Verkko-opiskelu ABC

Kaikille avoimia ja ilmaisia opiskelutaitowebinaareja järjestetään yhdeksän korkeakoulun yhteistyönä ja niiden tarkoitus on tukea erityisesti avoimen korkeakoulun opiskelijoita heidän opinnoissaan. Webinaarien aiheita ovat mm. tenttiin valmistautuminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen, englanninkielisen tekstin lukeminen ja verkko-opiskelu, jonka järjestämisestä Karelia-amk vastaa.

Karelia-amk:n lokakuussa järjestämään Verkko-opiskelun ABC -webinaariin osallistui noin sata kuulijaa. Vastaavan aiheinen webinaari pidettiin alkuvuodesta 2018 ja nämä molemmat kerrat olivat samansisältöisiä. Tarkemman kuvauksen webinaarin sisällöstä löydät tammikuun DigIT-blogin postauksesta.

Webinaarin aikana kuulijat saivat kommentoida, keskustella ja kysyä aiheesta chatissa. Siellä käytiinkin runsasta keskustelua sekä webinaarin aiheesta että yleisemmin verkko-opiskelusta.

Tärkeänä koettiin rohkeus aloittaa kirjoittaminen! Heti ei tarvitse olla valmista, vaan kirjoittaminen on prosessi. Koko ajan löytyy uusia ajatuksia ja lähteitä, joita voi lisätä. Hyvä neuvo oli, että kirjoittaa aluksi tajunnanvirtaa ja vähitellen lähtee jäsentämään tekstiä. Yksi tärkeimmistä vertaisneuvoista oli se, että kirjoita lähteet heti ylös!

Yhtenä aiheena oli multitaskaaminen, eli eri tehtävien suorittaminen yhtä aikaa. Multitaskaaminen hajottaa usein ajatuksia, eikä lopulta saa mitään aikaiseksi. Monella vaatii tietoista valintaa, että keskittyy yhteen tehtävään kerrallaan. Kuulijat jakoivatkin hyviä vinkkejä esimerkiksi Pomodoro-tekniikasta, jolla voi opetella keskittymistä.

Chatissa kommentoitiin myös ryhmäytymisen merkityksestä verkko-opiskelussa. Verkossa ryhmäytyminen vaatii aktiivista otetta osallistujalta. Joskus tämä onnistuu hyvin, joskus ei ole lainkaan tietoa millaisia henkilöitä kurssille osallistuu. Myös opiskelijoiden erilaiset aikataulut ja työskentelytyylit voivat asettaa haasteita (osa tekee ajoissa, osa jättää viime tinkaan).

Webinaarin aikana keskustelun luonne oli selkeästi kannustava ja vertaistukea antava!

Kirjoittajat Mervi Lätti ja Minna Rokkila

eAMK-pilotti: Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien fysioterapia, syventävät opinnot

eAMK:n Laadukas verkkototeutusvalmennuksen ensimmäiseen toteutukseen keväällä 2018 osallistui Kareliasta kaksi opettajaa. Toinen heistä oli fysioterapian tuntiopettaja Heikki Kivistö opintojaksollaan ”Tuki- ja liikuntaelinsairauksien syventävät opinnot”.

eAMK:n valmennuksen tavoitteena on varmistaa CampusOnline-portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Punaisena lankana valmennuksessa ovat eAMK-hankkeen verkkototeutusten laatukriteerit ja näiden käytännön toteutus. Tavoitteena on kehittää jo olemassa olevaa tai tuottaa uusi verkkototeutus tarjottavaksi CampusOnline portaaliin.

Lähde: eAMK

Tätä eAMK-valmennusohjelmassa työstettyä opintojaksoa Heikki pilotoi Summer semester 2018 toteutuksena. Opiskelijoita opintoihin osallistui 170 ja heistä sen suoritti 100. eAMK:n CampusOnline-portaalissa opintojakso on syksyllä 2018.

Heikin verkko-opetuksen oivallukset kiteytyvät seuraaviin kohtiin:

  • videoiden käyttö, samalla tuli hyödynnettyä työmatka (videot valmistui autolla ajaen työmatkan aikana), median käyttö oli positiivinen kokemus
  • kahdella vaihtoehtoisella toteutustavalla mahdollistettiin autonomian tuntu (kirjallinen ja videoitu)
  • opintojaksolla käytössä oli suljettu FaceBook ja WhatsAPP-ryhmät
  • taitojen oppimisen todentaminen tapahtui oman case-asiakkan kautta
  • eAMK:n laatukriteerit ovat helppokäyttöiset, kätevät ja hyödylliset, niiden avulla opintojakson laatu konkretisoituu
  • ennakko-osaamisen tarkistus ja varmistus oli hyvä tapa tuoda opiskelijalle näkyväksi se, mitä täytyy osasta, mitä ja millä tavalla tullaan opiskelemaan
  • eTentti mahdollisti automaattitarkistukset ja -palautukset
  • Moodlen oppitunti-oppimisaktiviteetti oli kätevä työkalu ei kokonaisuuksien sisältöä rakennettaessa.

Opintojakson kognitiivinen lähestymistapana oli prosessin etenemisessä käsitteistä käytäntöön ja oman case-asiakkaan avulla oppiminen.

Tekstin lähde: tuntiopettaja Heikki Kivistön esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutus meni verkkoon

Kareliassa Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK tutkintotavoitteinen koulutus aloitettiin 2015. Yliopettaja Tuula Kukkonen kertoi tämän koulutuksen muuttamisesta verkko-opinnoiksi Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kuva 1. Opintojaksonäkymä Moodlessa.

Vuonna 2016 aloitti toinen monimuotototeutusryhmä, mutta vuonna 2017 ei uutta ryhmää aloitettu pienemmän hakijamäärän vuoksi. Päätös lisätä verkko-opintotarjontaa tehtiin tavoitteena valtakunnallinen vetovoimaisuus sekä mahdollisuus joustavampaan toteutukseen työn ja muun elämän kanssa painiskeleville opiskelijoille.

Opetussuunnitelma-analyysi tehtiin 2017 ja uusi ops oli valmis jo saman vuoden lopussa. Sisältöjä päivitettiin, valinnaisuutta lisättiin sekä opiskeluaika lyhennettiin 2 vuoteen. Keväällä 2018 pilotoitiin kahta verkko-opintojaksoa avoimessa amk:ssa. Näissä piloteissa mukana oli Karelian pedagoginen tuki. Piloteista saadut kokemukset hyödynnettiin syksyllä alkavassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kevään 2018 yhteishaussa ensisijaisia hakijoita oli 56 (vuonna 2017 oli ollut 14) ja yhteensä hakijoita oli 75, kun vuonna 2017 niitä oli 23.

