Aihearkisto: Pedagogiikka

Opettajien digimoduuli

Digiosaamista oppimismoduulilla SoTeKu-alan opettajille ja opettajaopiskelijoille
Suunnittelija Juha Pajari ja yliopiston lehtori Terhi Saaranen, Itä-Suomen yliopisto

Kuva 1. Projektin kuvaus.

TerOpe-hanke: Valtakunnallinen terveystieteiden opettajankoulutuksen ja SoTeKu-opettajien täydennyskoulutuksen uudistaminen osoitteessa https://teropehanke.wordpress.com/. Käy halutessasi tutustumassa hankkeen tavoitteisiin.

Opettajien digitaalisen osaamisen eurooppalainen viitekehys 

  • Terveys- ja sosiaalialan työ- ja koulutuskentällä digitaalisuus on yhä näkyvämpi osa jokapäiväistä arkea.
  • Kuinka digitaalisuuden kelkassa pysyisi mukana?
  • Moduuli on Moodlessa oleva verkko-opintojakso, joka tukee ja kehittää osallistujan digiosaamista.
  • Osaa hyödyntää digitaalista teknologiaa omassa ammatillisessa toiminnassaan.
  • Pohjana opettajan digikompetenssien osa-alueet (EU komissio, DigiCompEdu).

Kuva 2. Kompotenssit. Lähde: DigCompEdu. Redecker, C. ja Punie, Y. 2017. JRC Science for Policy Report. European Commission. Sivu 8.

Oppimateriaali

Soveltuu itseopiskeluun ja perustuu kompetensseihin

  • rakennettu osioittain
  • materiaalit tuotettu eri alustoille eri muodoissa
  • teksti, ääni, kuvat, videot, linkit
  • perustuu 22 kompetenssiin
  • Moodle, MS Teams, Padlet, Prezi, Sway, Canva, PowerPoint, HSP.

Pilotin tekninen toteutus

  • itseopiskelu verkko-oppimisympäristössä
  • laajuus 2 op
  • 6 viikon jakso
  • UEF Moodle (hankkeen)
  • Haka-tunnukset
  • mahdollisesti jatkossa pilvi-ympäristö.

Esimerkki digimoduulin rakenteesta

Kuva 3. Digimoduulin rakenne.

Tekstin ja kuvien lähde: UEFin suunnittelija Juha Pajarin ja yliopistonlehtori Terhi Saarasen esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Lisää aiheeseen liittyvää:

Materiaalituotantotyökaluista:

Kirjoittajat Minna Rokkila ja Maarit Ignatius 

Opiskelijan oppimisen tukeminen vertaisarvioinnin avulla

Mitä  vertaisarvoinnilla tarkoitetaan?

Vertaisarviointi voi kohdistua tiedon arviointiin, minkälaista tietoa tarkastellaan ja/tai erilaisiin taitojen arviointiin. Opiskelijoilla tulee olla selkeät ohjeet ja keskeiset kriteerit vertaisarvioinnin toteutukseen.

Vertaisarvioinnin muodot

Kuva 1. Vertaisarvioinnin muodot. Lähde: Postareffin esitysmateriaali.

Miten vertaisarviointi sopii opetus-oppimisprosessin kokonaisuuteen?

Kuva 2. Opetuksen linjakkuus (L. Postareffin 2018)..

Arviointikulttuuri tukee oppimista

Opiskelijoiden osallistaminen arviointiin auttaa motivointiin ja parantamiseen sekä suuntaamaan opiskelua siihen, missä tarvitaan kehittymistä. Arvioinnin avulla opiskelijaa ohjataan olemaan aktiivinen koko opiskeluprosessin ajan.

Kestävä arviointi

Kestävän arvioinnin tavoitteena vaikuttaa opiskelijoiden oppimisen taitoihin ja antaa palautetta itseohjautuvan oppimisen tueksi. Keskeistä on oman osaamisen kehittyminen. Arvioinnin tulisi tukea opiskelijan nykyistä oppimista, mutta myös valmiuksia oppia läpi elämän. Keskeistä on, että opiskelija saa oppimisen säätelytaitoja. Kestävä arviointi auttaa opiskelijaa tunnistamaan omat heikkoudet ja vahvuudet, jotta elinikäinen oppiminen mahdollistuu.

Kuva 3. Arvioinnin eri muodot (L. Postareffin 2018).

Vertaisarvioinnin tavoitteet

Kuva 4. Vertaisarvionnin tavoitteet (L. Postareffin 2018).

Yhdenmukaisuus varmistuu kriteerien käytöllä. Kattavuudella tarkoitetaan, että palaute tulee useammalta kuin yhdeltä.

Arvioinnin luotettavuus = luotettava ja oikeudenmukainen arvionti

  • Mitä arvioidaan = Validiteetti
  • MIten arvioidaan = Reliabiliteetti. Miten tarkasti ja miten johdonmukaisesti arvioidaan. Selkeät arviontikriteerit näkyviin.

