tuottaminen. Hankkeen sivuilta löytyy näistä tarkemmin tietoa. Karelia AMK toimii tässä osahankkeessa toteuttajana ja on rakentamassa OpenBio oppimisympäristöä.

  • OpenBio (sosio-digitaalinen oppimisympäristö biotalouden ilmiöiden oppimiseen, tutkimiseen sekä yhteiskehittelyyn)
  • Kemian kurssitarjotin kemian eri osa-aluilta
  • Oikeustieteiden DigiPeda, jossa kehitetään UEFin ja TY:n oikeustieteiden yhteisiä opintoja

5. Arvioinnin kehittäminen

EXAM – sähköisen tenttijärjestelmän edelleen kehittämistä niin, että se edistää opiskelun joustavuutta ja ympärivuotisia opiskelumahdollisuuksia.

  • Salitentin kehittäminen (mahdollistaa oman koneen käytön luentosalissa tehtävään sähköiseen tenttiin)
  • Autograding (tekoälyn hyödyntäminen esseemuotoisten vastausten arvioinnissa)
  • Yhteistentti ja hankehallinto (Examin yhteiskäyttöisyyden jatkokehitystä).

6. Esteettömyys ja saavutettavuus

Esteettömyys ja saavutettavuus osahankkeen osiot

Verkkopalveluiden saavutettavuuteen keskittyvä osahanke. Auttaa korkeakouluja EU:n saavutettavuus direktiivin täytäntöön panossa.

ESAn viikon vinkki sisältää käytännönläheisiä vinkkejä esteettömyyden saavutettavuudesta! Käy tutustumassa!

DigiCampus-hankkeen yhteystiedot

DigiCampus-hankkeen toimijat

Tekstin ja kuvien lähde: UEFin Opintopalveluiden e-oppimisen erikoissuunnittelijan Sari Tervosen esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Kirjoittaja Minna Rokkila

DIGIOPE-erikoistumiskoulutuksen antia

DIGIOPE-erikoistumiskoulutuksessa ollaan uusien toimintatapojen ja -ympäristöjen hyödyntämisen äärellä. Osaamistaan jokainen koulutukseen osallistuja rakentaa yhteisöllisesti. Tämän 30 op:n koulutuksen järjestäjä on Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK).

Koulutuksen sisältö (lähde JAMK, 2018):

  • Tulevaisuuden työelämä ja tulevaisuuden koulutus: työ- ja elinkeinoelämän murroksen ja digitalisoitumisen vaikutukset eri ammatteihin, tulevaisuuden työelämän osaamisten tunnistaminen ja kehittäminen, työelämä oppimisympäristönä sekä huomisen opettajuus ja pedagoginen ajattelu.
  • Oppimisprosessin ohjaaminen digitaalisissa ympäristöissä: henkilökohtaistaminen, oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus digitaalisissa ympäristöissä, verkko-ohjauksen suunnittelu ja toteutus monipuolisia digitaalisia välineitä hyödyntäen, osaamisen osoittaminen ja arviointi digitaalisilla välineillä sekä työssä ja autenttisissa oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen ohjaaminen digitaalisilla työkaluilla.
  • Medialukutaito: avoimet oppimateriaalit ja tekijänoikeudet sekä avoimet oppimisympäristöt ja tietosuoja.
  • Toimintakulttuurin kehittäminen: erilaiset toimintakulttuurit, yhteisöllinen ja verkostomainen kehittäminen vertaismentoroinnin ja valmentamisen keinoin sekä kehittämishanke.

Koulutuksen toteutus koostui: lähitapaamisista, webinaareista, oppimistehtävistä, julkaisujen tuottamisesta (esim. digilehti), henkilökohtaisesta ohjauksesta, pienryhmä- sekä itsenäisestä työskentelystä. Ja toteutettiin RealtimeBoard-työskentelyalustalla (video-ohje). Alusta on käytettävissä Google-tunnuksilla. Kokemukset tästä alustasta ovat lähinnä sekavat. Syystä, että alusta vaikuttaa ”äärettömältä työtilalta”. Alustalla voi tehdä monen muun vastaavan alustan tapaan muun muassa yhteistyötä, visualisoida ja kerätä ideoita sekä jakaa tuotoksia.