Ne asiat, toimintamallit, tavat jne., jotka oli monimuoto-toteutuksissa todettu hyviksi, haluttiin sisällyttää myös verkko-opintoihin muun muassa:

  • vertaisoppiminen
  • opiskelijayhteisön keskinäinen vuorovaikutus mm. pienryhmätyöskentely
  • kontaktit säännöllisesti tiettyyn aikaan
  • ohjaustunnit
  • kehityskeskustelut pienryhmissä.

Orientoitumista verkko-opiskeluun auttoi ja tuki Karelian järjestelmien ja palveluiden opas-/esittelytallenteet. Kaikkien ikäosaamisen YAMK-koulutusten yhteiseen Moodle-työtilaan, ”kotipesään” lisättiin Verkko-opetuksen tuki -osio, jossa on lyhyesti esitetty niin Moodle-oppimisympäristössä kuin virtuaalisessa luokkahuoneessa, Collaboratessa toimiminen. Myös opintojaksojen yhtenäinen rakenne on osoittautunut helpottavaksi tekijäksi. Verkko-opiskelijaa hahmottamaan sisältökokonaisuudet yhtenäisten kokonaisuuksien avulla helposti.

Oppimis- ja ohjausprosessia tuetaan vaiheistuksella, mm. suoritusten seurannalla. Turvallinen ja tunnistettavissa oleva prosessi on osaltaan oppimisentyökalu. Kaikesta tästä huolimatta opiskeijat voivat edetä useissa kohtaa oman aikataulun mukaan. Virtuaalisilla ohjaustunneilla tuetaan niin etenemistä kuin oppimistehtävän/-tehtävien tekemistä. Kaikista aiheista on orientaatiovideo/-luentotallenne ja kaikki verkko-ohjaustunnit tallennetaan.

Mitä on opittu?

Opettajat ovat oppineet tekemään videotallenteita ja editoimaan niitä. Käyttämään aktiivisesti Collaboratea. Verkkototeutukset eivät ole olleet vain toteutustapoja vaan ovat vaikuttaneet myönteisesti pedagogiikkaan. Opettajan rooli oppimisen tukijana ja ohjaajan on korostunut. Viestintä ja sen merkitys on korostunut.

Kuva 2. Opiskeijoiden kertomaa

Mitä seuraavaksi?

  • tehdään entisestään töitä tämän ensimmäisen verkko-opiskelijaryhmän kanssa ja otetaan opiksi
  • toteutetaan opettajien ja Karelian pedagogisen tuen kanssa yhteinen refletio
  • toteutetaan itsearviointi eAMK:n laatukriteillä
  • verkkototeutusten valintakokeisiin uusi toteutus
  • pohdittavana on myös opiskelijoiden verkko-opiskeluvalmiuksien arvionti ja tukeminen jo haku- sekä valintavaiheessa.

Tekstin lähde: yliopettaja Tuula Kukkosen esitysmateriaali ja esitys 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Palliatiivisen hoidon asiantuntija verkko-opintokokonaisuus

Hoitotyön lehtorit Tuulia Sunikka ja tuntiopettaja Irja Väisänen kehittivät palliatiivisen hoidon opintokokonaisuuden (30 op) verkko-opinnoiksi. Tämän kokonaisuuden tavoitteena on laajentaa ja syventää aiemman koulutuksen ja työkokemuksen aikana hankittua ammatillista osaamista palliatiivisen ja saattohoidon eri osa-alueilla. Opinnot antavat valmiudet toimia moniammatillisissa palliatiivisen ja saattohoidon työryhmissä ja kehittää niiden työtä sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti.

”Hyvin suunniteltu on puoliksi hyvin tehty” – Tuulian ja Irjan oivallukset ovat seuraavat:

  • yhteistä ja yhtenäistä standardia noudattaen
  • yhteinen osio, josta linkitykset kaikkiin opintokokonaisuuksiin
  • erillinen osio aiheesta verkko-opiskelu
  • kaikki kuvaukset täytyy kirjoittaa hyvin tarkoiksi
  • opintojakson sisältö tuotettava monipuoliseksi
  • eteneminen toteutettava johdonmukaisesti askel askeleelta.

Pedagogisena mallina opintokokonaisuudessa on Tiimit ja tiimioppiminen, jota ei ole aiemmissa verkkototeutuksissa tehty.

30 opintopisteen portaalimalli sisältää 6 eri opintokokonaisuutta:

  1. Palliatiivisen ja saattohoidon lähtökohdat ja toimintaympäristöt 3 op
  2. Palliatiivisessa ja saattohoidossa olevan ihmisen ja hänen läheistensä kohtaaminen 5 op
  3. Kokonaisvaltainen palliatiivinen ja saattohoito 10 op
  4. Palliatiivisen ja saattohoidon erityistilanteet 2 op
  5. Palliatiivisen ja saattohoidon kehittäminen 7 op
  6. Hoitajana palliatiivisessa ja saattohoidossa 3 op

Jokainen opintojakso koostuu samanlaisesta rakenteesta:

  • perusasiat haltuun kolmen eri kokonaisuuden avulla
  • näkyväksi omat tavoitteet, toteutus, edeltävät opinnot jne.
  • herätteleviä kysymyksiä: kuuntelee, katselee jne.
  • opintojaksojen rekennekuvat
  • arviointitapa ja -ajanjakso.

Opetuksen kehittäminen verkkototeutuksiksi mahdollistaa syventää osaamista muun muassa Moodlen digitaalisuutta hyödyntäen, mutta samalla haastaa opettajan epämukavuusalueelle monessa kohtaa.

Tekstin lähde: lehtori Tuulia Sunikkaan esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

EXAM-sähköinen tenttijärjestelmä

Karelia ammattikorkeakoulussa on otettu vuoden 2018 alussa käyttöön EXAM-sähköinen tenttijärjestelmä. EXAM:ssa voidaan kirjoittaa tietokoneella tenttejä ja uusintatenttejä, joita on normaalisti totuttu tekemään perinteisinä paperitentteinä. EXAM antaa joustavuutta opintojen suorittamiseen ja lisää opintojen laatua sekä nopeuttaa valmistumista. EXAM:ssa opiskelija käy tekemässä tentin omalle aikataululleen sopivana ajankohtana, jolloin hän ei ole sidottu työjärjestykseen merkittyyn tenttiaikaan tai yleiseen uusintatenttipäivään.