Tekstin ja kuvien lähde: Turun yliopiston korkeakoulupedagogiikan apulaisprofessori Liisa Postareffin esitysmateriaali ja webinaariesitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Lisää aiheesta, videot:

Kirjoittaja Maarit Ignatius

eAMK-pilotti: Lean six sigma

eAMK:n Laadukas verkkototeutusvalmennuksen ensimmäiseen toteutukseen 2018 keväällä osallistui Kareliasta kaksi opettajaa opintojaksoineen. Toinen heistä oli tuntiopettaja Jari Uimonen opintojaksolla Lean six sigma.

eAMK:n valmennuksen tavoitteena on varmistaa CampusOnline-portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Punaisena lankana valmennuksessa ovat eAMK-hankkeen verkkototeutusten laatukriteerit ja näiden käytännön toteutus. Tavoitteena on kehittää jo olemassa olevaa tai tuottaa uusi verkkototeutus tarjottavaksi CampusOnline portaaliin.

Lähde: eAMK

Tämä opintojakso on toteutettu aiemmin. Osallistujia kesätoteutuksissa yleensä yli 100 ja muun ajankohdan toteutuksissa keskimäärin 30. Nyt valmennuksen myötä opintojakso on tarkoitus toteuttaa CampusOnlinessa loppuvuodesta 2018.

Ennen valmennusta lähtötilanne oli kontaktia 4*4 h ja Moodle toimi materiaalipankkina. Toteutuksissa on kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä Moodlen eri aktiviteetteja ja muun muassa työpaja-aktiviteetin käyttökokemukset ovat olleet huonot. Vertaisarvionti ei toteudu, kun opiskelijat etenevät hyvin eritahtisesti opinnoissa, opintojaksolla. Työpaja-aktiviteetinkäytön tilalle vaihdettiin keskustelualue. Se soveltuu pitkäkestoiseen työskentelyyn.

Muita toteutusta tukevia seikkoja:

  • Pedagogisena toteutusmallina on Flipped Learning.
  • Tehtävien palautukset ovat julkisia.
  • Arviointi toteutetaan vertais- ja itsearviointina, itsearvionti tulee korostumaan ja vertaisarvioinnissa apuna on apukysymykset.
  • Toteutus sisältää orientaation ⇒ alkuverryttelyn, jossa kysymyksellä selvitetään lähtötilanne.
  • Luennot ja ohjaustunnit tallennetaan. Tallenteet ja esitysmateriaali (kalvot on opiskelijoiden käytettävissä läpi opintojakson.
  • Tehtävien yhteispalaute anneteaan tallenteena.
  • Yksilöpalaute mahdollistetaan (on varattava aika).

Tekstin lähde: tuntiopettaja Jari Uimosen esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Oppimisympäristöjen virtualisointi digitaalisen 360-kamerateknologian avulla

360°-videon väitetään sopivan hyvin informaation välittämiseen. 360-videon kokemuksia jakoivat lehtorit Mikko Hyttinen (kuvassa selin) ja Olli Hatakka Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Lehtorien kokeilun tarkoitus oli selvittää teknologian käyttöön liittyvät pedagogiset mahdollisuudet ja haasteet. Kokeilun lähtökohdat:

  • 360-kamera
  • YouTube
  • Moodle
  • osa opiskelijoista luokassa
  • osa opiskelijoista etänä
  • luento ja harjoitukset.

Teknologia: Samsung Gear 360, 360°-video ja 4K Full HD tarkkuus.

Mitä opittiin?

  • käyttö varsin helppoa, mutta assistentti tulisi hyvä
  • etukäteisvalmistelut ja suunnittelu tulee tehdä huolella
  • esitysmateriaalin esittämiseen olisi hyvä olla erillinen applikaatio
  • harjoituksista perusteelliset ohjeet opiskelijoille
  • ryhmätyöskentelyn toteutus esim. Collaborate virtuaalista luokkahuonetta käyttäen
  • opiskelijat olivat tyytyväisiä
  • mahdollistaa uudenlaisen pedagogisten käytäntöjen kehittämisen esim. oppimisympäristöön ja osallistujien havainnointiin liittyvät seikat.

Nämä lehtorit suosittavat 360-kamerateknologian käyttöä opetuksessa.

Tekstin lähde: lehtorien (Hatakka ja Hyttinen) esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

eAMK-pilotti: Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien fysioterapia, syventävät opinnot

eAMK:n Laadukas verkkototeutusvalmennuksen ensimmäiseen toteutukseen keväällä 2018 osallistui Kareliasta kaksi opettajaa. Toinen heistä oli fysioterapian tuntiopettaja Heikki Kivistö opintojaksollaan ”Tuki- ja liikuntaelinsairauksien syventävät opinnot”.

eAMK:n valmennuksen tavoitteena on varmistaa CampusOnline-portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Punaisena lankana valmennuksessa ovat eAMK-hankkeen verkkototeutusten laatukriteerit ja näiden käytännön toteutus. Tavoitteena on kehittää jo olemassa olevaa tai tuottaa uusi verkkototeutus tarjottavaksi CampusOnline portaaliin.