Saavutettu pieniä juttuja ja kokeiltu suuri määrä erilaisia sovelluksia, appeja. Yhteiseen tuottamiseen Padletia ja RealtimeBoardia, esityksiin Prezia, videoneuvotteluihin, virtuaalisiin tutustumisiin Appear.in’ia ja Flipgridia, muistiinpahoihin muu muassa Keeperia. Lisäksi vielä ainakin Flingaa, Workspeedia, Gospiradia, Pointeria ja Office 365:tä.

AMK-päivässä 16.11.2018 teemalla ”Teknologia ja luontolähtöiset menetelmät fysioterapiassa” hyödynnetään digiopen antina virtuaalilaseja (360-video, YouTube) ja lisättyä todellisuutta (Anatomy 4d Baari). Koulutukseen kuuluvana kehittämishankkeena toteutetaan 0,5 opintopisteen mittainen ”Ammattien välinen yhteistyö” -opintojakso.

Tekstin lähde: lehtori Tarja Pesonen-Sivosen esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018. Sekä erikoistumiskoulutuksen esite.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Verkko-opiskelu ABC

Kaikille avoimia ja ilmaisia opiskelutaitowebinaareja järjestetään yhdeksän korkeakoulun yhteistyönä ja niiden tarkoitus on tukea erityisesti avoimen korkeakoulun opiskelijoita heidän opinnoissaan. Webinaarien aiheita ovat mm. tenttiin valmistautuminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen, englanninkielisen tekstin lukeminen ja verkko-opiskelu, jonka järjestämisestä Karelia-amk vastaa.

Karelia-amk:n lokakuussa järjestämään Verkko-opiskelun ABC -webinaariin osallistui noin sata kuulijaa. Vastaavan aiheinen webinaari pidettiin alkuvuodesta 2018 ja nämä molemmat kerrat olivat samansisältöisiä. Tarkemman kuvauksen webinaarin sisällöstä löydät tammikuun DigIT-blogin postauksesta.

Webinaarin aikana kuulijat saivat kommentoida, keskustella ja kysyä aiheesta chatissa. Siellä käytiinkin runsasta keskustelua sekä webinaarin aiheesta että yleisemmin verkko-opiskelusta.

Tärkeänä koettiin rohkeus aloittaa kirjoittaminen! Heti ei tarvitse olla valmista, vaan kirjoittaminen on prosessi. Koko ajan löytyy uusia ajatuksia ja lähteitä, joita voi lisätä. Hyvä neuvo oli, että kirjoittaa aluksi tajunnanvirtaa ja vähitellen lähtee jäsentämään tekstiä. Yksi tärkeimmistä vertaisneuvoista oli se, että kirjoita lähteet heti ylös!

Yhtenä aiheena oli multitaskaaminen, eli eri tehtävien suorittaminen yhtä aikaa. Multitaskaaminen hajottaa usein ajatuksia, eikä lopulta saa mitään aikaiseksi. Monella vaatii tietoista valintaa, että keskittyy yhteen tehtävään kerrallaan. Kuulijat jakoivatkin hyviä vinkkejä esimerkiksi Pomodoro-tekniikasta, jolla voi opetella keskittymistä.

Chatissa kommentoitiin myös ryhmäytymisen merkityksestä verkko-opiskelussa. Verkossa ryhmäytyminen vaatii aktiivista otetta osallistujalta. Joskus tämä onnistuu hyvin, joskus ei ole lainkaan tietoa millaisia henkilöitä kurssille osallistuu. Myös opiskelijoiden erilaiset aikataulut ja työskentelytyylit voivat asettaa haasteita (osa tekee ajoissa, osa jättää viime tinkaan).

Webinaarin aikana keskustelun luonne oli selkeästi kannustava ja vertaistukea antava!

Kirjoittajat Mervi Lätti ja Minna Rokkila

Digimessut – Flippaus

Karelian kolmannet digimessut järjestettiin 4.10.2017 Wärtsilä-kampuksella aiheena Flippaus eli Flipped Classroom. Iltapäivässä asiantuntijana toimi UEF:n oppimisympäristöjen kehittämispäällikkö Markku Saarelainen. Iltapäivään osallistui 32 Karelialaista.

Itä-Suomen yliopiston joillakin fysiikan kursseilla oli ollut erittäin heikko läpäisevyys (vain 20 %) johtuen kurssin vaikeasta aiheesta. Kurssin rakenteessa oli tehty muutos niin, että se noudatti flipped classroom menetelmää.

  • Opiskelijat tutustuvat teoriaan lyhyiden videoklippien sekä muun ennakkomateriaalin muodossa.
  • Teorian opiskelun jälkeen opiskelijalla on tehtävät, jotka voi tehdä itsenäisesti tai yhdessä opiskelijatovereiden kanssa.
  • Opiskelijat kokoontuvat tämän jälkeen opettajan kanssa keskustelemaan niistä seikoista, jotka olivat hankalia.
  • Kurssin läpäisyaste muuttui, yli 90 % opiskelijoista sai kurssin läpi.

Opiskelija saa valitse itselleen optimaalisimman hetken oppia! Teoria voidaan käydä useamman kerran läpi, kunnes sen tajuaa. Jos jotain jäi tajuamatta, pääsee keskustelemaan opettajan kanssa.

  • Kyse on toimijalähtöisestä sitoutumisesta, jossa oppilas saa käyttää opettajan tietotaitoa väylänä omaan motivoitumiseensa.
  • Pyrkimys ei ole tuottaa kompromissia, yhtä yksittäistä tapaa opettaa, joka sopii kaikille → flippausta ei ensisijaisesti tehdä oppimistulosten toivossa, vaikka ne luonnollista seurausta saattavat ollakin, vaan oppimisen merkityksellisyyden ja inhimillisyyden vuoksi.

Haasta itseäsi ja muita!
Opetuksessa mukana caset ja ongelmat. Anna opiskelijoille myös tehtäviä, joihin et vielä itsekään osaa vastata. Pienryhmät voivat keksiä ratkaisuja ja saatat itsekin oppia pienen palan uutta!

Keskustelua syntyi läpi iltapäivän ja Markulle esitettiin tarkentavia ja soveltavia kysymyksiä.

  • Miten kurssit on mitoitettu? Kuinka paljon opiskelijat tekevät töitä? Miten mitataan oppimista? Mikä on oma kokemuksesi flippaamisen aloittamisessa?
  • Flippauksen kansainvälinen sivusto, jossa Markku on yksi kehittäjä: Flippedlearning.org
    Suomalainen flippaussivusto: Flippedlearning.fi
  • UEF:n flippaajien koulutusmateriaali on tulossa tammikuussa nettiin vapaasti. Materiaali on työstetty OKM:n kärkihankkeessa.

Flipatessa saa flopata!
Aina kannattaa kokeilla uutta!

Kirjoittaja Minna Rokkila

Oppimisympäristöcoctail

Tietojärjestelmien tulee mahdollistaa opintojakson digitaalisen sisällön ja toiminnan monipuolinen hyödyntäminen sekä koostaa opiskelijoiden oppimishistorian järjestelmistä niin, että opettaja/ohjaaja voi tarvittaessa eriyttää sisältöjä opiskelijoiden oppimistarpeiden mukaan.

Karelian oppimisympäristöcocktail (tammikuu 2017) muodostuu seuraavista tuetuista tietojärjestelmistä: Moodle, Moodlerooms, Collaborate, Adobe Connect, ePortfolio (Kyvyt.fi), Office 365 (O365) ja koulutusalojen omista, ammatillisista sovelluksista. Sekä sosiaalisen median erilaiset palvelut, joita henkilöstö käyttää omista tarpeista lähtöisin. Lisäksi muista kokonaisuuteen läheisesti liittyvistä järjestelmistä, joita ovat muun muassa Outlook-sähköposti, WinhaWille, SoleOPS, TimeEdit ja Webropol.

Oppimisympäristöcocktail mahdollistaa muun muassa motivoinnin, vuorovaikutuksen, havainnollisuuden ja autenttisuuden, mutta näyttää siltä, että eri järjestelmiä on kuitenkin haasteellista hyödyntää yhdessä. Kaikkia ei tarvitse hyödyntää vain niitä tietojärjestelmiä ja niiden osia, jotka tukevat sekä mahdollistavat oppimistavoitteet. Erilaisia verkossa opiskelun työtapoja on olemassa ja niiden käytöstä tulee aktiivisen toiminnan kautta rutiinia. Tyypillisimpiä opiskelun tapoja ovat verkkokeskustelu, kirjoittaminen, testaaminen sekä tiedonhaku.

Pedagoginen malli on opintojakson/opetustilanteen vaiheistuksen ja toteutuksen työkalu. Digitaalisia ympäristöjä pedagogisen mallin avulla saadaan esimerkiksi sisältöön, tiedonrakenteluun ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen vaihtelua. Valitaan sellainen malli, joka tukee opintojakson tavoitteiden mukaista oppimista. Pedagogisia malleja ovat muun muassa käänteinen oppiminen, tiimi- ja projektioppiminen, tutkiva ja case-pohjainen oppiminen sekä ilmiöpohjainen oppiminen. Katso Jyväskylän yliopiston kooste pedagogisista malleista.

Digituki: ICT-tukipalvelut, digimentorit, erikoissuunnittelija ja monimuotopedagogiikan suunnittelija. Tukipalvelut käytettävissä lukukausien aikana arkisin virka-aikana (ma – to klo 8–16 ja pe klo 8–15). Kollegat (opiskelijat, opettajat, muu henkilöstö) puolestaan ovat tukena heille sopivana aikana ja tavalla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Moodleroomsin uudet ominaisuudet

Moodleroomsin ydin on tällä hetkellä Moodle 3.1. Keskeiset muutokset Moodle 2:seen ovat:

Kompetenssiarviointi
Moodleroomsiin voidaan lisätä (ylläpidon toimesta) niin halutessa yhteiset sekä koulutusalakohtaiset kompetenssit.

Tehtävän arviointi
Tehtävä-aktiviteetin kautta palautettujen tehtävien arviointi on muuttunut siltä osin, että kaikki eri elementit ovat samalla ruudulla ja opettajan on mahdollista kommentoida (annotointi) suoraan pdf-tiedoston päälle.

Roskakori
Kun poistat aktiviteetin tai aineistoin se siirtyy roskakoriin, joka löytyy kurssin/työtilan Ylläpito-valikosta (Recycle bin/Roskakori). Sieltä voit edelleen joko palauttaa tai poistaa lopullisesti roskakoriin sijoitetun sisällön. Koko roskakorin sisältö on tyhjennettävissä Delete all -valinnalla.

Lataa tehtävänpalautukset
Uudesta Lataa-vaihtoehdosta voit ladata valitut tehtävänpalautukset koneellesi.

Lataa tiedostot zip-pakettina
Kun Kansio-aineistossa on useita tiedostoja, osallistujat voivat ladata ne kaikki yhdellä kertaa pakattuna zip-tiedostona.

Keskustelualue
Keskustelu on mahdollista merkitä (pinned), jonka jälkeen viesti näkyy/siirtyy/kiinnittyy keskustelualueen yläosaan. Näin voit nostaa keskustelun eri vaiheen ylemmäksi ja siten esim. ohjata keskustelua nostoon/tärkeään/hyvään keskusteluun.

Viesteihin voi myös tehdä pysyvän/pysyväisyys linkin ts. permalink, joka helpottaa tärkeisiin keskuselulueviesteihin linkittämisen.

Haku (Global search) -toiminto
Sivustonlaajuinen haku mahdollistaa asiasanoilla sisältöjen etsimisen eri työtiloista. Osallistujat voivat hakea niiden kurssien/työtilojen sisältöjä tai toimintoja tällä toiminnolla. Haku kohdistuu kurssien/työtilojen tietoihin, sisältöön, keskusteluihin, kirjan lukuihin, sanastoon tai wiki-sivuihin. Hakua kehitetään edelleen ja se laajenee versiopäivitysten myötä.

Tagit ts. avainsanat ts. tunnisteet
Tageja on mahdollista lisätä blogien, työtilojen ja profiilien lisäksi nyt myös aktiviteetteihin ja aineistoihin. Tagit nopeuttavat ko. sisällön löytymisen muun muassa haku-toiminnolla.

Työpaja-aktiviteetti
Työpaja-akriviteettiin on nyt madollista määrittää tiedostomuodot, jotka sallitaan. Osallistujat voivat nyt myös poistaa omat palautuksensa itse.

Muokkaus- ja navigointiparannuksiin saat tuntumaa kun työskentelet Moodleroomsissa. Luot uuden kurssin tai muokkaat palautettua opintojaksoa.

Lue lisää Moodle-yhteisön sivulta New for Teachers.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Moodleroomsin käyttäjäksi

Moodlerooms-oppimisympäristön käyttö missä tahansa on käytettävämpää responsiivisen rakenteen ansiosta. Verkkovälitteist en aineistojen käyttäjinä tarkastelemme verkkosivustoja ja perehdymme sisältöihin, käytämme niitä eri tilanteissa ja paikoissa, jollain muulla laitteella kuin tietokoneella. Käyttökokemus on Snap-teeman ansiosta parempi kaikilla laitteilla tietokoneesta älypuhelimeen.

Käyttöönotto aloitetaan puhtaalta pöydältä. Siten säästymme vanhalta sisältö taakalta. Nykyinen Moodlemme on paisunut valtavaksi ja sen siirto kokonaisuutena ei ole – ensi arviosta poiketen – järkevää.

Snap-teeman suosituimmista ominaisuuksista on Omat kurssini -näkymä (kuva alla).

Se tuottaa entistä paremman oppimisympäristön käyttökokemuksen. Se on visuaalinen ja opintojaksojen merkitseminen suosikeiksi mahdollistaa näkymän mukauttamisen itselle sopivaksi. Suosikkien kautta pääsee nopeasti haluttuun opintojaksoon ja sen sisältöihin. Omat kurssini -näkymää käytetään sekä aloitus- että uloskirjautumissivuna. Paluu etusivulle, riippumatta siitä, missä kohtaa kurssia/työtilaa ollaan, onnistuu yksinkertaisesti kurssin/työtilan otsikkoa klikkaamalla.

Snap-teeman esittelyvideo

Kaikilla meillä on ennakkokäsitys tulevasta ja luonnollisesti tämä uusi ja ainut Karelian teema, Snap (elokuusta 2017 alkaen) johtaa siihen, että joudumme poisoppimismatkalle vanhasta. Tässä meitä auttaa se, että käyttöönotto on tuettu. Tarjolla on kaikille yhteisiä niin lyhyitä infoklinikoita kuin työpajoja. Myös koulutusala-/kampuskohtaisia perehdytystilaisuuksia järjestetään tarvittaessa. Niitä organisoivat kampusten digimentorit.

Moodleroomsin myötä tulee myös monia uusia oppimisaktiviteetteja. Niihin perehdytään viimeistään syksyn tullen. Tervetuloa Moodlerooms-perehdytyksiin ja sitä kautta miellyttävämpään oppimisympäristön käyttökokemuksiin.

Opettajan ohjeet Moodleroomsin käyttöön on kasattu. Niitä päivitetään ja ylläpidetään vuosittain opintoasiainpalvelujen puolesta. Ohjeet on linkitetty niin Moodleroomsiin (Snap-teemaan) kuin Karelian intraan tietojärjestelmät sivulle.

Lue lisää Moodleroomsista ja Sanpista.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Moodlesta Moodleroomsiin

Moodlerooms tulee – Olemme valmiit!

Vanha kunnon Moodle tunnetaan jatkossa niin nimellä Moodlerooms kuin Moodle. Tämä tuttu ja silti uudistunut virtuaalinen oppimisympäristö on hankittu Kareliaan ohjelmisto palveluna ts. Software-as-a-Service toteutuksena. Kyseessä on siis SaaS-palvelu, jossa tarjoaja (Moodlerooms) vastaa seuraavista asioista:

sas-moodlerooms

Palvelusta lisää

Samalla uudistuu muun muassa oppimisympäristön osoite (poistuu numero 2), käyttöliittymä muuttuu ulkoasultaan esteettömäksi ja käytettävyys mobiililaitteilla paranee huomattavasti. Kaikenlaista selaamisen myönteistä käyttökokemusta tuetaan käyttöliittymällä, jota kutsutaan Snapiksi. Muutoksen jälkeen käyttäjän keskittymistä sisältöön ohjataan sillä, että työskentely suunnataan yhteen osioon kerrallaan.

Snap-käyttöliittymä avustaa siis opiskelijoita ajankäytön päätösten tekemisessä. Opiskelijalle näytetään seuraavien seitsemän päivän opintojaksojen toimintojen määräaikoja omat kurssit -etusivulla, joiden avulla he tunnistavat, mihin opintojaksoihin on keskityttävä. Opiskelijoille näytetään myös tuoreimmat kommentit tai palautteet esim. tehtävistä tai tenteistä. Tietojen avulla opiskelija saa selville, onko sisältöjä esim. syytä kerrata. Opiskelijalle näytetään myös hänelle lähetetyt viestit tai kommentit. Niiden avulla hän näkee mm. mitä toimia on ennen työn aloittamista tehtävä (esim. aloitettava keskustelu).

Opettajilla näytetään myös kaikkien kurssien määräajat seuraavien seitsemän päivän ajalta. Niiden tietojen avulla hän näkee, mihin kursseihin pitää keskittyä ja mille kursseille hän voi esim. rekisteröidä opiskelijoita. Opettajalle näytetään hänelle lähetetyt sisällöt, joita hän ei ole vielä arvioinut. Tiedot auttavat opettajaa suuntaamaan käytettävissä olevan ajan tarkemmin. Opettajat näkevät samat viestit ja ilmoitukset kuin opiskelijat.

Ohjeita

OPPIMISYMPÄRISTÖN UUSIA INTEGROINTEJA

Collaborate virtuaalinen luokkahuone

  • Mahdollistaa reaaliaikaisen opetus- ja oppimiskokemuksen virtuaalisilla luokkahuoneilla, toimistoilla tai kokoustiloilla tietokoneilla tai mobiililaitteilla. Collaboraten avulla opettajat ja opiskelijat osallistuvat virtuaalisesti yhteistyöhön.
  • Toiminnoiltaan kuin Adobe Connect (AC) ja ulkoasultaan kuin Skybe for Business.
  • Ohjeita.

Office 365 (O365)

  • Parantaa merkittävästi opiskelijoiden ja opettajien/ohjaajien työskentelyä sekä mahdollistaa työskentelyn yli organisaatiorajojen.
  • Yhteys mahdollistaa aineistojen sisällyttämisen oppimisympäristöön.
  • Materiaalin päivittäminen Moodleroomsiin yksinkertaistuu sijoittamalla materiaalit O365. Esim. PowerPoint-aineisto on O365, josta se linkitetään useammalle opintojaksolle ja päivitetään O365:ssa, jolloin se päivittyy kaikille opintojaksoille.

Open Content (xpLor)

  • Mahdollistaa oppimismateriaalin ja sisällön käytön useissa eri oppimisen hallintajärjestelmissä ja niiden siirtämisen pilvipalveluun.
  • Tämä pilvipohjainen, globaali oppimisaihiotietokanta on monipuolinen koulutusmateriaalien ja avoimien oppiresurssien laatimiseen, jakamiseen ja löytämiseen sekä niiden tekijänoikeuksien hallinnan työkalu. Esim. mahdollistaa Khan Ademyn Creative Commons -lisenssoitujen aineistojen käytön.
  • Ohjeita.

Personalized Learning Designer (PLD)

  • PLD mahdollistaa erilaiset oppimispolut. Joku tarvitsee lisämateriaaleja ja -harjoituksia, ja toinen taas haluaa edetä nopeammin. PLD-säännöillä on esim. mahdollista hyödyntää opiskelijoiden aikaisemmin hankittua osaamista.
  • Säännöillä (henkilökohtaistaminen) voidaan myös viestiä apua tarvitsevalle, miten kannattaa edetä. PLD-järjestelmä kertoo myös kuka ”jää jälkeen”, mahdollistuu varhainen puuttuminen. Tarjotaan apua juuri sinne ja siihen kohtaan, jossa opiskelija kokee haasteita.
  • Säännöillä voidaan rakentaa niin muistutusviestintää kuin myös onnitteluviestejä (esim. 80 % opinnoista suoritettu). Opettaja saa muistutukset listattuna, kenelle on mitäkin lähetetty ja milloin.
  • PLD:n avulla on mahdollista säästää aikaa ja vähentää manuaalista työtä.
  • Aiheesta lisää.
  • Sääntöesimerkkejä.

Kirjoitamme jatkossa lisää Moodleroomsista ja sen käyttöönotosta sekä kokemuksista.

moodlerooms-logo

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

Hyvä paha digioppimisympäristö

Pelkästään digitaalinen oppimisympäristö ei tee opetuksesta tai oppimisesta hyvää. Opettajalla on iso merkitys. Hän vastaa opintojaksolla käytettävistä työtavoista, käytännöistä ja menetelmistä. Toimiva, luotettava ja pedagogisesti monipuolinen oppimisympäristö varmistaa pedagogista laatua: käytettävyyttä ja esteettömyyttä sekä opintojaksojen tuotannollista laatua. Pedagogisesti laadukas oppimisympäristö tukee oppimista ja se soveltuu opiskelu-, opetus- ja muuhun opetusorganisaatiossa tarvittavaan työskentelykäyttöön.

Kareliassa on käytössä Moodle-oppimisympäristö ja sen kehittämistoimina (esim. Moodleroomsiin siirtymistä) on selvitetty vähintäänkin ne vaatimukset, joita edistyneeltä oppimisympräistöltä edellytetään minimissään. Tässä joitakin edellytyksiä:

  • ylläpidetty ja tuettu palvelu (esim. pilvipalvelu)
  • automaattinen ja automatisoitu varmuuskopiointi (useita kertoja vuorokaudessa)
  • käytössä tuotanto- sekä testiympäristö
  • ulkoasu on oltava graafisen suunnittelijan muokattavissa Karelian ilmeelle
  • adminkäyttäjille rajoittamaton 24/7/365 helpdesk-palvelu lyhyellä (esim. tunti) vasteajalla
  • päivittyvä ylläpitodokumentaatio käytettävissä
  • käyttäjämäärän ja levytilan skaalautuvuus
  • integroinnit muihin oppimisympäristöihin (esim. Office 365, ePortfolio, opiskelijahallintajärjestelmä)
  • opettajalla mahdollisuus lukea ja kommentoida oppimistehtävät yhdessä selaimen näkymässä
  • opettajalla mahdollisuus tehdä merkintöjä suoraan opiskelijan palauttamaan tehtävään (esim. kommentit, värit, vapaa piirros ja symbolit)
  • opettajalle mahdollisuuden lukea ja arvioida keskustelualueiden keskusteluja samassa selainnäkymässä
  • opettajan on voitava erotella arvioimattomat palautukset arvioiduista
  • opettajan on voitava valitun aktiviteetin sisällä arvioida kaikki palautukset tai opiskelijakohtaisesti
  • opettajalla on oltava mahdollisuus lähettää viestejä opiskelijoille, jotka ovat tai eivät ole suorittaneet tehtäviä (arviointikirja)
  • opettajalla on oltava mahdollisuus muuttaa koko sarakkeen arvosanoja kerralla (arviontikirja)
  • ympäristössä on oltava mahdollisuus muokata tai nopetuttaa oppimispolkuja opiskelijoiden edistymisen mukaan (henkilökohtianen oppimispolku)
  • ympäristön tulee mahdollistaa automaattisen kommunikoinnin (esim. hallinnoijat voivat luoda omia ponnahdusviestejä/sähköposteja)
  • ympäristön tulee pystyä indentifioimaan opiskelijat, joissa havaitaan riskikäyttäytymistä (esim. aktiivisuudessa tai tuloksissa)
  • opettajalla tulee olla mahdollisuus muokata esim. arviointirajoja eri opintojaksojen työtiloissa
  • ympäristön tulee tarjota erilaisia raportteja, esim. opiskelija-aktivisuudesta opintojaksolla (katselut, arvosanat, mitkä odottaa arviointia, tehtävien ja tenttien palautuksista, viimeisimmästä toiminnasta) sekä aktiivisuudesta eri opintojakso-osioissa (korrelaatioraportit) ja opiskelijaseurannan (ei aktiiviset, tarvitsevat apua) sekä raportteja vertailusta (esim. aktiivisuus, arvosana, edistyminen, opettajakohtaisuus)
  • ympäristön tulee tarjota mahdollisuuden myös luoda omia SQL-raportteja
  • oppimisympäristön käyttöliittymän tulee olla visuaalinen, responsiivinen (toiminnallisuus käytettävissä kaikilla laitteilla selaimen kautta)
  • ympäristön on tarjottava työpöytänäkymä, jossa yhdellä klikkauksella näkee käynnissä olevat opintojaksot, ilmoituksista, viesteistä ja deadlineista sekä palautteesta, lisäksi näkymässä tulee näkyä edistyminen opintojaksolla
  • hakutoiminnon on oltava reaaliaikainen ja tulokset on näytettävä ilman siirtymää opintojaksonäkymästä
  • ympäristön on näytettävä kaikkien opintojaksojen ilmoitukset yhdellä näkymällä sekä milloin palaute on saatavilla
  • käytettävyydeltään ympäristön tulee täyttää WAI/W3C kriteerit oppimisympäristölle
  • ympäristössä todentaminen (autentikointi) on oltava täysin tuettu (CAS, Shibboleth etc.)
  • ympäristön tulee mahdollistaa käyttäjien (esim. opettajat, opiskelijat) integroida oma henkilökohtainen materiaalivaranto omaan profiiliinsa (esim. Google Drive, One Drive for Business, Dropbox tmv.)
  • ympäristön tulee tukea avointa materiaalihallintajärjestelmä, jossa käyttäjät (esim. opettajat) voivat etsiä, luoda, ladata ja jakaa opintojaksosisältöä
  • ympäristön tulee tukea useita resurssityyppejä (mm. tiedostot, kansiot, verkkosisällöt, verkkolinkki, keskustelualue, testityökalu, kysymyspankki, tehtävä)
  • ympäristön tulee tarjota integroitu arviointikirja
  • ympäristön tulee tarjota sisällön metadatamerkinnöinnin.

Oppimista tapahtuu aidoissa tilanteissa ja niin digitaalisissa kuin fyysisissä ympäristöissä. Oppimisympäristöä kuvataan mm. näin ”paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista” (Manninen, J. & Pesonen, S. 1997. Uudet oppimisympäristöt. Aikuiskasvatus 4/97).

Kirjoittaja Maarit Ignatius