Kymmenellä tietokoneella varustettu EXAM-tenttitila ”Tenttitupa” sijaitsee Tikkarinne-kampuksessa kirjaston vieressä olevassa entisessä lukusalissa (E226). Tällä hetkellä Tikkarinteellä sijaitseva Tenttitupa on ainoa Karelia-amk:n tenttitila. Tulevaisuudessa tullaan vastaava Tenttitupa rakentamaan myös Wärtsilä kampukselle.

Opettajat voivat tehdä EXAM ohjelmaan tietylle opiskelijalle suunnattuja henkilökohtaisia tenttejä, opintojaksoon liittyviä yleisiä tenttejä sekä kypsyysnäytteitä. Tällä hetkellä valittavissa on rajallinen määrä kysymysvaihtoehtoja (essee, monivalinnat, sanalliset ja numeraaliset aukkotehtävät).

EXAM tentille joustavuutta antaa se, että opettaja voi tehdä tentin etukäteen ja informoida tämän jälkeen opiskelijoita tentistä. Opiskelijat ilmoittautuvat EXAM tenttiin haluamalleen ajankohdalle. Tenttitupa on tällä hetkellä auki arkipäivisin klo 8–20 välisenä ajankohtana, joten tämä antaa runsaasti jouston varaa opiskelijalle.

EXAM sähköinen tenttijärjestelmä on käytössä useissa suomalaisissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Tällä hetkellä EXAM-konsortio tekee CSC:n kanssa kehittämis- ja testaustyötä yhteiskäyttöisyydestä. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevina lukuvuosina yhteiskäyttöisyydessä mukana olevien korkeakoulujen tiloissa voi toisen korkeakoulun opiskelijat tehdä omia tenttejään. Esim. meillä Helsingistä kotoisin oleva opiskelija voi suorittaa Karelian opintoihin kuuluvan tentin Helsingin Yliopiston tenttisalissa ja päinvastoin. Tällöin opiskelijan ei tarvitse matkustaa pitkiä matkoja yhden tentin vuoksi.

Tähän mennessä EXAM:sta on tullut positiivista palautetta juuri sen vuoksi, että tenttiajan voi määrittää itse sopivaksi ajankohdaksi. Koska tenttiminen tapahtuu pientilassa, se voi lievittää myös tenttijännitystä. Kriittisiä arvioita järjestelmä on saanut siitä, että osa haluaisi tehdä käsin perinteisen tentin.

Tarkemmin EXAM sähköiseen tenttijärjestelmään voit tutustua Karelia amk:n ohjesivuilta  sekä EXAM:n kotisivuilta. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä Karelian omaan EXAM-tukeen exam@karelia.fi.

Kirjoittaja Minna Rokkila
EXAM pääkäyttäjä Karelia-amk:ssa

Kuvat tärkeässä roolissa opintojakson sisällöissä

Kuva opintojaksolla oppimisympäristössä ja oppimateriaalissa havainnollistaa sisältöä. Kuva sopii kaikkien sisältöjen, tietojen ja taitojen havainnollistamiseen. Lähde liikkeelle, etsimään kuvia opintojaksollesi sisältö/pedagogiikka edellä. Niin hyvällä kuin huonolla kuvavalinnalla vaikutat aina lukijaan/oppijaan. Valitse kuvia, jotka innostavat, ovat faktapohjaisia ja sisältöä/oppimista tukevia, laadukkaita. Valitse siis aina kuva tukemaan sitä, mitä on tarkoitus oppia. Pyri käyttämään sellaisia kuvia, jotka sopivat eri opiskelijaryhmille, erilaisille oppijoille. Sopivalla kuvituksella teet parhaimmillasi opintojaksostasi, materiaalista oppimista innostavaa ja oivaltavaa.

Valitse opintojakson/oppimateriaalin kuvituksesi konsepti/linja, yhtenäisyys. Älä rönsyile. Tue kuvituksella sisältöä. Pohdi kuvitusta kohderyhmän näkökulmasta, älä sinun itsesi. Pohdi ovatko värilliset/mustavalkoiset piirroskuvat vai valokuvat parempia kulloisenkin oppimisen tavoitteen kannalta. Kuvitus voi ärsyttää, sisältää huumoria, auttaa hahmottamaan yhteenkuuluvuuksia ja/tai seuraussuhteita sekä virittämään sovittuun tunnetilaan. Pääasia on, että kuvitus osaltaan haastaa ajattelemaan, auttaa oivaltamaan ja helpottaa sisällön, opitun muistamista.

Lukijana kuvaa tarkastellessa kiinnitämme tyypillisesti huomion siihen, mitä kuva esittää. Sama aihe eri kuvassa voi korostaa eri yksityiskohtaa, asiaa. Kuvien symboliikan on oltava yksiselitteinen. Keskeistä ja tärkeintä on, että kuva ja teksti liittyvät toisiinsa. Vältä vastakohtaisuuksia (tekstiä/kuva) sekä monimerkityksellisiä kuvia.

Seuraavana kolme esimerkkiä opintojakson/oppimateriaalin kuvituskuvista.

Esimerkki 1: Opintojakson teemat (ateriakokonaisuus)

   

Esimerkki 2: Opintojakson symbolit

Arviointi  Kohderyhmä  Ongelma  Oppimistavoitteet  Keskustelu

Osallistuja  Sisältö  Suorittaminen  Tutorointi  Palaute

Esimerkki 3: Kaavio – Yksinkertaista kaaviolla/kuvioilla (mm. monimutkainen asia tai prosessi)

KUVIO 1: Käänteisen oppimisen pedagoginen malli. Mukaillen Toivola, M., Peura, P. ja Humaloja, M. 2017. Flibbed Learning. Helsinki: Edita. Sivu 23.

KUVIO 2: Ikäystävällinen yhteiskunta -opintojakson prosessikuva.

Outi Lammi (2015) teoksessaan ”Viesti ja vaikuta” toteaa kuvien käytöstä esim. diaesityksessä seuraavaa:

  • kuva on tekstiä tehokkaampi tunentasolla
  • kuva jää paremmin mieleen kuin teksti, ja se toimii myös muistivihjeenä
  • kuvasta voi heti nähdä, miltä jokin näyttää ja miten se toimii.

Kuvituksen päämäärän kirkastamiseksi voit asettaa itsellesi seuraavat kysymykset:

  • Mihin aiheeseen tarvitsen kuvia/kuvitusta?
  • Ketkä opintojaksolla opiskelevat? Kohderyhmä!
  • Mitä oppimista opintojaksolla tavoitellaan?
  • Mitä ovat kuvien/kuvitusten tekijänoikeudet?

Myös seuraavat kysymykset auttavat sinua pohtimaan oppimateriaalisi tuotantoa laajalti  (mukaillen Tjs-opintokeskuksen listasta):

  1. Mitä olet aikeissa ryhtyä tekemään ja miksi?
  2. Mistä tiedät, kenelle kirjoitat?
  3. Millä tavoin oppimateriaalin laatiminen eroaa muusta kirjoittamisesta?
  4. Millainen on oma oppimiskäsityksesi, millaista oppimista laatimasi oppimateriaali tukee?
  5. Mistä/keneltä saat tarvittaessa apua? Tarvitsetko apua?
  6. Miten olet huomioinut oppimateriaalin tarkoituksen sen sisällössä ja ulkoasussa?
  7. Millaisen työnjaon oppimateriaalin valmistamiseksi olet tehty ja miksi juuri sellainen?
  8. Tallentuuko työprosessisi minnekään?
  9. Millaisen aikataulun olet laatinut oppimateriaalin valmistamisen eri työvaiheille?
  10. Oletko laatinut oppimateriaalihankkeellesi budjetin? Pitäisikö vai ei laatia?
  11. Oletko selvittänyt materiaalin tekijänoikeudet? Niin ulkopuolisen sisällön suhteen kuin omasi, esim. kuvat.
  12. Tarvitsetko oppimateriaalillesi markkinointisuunnitelman ja jos tarvitset, oletko huomioinut sen työnjakosuunnitelmassasi ja budjetissa?
  13. Miten julkaiset oppimateriaalin? Esim. verkossa vai printtinä.
  14. Miten keräät palautetta oppimateriaalistasi?
  15. Miten seuraat oppimateriaalin vaikuttavuutta?
  16. Miten seuraat oppimateriaalitarpeiden kehittymistä ja olemassaolevan materiaalin kehittämistä?
  17. Miten kehitän olemassaolevan materiaalin kehittämistä?

Ilmaisia kuvapankkeja oppimateriaalituotantoon on lukuisia. Tässä muutama:

Lue artikkelista Opettajan itse tekemä materiaali tekijänoikeudesta. Artikkelissa käsitellään opettajan itse tekemään materiaaliin liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä.

Tämän postauksen valokuvat ja symbolit ovat Pixabaysta, kuviot puolestaan kirjoittajan käsialaa.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

360-videoteknologian hyödyntäminen opetuksessa

Esittelimme ITK2018-konferenssissa kokemuksiamme 360-videoteknologian hyödyntämisestä opetuksessa. Tämä konferenssi on hyvä paikka, tilaisuus esitellä opetuskäyttöön liittyvää teknologiaa ja samalla seurata, kuulla muiden teknologiakokeiluja.

Kuva 1. Keväistä maisemaa ITK 2018 –konferenssista Hämeenlinnan Aulangolta.

Alkukeväällä 2018 kokeilimme opetuksen virtualisointia ja sen välittämistä verkkoon opiskelijoille 360-kameran avulla. Kohderyhmämme oli liiketalouden ja international business opiskelijat. Osa opiskelijoista seurasi opetusta verkossa ja loput olivat perinteisesti paikan päällä luokassa. 360-video välitettiin YouTuben kautta opiskelijoille ja linkin he saivat oppimisympäristömme (Moodlerooms) kautta. Lisäksi 360-video oli upotettu suoraan Moodleroomsiin, opintojaksolle, josta opetusta pystyi myös seuraamaan.

Keräsimme kokeiluista palautetta opiskelijoille suunnatun kyselyn avulla. Lisäksi havainnoimme opettajan näkökulmasta kokeiluun liittyviä seikkoja. Erityisesti meitä kiinnosti didaktiset ja pedagogiset haasteet sekä mahdollisuudet, joita tämän teknologian käyttöön opetuksessa liittyy. Näitä tuloksia esittelimme omassa foorumiesityksessämme. Tarkempia tuloksia tullaan esittelemään loppuvuodesta 2018 julkaistavassa artikkelissa sekä Karelian Digisessä iltapäivässä 9.10. toisin sanoen digimessuilla. Lue lisää lopussa olevasta abstraktista.

Pidimme myös toisen esityksen konferenssissa järjestetyssä tutkijatapaamisessa. Tässä tapaamisessa esittelimme saamiamme tuloksia tutkimuksellisesti  eri näkökulmista. Molemmat esitykset onnistuivat hyvin ja herättivät paljon kiinnostusta aiheeseen. Esityksemme lopuksi saimme ITK-perinteisiin kuuluen hatut.

Kuva 2 ja 3. Esiintyjät hatut päässä esityksen jälkeen.

ABSTRAKTI

”Yleistä

Opetusteknologia kehittyy valtavin harppauksin yhä kiihtyvällä tahdilla. Erityisen kiinnostavaa juuri tällä hetkellä on erilaisten oppimisympäristöjen virtualisoiminen, joko osittain tai kokonaan. Virtualisointiin voidaan käyttää erilaisia teknologisia ratkaisuja ja menetelmiä, kuten erilaisia kuvantamisen ja sosiaalisen median työkaluja, jotka auttavat opiskelijoita oman oppimisensa edistämisessä ja reflektoinnissa. Tällainen oppimista fasilitoiva teknologinen ympäristö voi pedagogisesti hyvin suunniteltuna tuottaa merkityksellistä oppimista ja aitoa ymmärrystä oppimisen kohteena olevista ilmiöistä. Erilaiset teknologiset ratkaisut lisäävät ja tarjoavat syventäviä näkökulmia sekä vahvempaa kokemuksellisuutta. Myös etä- ja virtuaalioppimisen oppimismotivaatio voi parantua. Tähän foorumiesitykseen olemme valinneet 360-kamerateknologiaan perustuvan opetusteknologisen kokeilun korkeakoulukontekstissa. Tämä teknologia antaa mahdollisuuden toteuttaa konstruktivistislähtöistä pedagogiikkaa, jossa merkitysten luominen, episteemisiä kognitiivisia ristiriitoja ratkaistaessa, nousee keskeiseen asemaan (ks. Esim. Kolb, D., 1974, Piaget, J., 1970). Toisaalta edellytykset tutkivan oppimisen (ks esim. Hakkarainen, K., Lonka, K. ja Lipponen, L., 2004) mukaiseen toteutukseen paranevat.

Opetusteknologiakokeilu

Kohderyhmänä toimivat Karelia ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat. Kokeilu toteutetaan keväällä 2018 ja sen avulla selvitetään 360-kamerateknologian käyttökelpoisuutta asynkronisessa ja synkronisessa oppimis- ja opetusvuorovaikutuksessa (ks. esim. Dillenbourg, P. (1999). Opiskelijamäärä on noin 80. Kokeilussa tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus liittyä mobiililaitteella (esim. puhelin tai tabletti) opetukseen, joka on toteutettu virtuaalisen 360-kamerateknologian avulla. Keskeiset kiinnostuksen kohteet liittyvät tämän teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin, sekä pedagogisten mallien, että didaktisten käytäntöjen näkökulmista. Samalla pyrimme kuvaamaan teknologian käyttöönottoon liittyviä haasteita.

Teknologiakokeilun menetelmämallina käytämme sovelletusti ADDIE Instructional System Design –mallia (ks. Branson, R. K, et al. 1975). Oppimistulosten tarkastelun painopiste on opiskelijoiden mahdollisuudessa käydä aidompia merkityskeskusteluja (Vygotsky, 1978) opittavan aiheen sisältöön liittyen.

Kokeilun tavoitteena on luoda oppimis- ja opetusjärjestelyjen osalta helppokäyttöinen tapa hyödyntää 360-kamerateknologiaa etä- ja virtuaaliopetuksessa. Oppimisteoreettisesti perusteltu oppijan aktiivisia toimia edellyttävä etäliittyminen oppimistilanteisiin, tarjoaa staattista kamerakuvaa paremman mahdollisuuden toteuttaa oppimistilanteita erilaisten pedagogisten mallien mukaisesti.

Tässä esityksessä käymme läpi kokeilun aikana, ITK-2018 mennessä, saadut tulokset, sekä esittelemme opetusteknologiakokeilun aikana tuotettua materiaalia, ja pohdimme tämän teknologian tarjoamia mahdollisuuksia laaja-alaisesti konstruktivistisen oppimisteoreettisen näkökulman kautta.”

Kirjoittajat lehtori Mikko Hyttinen ja päätoiminen tuntiopettaja Olli Hatakka

Opinnäytetyöseminaarissa Balilla

Hoitotyön opiskelijat Veera Koponen, Peppi Ilvonen ja Janette Honkanen suorittivat sairaanhoitajaopintoihinsa kuuluvaa harjoittelua Balilla keväällä 2018.

Harjoittelujakson aikana opiskeljoiden opinnäytetyö valmistui ja he osallistuivat opinnäytetyöseminaariin. Karelian Adobe Connect (AC) -verkkokokousympäristö takasi sen, että opiskelijat pystyivät toimimaan ensin vertaisarvioijina opiskelijatovereiden opinnäytetyölle ja tämän jälkeen esittelemään oman työnsä seminaarissa. Seminaariin osallistuvat muut opiskelijat ja ohjaava opettaja olivat Joensuussa Tikkarinteen kampuksella. Ohjaavana opettajana toimi Hanish Bhurtun hoitotyön koulutuksesta ja hän vastasi Tikkarinteeltä käsin AC-tekniikasta.

Seuraavassa opiskelijoiden kokemuksia AC-seminaarista.

Ensimmäisenä meillä oli vertaisarviointi Suomen aikaa klo 8.15 eli Balin aikaa 13.15. Seuraavaksi meillä oli vuorossa oma seminaariesityksemme klo 15.15 paikallista aikaa.

Adobe Connect -yhteys toimi pääasiassa todella hyvin verrattuna siihen, miten kaukana olemme. Hyödynsimme harjoittelupaikan wifi-yhteyttä. Tällaista voimme suositella muillekin. Tämä oli todella hyvä vaihtoehto opinnäytetyön etenemisen kannalta ja sen takia, että opinnäytetyön asiat olivat vielä tuoreessa muistissa ja esitys onnistui hyvin. Ainoa haittapuoli oli se, että emme kuulleet yleisön kommentteja. Kuulimme pelkästään niiden ihmisten puheen, joilla oli mikrofonit käytössä.

Kirjoittajat Hanish Bhurtun ja Minna Rokkila.

Digiajan löytöretkeilijä (ITK’18) – Osa 2

10 vinkkiä oppimisympäristön kehittämiseen ja onnistuneeseen käyttöönottoon

Digitaalisten menetelmien avulla voidaan tarjota ajasta ja paikasta riippumattomia, joustavia ja personoituja opintopolkuja, mahdollisuuksia ja sisältöjä, henkilökohtaisten tarpeiden ja etenemissuunnitelmien mukaan, samalla tukien yhteisöllisyyttä, reaaliaikaista vuorovaikutusta ja interaktiivisuutta opiskeluyhteisöjen sisällä.

  1. Perusta tieteelliseen taustaan. Onko samaa tehty aikasemmin. Tutki, mitä on jo tehty.
  2. Selkeä rakenne ja tiedota.
  3. Varmista joustava ja helppo käyttö + tuki tarpeen mukaan.
  4. Testaa käytännössä.
  5. Tarjoa personoituu/kohdennettua sisältöä.
  6. Tarjoa tilannesidonnaista sisältöä.
  7. Tue interaktiivisuutta.
  8. Anna systemaattisesti palautetta + tee palautteenantosuunnitelma.
  9. Varmista tyytyväisyys.
  10. Varmista oppimistulokset (ennen ja jälkeen).
Tue opiskelijoiden käyttöönottoa.
Tee käyttöönottosuunnitelma! 
Yhtä välinettä yhdellä toteutuksella!

Tutkimusmatka yrittäjyyteen monimediaisin ja verkkovälitteisin keinoin yhteissuunnittelun kautta

Esityksen keskeisenä ytimenä on monimediaisuuden hyödyntäminen yhteisöllisen verkkotyöskentelyn tukena. Esitys piti sisällään ratkaisut, jotka organisaatio oli tehnyt opintojaksolle. Itearaatio 1 – yhteissuunnittelu – iteraatio 2 -kierroksien osalta. 

Enenevässä määrin opetuksen siirtyminen virtuaaliseksi vaatii uudenlaisia menetelmällisiä ratkaisuja yhteisöllisten ja monimediaisten ratkaisujen osalta, jotta oppimisessa on mukana aktiivinen osallistuminen ja oman materiaalin tuottaminen.

”Se fiilis että tässä nyt opitaan yhdessä” – opiskelijakokemuksia cMOOCista

Esityksessä kuvattiin tutkimustuloksia sekä avoimen verkkokurssien valmennuspedagoginen malli, jonka avulla Humak on saavuttanut hyviä oppimistuloksia lyhyissä cMOOCeissa.

Humak järjesti kolme erilaista kurssia verkossa, joissa työskenneltiin itsenäisesti oman aikataulun mukaisesti, mutta silti yhteisöllisesti. Tehtävien avulla pyrittiin kurssilaisten väliseen vuorovaikutukseen, vertaisarviointiin sekä yhteisölliseen oppimiseen.

Verkkoympäristössä hyödynnettiin valmennuspedagogiikkaa, jossa valmentajan (opettajan) rooli on erittäin tärkeä. Valmentaja pystyi aktivoimaan opiskelijoita tarvittaessa. Kurssien jälkeen todettiin, että oppimista olivat edistäneet aktiivinen osallistuminen, vuorovaikutustaidot sekä sitoutuminen yhteisölliseen oppimisprosessiin.

Esityksen materiaali on ladattavissa esityssivun alareunasta.

Opettaja opiskelijana – löytöretki opettamisen ytimeen

Esityksessä kerrottiin sanoin, kuvin ja esimerkein miten Maanpuolustuskorkeakoululla edistetään opettajan ammatillisesta kehittymistä. 

  • Tunnista ja tunnusta oppimiskäsityksesi – löydä itsesi opettajana.
  • Opettaja digiloikan airueena.

Tuberoom innostaa opettajat uusiin lightbord-videokokeiluihin

Tuberoom on helppokäyttöinen videopaja opettajille. Siellä opettajat voivat harjoitella esiintymistä, esittämistä sekä editointia ja samalla tuottaa omannäköisiään opetusvideoita mm. lightboardia käyttäen. Lightboard-tekniikalla on mahdollista kuvata liitutaulutyöskentelyä.

Tuberoom-tekniikka: akustiikan parantamiseksi verhoiltu kauttaaltaan mustalla kankaalla ja matolla. Valaistusta säädetään led-paneeleilla. Lightboard on pyörille alumiinikehikkoon sijoitettu suurikokoinen turvalasi, jota reunustaa lednauha. Opettaja piirtää lasille kalkkipohjaisilla, vesiliukoisilla tusseilla. Piirtäminen kuvataan lasin läpi sopivasti valaistuna, jolloin syntyy illuusio pimeästä tilasta ja katsojan huomio kiinnittyy tekstiin sekä opettajaan. Peilikuvana näkyvä teksti ja piirrokset käännetään tallennustilanteessa ohjelman avulla oikein päin.

Lightboard Technology esittelyvideo

ITK 2018 päätös -video

Lue myös osa 1

Lisätietoja Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa:

ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 20.–22.3.2019.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

Digiajan löytöretkeilijä (ITK’18) – Osa 1

ITK = Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa

ITK-konferenssi on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma. Tänä vuonna konferenssissa kokee inspiroivia puheenvuoroja ja käytännönläheisiä esityksiä teemalla ”digiajan löytöretkeilijä”. Päivät mahdollistavat myös kokeilla itse erilaisia opetusteknologisia ratkaisuja. Näytteelleasettajia on lukuisia. Konferenssin järjestelyistä vastaa Hämeen kesäyliopisto ja tapahtuma järjestetään Cumulus Resort Aulanko, Hämeenlinnassa 11.–13.4.2018. ITK-konferenssilla on jo pitkät perinteet. Lue 25-vuoden tarina täältä.

Kareliasta päiville matkasivat lehtorit Mikko Hyttinen ja Olli Hatakka sekä erikoissuunnittelija Minna Rokkila ja monimuotopedaogi Maarit Ignatius. Ohjelmatarjonnan lisäksi verkostoituminen, tapasimme vanhoja ja uusia yhteistyökumppaneita, kuten Blackboard (Moodlerooms) ja Discentum (Kyvyt.fi) sekä jokusen uusia.

Tämä blogimerkintä on Maaritin ja Minnan matkaraportti, poimintamme konferenssin konferenssin hjelmasta reaaliaikaisesti välillä 12.–13.4. Koet seuraamalla nämä ITK-päivät samanaikaisesti kanssamme.

Mikon ja Ollin opetusteknologiakokeilusta Oppimisympäristöjen virtualisointi digitaalisen 360-kamerteknologian avulla kuulet tarkemmin viimeistään Digisessä iltapäivässämme (Karelian digimessut) 9.10.2018.

Konferenssin tervetulosanat lausui Elias-robo. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen saapui saliin videoyhteyden kautta. Hän kehoitti meitä jokaista käymään kysymyksen ”Miten rakennamme koulun jossa kaikkien on hyvä olla ja oppia? ääreen. Jos ei ole oppimisen hyvinvointia, ei ole mahdollista omaksua uusia asioita. Heinosen mukaan Digitaalisuuden tarkoitus on helpottaa työskentelyä ja mahdollistaa yhteisöllisyys. 

Kokeilukeskuksen päällikkö Anneli Rautiainen Opetushallitukselta jatkoi Hienosen teemassa. Tutkimukset osoittavat, että oppimista tapahtuu pojilla enemmän koulun ulkopuolella kuin koulussa. Tytöillä päinvastoin. On siis hyväksyttävä, että oppimista tapahtuu kaikkialla. Kysymyksiä tulisi enemmän esittää oppilaitten taholta kuin opettajien. Toimintakulttuurin ja johtamisen tulisi mahdollistaa yhdessä oppiminen (yhteisopettajuus ja tiimioppiminen) hyvinvointia unohtamatta. Meidän on aika muuttua joustaviksi, ketteriksi toimijoiksi. Pois jäykästä, kankeasti toiminnasta. Rautiainen päätti puheenvuoronsa sanoihin ”Oppimista tapahtuu kaikkialla – toivottavasti myös hyvinvointia”.

Erityspedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara Helsingin yliopistosta puheenvuoron otsikko oli ”Kivikausi tai digiaika, löytöretkeilijä tarvitsee lauman”. Dosentti korosti yhdessätekemistä niin hyvässä kuin pahassa. Hyvin toimiva työyhteisö tarvitsee lauman. Yksilö tulee nähdä hyvien tekojen kautta, ei virheiden. Ketään ei saa ”cropata” yhteisöstä, tiimistä, ryhmästä.

Yrittäjä Harri Ketamo, Headaista totesi lennokkaasti, että ”Tekoäly ei korvaa opettajaa. Se mahdollistaa aidosti yksilöllisen opetuksen”. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön, ihmiset panikoituvat. Tämä kaava toistuu ja toistuu. Järjestelmät ovat hyviä renkejä. Tekoäly on ollut jokaisen meidän työkalu jo 80-luvulta. Tekoäly tulisi olla tehokkaammin, useimmissa sisällöissä osana. Tekoäly myös mahdollistaa luonnollisesti virheet, haitat. Siinä missä tekoäly manipuloi meitä niin sitä tekee myös ihminen ihmiselle. Kriittinen ajattelu ja riittävä yleissivistys on tärkeää.

ITK 2018 avajaiset -video.

Foorumiesityspoimintamme

Tässä foorumiesityksessä saatiin vastauksia siihen, miten monin eri tavoin ammattikorkeakouluissa opetushenkilöstön digipedagigista osaamista kehitetään ja miten juuri sitä tarvittavaa osaamista mitataan sekä kuvataan.

  1. Miten korkeakoulussa kehitetään henkilöstön digipedagogista osaamista?
  2. Onko korkeakoulussa olemassa tai suunnitteilla henkilöstön osaamisen kehittämistä tukevaa mentorointia, tutorointia tai vastaavaa toimintaa?
  3. Onko tarvittavaa digiosaamista kuvattu? Jos on niin miten, esim. osaamismerkit.
  4. Miten henkilöstön digipedagogista/digitaalista osaamista on mitattu tai aiotaan mitata?

Esityksessä kerrottiin myös osaamismerkkien kehittämistyöstä sekä kevään 2018 valmennusohjelman piloteista. 

eAMK-laatukriteerit verkko-opintojakson kehittämisessä

eAMK-hankkeessa rakennetaan ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa. Yhteiset laatukriteerit takaavat tarjottavien opintojaksojen laadun. Yhteiseen verkkotarjontaan valitaan alansa parhaat ammattikorkeakouluopintojaksot. Valittavien opintojaksojen tulee täyttää laatukriteereiden vaatimukset. Kriteeristö muodostuu seuraavista teemoista:

Teema 1: Kohderyhmä ja käyttäjät – Teema 2: Osaamistavoitteet, oppimisprosessi ja pedagogiset ratkaisut – Teema 3: Tehtävät – Teema 4: Sisältö ja aineistot – Teema 5: Vuorovaikutus – Teema 6: Ohjaus ja palaute – Teema 7: Arviointi – Teema 8: Kehittäminen – Teema 9: Käytettävyys ja ulkoasu – Teema 10: Tukipalvelut.

Arviointikriteerit ovat kehittämisen ja itsearvioinnin työkalu. Tässä vaiheessa ei vielä ole päätöstä siitä, miten verkkototeutusten arviointi suoritetaan. Toteutuuko se esim. eAMK-verkoston korkeakouluista kootun asiantuntijaryhmän jäsenet arvioimana vai jollain muulla tavalla. AMK-laatukriteerit.

Esitysmateriaali

Vaikuttavuutta webinaareilla

Toimintamallina webinaarin ja sen oheistuotteiden rakentaminen soveltuu myös opetuksessa käytettäväksi. Webinaarien järjestämisessä korostui suunnittelun ja aikataulutuksen tärkeys sekä kohderyhmän tavoittaminen.

Verkko-opetuksen laatutalkoot

Laatutekijät koostuvat verkkoympäristön rakentamisesta ja käytettävyydestä, kurssisisällöistä ja pedagogiikkasta sekä opetuksesta ja viestinnästä.

Kulkuri-verkkokoulu on tarkoitettu peruskouluikäisille, ulkomailla asuville oppilaille. Kulkurissa verkko-opetuksen laatutalkoot on kehitetty yhteistyössä opettajien, oppilaiden, heidän vanhempien ja  asiantuntijoiden kanssa. Laatutyön perustana oli Kulkurin oppimiskäsitys – oppilaat ovat erilaisia, oppilas on aktiivinen, sisäinen motivaatio on tie parempaan oppimiseen, oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, positiivinen ilmapiiri ja palaute tukee oppimista ja motivoi, ilmiötä tutkimalla opitaan enemmän.

Mikään ei motivoi niin, kuin positiivinen palaute!

Verkko-opintoja tehdessä opettajalla on apuna laatukäsikirja, josta löytyy työskentelyä auttavia konkreettisia tarkistuslistoja. Kulkurin laatukäsikirja on vapaasti hyödynnettävissä.

Esityksen materiaali

AMK-opinnon tuottaminen verkkoon – näkökulmia ja käytännön vinkkejä

Esitys piti sisällään kolme näkökulmaa: verkko-opetuksen tuotannon johtaminen, pedagogisen osaamisen ja käytänteiden kehittäminen sekä laadun varmistus. Taustalla Lauran digivisio.

Tiimien työskentelylle on kaksi erilaista prosessia seuraavasti:

  • Kokonaan verkossa suoritettavaan tutkintoon sisältyvät opinnot rakennetaan niitä edeltävällä lukukaudella kaksipäiväisissä tuotantopajoissa, joihin osallistuvat kaikki toteutuksessa mukana olevat opettajat.
  • Täydentävien opintojen opintojaksojen valmistelu tapahtuu opetiimeissä, jotka tapaavat toisensa 2–3 kertaa suunnittelun aikana.

Verkkokurssin toteuttaminen – ensikertalaisen kokemuksia

Esityksestä kävi ilmi, miten verkkokurssin toteuttaminen onnistui. Sekä, mitä hyötyä osallistujat saivat kurssista sekä myös se mitä eivät saaneet. Esille tuli myös se, miten heidän digitaipaleensa jatkui kurssien jälkeen. 

Auttaaksemme opettajia toteuttamaan oman verkkokurssin järjestimme koulutusta:

  1. Digipedagoginen suunnittelu
  2. Ohjaus ja arviointi digitaalisessa oppimisympäristössä sekä etäohjausmenetelmät
  3. Pilvipalveluiden monipuolinen hyödyntäminen digitaalisessa oppimisessa
  4. Opiskelijan/tutkinnon suorittajan HOKS:n, oppimisen ja osaamisen visualisointi.

Pelillistäminen ja visualisointi Moodle-ympäristössä

Toteutetut kurssisisällöt käsittelevät laaja-alaisesti hyötypelejä, pelillistämistä sekä pelien liiketoimintaa ja ansaintalogiikkaa. Pilottikursseilta löytyy digitaalista löytöretkeilyä: opiskelijaa kannustettiin etsimään verkkomateriaalin syövereistä kymmenen kultakolikkoa. Pedagogisesta  näkökulmasta kolikoiden keräämisellä pyrittiin rohkaisemaan opiskelijaa kahlaamaan läpi videoiden keskeltä myös tekstimateriaali ja tieteelliset artikkelelit.

Segabu-hankkeessa kehitettiin opintojaksoon pelillistämistä ja visualisointia Moodleympäristössä. Verkkokursseilla hyödynnettiin elementtejä, joita tavataan peleissä:

  1. Visualisoinnilla havainnollistettiin opiskeluprosessia, edistymistä sekä aktiviteetteihin osallistumista.
  2. Moodlessa pelillistäminen perustui myös aktiviteetteihin ja lohkoihin (osa vakiona, osa lisäosia).

Pilottikurssit löytyvät DIGMA.FI-oppimisympäristön osiosta Serious Games tai suoralla osoitteella http://segabu.fi. Hankesivusto löytyy osoitteesta https://segabu.wordpress.com/.

Pelillistämisestä Moodlessa lisää myös.

Esityksen materiaali

Laatukortit ketterien verkkokurssien tuottamisen tukena

Esityksessä kuvattiin, miten Uutta avointa energiaa (UAE) -hankkeessa (ESR) on opettajien tueksi Agile AMK -mallilla toteutettavaan ketterään sisällöntuotantoon kehitetty verkkokurssien laatukortit ja miten opettajat hyödyntävät niitä.

Laatukortit ovat: pedagogiikka, käytettävyys, sisältö ja tuotanto.  Laatukortteja käytetään verkkokurssien tuotannon eri vaiheissa. Kukin laatukortti sisältää 4–6 laatukriteeriä, joihin kaikkiin liittyy arviointikysymyksiä ja kehittämisohjeita. Laatukorteista on hankkeessa opettajilta saadun palautteen pohjalta koottu myös laatujuliste, jossa keskeiset kohdat on tiivistetty ns. huoneentauluksi. Kurssien pedagoginen laadunvarmistus käynnistetään jo suunnitteluvaiheessa, ja sitä toteutetaan koko tuotantoprosessin ajan.

Lisää tietoa laatukorteista löydät UAE-hankkeen blogista.

Ammattikorkeakouluhenkilöstön kehittämispäivät digitaalisesti, 2 päivää Moodleroomsissa ja Collaboratella

Digikehittämispäivillä jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla oli mahdollisuus toimia itse osallistujana pedagogisesti suunnitellulla verkkokurssilla, joka toteutettiin Moodleroomsin verkkokokous- ja webinaaritila Collaboratessa. Ohjelma piti sisällään etukäteen tuotettuja videoita, webinaareja ja pienryhmätyöskentelyä eri aiheista. Toteutus suunniteltiin ja toteutettiin hyödyntämällä kääteistä pedagogiikkaa ja amk:n yhteisöllistä verkkopedagogiikkaa.

Parasta antia henkilökunnan mielestä mm.:

  • ”Ei tarvinnut matkustaa”
  • Asiaan pystyi keskittymään paremmin, fyysistä tapaamista tehokkaampi ja intensiivisempi työskentely kuin kokouskeskuksessa/hotellissa”
  • ”Uuden järjestelmän ja toimintaympäristön (Moodlerooms ja Collaborate Ultra) oppiminen ja opettelu”
  • ”Kokemus yhteisöllisyydestä digitaalisesti, yllättävän toimiva ryhmätyöskentely digitaalisesti, CU mahdollistaa vuorovaikutuksen”
  • ”Hyvä tekninen toteutus”
  • ”Aikataulu piti paremmin kuin perinteisillä kehittämispäivillä”
  • ”Se paransi asennettani huomattavasti koko digikampusajatusta kohtaan!”
  • ”Kokonaisuus ja digiympäristön hyvä toimivuus yllättivät. Alustukset oli hyvin valmisteltuja ja vastuuhenkilöt osasivat käyttää CU:ta. Nautin”

Esityksen materiaali

Moodle ryhmälähtöisen oppimisen (Team Based Learning) alustana

Ryhmälähtöinen oppiminen (Team-based learning,TBL) on opiskelijalähtöisyyteen ja yhteisöllisyyteen perustuva opetusmenetelmä. Ryhmälähtöisessä oppimisessa opiskelijat jaetaan heterogeenisiin 5–7 hengen ryhmiin, jotka pysyvät samoina koko opintojakson ajan. Menetelmässä käytetään käänteisen oppimisen periaatteita. Käsiteltävät aiheet on jaettu jaksoihin. Opettaja määrittelee kunkin jakson osaamistavoitteet. Jokaisen jakson aluksi opiskelijat tutustuvat itsenäisesti annettuun materiaaliin, joka voi olla alue oppikirjasta, artikkeleita, videoita tai muuta digitaalista materiaalia. Varsinaisella tapaamiskerralla jakson lopuksi pidetään ensin kaksi testiä.

Moodlen teemaksi on määritelty viikottainen rakenne ja Jokaisella viikolla on omat tavoitteet.
Moodlesta opiskelija saa sekä video, että tekstimuodossa viikon oppimateriaalin. Nämä opiskelijan on käytävä läpi. Perjantaisin ensin yksilöllinen osaamistesti moodlessa (testaa, onko ennakkomateriaali opiskeltu). Tämän jälkeen uudelleen ryhmätenttinä sama tentti, jolloin voidaan jakaa osaamista ja keskustella ryhmässä. Yksilötentin vastauksia opiskelija ei nähnyt tentin jälkeen, vain saamansa tuloksen. Ryhmätentin vastaukset näkyivät, jolloin ryhmä voi korjata virheellisen vastauksen, tämä tosin vähensi kokonaispisteitä.

  • Vetoomukset
  • Miniluento aiheesta

Soveltavat ongelmat, joihin ryhmät etsivät vastauksia annettujen taustamateriaalien pohjalta. Ongelmien vastaukset ladataan yhtä aikaa padletcseinälle ja satunnaisesti yksi ryhmästä esittelee ryhmän tulokset (saadaan vapaamatkustajat eliminoitua). Vertaispalaute Moodlen kautta.

Lue myös osa 2

Lisätietoja Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa:

ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 20.–22.3.2019.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila