Avainsana-arkisto: digi

eAMK-hankkeen satoa: DigiAvain ja CampusOnline

eAMK-hankkeessa ammattikorkeakoulut rakentavat yhteistä digitaalista ja ympärivuotista opintotarjontaa. Hanke on ollut käynnissä nyt 1,5 vuotta 23 ammattikorkeakoulun voimin.

Lisäksi työelämälähtöistä oppimisen ekosysteemiajattelu on osa ammattikorkeakoulupedagogiikkaa ja taustalle on vahvistettu opetushenkilöstön digipedagogiikka, mahdollistetaan opiskelijoiden digikyvykkyyden kasvun.

eAMK-kuvio

Starttipakettipilotti

Pilotteihin osallistui Hämeen amk, Humanistinen amk, Kajaanin amk, Laure-amk ja Savonia-amk. Laurea toteutti starttipaketin Optima-oppimisympäristöön ja muut Moodleen. Starttipaketti tulee opiskelijalle käyttöön siinä kohtaa opiskelua, kun hän on saanut opiskelupaikan ja on ottanut sen vastaan, mutta opiskelu ei ole vielä alkanut. Paketti on ”tulopalvelu” ja vastaa opiskeluintoon, joka aloittavilla opiskelijoilla on. Hyödynnetään tätä innokkuutta. Lisäksi tavoitteena on madaltaa sirpaleisuudesta ja järjestelmien palvelujen runsaudesta johtuvaa infoähkyä.

DigiAvaimen sijoittuminen opintoihin

Savoniassa DigiAvain-työtila on opiskelijan käytettävissä 3–4 viikkoa enne opintojen alkua. Savoniassa tämä sisältö on osa orientaatio-opintoja. Opiskelijatuutoreita hyödynnettiin BYOD-klinikoiden pitäjinä.

Palaute (asteikolla 1–4) oli suomenkielisestä 3,3 ja englanninkielisestä 2,9. Hyödylliseksi paketin koki 91 % suorittaneista. Kirjautuneita työtilaan oli 1714 suomenkielistä opiskelijaa ja 162 englanninkielistä. Moodle-badgen suoritti 1302 opiskelijaa ja palautetta antoi 767 opiskelijaa.

”Ohjelmat ym ovat nyt tuttuja, niin ei mene ihmettelyyn ja kaikkeen säätämiseen niin paljon aikaa koulun alettua.”

”viimeisen osion pari kysymystä oli kyllä niin kryptisiä ettei niistä kyllä ottanut tolkkua ennekuin analysoi oikein tunteella.”

Savonian DigiAvaimen sisältö

CampusOnline

On kesällä 2018 lanseerattu ammattikorkeakoulujen yhteisen verkko-opintotarjonnan portaali. CampusOnline on laajuudeltaa ympärivuotinen (kolme lukukautta). Ensimmäisessä tarjonnassa (syksy 2018) opintojaksoja oli 67. Keväällä 2019 jo lähes 400 opintojaksoa. Ilmoittautumisen ensimmäisenä päivänä vieraili portaalissa 7200 kävijää. Opiskelijat oli hyvin informoitu CampusOnlinesta. Kesän 2019 tarjonta avautuu 11.3. ja tarjolla silloin on yli 500 opintojaksoa. Tarjonta on avoinna myös avoimen amk:n opiskelijoille.

Digipedavalmennusta CampusOnline-opettajille

Ensimmäinen valmennus toteutettiin keväällä 2018 ja toinen syksyllä 2018. Näiden rinnalla on ammattikorkeakouluissa järjestetty omia valmennuksia. Helmikuussa 2019 on ammattikorkeakouujen pedagogisille tukipalveluhenkilöille tapaaminen jossa sovitaan, miten valmennus jatkossa hoidetaan ammattikorkeakoulujen omina toteutuksina.

Lisätietoa eAMK-hankkeesta muun muassa:

Tekstin ja kuvien lähde: Savonian koulutusvastuusuunnittelija Marja Kopelin esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Virtuaalitodellisuus- ja lisätyn todellisuuden järjestelmien kokemuksia

Yritysten kanssa toteutetussa Rakentamisen digitaalisaatio -kehittämisprojektissa on saatu kiinnostavia kokemuksia, joista hyödytään tulevaisuudessa. Taustalla on rakentamisen tietomalli, building information model – BIM. Kokemuksia saatiin virtuaalitodellisuus- sekä lisätyn todellisuuden järjesteelmistä teollisessa ympäristössä. Näitä kokeiltiin monialaisella opintojaksolla eri alojen opiskelijoiden itse tekemien mallien pohjalta.

Rakennusalalla koko rakennuksen, rakennusprosessin ja ylläpidon, rakennuksen elinkaaren aikaisten tietojen, tietomallipohjaisen suunnittelun standardiperhe on BIM. Projektissa käytettiin Collaboration platform -ratkaisua, jonka kautta on mahdollista jakaa kaikkien sidosryhmien kanssa sisältöä, olla vuorovaikutuksessa kaikkien kanssa.

Kuva 1. Rakennusten malleja.

Opetukseen liittyviä kokemuksia toteutettiin Hololens- ja Vuforia-kokeiluina. Kaikissa kokeiluissa oli käytössä tietomallipohjainen kiinteistön malli.

  • Yksi toteutus oli kahden viikon mittainen onglmalähtöinen älykaupunki-toteutus. Yritys tarjosi liiketoimintalähtöisen ongelman, jonka opiskelijaryhmät ratkoivat lähiviikon aikana ja siten kilpailivat toisten pienryhmien kanssa parhaimmasta lopputuloksesta.
  • Toisena kokeiluna toteutettiin virtuaalitodellisuustyöasemien avulla ja arkkitehtuurimallia käyttäen vuorovaikutusmahdollisuuksien kohdistamista joillekkin sidosryhmän jäsenille.
  • Koulutuksen kehittämistavoitteena oli kehittää Karelian tietojenkäsittelyyn, rakennus- ja talotekniikkaan liittyvää osaamista digitalisaation yhteydessä. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä on tehty Yleiset Tietomallivaatimukset -verkkokurssia.

Kuva 2. Rankarunkoinen mallinnus.

Keskeinen osa projektissa oli saada raaka-ainetta opetuksen käyttöön, jotta uusia teknologioita voidaan hyödyntää. Käytettiin Trimble Connect -projektipankkia mallinnuksiin: rankarunkoinen pientalo, kerrostalo piha-alueineen, Tohmajärven koulukeskus ja teräshalli, joka kuvaa teollisuushalllia. Lisäksi opiskelijat omatomisesti toteuttivat virtuaalisen luokkahuone rakennustekniikan opetukseen. Trimble Connect -projektipankkiin mallinnettiin rakennukset. Näiden mallien pohjalta opiskelijat toteuttivat rakennusten virtuaalitodellisuusjärjestelmät, joihin pääsee tutustumaan virtuaalilasien avulla.

Kuva 3. Tohmajärven koulun virtuaalitoteutus.

Opintojaksokokeiluna toteutettiin monialainen (rakennus-, talo- ja konetekniikka) 3 opintopisteen mittainen ”Virtuaalitodellisuus- ja lisätyn todellisuuden järjestelmät teollisessa ympäristössä” niminen opintojakso. Opiskelijat rakensivat 10 viikon aikana itsenäisesti projektissa olleiden kolmen opinnäytetyön tekijän, assistentin, tutoroimana esittelykelpoiset ratkaisut. Opintojakso päättyi ”show-päivään”, jossa opiskelijat esittelivät tuloksensa muille opiskelijoille sekä opettajille.

Tuloksina on viitetalomallien hyödynnettävyys useissa tekniikan koulutuksissa sekä tietojenkäsittelyn koulutuksessa. Yleiset edellä mainitun opintojakson toteutus sekä automatisoitu verkkokurssi. Projektin seurauksena liityttiin buildingSMAR Finland -yhteisöön.

Tekstin ja kuvien lähde: Karelian projektipäällikkö Petri Laitisen esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Petri Laitinen

Opettajien digimoduuli

Digiosaamista oppimismoduulilla SoTeKu-alan opettajille ja opettajaopiskelijoille
Suunnittelija Juha Pajari ja yliopiston lehtori Terhi Saaranen, Itä-Suomen yliopisto

Kuva 1. Projektin kuvaus.

TerOpe-hanke: Valtakunnallinen terveystieteiden opettajankoulutuksen ja SoTeKu-opettajien täydennyskoulutuksen uudistaminen osoitteessa https://teropehanke.wordpress.com/. Käy halutessasi tutustumassa hankkeen tavoitteisiin.

Opettajien digitaalisen osaamisen eurooppalainen viitekehys 

  • Terveys- ja sosiaalialan työ- ja koulutuskentällä digitaalisuus on yhä näkyvämpi osa jokapäiväistä arkea.
  • Kuinka digitaalisuuden kelkassa pysyisi mukana?
  • Moduuli on Moodlessa oleva verkko-opintojakso, joka tukee ja kehittää osallistujan digiosaamista.
  • Osaa hyödyntää digitaalista teknologiaa omassa ammatillisessa toiminnassaan.
  • Pohjana opettajan digikompetenssien osa-alueet (EU komissio, DigiCompEdu).

Kuva 2. Kompotenssit. Lähde: DigCompEdu. Redecker, C. ja Punie, Y. 2017. JRC Science for Policy Report. European Commission. Sivu 8.

Oppimateriaali

Soveltuu itseopiskeluun ja perustuu kompetensseihin

  • rakennettu osioittain
  • materiaalit tuotettu eri alustoille eri muodoissa
  • teksti, ääni, kuvat, videot, linkit
  • perustuu 22 kompetenssiin
  • Moodle, MS Teams, Padlet, Prezi, Sway, Canva, PowerPoint, HSP.

Pilotin tekninen toteutus

  • itseopiskelu verkko-oppimisympäristössä
  • laajuus 2 op
  • 6 viikon jakso
  • UEF Moodle (hankkeen)
  • Haka-tunnukset
  • mahdollisesti jatkossa pilvi-ympäristö.

Esimerkki digimoduulin rakenteesta

Kuva 3. Digimoduulin rakenne.

Tekstin ja kuvien lähde: UEFin suunnittelija Juha Pajarin ja yliopistonlehtori Terhi Saarasen esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Lisää aiheeseen liittyvää:

Materiaalituotantotyökaluista:

Kirjoittajat Minna Rokkila ja Maarit Ignatius 

DIGIOPE-erikoistumiskoulutuksen antia

DIGIOPE-erikoistumiskoulutuksessa ollaan uusien toimintatapojen ja -ympäristöjen hyödyntämisen äärellä. Osaamistaan jokainen koulutukseen osallistuja rakentaa yhteisöllisesti. Tämän 30 op:n koulutuksen järjestäjä on Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK).

Koulutuksen sisältö (lähde JAMK, 2018):

  • Tulevaisuuden työelämä ja tulevaisuuden koulutus: työ- ja elinkeinoelämän murroksen ja digitalisoitumisen vaikutukset eri ammatteihin, tulevaisuuden työelämän osaamisten tunnistaminen ja kehittäminen, työelämä oppimisympäristönä sekä huomisen opettajuus ja pedagoginen ajattelu.
  • Oppimisprosessin ohjaaminen digitaalisissa ympäristöissä: henkilökohtaistaminen, oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus digitaalisissa ympäristöissä, verkko-ohjauksen suunnittelu ja toteutus monipuolisia digitaalisia välineitä hyödyntäen, osaamisen osoittaminen ja arviointi digitaalisilla välineillä sekä työssä ja autenttisissa oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen ohjaaminen digitaalisilla työkaluilla.
  • Medialukutaito: avoimet oppimateriaalit ja tekijänoikeudet sekä avoimet oppimisympäristöt ja tietosuoja.
  • Toimintakulttuurin kehittäminen: erilaiset toimintakulttuurit, yhteisöllinen ja verkostomainen kehittäminen vertaismentoroinnin ja valmentamisen keinoin sekä kehittämishanke.

Koulutuksen toteutus koostui: lähitapaamisista, webinaareista, oppimistehtävistä, julkaisujen tuottamisesta (esim. digilehti), henkilökohtaisesta ohjauksesta, pienryhmä- sekä itsenäisestä työskentelystä. Ja toteutettiin RealtimeBoard-työskentelyalustalla (video-ohje). Alusta on käytettävissä Google-tunnuksilla. Kokemukset tästä alustasta ovat lähinnä sekavat. Syystä, että alusta vaikuttaa ”äärettömältä työtilalta”. Alustalla voi tehdä monen muun vastaavan alustan tapaan muun muassa yhteistyötä, visualisoida ja kerätä ideoita sekä jakaa tuotoksia.

Saavutettu pieniä juttuja ja kokeiltu suuri määrä erilaisia sovelluksia, appeja. Yhteiseen tuottamiseen Padletia ja RealtimeBoardia, esityksiin Prezia, videoneuvotteluihin, virtuaalisiin tutustumisiin Appear.in’ia ja Flipgridia, muistiinpahoihin muu muassa Keeperia. Lisäksi vielä ainakin Flingaa, Workspeedia, Gospiradia, Pointeria ja Office 365:tä.

AMK-päivässä 16.11.2018 teemalla ”Teknologia ja luontolähtöiset menetelmät fysioterapiassa” hyödynnetään digiopen antina virtuaalilaseja (360-video, YouTube) ja lisättyä todellisuutta (Anatomy 4d Baari). Koulutukseen kuuluvana kehittämishankkeena toteutetaan 0,5 opintopisteen mittainen ”Ammattien välinen yhteistyö” -opintojakso.

Tekstin lähde: lehtori Tarja Pesonen-Sivosen esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018. Sekä erikoistumiskoulutuksen esite.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Digiajan löytöretkeilijä (ITK’18) – Osa 2

10 vinkkiä oppimisympäristön kehittämiseen ja onnistuneeseen käyttöönottoon

Digitaalisten menetelmien avulla voidaan tarjota ajasta ja paikasta riippumattomia, joustavia ja personoituja opintopolkuja, mahdollisuuksia ja sisältöjä, henkilökohtaisten tarpeiden ja etenemissuunnitelmien mukaan, samalla tukien yhteisöllisyyttä, reaaliaikaista vuorovaikutusta ja interaktiivisuutta opiskeluyhteisöjen sisällä.

  1. Perusta tieteelliseen taustaan. Onko samaa tehty aikasemmin. Tutki, mitä on jo tehty.
  2. Selkeä rakenne ja tiedota.
  3. Varmista joustava ja helppo käyttö + tuki tarpeen mukaan.
  4. Testaa käytännössä.
  5. Tarjoa personoituu/kohdennettua sisältöä.
  6. Tarjoa tilannesidonnaista sisältöä.
  7. Tue interaktiivisuutta.
  8. Anna systemaattisesti palautetta + tee palautteenantosuunnitelma.
  9. Varmista tyytyväisyys.
  10. Varmista oppimistulokset (ennen ja jälkeen).
Tue opiskelijoiden käyttöönottoa.
Tee käyttöönottosuunnitelma! 
Yhtä välinettä yhdellä toteutuksella!

Tutkimusmatka yrittäjyyteen monimediaisin ja verkkovälitteisin keinoin yhteissuunnittelun kautta

Esityksen keskeisenä ytimenä on monimediaisuuden hyödyntäminen yhteisöllisen verkkotyöskentelyn tukena. Esitys piti sisällään ratkaisut, jotka organisaatio oli tehnyt opintojaksolle. Itearaatio 1 – yhteissuunnittelu – iteraatio 2 -kierroksien osalta. 

Enenevässä määrin opetuksen siirtyminen virtuaaliseksi vaatii uudenlaisia menetelmällisiä ratkaisuja yhteisöllisten ja monimediaisten ratkaisujen osalta, jotta oppimisessa on mukana aktiivinen osallistuminen ja oman materiaalin tuottaminen.

”Se fiilis että tässä nyt opitaan yhdessä” – opiskelijakokemuksia cMOOCista

Esityksessä kuvattiin tutkimustuloksia sekä avoimen verkkokurssien valmennuspedagoginen malli, jonka avulla Humak on saavuttanut hyviä oppimistuloksia lyhyissä cMOOCeissa.

Humak järjesti kolme erilaista kurssia verkossa, joissa työskenneltiin itsenäisesti oman aikataulun mukaisesti, mutta silti yhteisöllisesti. Tehtävien avulla pyrittiin kurssilaisten väliseen vuorovaikutukseen, vertaisarviointiin sekä yhteisölliseen oppimiseen.

Verkkoympäristössä hyödynnettiin valmennuspedagogiikkaa, jossa valmentajan (opettajan) rooli on erittäin tärkeä. Valmentaja pystyi aktivoimaan opiskelijoita tarvittaessa. Kurssien jälkeen todettiin, että oppimista olivat edistäneet aktiivinen osallistuminen, vuorovaikutustaidot sekä sitoutuminen yhteisölliseen oppimisprosessiin.

Esityksen materiaali on ladattavissa esityssivun alareunasta.

Opettaja opiskelijana – löytöretki opettamisen ytimeen

Esityksessä kerrottiin sanoin, kuvin ja esimerkein miten Maanpuolustuskorkeakoululla edistetään opettajan ammatillisesta kehittymistä. 

  • Tunnista ja tunnusta oppimiskäsityksesi – löydä itsesi opettajana.
  • Opettaja digiloikan airueena.

Tuberoom innostaa opettajat uusiin lightbord-videokokeiluihin

Tuberoom on helppokäyttöinen videopaja opettajille. Siellä opettajat voivat harjoitella esiintymistä, esittämistä sekä editointia ja samalla tuottaa omannäköisiään opetusvideoita mm. lightboardia käyttäen. Lightboard-tekniikalla on mahdollista kuvata liitutaulutyöskentelyä.

Tuberoom-tekniikka: akustiikan parantamiseksi verhoiltu kauttaaltaan mustalla kankaalla ja matolla. Valaistusta säädetään led-paneeleilla. Lightboard on pyörille alumiinikehikkoon sijoitettu suurikokoinen turvalasi, jota reunustaa lednauha. Opettaja piirtää lasille kalkkipohjaisilla, vesiliukoisilla tusseilla. Piirtäminen kuvataan lasin läpi sopivasti valaistuna, jolloin syntyy illuusio pimeästä tilasta ja katsojan huomio kiinnittyy tekstiin sekä opettajaan. Peilikuvana näkyvä teksti ja piirrokset käännetään tallennustilanteessa ohjelman avulla oikein päin.

Lightboard Technology esittelyvideo

ITK 2018 päätös -video

Lue myös osa 1

Lisätietoja Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa:

ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 20.–22.3.2019.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

Digiajan löytöretkeilijä (ITK’18) – Osa 1

ITK = Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa

ITK-konferenssi on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma. Tänä vuonna konferenssissa kokee inspiroivia puheenvuoroja ja käytännönläheisiä esityksiä teemalla ”digiajan löytöretkeilijä”. Päivät mahdollistavat myös kokeilla itse erilaisia opetusteknologisia ratkaisuja. Näytteelleasettajia on lukuisia. Konferenssin järjestelyistä vastaa Hämeen kesäyliopisto ja tapahtuma järjestetään Cumulus Resort Aulanko, Hämeenlinnassa 11.–13.4.2018. ITK-konferenssilla on jo pitkät perinteet. Lue 25-vuoden tarina täältä.

Kareliasta päiville matkasivat lehtorit Mikko Hyttinen ja Olli Hatakka sekä erikoissuunnittelija Minna Rokkila ja monimuotopedaogi Maarit Ignatius. Ohjelmatarjonnan lisäksi verkostoituminen, tapasimme vanhoja ja uusia yhteistyökumppaneita, kuten Blackboard (Moodlerooms) ja Discentum (Kyvyt.fi) sekä jokusen uusia.

Tämä blogimerkintä on Maaritin ja Minnan matkaraportti, poimintamme konferenssin konferenssin hjelmasta reaaliaikaisesti välillä 12.–13.4. Koet seuraamalla nämä ITK-päivät samanaikaisesti kanssamme.

Mikon ja Ollin opetusteknologiakokeilusta Oppimisympäristöjen virtualisointi digitaalisen 360-kamerteknologian avulla kuulet tarkemmin viimeistään Digisessä iltapäivässämme (Karelian digimessut) 9.10.2018.

Konferenssin tervetulosanat lausui Elias-robo. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen saapui saliin videoyhteyden kautta. Hän kehoitti meitä jokaista käymään kysymyksen ”Miten rakennamme koulun jossa kaikkien on hyvä olla ja oppia? ääreen. Jos ei ole oppimisen hyvinvointia, ei ole mahdollista omaksua uusia asioita. Heinosen mukaan Digitaalisuuden tarkoitus on helpottaa työskentelyä ja mahdollistaa yhteisöllisyys. 

Kokeilukeskuksen päällikkö Anneli Rautiainen Opetushallitukselta jatkoi Hienosen teemassa. Tutkimukset osoittavat, että oppimista tapahtuu pojilla enemmän koulun ulkopuolella kuin koulussa. Tytöillä päinvastoin. On siis hyväksyttävä, että oppimista tapahtuu kaikkialla. Kysymyksiä tulisi enemmän esittää oppilaitten taholta kuin opettajien. Toimintakulttuurin ja johtamisen tulisi mahdollistaa yhdessä oppiminen (yhteisopettajuus ja tiimioppiminen) hyvinvointia unohtamatta. Meidän on aika muuttua joustaviksi, ketteriksi toimijoiksi. Pois jäykästä, kankeasti toiminnasta. Rautiainen päätti puheenvuoronsa sanoihin ”Oppimista tapahtuu kaikkialla – toivottavasti myös hyvinvointia”.

Erityspedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara Helsingin yliopistosta puheenvuoron otsikko oli ”Kivikausi tai digiaika, löytöretkeilijä tarvitsee lauman”. Dosentti korosti yhdessätekemistä niin hyvässä kuin pahassa. Hyvin toimiva työyhteisö tarvitsee lauman. Yksilö tulee nähdä hyvien tekojen kautta, ei virheiden. Ketään ei saa ”cropata” yhteisöstä, tiimistä, ryhmästä.

Yrittäjä Harri Ketamo, Headaista totesi lennokkaasti, että ”Tekoäly ei korvaa opettajaa. Se mahdollistaa aidosti yksilöllisen opetuksen”. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön, ihmiset panikoituvat. Tämä kaava toistuu ja toistuu. Järjestelmät ovat hyviä renkejä. Tekoäly on ollut jokaisen meidän työkalu jo 80-luvulta. Tekoäly tulisi olla tehokkaammin, useimmissa sisällöissä osana. Tekoäly myös mahdollistaa luonnollisesti virheet, haitat. Siinä missä tekoäly manipuloi meitä niin sitä tekee myös ihminen ihmiselle. Kriittinen ajattelu ja riittävä yleissivistys on tärkeää.

ITK 2018 avajaiset -video.

Foorumiesityspoimintamme

Tässä foorumiesityksessä saatiin vastauksia siihen, miten monin eri tavoin ammattikorkeakouluissa opetushenkilöstön digipedagigista osaamista kehitetään ja miten juuri sitä tarvittavaa osaamista mitataan sekä kuvataan.

  1. Miten korkeakoulussa kehitetään henkilöstön digipedagogista osaamista?
  2. Onko korkeakoulussa olemassa tai suunnitteilla henkilöstön osaamisen kehittämistä tukevaa mentorointia, tutorointia tai vastaavaa toimintaa?
  3. Onko tarvittavaa digiosaamista kuvattu? Jos on niin miten, esim. osaamismerkit.
  4. Miten henkilöstön digipedagogista/digitaalista osaamista on mitattu tai aiotaan mitata?

Esityksessä kerrottiin myös osaamismerkkien kehittämistyöstä sekä kevään 2018 valmennusohjelman piloteista. 

eAMK-laatukriteerit verkko-opintojakson kehittämisessä

eAMK-hankkeessa rakennetaan ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa. Yhteiset laatukriteerit takaavat tarjottavien opintojaksojen laadun. Yhteiseen verkkotarjontaan valitaan alansa parhaat ammattikorkeakouluopintojaksot. Valittavien opintojaksojen tulee täyttää laatukriteereiden vaatimukset. Kriteeristö muodostuu seuraavista teemoista:

Teema 1: Kohderyhmä ja käyttäjät – Teema 2: Osaamistavoitteet, oppimisprosessi ja pedagogiset ratkaisut – Teema 3: Tehtävät – Teema 4: Sisältö ja aineistot – Teema 5: Vuorovaikutus – Teema 6: Ohjaus ja palaute – Teema 7: Arviointi – Teema 8: Kehittäminen – Teema 9: Käytettävyys ja ulkoasu – Teema 10: Tukipalvelut.

Arviointikriteerit ovat kehittämisen ja itsearvioinnin työkalu. Tässä vaiheessa ei vielä ole päätöstä siitä, miten verkkototeutusten arviointi suoritetaan. Toteutuuko se esim. eAMK-verkoston korkeakouluista kootun asiantuntijaryhmän jäsenet arvioimana vai jollain muulla tavalla. AMK-laatukriteerit.

Esitysmateriaali

Vaikuttavuutta webinaareilla

Toimintamallina webinaarin ja sen oheistuotteiden rakentaminen soveltuu myös opetuksessa käytettäväksi. Webinaarien järjestämisessä korostui suunnittelun ja aikataulutuksen tärkeys sekä kohderyhmän tavoittaminen.

Verkko-opetuksen laatutalkoot

Laatutekijät koostuvat verkkoympäristön rakentamisesta ja käytettävyydestä, kurssisisällöistä ja pedagogiikkasta sekä opetuksesta ja viestinnästä.

Kulkuri-verkkokoulu on tarkoitettu peruskouluikäisille, ulkomailla asuville oppilaille. Kulkurissa verkko-opetuksen laatutalkoot on kehitetty yhteistyössä opettajien, oppilaiden, heidän vanhempien ja  asiantuntijoiden kanssa. Laatutyön perustana oli Kulkurin oppimiskäsitys – oppilaat ovat erilaisia, oppilas on aktiivinen, sisäinen motivaatio on tie parempaan oppimiseen, oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, positiivinen ilmapiiri ja palaute tukee oppimista ja motivoi, ilmiötä tutkimalla opitaan enemmän.

Mikään ei motivoi niin, kuin positiivinen palaute!

Verkko-opintoja tehdessä opettajalla on apuna laatukäsikirja, josta löytyy työskentelyä auttavia konkreettisia tarkistuslistoja. Kulkurin laatukäsikirja on vapaasti hyödynnettävissä.

Esityksen materiaali

AMK-opinnon tuottaminen verkkoon – näkökulmia ja käytännön vinkkejä

Esitys piti sisällään kolme näkökulmaa: verkko-opetuksen tuotannon johtaminen, pedagogisen osaamisen ja käytänteiden kehittäminen sekä laadun varmistus. Taustalla Lauran digivisio.

Tiimien työskentelylle on kaksi erilaista prosessia seuraavasti:

  • Kokonaan verkossa suoritettavaan tutkintoon sisältyvät opinnot rakennetaan niitä edeltävällä lukukaudella kaksipäiväisissä tuotantopajoissa, joihin osallistuvat kaikki toteutuksessa mukana olevat opettajat.
  • Täydentävien opintojen opintojaksojen valmistelu tapahtuu opetiimeissä, jotka tapaavat toisensa 2–3 kertaa suunnittelun aikana.

Verkkokurssin toteuttaminen – ensikertalaisen kokemuksia

Esityksestä kävi ilmi, miten verkkokurssin toteuttaminen onnistui. Sekä, mitä hyötyä osallistujat saivat kurssista sekä myös se mitä eivät saaneet. Esille tuli myös se, miten heidän digitaipaleensa jatkui kurssien jälkeen. 

Auttaaksemme opettajia toteuttamaan oman verkkokurssin järjestimme koulutusta:

  1. Digipedagoginen suunnittelu
  2. Ohjaus ja arviointi digitaalisessa oppimisympäristössä sekä etäohjausmenetelmät
  3. Pilvipalveluiden monipuolinen hyödyntäminen digitaalisessa oppimisessa
  4. Opiskelijan/tutkinnon suorittajan HOKS:n, oppimisen ja osaamisen visualisointi.

Pelillistäminen ja visualisointi Moodle-ympäristössä

Toteutetut kurssisisällöt käsittelevät laaja-alaisesti hyötypelejä, pelillistämistä sekä pelien liiketoimintaa ja ansaintalogiikkaa. Pilottikursseilta löytyy digitaalista löytöretkeilyä: opiskelijaa kannustettiin etsimään verkkomateriaalin syövereistä kymmenen kultakolikkoa. Pedagogisesta  näkökulmasta kolikoiden keräämisellä pyrittiin rohkaisemaan opiskelijaa kahlaamaan läpi videoiden keskeltä myös tekstimateriaali ja tieteelliset artikkelelit.

Segabu-hankkeessa kehitettiin opintojaksoon pelillistämistä ja visualisointia Moodleympäristössä. Verkkokursseilla hyödynnettiin elementtejä, joita tavataan peleissä:

  1. Visualisoinnilla havainnollistettiin opiskeluprosessia, edistymistä sekä aktiviteetteihin osallistumista.
  2. Moodlessa pelillistäminen perustui myös aktiviteetteihin ja lohkoihin (osa vakiona, osa lisäosia).

Pilottikurssit löytyvät DIGMA.FI-oppimisympäristön osiosta Serious Games tai suoralla osoitteella http://segabu.fi. Hankesivusto löytyy osoitteesta https://segabu.wordpress.com/.

Pelillistämisestä Moodlessa lisää myös.

Esityksen materiaali

Laatukortit ketterien verkkokurssien tuottamisen tukena

Esityksessä kuvattiin, miten Uutta avointa energiaa (UAE) -hankkeessa (ESR) on opettajien tueksi Agile AMK -mallilla toteutettavaan ketterään sisällöntuotantoon kehitetty verkkokurssien laatukortit ja miten opettajat hyödyntävät niitä.

Laatukortit ovat: pedagogiikka, käytettävyys, sisältö ja tuotanto.  Laatukortteja käytetään verkkokurssien tuotannon eri vaiheissa. Kukin laatukortti sisältää 4–6 laatukriteeriä, joihin kaikkiin liittyy arviointikysymyksiä ja kehittämisohjeita. Laatukorteista on hankkeessa opettajilta saadun palautteen pohjalta koottu myös laatujuliste, jossa keskeiset kohdat on tiivistetty ns. huoneentauluksi. Kurssien pedagoginen laadunvarmistus käynnistetään jo suunnitteluvaiheessa, ja sitä toteutetaan koko tuotantoprosessin ajan.

Lisää tietoa laatukorteista löydät UAE-hankkeen blogista.

Ammattikorkeakouluhenkilöstön kehittämispäivät digitaalisesti, 2 päivää Moodleroomsissa ja Collaboratella

Digikehittämispäivillä jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla oli mahdollisuus toimia itse osallistujana pedagogisesti suunnitellulla verkkokurssilla, joka toteutettiin Moodleroomsin verkkokokous- ja webinaaritila Collaboratessa. Ohjelma piti sisällään etukäteen tuotettuja videoita, webinaareja ja pienryhmätyöskentelyä eri aiheista. Toteutus suunniteltiin ja toteutettiin hyödyntämällä kääteistä pedagogiikkaa ja amk:n yhteisöllistä verkkopedagogiikkaa.

Parasta antia henkilökunnan mielestä mm.:

  • ”Ei tarvinnut matkustaa”
  • Asiaan pystyi keskittymään paremmin, fyysistä tapaamista tehokkaampi ja intensiivisempi työskentely kuin kokouskeskuksessa/hotellissa”
  • ”Uuden järjestelmän ja toimintaympäristön (Moodlerooms ja Collaborate Ultra) oppiminen ja opettelu”
  • ”Kokemus yhteisöllisyydestä digitaalisesti, yllättävän toimiva ryhmätyöskentely digitaalisesti, CU mahdollistaa vuorovaikutuksen”
  • ”Hyvä tekninen toteutus”
  • ”Aikataulu piti paremmin kuin perinteisillä kehittämispäivillä”
  • ”Se paransi asennettani huomattavasti koko digikampusajatusta kohtaan!”
  • ”Kokonaisuus ja digiympäristön hyvä toimivuus yllättivät. Alustukset oli hyvin valmisteltuja ja vastuuhenkilöt osasivat käyttää CU:ta. Nautin”

Esityksen materiaali

Moodle ryhmälähtöisen oppimisen (Team Based Learning) alustana

Ryhmälähtöinen oppiminen (Team-based learning,TBL) on opiskelijalähtöisyyteen ja yhteisöllisyyteen perustuva opetusmenetelmä. Ryhmälähtöisessä oppimisessa opiskelijat jaetaan heterogeenisiin 5–7 hengen ryhmiin, jotka pysyvät samoina koko opintojakson ajan. Menetelmässä käytetään käänteisen oppimisen periaatteita. Käsiteltävät aiheet on jaettu jaksoihin. Opettaja määrittelee kunkin jakson osaamistavoitteet. Jokaisen jakson aluksi opiskelijat tutustuvat itsenäisesti annettuun materiaaliin, joka voi olla alue oppikirjasta, artikkeleita, videoita tai muuta digitaalista materiaalia. Varsinaisella tapaamiskerralla jakson lopuksi pidetään ensin kaksi testiä.

Moodlen teemaksi on määritelty viikottainen rakenne ja Jokaisella viikolla on omat tavoitteet.
Moodlesta opiskelija saa sekä video, että tekstimuodossa viikon oppimateriaalin. Nämä opiskelijan on käytävä läpi. Perjantaisin ensin yksilöllinen osaamistesti moodlessa (testaa, onko ennakkomateriaali opiskeltu). Tämän jälkeen uudelleen ryhmätenttinä sama tentti, jolloin voidaan jakaa osaamista ja keskustella ryhmässä. Yksilötentin vastauksia opiskelija ei nähnyt tentin jälkeen, vain saamansa tuloksen. Ryhmätentin vastaukset näkyivät, jolloin ryhmä voi korjata virheellisen vastauksen, tämä tosin vähensi kokonaispisteitä.

  • Vetoomukset
  • Miniluento aiheesta

Soveltavat ongelmat, joihin ryhmät etsivät vastauksia annettujen taustamateriaalien pohjalta. Ongelmien vastaukset ladataan yhtä aikaa padletcseinälle ja satunnaisesti yksi ryhmästä esittelee ryhmän tulokset (saadaan vapaamatkustajat eliminoitua). Vertaispalaute Moodlen kautta.

Lue myös osa 2

Lisätietoja Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa:

ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 20.–22.3.2019.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

Välikatsauksen aika – Digitaalisuus

Aikataulut ja takarajat aiheuttavat usein stressiä, mutta pakko myöntää, että ne ovat aina välillä hyväksi. Tällä viikolla Karelian osavuosikatsaus pysäytti pohtimaan digitaalisuuden läpileikkaavaa teemaa ja mitä alkuvuoden aikana on saatu aikaan.

Karelia/TASO-sopimukseen on nostettu digitaalisuuteen liittyen kolme teemaa:

  • henkilöstön digiosaamisen kehittäminen ja laitekannan vaiheittainen uudistaminen
  • valmistautuminen opiskelijahallinnon ja opetuksen suunnittelun tietojärjestelmien uudistamiseen vuonna 2018 ja digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen
  • sähköisen harjoittelu- ja opinnäytetyöympäristön toteuttaminen ja käyttöönotto.

On mukava huomata, että listalla on monta asiaa, joissa ollaan jo hyvässä vauhdissa. Digiosaamisen kehittämiseksi on tehty henkilöstölle kysely, jonka pohjalta koulutusta ja osaamisen kehittämistä suunnitellaan ja toteutetaan. Moodlerooms-koulutukset ovat pyörineet täydellä teholla alkuvuoden ajan ja osanottajia on ollut runsaasti. Enimmäkseen palaute uudesta oppimisympäristöstä on ollut hyvää. Uusi ympäristö tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen ja tätä tuetaan syksyllä myös verkkopedagogisella koulutuksella esim. flippaukseen liittyen (flipped learning). Henkilöstön laitteita on pystytty uusimaan suunnitelmien mukaisesti ja tämä työ jatkuu edelleen. Tällä hetkellä digiryhmä pohtii kovasti, miten tuettaisiin opiskelijoiden omien laitteiden käyttöä esim. liisausmahdollisuuden kautta.

Sitten on niitä asioita, jotka etenevät hitaammin. Sähköistä harjoittelu- ja opinnäytetyöympäristöä on Kareliassa kehitetty jo useiden vuosien ajan. Tämä vuonna tämä asia on alkanut vihdoinkin edetä ja mikä hienointa, opiskelijoiden ja henkilöstön yhteistyönä. On ollut mukava seurata, miten ammattimaisesti opiskelijat ovat yhteydenpitoa ja suunnittelua hoitaneet. Opiskelijatyönä on myös syntynyt kirjaston ryhmätiloja varten suunniteltu varausjärjestelmä, joka on saanut hyvää palautetta selkeydestä ja helppokäyttöisyydestä. Opiskelijoiden osaamisen hyödyntäminen digitaalisuuden kehittämisessä onkin yksi keskeisiä strategiakauden tavoitteita.

Moninaiset tietojärjestelmät ja salasanat aiheuttavat itse kullekin välillä harmaita hiuksia. Toki harmaisiin hiuksiin voi olla luonnollinenkin syy… Tietojärjestelmiin liittyvä palaute on otettu vakavasti myös digiryhmässä. Suunnitteilla on uuden opiskelijahallinnon ja opetuksen suunnittelun tietojärjestelmän hankinta. Hankinta on kuitenkin tällä hetkellä pysähdyksissä meistä riippumattomista syistä. Siitä huolimatta pohjatyötä tehdään koko ajan, jotta pääsemme nopeasti liikkeelle, kun hankinta pääsee etenemään. Sähköisen tenttijärjestelmä EXAMin hankinta on käynnistynyt ja toivottavasti jo ensi syksynä meillä on käytössä sähköinen tenttiympäristö, joka tuo opiskelijoille lisää joustavuutta ja sujuvuutta opiskeluun.

Välikatsauksen yhteydessä tekee mieli sanoa muutama sana myös digiryhmän toiminnasta. Ryhmässämme on seitsemän ihmistä, joiden tulokulma digitaalisuuteen on hyvin erilainen. Tänä vuonna on ryhmäämme liittynyt tietojenkäsittelyn lehtori Anssi Gröhn, jonka ansioista pystymme rakentamaan entistä tiiviimpää yhteistyötä tietojenkäsittelyn ja tietotekniikan koulutusten kanssa. Keskustelu ryhmässä on vilkasta, välillä jopa kiivasta, mutta aina kuitenkin hedelmällistä. Itse opin ryhmän ansiosta koko ajan lisää.

Digitaalisuuden kehittäminen ei kuitenkaan ole yhden ihmisen tai yhden ryhmän asia. Digitaalisuuden kehittäminen on meidän kaikkien asia ja osaamista siihen meillä on paljon. Digiryhmä on mielellään mukana yhdessä ideoimassa ja toteuttamassa digitaalisuuden kehittämiseen liittyviä asioita niin koulutuksissa kuin hallinnossakin. Kutsu siis rohkeasti meitä mukaan kokouksiin ja muuhun toimintaan – kuulolle tai osallistumaan!

Digiryhmään kuuluvat Olavi Pesonen, Seppo Kainulainen, Timo Rui, Minna Rokkila, Maarit Ignatius, Marjo Nenonen, Anssi Gröhn (puuttuu kuvasta) ja Sini Puustinen (puuttuu kuvasta).

Pidetään yhteyttä – digitaalisesti ja perinteisesti!

Kirjoittaja Marjo Nenonen, opintoasiainpäällikkö

Digimessujen satoa

Onnistumisia, oivalluksia ja opetuksen kehittämistä digipiloteilla sekä muilla lupaavilla käytänteillä Kareliassa toteutettiin tänä syksynä digimessujen muodossa.

dig

Palautetta saatiin osallistujilta, esittelijöiltä, järjestelijöiltä sekä henkilöiltä, jotka eivät päässeet osallistumaan. Palautekyselylomake toteutettiin Office 365 -ympäristön Forms-työkalulla.

Mielenkiintoiseksi messuilla koettiin niiden kokonaisuus ja monipuolisuus. Innostuneiden opettajien esitykset omista digikokemuksista olivat antoisia. Hyvää oli se, että tällaiset messut mahdollistavat kehen tahansa opettajan kokemusten sekä osaamisen jakamisen erilaajuisissa kokeiluissa.

Hyvää oli se, että messukävijät pääsivät tutustumaan esityspisteisteiden kautta erilaisiin työkaluihin, sovelluksiin ja ideoihin. Palautteen perusteella he voivat hyödyntää niitä omassa työssään. Messut koettiin myös hyväksi verkostoitumistapahtumaksi. Oltiin sitä mieltä, että jatkossa on helpompi ottaa yhteyttä henkilöön ja kysyä vinkkejä, kun idean esittelijään oli tutustunut.

digiiii    digiii

Seuraavien digimessujen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan saadut kehittämisideat muun muassa päivän rakenne, tiedottaminen ja ohjelman sisältö. Palautteessa saatiin myös kriittistä arviota messujen tarpeellisuudesta. Moodlen eri aktiviteettien ja toimintojen hyödyntäminen sujuvoittaa ja monipuolistaa oppimis- ja ohjausprosessin läpivientiä. Tähän tarjotaan muun muassa kevään 2017 aikana koulutusta henkilöstölle. Myös Pokan edustajien kanssa käydyn suusanallisen palautekeskustelun kehitysideat huomioidaan.

Kiitosta saa Karelian ICT-tuki, joka osaltaan mahdollisti messujen valmistelut sekä purkamisen. Ilman heidän apua ja digiosaamista järjestelytyöt olisivat olleet haasteelliset.

Messuilla oli arpajaiset, joissa Onni suosi seuraavia henkilöitä:

  • Digisparraajan päiväksi käyttöönsä voittivat Päivi Sihvo ja Kirsi Sallinen.
  • Elokuvaliput puolestaan Mervi Lätti ja Päivi Putkuri.

Vuoden 2017 Karelian digimessuajankohdaksi on sovittu 4.10. kello 12.30–15.00. Paikkana on Wärtsilä-kampuksen Dynamo-loungessa.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

DigIT!-blogin nimi

Karelian strategiaa läpileikkaavan teeman digitalisaatio digityöryhmän blogin nimeksi ehdotuksia henkilöstöltä tuli huikeat 24. Digityöryhmän kukin jäsen valitsi ehdotuksista kolme omaa suosikkia ja näin eniten ääniä saaneiden, Digiwork ja DigIT!, väliltä lopullisen nimivalinnan teki Joensuun mediakeskuksen johtaja ja erikoisasiantuntija. Nimeksi tuli DigIT!

Kiitos kaikille nimiehdotuksia jättäneille osallistumisesta.

Nimen ehdottanut, Kaisa Varis, palkittiin elokuvalipulla.

elokuva

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Sisältö ja kirjoittajat

DigIT!-blogi avaa Karelian toimintaa läpileikkaavaa osaamisen ja toiminnan kehittämisen teemaa, digitalisaatio. Blogi tekee näkyväksi digitalisaation toimintoja ja ympäristöjä. Hyviä ja lupaavia käytänteitä, uusia tapoja oppia, tapahtumia ja uudistamistoimia. Unohtamatta ihmisiä, jotka jalostavat tiedon ja osaamisen käyttökelpoiseksi konseptiksi, sisällöksi ja jopa palveluksi. Ihmiset, jotka synnyttävät uutta energiaa ja ideoita sekä jakavat kokemuksia.

Kirjoittaja on kuka tahansa Karelian henkilökuntaan kuuluva. Päävastuu kirjoittamisesta on digitalisaatiotyöryhmän jäsenillä: opetuksen kehittämispäällikkö Marjo Nenonen, tietohallintopäällikkö Olavi Pesonen, projektipäällikkö Timo Rui, erikoissuunnittelija Minna Rokkila, lehtorit Seppo Kainulainen, Antti Gröhn, Sini Puustinen ja Petri Laitinen sekä monimuotopedagogiikan suunnittelija Maarit Ignatius.

Kirjoittaja Maarit Ignatius