Lähde: eAMK

Tätä eAMK-valmennusohjelmassa työstettyä opintojaksoa Heikki pilotoi Summer semester 2018 toteutuksena. Opiskelijoita opintoihin osallistui 170 ja heistä sen suoritti 100. eAMK:n CampusOnline-portaalissa opintojakso on syksyllä 2018.

Heikin verkko-opetuksen oivallukset kiteytyvät seuraaviin kohtiin:

  • videoiden käyttö, samalla tuli hyödynnettyä työmatka (videot valmistui autolla ajaen työmatkan aikana), median käyttö oli positiivinen kokemus
  • kahdella vaihtoehtoisella toteutustavalla mahdollistettiin autonomian tuntu (kirjallinen ja videoitu)
  • opintojaksolla käytössä oli suljettu FaceBook ja WhatsAPP-ryhmät
  • taitojen oppimisen todentaminen tapahtui oman case-asiakkan kautta
  • eAMK:n laatukriteerit ovat helppokäyttöiset, kätevät ja hyödylliset, niiden avulla opintojakson laatu konkretisoituu
  • ennakko-osaamisen tarkistus ja varmistus oli hyvä tapa tuoda opiskelijalle näkyväksi se, mitä täytyy osasta, mitä ja millä tavalla tullaan opiskelemaan
  • eTentti mahdollisti automaattitarkistukset ja -palautukset
  • Moodlen oppitunti-oppimisaktiviteetti oli kätevä työkalu ei kokonaisuuksien sisältöä rakennettaessa.

Opintojakson kognitiivinen lähestymistapana oli prosessin etenemisessä käsitteistä käytäntöön ja oman case-asiakkaan avulla oppiminen.

Tekstin lähde: tuntiopettaja Heikki Kivistön esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutus meni verkkoon

Kareliassa Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK tutkintotavoitteinen koulutus aloitettiin 2015. Yliopettaja Tuula Kukkonen kertoi tämän koulutuksen muuttamisesta verkko-opinnoiksi Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kuva 1. Opintojaksonäkymä Moodlessa.

Vuonna 2016 aloitti toinen monimuotototeutusryhmä, mutta vuonna 2017 ei uutta ryhmää aloitettu pienemmän hakijamäärän vuoksi. Päätös lisätä verkko-opintotarjontaa tehtiin tavoitteena valtakunnallinen vetovoimaisuus sekä mahdollisuus joustavampaan toteutukseen työn ja muun elämän kanssa painiskeleville opiskelijoille.

Opetussuunnitelma-analyysi tehtiin 2017 ja uusi ops oli valmis jo saman vuoden lopussa. Sisältöjä päivitettiin, valinnaisuutta lisättiin sekä opiskeluaika lyhennettiin 2 vuoteen. Keväällä 2018 pilotoitiin kahta verkko-opintojaksoa avoimessa amk:ssa. Näissä piloteissa mukana oli Karelian pedagoginen tuki. Piloteista saadut kokemukset hyödynnettiin syksyllä alkavassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kevään 2018 yhteishaussa ensisijaisia hakijoita oli 56 (vuonna 2017 oli ollut 14) ja yhteensä hakijoita oli 75, kun vuonna 2017 niitä oli 23.

Ne asiat, toimintamallit, tavat jne., jotka oli monimuoto-toteutuksissa todettu hyviksi, haluttiin sisällyttää myös verkko-opintoihin muun muassa:

  • vertaisoppiminen
  • opiskelijayhteisön keskinäinen vuorovaikutus mm. pienryhmätyöskentely
  • kontaktit säännöllisesti tiettyyn aikaan
  • ohjaustunnit
  • kehityskeskustelut pienryhmissä.

Orientoitumista verkko-opiskeluun auttoi ja tuki Karelian järjestelmien ja palveluiden opas-/esittelytallenteet. Kaikkien ikäosaamisen YAMK-koulutusten yhteiseen Moodle-työtilaan, ”kotipesään” lisättiin Verkko-opetuksen tuki -osio, jossa on lyhyesti esitetty niin Moodle-oppimisympäristössä kuin virtuaalisessa luokkahuoneessa, Collaboratessa toimiminen. Myös opintojaksojen yhtenäinen rakenne on osoittautunut helpottavaksi tekijäksi. Verkko-opiskelijaa hahmottamaan sisältökokonaisuudet yhtenäisten kokonaisuuksien avulla helposti.

Oppimis- ja ohjausprosessia tuetaan vaiheistuksella, mm. suoritusten seurannalla. Turvallinen ja tunnistettavissa oleva prosessi on osaltaan oppimisentyökalu. Kaikesta tästä huolimatta opiskeijat voivat edetä useissa kohtaa oman aikataulun mukaan. Virtuaalisilla ohjaustunneilla tuetaan niin etenemistä kuin oppimistehtävän/-tehtävien tekemistä. Kaikista aiheista on orientaatiovideo/-luentotallenne ja kaikki verkko-ohjaustunnit tallennetaan.

Mitä on opittu?

Opettajat ovat oppineet tekemään videotallenteita ja editoimaan niitä. Käyttämään aktiivisesti Collaboratea. Verkkototeutukset eivät ole olleet vain toteutustapoja vaan ovat vaikuttaneet myönteisesti pedagogiikkaan. Opettajan rooli oppimisen tukijana ja ohjaajan on korostunut. Viestintä ja sen merkitys on korostunut.

Kuva 2. Opiskeijoiden kertomaa

Mitä seuraavaksi?

  • tehdään entisestään töitä tämän ensimmäisen verkko-opiskelijaryhmän kanssa ja otetaan opiksi
  • toteutetaan opettajien ja Karelian pedagogisen tuen kanssa yhteinen refletio
  • toteutetaan itsearviointi eAMK:n laatukriteillä
  • verkkototeutusten valintakokeisiin uusi toteutus
  • pohdittavana on myös opiskelijoiden verkko-opiskeluvalmiuksien arvionti ja tukeminen jo haku- sekä valintavaiheessa.

Tekstin lähde: yliopettaja Tuula Kukkosen esitysmateriaali ja esitys 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Palliatiivisen hoidon asiantuntija verkko-opintokokonaisuus

Hoitotyön lehtorit Tuulia Sunikka ja tuntiopettaja Irja Väisänen kehittivät palliatiivisen hoidon opintokokonaisuuden (30 op) verkko-opinnoiksi. Tämän kokonaisuuden tavoitteena on laajentaa ja syventää aiemman koulutuksen ja työkokemuksen aikana hankittua ammatillista osaamista palliatiivisen ja saattohoidon eri osa-alueilla. Opinnot antavat valmiudet toimia moniammatillisissa palliatiivisen ja saattohoidon työryhmissä ja kehittää niiden työtä sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti.

”Hyvin suunniteltu on puoliksi hyvin tehty” – Tuulian ja Irjan oivallukset ovat seuraavat:

  • yhteistä ja yhtenäistä standardia noudattaen
  • yhteinen osio, josta linkitykset kaikkiin opintokokonaisuuksiin
  • erillinen osio aiheesta verkko-opiskelu
  • kaikki kuvaukset täytyy kirjoittaa hyvin tarkoiksi
  • opintojakson sisältö tuotettava monipuoliseksi
  • eteneminen toteutettava johdonmukaisesti askel askeleelta.

Pedagogisena mallina opintokokonaisuudessa on Tiimit ja tiimioppiminen, jota ei ole aiemmissa verkkototeutuksissa tehty.

30 opintopisteen portaalimalli sisältää 6 eri opintokokonaisuutta:

  1. Palliatiivisen ja saattohoidon lähtökohdat ja toimintaympäristöt 3 op
  2. Palliatiivisessa ja saattohoidossa olevan ihmisen ja hänen läheistensä kohtaaminen 5 op
  3. Kokonaisvaltainen palliatiivinen ja saattohoito 10 op
  4. Palliatiivisen ja saattohoidon erityistilanteet 2 op
  5. Palliatiivisen ja saattohoidon kehittäminen 7 op
  6. Hoitajana palliatiivisessa ja saattohoidossa 3 op

Jokainen opintojakso koostuu samanlaisesta rakenteesta:

  • perusasiat haltuun kolmen eri kokonaisuuden avulla
  • näkyväksi omat tavoitteet, toteutus, edeltävät opinnot jne.
  • herätteleviä kysymyksiä: kuuntelee, katselee jne.
  • opintojaksojen rekennekuvat
  • arviointitapa ja -ajanjakso.

Opetuksen kehittäminen verkkototeutuksiksi mahdollistaa syventää osaamista muun muassa Moodlen digitaalisuutta hyödyntäen, mutta samalla haastaa opettajan epämukavuusalueelle monessa kohtaa.

Tekstin lähde: lehtori Tuulia Sunikkaan esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

360-videoteknologian hyödyntäminen opetuksessa

Esittelimme ITK2018-konferenssissa kokemuksiamme 360-videoteknologian hyödyntämisestä opetuksessa. Tämä konferenssi on hyvä paikka, tilaisuus esitellä opetuskäyttöön liittyvää teknologiaa ja samalla seurata, kuulla muiden teknologiakokeiluja.

Kuva 1. Keväistä maisemaa ITK 2018 –konferenssista Hämeenlinnan Aulangolta.

Alkukeväällä 2018 kokeilimme opetuksen virtualisointia ja sen välittämistä verkkoon opiskelijoille 360-kameran avulla. Kohderyhmämme oli liiketalouden ja international business opiskelijat. Osa opiskelijoista seurasi opetusta verkossa ja loput olivat perinteisesti paikan päällä luokassa. 360-video välitettiin YouTuben kautta opiskelijoille ja linkin he saivat oppimisympäristömme (Moodlerooms) kautta. Lisäksi 360-video oli upotettu suoraan Moodleroomsiin, opintojaksolle, josta opetusta pystyi myös seuraamaan.

Keräsimme kokeiluista palautetta opiskelijoille suunnatun kyselyn avulla. Lisäksi havainnoimme opettajan näkökulmasta kokeiluun liittyviä seikkoja. Erityisesti meitä kiinnosti didaktiset ja pedagogiset haasteet sekä mahdollisuudet, joita tämän teknologian käyttöön opetuksessa liittyy. Näitä tuloksia esittelimme omassa foorumiesityksessämme. Tarkempia tuloksia tullaan esittelemään loppuvuodesta 2018 julkaistavassa artikkelissa sekä Karelian Digisessä iltapäivässä 9.10. toisin sanoen digimessuilla. Lue lisää lopussa olevasta abstraktista.

Pidimme myös toisen esityksen konferenssissa järjestetyssä tutkijatapaamisessa. Tässä tapaamisessa esittelimme saamiamme tuloksia tutkimuksellisesti  eri näkökulmista. Molemmat esitykset onnistuivat hyvin ja herättivät paljon kiinnostusta aiheeseen. Esityksemme lopuksi saimme ITK-perinteisiin kuuluen hatut.

Kuva 2 ja 3. Esiintyjät hatut päässä esityksen jälkeen.

ABSTRAKTI

”Yleistä

Opetusteknologia kehittyy valtavin harppauksin yhä kiihtyvällä tahdilla. Erityisen kiinnostavaa juuri tällä hetkellä on erilaisten oppimisympäristöjen virtualisoiminen, joko osittain tai kokonaan. Virtualisointiin voidaan käyttää erilaisia teknologisia ratkaisuja ja menetelmiä, kuten erilaisia kuvantamisen ja sosiaalisen median työkaluja, jotka auttavat opiskelijoita oman oppimisensa edistämisessä ja reflektoinnissa. Tällainen oppimista fasilitoiva teknologinen ympäristö voi pedagogisesti hyvin suunniteltuna tuottaa merkityksellistä oppimista ja aitoa ymmärrystä oppimisen kohteena olevista ilmiöistä. Erilaiset teknologiset ratkaisut lisäävät ja tarjoavat syventäviä näkökulmia sekä vahvempaa kokemuksellisuutta. Myös etä- ja virtuaalioppimisen oppimismotivaatio voi parantua. Tähän foorumiesitykseen olemme valinneet 360-kamerateknologiaan perustuvan opetusteknologisen kokeilun korkeakoulukontekstissa. Tämä teknologia antaa mahdollisuuden toteuttaa konstruktivistislähtöistä pedagogiikkaa, jossa merkitysten luominen, episteemisiä kognitiivisia ristiriitoja ratkaistaessa, nousee keskeiseen asemaan (ks. Esim. Kolb, D., 1974, Piaget, J., 1970). Toisaalta edellytykset tutkivan oppimisen (ks esim. Hakkarainen, K., Lonka, K. ja Lipponen, L., 2004) mukaiseen toteutukseen paranevat.

Opetusteknologiakokeilu

Kohderyhmänä toimivat Karelia ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat. Kokeilu toteutetaan keväällä 2018 ja sen avulla selvitetään 360-kamerateknologian käyttökelpoisuutta asynkronisessa ja synkronisessa oppimis- ja opetusvuorovaikutuksessa (ks. esim. Dillenbourg, P. (1999). Opiskelijamäärä on noin 80. Kokeilussa tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus liittyä mobiililaitteella (esim. puhelin tai tabletti) opetukseen, joka on toteutettu virtuaalisen 360-kamerateknologian avulla. Keskeiset kiinnostuksen kohteet liittyvät tämän teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin, sekä pedagogisten mallien, että didaktisten käytäntöjen näkökulmista. Samalla pyrimme kuvaamaan teknologian käyttöönottoon liittyviä haasteita.

Teknologiakokeilun menetelmämallina käytämme sovelletusti ADDIE Instructional System Design –mallia (ks. Branson, R. K, et al. 1975). Oppimistulosten tarkastelun painopiste on opiskelijoiden mahdollisuudessa käydä aidompia merkityskeskusteluja (Vygotsky, 1978) opittavan aiheen sisältöön liittyen.

Kokeilun tavoitteena on luoda oppimis- ja opetusjärjestelyjen osalta helppokäyttöinen tapa hyödyntää 360-kamerateknologiaa etä- ja virtuaaliopetuksessa. Oppimisteoreettisesti perusteltu oppijan aktiivisia toimia edellyttävä etäliittyminen oppimistilanteisiin, tarjoaa staattista kamerakuvaa paremman mahdollisuuden toteuttaa oppimistilanteita erilaisten pedagogisten mallien mukaisesti.

Tässä esityksessä käymme läpi kokeilun aikana, ITK-2018 mennessä, saadut tulokset, sekä esittelemme opetusteknologiakokeilun aikana tuotettua materiaalia, ja pohdimme tämän teknologian tarjoamia mahdollisuuksia laaja-alaisesti konstruktivistisen oppimisteoreettisen näkökulman kautta.”

Kirjoittajat lehtori Mikko Hyttinen ja päätoiminen tuntiopettaja Olli Hatakka

Oppimistehtävien merkitys e-oppimisessa, osa 2

Kysymykseen ”Miten luoda oppimiselle mahdollisuuksia ja tehdä oppimisesta mukaansatempaavaa? saatiin vastauksia pedagogi ja opettajankouluttaja Hanne Kolilta 12.12.2017 pidetyssä webinaarissa. Aiheen osa 1 on omassa blogimerkinnässä.

Learning Design – Oppimisen suunnittelu

Jokaisen oppimistehtävän suunnittelu on yksi osa laajempaa oppimisen suunnittelua. Taustalla on aina oppimistavoitteet, osaaminen ja oppimistulokset. Ne määrittävät oppimisen suunnittelua oppimisympäristöön ja käyttöön valittavia oppimisaktiviteetteja. Nykykäsityksen mukaan keskiössä tulee olla käyttäjäkokemus, jota luodaan/synnytetään oppimistehtävillä. Näin toteutettu oppimisen suunnittelu antaa vastaukset kysymyksiin: Miten opitaan? Miten viestitään? Miten selostetaan? Miten ohjeistetaan? sekä Miten osallistuja osallistuu, toimii digitaalisissa ympäristöissä?

Mikä on oppimistehtävän tehtävä?

Oppimistehtävällä on monta eri tehtävää eri prosesseissa. Niillä orientoidaan, suunnataan, ohjataan oppimaan, ohjataan opiskelemaan, ohjataan kehittämään taitoja, luodaan käyttäjäkokemusta, perehdytetään, koulutetaan, kuljetetaan, ohjataan, osallistetaan, fasilitoidaan jne. Verbit, teonsanat ovat välineitä tehtävänantoon.

Käyttäjäkokemuksen luominen on: inspiroimista, innoittamista, oivaltamaan ohjaamista, kiinnostuksen herättämistä, kiinnostuksen ylläpitämistä, ilmapiirin luomista, vaikutelman rakentamista, pedagogiikan suunnittelua, oppimisen johtamista jne.

Käyttäjokokemuksen arvionti on laadun kehittämistä, palautteen saamista, toiminnan tarkastelua, käyttäjälähtöistä ajattelua. Tähän arviointiin pitää rohkaistua, uskaltautua ja  arviontia tulee osata tehdä, jotta toteutuksesta toteutukseen on mahdollista oppia. Vain arvioinnin kautta laatu kehittyy monilla tasoilla.

Oppimistehtävän suunnittelun lähtökohdat

Jokainen joutuu pohtimaan omat lähtökohdat (kuva 1) toistuvasti, jokaisessa oppimistehtävissä:

  • Minkälaista oppimista tavoitellaan?
  • Mitä opiskelijan on tarkoitus oppia?
  • Mihin oppimisella pyritään?

Kuva 1. Oppimistehtävän lähtökohdat. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Pyrkimys voi olla kyky: tehdä jotain, oppia ja hallita informaatiota, ajatella, osallistua työkulttuuriin jne. Oppimistehtävään tulee aina sisällyttää myös oppimisen metaforia: tiedon muistamista ja mieleenpalauttamista, työ- ja opiskelukulttuuriin osallistumista sekä tiedon rakentamista ja luomista.

Suunnittelun ja arvioinnin välineitä

Hyödynnä oppimistehtävän suunnittelussa 1. havaitsemisen, 2. tulkitsemisen ja 3. tiedonprosessoinnin tasoja (kuva 2). Ensimmäisellä tasolla oppiminen on pinnallisella tasolla. Toisella tasolla opiskelija kykenee jo tuottamaan omia tulkintoja sekä syventämään oppimistaan. Oppimistehtävän tiedonprosessointitasolla, ylin taso, antaa laajalti mahdollisuuksia syventää oppimista. Eri tasojen verbien käyttö rikastuttaa oppimistehtäviä ja lisää variaatioita. Verbeillä ohjaaminen, suuntaaminen tekemään tekoja osallistetaan ja mahdollistetaan myös oppimistehtävien arvioinnin.

Kuva 2. Oppimistehtävän suunnittelun työkalu, tasot. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Oppimistehtävien suunnittelussa on tärkeää löytää omat perusperiaatteet, jotka vievät opiskelijaa kohti tavoitetta (kuva 3). Kohti lupausta, jonka olet antanut. Jokaisen opettajan tulee mallintaa omaa tekemistään ja havaita oman toiminnan nykyiset mallit sekä havaita mitä voisi tehdä eritavalla, jotta oppimistehtävien laatu paranee. Varmista oppimistehtävän suunnittelussa vähintään kuvan 3 osien mukana olo.

Kuva 3. Oppimistehtävän suunnittelussa huomioitavat asiat. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Oppimistehtävän otsikko on merkityksellinen. Sen tulisi jo itsessään sysätä opiskelijan ajatukset liikkeelle, aktivoida tehtävän tekoon eikä passivoida. Otsikko luo vaikutelma sekä aktiivisuuden/passiivisuuden suhdetta. Otsikko voi olla avoin kysymys, suljettu kysymys, väittämä, yhdistelmä jne. Oppimisen kiinnostuksen ja sen ylläpidon näkökulmasta tavoitteella johon pyritään aktivoi myös opiskelijaa. Aika määrittää osaltaan opiskelijalle oppimistehtävän vaatimustasoa. Vaiheistus on asian hahmottamistamista ja ymmärtämistä eri osina, etenemisen prosessi. Opiskelijan tulee nähdä ja tietää kaiken aikaa, kuka, missä vaiheissa ja miten oppimistehtävä arvioidaan. Työskentely ja se ohjeistaminen, tehtäväksianto sekä välineet  vaikuttavat oppimiseen. Digitaalinen osallistaminen sisältyy työskentelyyn ja välineisiin. Eri mediaisten aineistojen ja syntyvien tuotosten huomiontia ei saa unohtaa. Ohjauksen huomioiminen on elementti, joka pitää kasassa oppimistehtävän ainekset.

Miten oppimistehtävä näyttäytyy opiskelijalle?

Oppimistehtävän hamottaminen, näkymän luominen oppimisympäristössä on tärkeää. Oppimitehtävällä on kuvaava otsikko ja siihen on sisällytetty lyhyt työskentelyohje, intro. Aineisto toimivat mediaattoreina. Niitä ei voi erottaa oppimistehtävästä. Niiden välillä välittyy tietoa ja taitoja. Aineistoa tulee käyttää monipuolisesti.

Rakenna oppimitehtävään läsnäolosi. Hyödynnä mediaelementtejä mm. äänitä tehtävävänannot, tekstit. Mahdollista tekstien kuunteleminen ei vain yksikanavaisesti, lukemalla. Monimediainen oppimistehtävän hahmottaminen on tämän päivän pedagogiikkaa: ääni, teksti, video ja visualisointi. Muun muassa tiedon ja tuotoksen visualisointi, videointi,  kuvittaminen osana/rinnalla oppimistehtävän tekstin mahdollistaa useiden aistien käytön ja niillä on iso merkitys oppimiseen.

Kuva 4. Oppimistehtävän hahmottaminen opiskelijalle. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Ydinkysymys oppimistehtävien laadinnassa on Miten saan opiskelijan oppimaan? Oppimistehtävä sisältää aina yksityiskohtaiset työskentelyohjeet opiskelijalle. Ohjeilla hänet ohjeistetaan työskentelyyn, dokumentoimaan ja ennen kaikkea oppimaan. Ohjeissa kuvataan juuri tämän tehtävän tiedollinen ja/tai taidollinen tavoite sekä arviointi.

Oppimistehtävät ovat opettajan menetelmällinen keino opiskelijan oppimisessa. Niillä opettaja vaikuttaa ja ohjaa. Oppimistehtävät ovat keino saada opiskelija oppimaan pedagogisesti mielekkäästi ja mietitysti opittava asia/asiat. Oppimitehtävään siis rakennetaan sisälle uuden oppimisen toiminta. 

Siirry tehtävästä oppimistehtävään vaiheittain.

Tehtävä-pohjainen oppiminen on pinta- ja tietoa toistavaa oppimista. Tietoa käsittelevään oppimiseen, kohti syväoppimista pääset oppimistehtävä-pohjaisella oppimisen kuljettamisella. 

Aiheesta myös aiemmassa  DigIT!-blogin merkinnässä (osa 1) sekä Innoita oppimaan -kirjassa.

Kouluttajasta Holl – LEAD&LEARN -sivuilla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Oppimistehtävien merkitys e-oppimisessa, osa 1

Kysymykseen ”Miten luoda oppimiselle mahdollisuuksia ja tehdä oppimisesta mukaansatempaavaa? saatiin vastauksia pedagogi ja opettajankouluttaja Hanne Kolilta 12.12.2017 pidetyssä webinaarissa. Mikäli oppimisen avaruudesta (kuva 1) poistetaan keskeiset osat: oppimistehtävät ja työskentelyohjeet niin opiskelukokonaisuudesta poistuu kaksi merkittävää elementtiä.

Kuva 1. Oppimisen avaruus. Lähde Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Tehtävästä oppimistehtäväksi

Sanana oppimistehtävä jakautuu kahteen osaan: oppimis ja tehtävä. No mitä tällä käsitteellä –  oppimistehtävä – tarkoitetaan ja mikä merkitys sillä on e-oppimisessa. Keskeistä ainakin on, että se tuo monia mahdollisuuksia toteuttaa ydinkysymystä Miten saan opiskelijan oppimaan?

Koli tarkasteli webinaarin aluksi tehtävää ja oppimistehtävää seuraavasti:

  • Kun tehtävä nimetään pelkästään tehtävänä ja sanallistetaan hyvin koulumaisesti: Lue artikkeli > kirjoita…, Tutustu sivuun > kirjoita, Suunnittele projekti > toteuta > dokumentoi… jne.  niin pelkää termiä tehtävä käyttäen piiloutuu keskeinen tavoite: Mitä opitaan? ja Miten opitaan? Tehtäviksi kirjoitetut tehtävät ovat tyypillisesti sisältölähtöisiä ja yksittäisiä tehtäväksinatoja, irrallisia. Tällaisissa tehtäväksiannoissa ei olla pohdittu sitä, mikä on keskeisintä opintojaksolla, miksi tehtävä on merkityksellinen.
  • Oppimistehtäväksi suunniteltu tehtävä lähtee aina liikkeelle otsikosta Mitä ollaan tekemässä! Kuvataan tavoite tai pyrkimys toisin kuin pelkällä tehtävällä, jolla kuvataan tyypillisesti pelkkää toimintaa. Jokaisella oppimistehtävällä on tavoite. Ne eivät ole opettajan tehtäviä vaan opiskelijan, oppijan. Oppimistehtävä laaditaan prosessina.

Oppimistehtävä ja tavoite mallinnetaan esimerkiksi vaiheistaen/etenemistä kuvaten (kuva 2).

Kuva 2. Oppimistehtävän vaiheistaminen. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Vertaa vaiheistamista pelkkään tehtävään, jonka ohje kuuluisi esimerkisi, että ”Valitkaa joku case itsellenne ja analysoikaa se”. Näin ohjeistettu tehtävä ei tuota syvempää oppimista. Analysointitasolle jääminen ei ole korkeakouluopinnoissa riittävä taso. Alemmat tasot (tiedät, ymmärrät, sovellat) oppimistehtävät soveltuvat itseopiskeltavaksi (kuva 3). Niissä ei niukkaa resurssia kannata tuhlata. Suuntaa resurssisi käyttö tasoille syntetisoi ja arvioi.

Kuva 3. Bloomin taksonomia. Mukaillen Saarelainen, M. 2017 Flippaus-luentoaineisto.

Jotta oppimisen vaikutus olisi laajempaa, suurempaa tulee oppimistehtävät valita tarkoituksenmukaisen pedagogiikan mukaan (esim. tutkiva oppiminen, projektioppiminen, case-oppiminen jne.). Siten tehtävänannot tulevat ohjaavimmiksi, tarkemmiksi, palastelluiksi ja mahdollistavat syväoppimisen verrattuna pelkkiin tehtäviin/lyhyisiin tehtävänantoihin. Pedagogisesti päästään analysointitasoa pidemmälle ja saadaan oppimiseen syvyyttä.

Oppimistehtävät mallinnetaan pedagogiselle polulle ja kaikissa eri vaiheissa ohjataan tehtävän tekemistä. Valintavaiheessa ohjataan tehtäväksiannon ymmärtämistä. Se on selostus asiasta ja juonen kuljetus. Analysointivaiheessa ohjataan jo, ajattelua ja itse tekemistä, työstövaiheessa ohjataan asian/aineen työstämistä ja siten päästään syvemmälle käsittelyssä.

Oppimistehtävillä kuljetetaan opiskelijan/oppijan toimintaa eteenpäin. Ei pelkästään todeta jotain tehtävää. Ja kun oppimistehtävissä käytetään työelämän kaltaista kieltä, tapaa toimia tulee oppimisesta tavoitteellisempaa. Opiskelija/oppija saa useita ehdotuksia prosessin aikana siitä, miten hänestä voi tulla taitavampi ja osaavampi tekijä/työskentelijä.

Oppimistehtävillä siirryt osaamislähtöiseen oppimiseen/työskentelyyn kuin pelkällä tehtävällä, jossa helposti jäät sisältötasolle, sisältölähtöisyyteen. Oppimistehtävät ovat yhteisöllisiä ja henkilökohtaisia, kun taas tehtävät ovat tyypillisesti yksittäisiä tehtäväksiantoja, irrallisia.

Yksi ainut oppimistehtävä voi kuljettaa tavoitteellisen osaamisen karttumisen läpi opintojakson. Oppimistehtävää voidaan aina jatkaa/haarauttaa muun muassa tiedonhankintaan, tiedonjakamiseen, ohjattuihin keskusteluihin, prosessin jälkipuintiin/työskentelyn arviointiin, hyödyllisyysaspektiin, tiedon siirtämiseen sinne, missä sitä voi hyödyntää, opiskelijan/oppijan omien kysymysten asettamiseen jne. Tärkeintä on opitun tiedon siirtämisen oppiminen.

Oppimistehtävien tulee sisältää myös geneeristen taitojen oppimista, yleisiä työelämävalmiuksia. Muun muassa: oppimaan oppiminen, kriittisen ajattelun taidot, tiedon jäsentämisen ja jakamisen taidot, työskentelemään oppiminen ja uusien ideoiden kehittämisen taidot, keskustelemaan oppiminen, yhteistyön oppiminen, refletoimaan oppiminen sekä teoreettisen tiedon soveltaminen käytäntöön.

Siirry tehtävästä oppimistehtävään vaiheittain.

Tehtävä-pohjainen oppiminen on pinta- ja tietoa toistavaa oppimista. Tietoa käsittelevään oppimiseen, kohti syväoppimista pääset oppimistehtävä-pohjaisella oppimisen kuljettamisella. 

Aiheesta lisää seuraavassa DigIT!-blogin merkinnässä (osa 2) sekä Innoita oppimaan -kirjassa.

Kouluttajasta Holl – LEAD&LEARN -sivuilla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius