Avainsana-arkisto: konferenssi

Muutos on mahdollisuus (ITK’19)

Tämän vuotisen ITK-konferenssin (Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa), jo 30. kerta, teemana on Muutos on mahdollisuus. Luvassa oli esityksiä muun muassa  seuraavista teemoista:

  • Digitaalinen muutos oppimisessa ja opetuksessa
  • Tulevaisuuden koulu ja tulevaisuuden taidot
  • Uudet sähköiset opetus- ja arviointikäytänteet
  • Robotiikka muuttaa yhteiskuntaa ja koulua
  • Miten oppia uusia taitoja muuttuvassa yhteiskunnassa?
  • Digitalisoituva yhteiskunta kohtaa opetuksen
  • Ohjelmoinnin opetus ja algoritminen ajattelu
  • Ilmiöpohjainen oppiminen – oppimisen muutos
  • Internet of Things ja sensorit opetuksessa ja oppimisessa.
Konferenssipaikka

Kuva 1: Konferenssipaikka.

Avajaisten puheenvuorot

Kohti osaamisen aikaa” teemasta puhui Sitran Tapio Huttula, vanhempi neuvontantaja. Sitran roolina on toimia riippumattomana sillanrakentajana elinikäisen oppimisen politiikan mahdollistamiseksi. Isona viestinä Sitra näkee ajattelun ja toimintakulttuurin muutoksen olevan keskeistä puhuttaessa elinikäisestä oppimisesta. Koulutusorganisaation on tunnistettava mitä elinikäinen oppiminen tarkoittaa, mitä muutosmatka merkitsee, jolle on uskallettava lähteä. Huttula esitteli juuri valmistuneen 3-vuotisen suunnitelman siitä miten Suomessa toteutetaan uudella tavalla elinikäistä oppimista.

Työn tulevaisuus ja tulevaisuuden työ” aihetta avasi Vincit Oyj:n henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen. Hän kertoi, miten on mahdollista suunnata voimavarat itseohjautuvuuden yhteisöohjautuvuuteen. Esitysmateriaalista poimittuna ”Vincitin henkilöstöjohtamisen mallin palvelee nykyajan asiantuntijaorganisaation tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilöstö- ja työhyvinvointitekopalkintojen lisäksi Vincitin meriittilistaa komistavat Suomen parhaan työpaikan tittelit vuosilta 2014–2016 sekä kärkisija Euroopan parhaana työpaikkana 2016.

Pystinen totesi, että johtamismallien tulee tukea muutoksen mahdollisuutta. Monimuotoisuuden ja yksilöllisen suoriutumisen kasvu ei onnistu jos johto ”arvailee” mikä toimii. Se onnistuu jos aidosti muutetaan sisäiset prosessit ja organisaation osaamisen hyödyntäminen on onnistumisen avainasia. Vincit kehitti ”sisäisen palveluverkkokaupan”. Sillä se varmistaa yksilöllinen palvelu ⇒ osaamisen jakaminen. Osaamisen, yhteisöllisyyden ja luovuuden hyödyntäminen. Vincitin johtaminen on muokattu palvelukokonaisuuksiksi, joista suosituimpia ovat: pukumieslounas, verkostokartoitus, mentorointi sisältä/ulkoa, myynnin havainnointi, Vinsitin tulevaisuus, talousluvut tutuiksi, liiskaa huhu, onnistumiskeskustelu, kahvihetki designerin kanssa, Jukan herskalaislounas, lounaslotto sekä erilaiset harrastusaiheet (suunnistus, uinti, laulu, juoksu, luistelu).

Datan hyödyntäminen sisäisten palvelujen käytöstä on erittäin tärkeää. Yhden tähden (*) palvelu on hukkapalvelu. Pitää tunnistaa mitä palveluja tarvitaan, tulevaisuuden analysointi on keskeistä. Mitä taitoja mm. opettaja tarvitsee ja miten/millaisia palveluja he tarvitsevat? Opettajien palvelutarpeiden selvitys on oltava jatkuvaa. Ei kertaluonteista. On tiedettävä kuka tuottaa kenellekin palveluja ja tuotettuja palveluja tulee pystyä hyödyntämään itsenäisesti ja itseohjautuvasti. Kysymys kuuluukin, että nähdäänkö me aidosti (ei arvailla, luulla) mitä palveluja tarvitaan. Tukevatko organisaation käytössä olevat mallit tulevaisuuden työtä?

Oppimisanalytiikka on koulutuksen ja opetuksen digitalisaation ydin” aiheesta puolestaan haasteli Helsingin kaupungilta ICT-hankepäällikkö Pasi Silander. Hän totesi, että digitaalisaatiosta puhuttaessa pitää puhua toiminnan muutoksesta, ei teknologiasta ei välineistä. Digitalisaatio on älyä!! Ei pidä jumittautua tvt-tasolle (tieto- ja viestintätekniikka). Esitysmateriaalista poimittuna ”Oikein käytettynä oppimisanalytiikka helpottaa opettajan työtä ja tuo opettajalle aivan uuden työkalupakin oppimisprosessin ohjaukseen ja oppimisen yksilölliseen tukemiseen. Oppimisanalytiikan hyödyntäminen parhaimmillaan johtaa ydinprosessien muutokseen sekä toimintakulttuurin muutokseen koulutusorganisaatioissa. Oppimisanalytiikka on koulutuksen ja opetuksen digitalisaation ydin.”

Kareliasta tämän vuotisilla ITK:lla oli kolme esitystä

Automatisoitujen oppimispolkujen luonti Moodlessa – PLD

Karelian ensimmäinen esitys ”Automatisoitujen oppimispolkujen luonti Moodlessa” veti runsaasti yleisöä. Erikoissuunnittelija Minna Rokkila ja monimuotopedagogi Maarit Ignatius esittelivät tässä foorumiesityksessä kaikki ne tulokset, jotka oli esitykseen mennessä kokeiluna mukautetusta opiskelun suunnittelusta (PLD) saatu.

Esitysyleisöä

Kuva 2: Esityksen yleisöä.

Verkossa opiskelu on parhaimmillaan monipuolinen ja yksilöllinen oppimiskokemus. Karelian verkko-oppimisympäristön (Moodle) sisältämää teknologiaa (PLD – Personalized Learning Designer) hyödyntävä oppimisprosessin toteutus koostuu henkilökohtaisista ja yhteisistä palautteista, monipuolisista tehtävistä sekä yksilöidyistä oppimispoluista. Suunnitellun oppimisprosessin eteneminen ei kuitenkaan kuormita opettajaa liiallisesti vaan hän pystyy keskittymään ohjauksen ja tuen antamiseen.

PLD-teknologialla ohjataan oppimisprosessia ja opiskelijan etenemistä Moodlessa. Sen avulla tunnistetaan opiskelijan osaamistaso ja suunnataan tehtäviä, materiaaleja, testejä, itse- ja vertaisarviointeja sekä vuorovaikutusta hänelle. Opettaja voi suunnitella PLD:n avulla opintojakson kriittisiin pisteisiin oppimista aktivoivia sääntöjä. Esimerkiksi palautuksen unohtaneelle opiskelijalle lähtee automaattisesti aktivoiva huomautusviesti.

Opettajan ammattiaidon ja kokemuksen avulla hän tietää, mitkä kohdat opinnoissa ovat opiskelijalle haastavia tai oman osaamisen kehittymisen havainnoimisen solmukohta. Tämän tiedon avulla opettaja voi PLD-teknologiaa hyödyntäen rakentaa opintojaksolleen ne pisteet, joihin varataan ohjausta sekä oppimista aktivoivia ja eteenpäin ohjaavia sääntöjä. Jokaisen säännön käynnistää tapahtuma, ehto tai toiminto. Yhdistelemällä erilaisia tapahtumia, ehtoja sekä toimintoja voidaan luoda lähes rajattomasti erilaisia sääntöjä.

Esitysmateriaali: Automatisoitujen oppimispolkujen luonti Moodlessa – PLD.

Hologrammiteknologian mahdollisuuksista opetustyössä

Toinen esityksemme oli lehtorien Mikko Hyttisen ja Olli Hatakan ”Hologrammiteknologian mahdollisuuksista opetustyössä”. Tämä esitys veti myös runsaasti kuulijoita. Opetusteknologia saa yhä moniulotteisempia muotoja tietoteknologioiden ja erilaisten representatiivisten menetelmien kehittymisen myötä. Tähän foorumiesitykseen Mikko ja Olli olivat valinneet hologrammiteknologian opetuskäyttöön perustuvan opetusteknologisen kokeilun korkeakoulukontekstissa.

Mahdollisuudet/haasteet

Kuva 3: Hologrammitekniikkan mahdollisuudet ja haasteet

Holografiaperusteinen kuvantaminen mahdollistaa kokemuspohjaisen konstruktivistislähtöisen pedagogiikan soveltamisen, jossa merkitysten luominen, jaetut ja yksilölliset kognitiiviset tulkinnat mahdollistuvat uudella tavalla (Kolb 1974; Piaget 1970). Holografiateknologia yhdistettynä virtuaalitodellisuuteen tehostaa mahdollisuuksia myös tutkivan oppimisen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004) toteuttamiseen, erityisesti monimutkaisten ilmiö- ja käsitekokonaisuuksien suhteen. Tekniikka tukee tiedon esittämisen monimuotoisuutta oppimisessa (Cognitive Flexibility Theory (Spiro 1988)).

Esitysmateriaali: Hologrammiteknologian mahdollisuudet opetustyössä.

Opettaja selviytyy digitaalisuuden muutospyörteessä

Tämä Karelian kolmas foorumiesitys jatkoi yleisömenestystä. Esitys oli lehtori Tarmo Alastalon ja monimuotopedagogin Maarit Ignatiuksen tarina pitkäkestoisen ja tuetun osaamisen kehittämisen tuloksellisuudesta. Esitys kuvasi sitä, miten opettaja selviytyy digitaalisuuden muutospyörteessä.

SAMR-malli

Kuva 4: SAMR-malli by Puentedura, R.R. 2018.

Esitys antoi kuulijoille vastuksia kysymyksiin: Miten työtapojen muutosta ja muuttuvaa opettajuutta on tuettu organisaation taholta? Miten opintojaksoja on suunniteltu pedagogisesti eheäksi kokonaisuudeksi. Esiintyjinä Tarmo ja Maarit väittivät, että hallittu kehittämisprosessi tuo tuloksia, joita organisaation strategiaan on kirjattu. Se vaatii resursseja niin opetushenkilöstölle kuin tukiplalveluihin.

Opettajuuden muutoksen ja digipedagogisen kehittämisen työkaluna on käytetty Puenteduran SAMR-mallia. Tässä mallissa teknologiaa hyödynnetään opettamisessa ja oppimisen ohjaamisessa neljällä eri tasolla: Substitution, Augmentation, Modification ja Redefinition. Esityksessä kerrottiin, mitä eri tasojen parannukset ja muutokset ovat käytännössä, miten ne on toteutettu ja mitä niistä on opittu.

Opettajan digipedagoginen osaaminen on kasvanut ja opiskelijoiden oppimistulokset ovat parantuneet. Prosessin aikainen pedagoginen tuki on rohkaissut opettajaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehitysmahdollisuuksiaan niin pedagogisissa kuin teknologisissa asioissa. Ilman tällaista sitoutumista ja tavoitteellista kehittämistä ei opettajan digipedagoginen osaaminen olisi kehittynyt siinä määrin, mitä se nyt on kehittynyt. Eikä opiskelijoilla olisi niin joustavaa, yksilöllistä oppimisprosessin etenemismahdollisuutta. Tämä todennettiin esityksessä saatujen palautteiden kautta. Palautetta on kerätty toteutus toteutukselta systemaattisesti ja siihen on joka kierroksella reagoitu.

Esitysmateriaali: Opettajuus digitaalisuuden muutospyörteissä.

Lisää ITK:sta:

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

360-videoteknologian hyödyntäminen opetuksessa

Esittelimme ITK2018-konferenssissa kokemuksiamme 360-videoteknologian hyödyntämisestä opetuksessa. Tämä konferenssi on hyvä paikka, tilaisuus esitellä opetuskäyttöön liittyvää teknologiaa ja samalla seurata, kuulla muiden teknologiakokeiluja.

Kuva 1. Keväistä maisemaa ITK 2018 –konferenssista Hämeenlinnan Aulangolta.

Alkukeväällä 2018 kokeilimme opetuksen virtualisointia ja sen välittämistä verkkoon opiskelijoille 360-kameran avulla. Kohderyhmämme oli liiketalouden ja international business opiskelijat. Osa opiskelijoista seurasi opetusta verkossa ja loput olivat perinteisesti paikan päällä luokassa. 360-video välitettiin YouTuben kautta opiskelijoille ja linkin he saivat oppimisympäristömme (Moodlerooms) kautta. Lisäksi 360-video oli upotettu suoraan Moodleroomsiin, opintojaksolle, josta opetusta pystyi myös seuraamaan.

Keräsimme kokeiluista palautetta opiskelijoille suunnatun kyselyn avulla. Lisäksi havainnoimme opettajan näkökulmasta kokeiluun liittyviä seikkoja. Erityisesti meitä kiinnosti didaktiset ja pedagogiset haasteet sekä mahdollisuudet, joita tämän teknologian käyttöön opetuksessa liittyy. Näitä tuloksia esittelimme omassa foorumiesityksessämme. Tarkempia tuloksia tullaan esittelemään loppuvuodesta 2018 julkaistavassa artikkelissa sekä Karelian Digisessä iltapäivässä 9.10. toisin sanoen digimessuilla. Lue lisää lopussa olevasta abstraktista.

Pidimme myös toisen esityksen konferenssissa järjestetyssä tutkijatapaamisessa. Tässä tapaamisessa esittelimme saamiamme tuloksia tutkimuksellisesti  eri näkökulmista. Molemmat esitykset onnistuivat hyvin ja herättivät paljon kiinnostusta aiheeseen. Esityksemme lopuksi saimme ITK-perinteisiin kuuluen hatut.

Kuva 2 ja 3. Esiintyjät hatut päässä esityksen jälkeen.

ABSTRAKTI

”Yleistä

Opetusteknologia kehittyy valtavin harppauksin yhä kiihtyvällä tahdilla. Erityisen kiinnostavaa juuri tällä hetkellä on erilaisten oppimisympäristöjen virtualisoiminen, joko osittain tai kokonaan. Virtualisointiin voidaan käyttää erilaisia teknologisia ratkaisuja ja menetelmiä, kuten erilaisia kuvantamisen ja sosiaalisen median työkaluja, jotka auttavat opiskelijoita oman oppimisensa edistämisessä ja reflektoinnissa. Tällainen oppimista fasilitoiva teknologinen ympäristö voi pedagogisesti hyvin suunniteltuna tuottaa merkityksellistä oppimista ja aitoa ymmärrystä oppimisen kohteena olevista ilmiöistä. Erilaiset teknologiset ratkaisut lisäävät ja tarjoavat syventäviä näkökulmia sekä vahvempaa kokemuksellisuutta. Myös etä- ja virtuaalioppimisen oppimismotivaatio voi parantua. Tähän foorumiesitykseen olemme valinneet 360-kamerateknologiaan perustuvan opetusteknologisen kokeilun korkeakoulukontekstissa. Tämä teknologia antaa mahdollisuuden toteuttaa konstruktivistislähtöistä pedagogiikkaa, jossa merkitysten luominen, episteemisiä kognitiivisia ristiriitoja ratkaistaessa, nousee keskeiseen asemaan (ks. Esim. Kolb, D., 1974, Piaget, J., 1970). Toisaalta edellytykset tutkivan oppimisen (ks esim. Hakkarainen, K., Lonka, K. ja Lipponen, L., 2004) mukaiseen toteutukseen paranevat.

Opetusteknologiakokeilu

Kohderyhmänä toimivat Karelia ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat. Kokeilu toteutetaan keväällä 2018 ja sen avulla selvitetään 360-kamerateknologian käyttökelpoisuutta asynkronisessa ja synkronisessa oppimis- ja opetusvuorovaikutuksessa (ks. esim. Dillenbourg, P. (1999). Opiskelijamäärä on noin 80. Kokeilussa tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus liittyä mobiililaitteella (esim. puhelin tai tabletti) opetukseen, joka on toteutettu virtuaalisen 360-kamerateknologian avulla. Keskeiset kiinnostuksen kohteet liittyvät tämän teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin, sekä pedagogisten mallien, että didaktisten käytäntöjen näkökulmista. Samalla pyrimme kuvaamaan teknologian käyttöönottoon liittyviä haasteita.

Teknologiakokeilun menetelmämallina käytämme sovelletusti ADDIE Instructional System Design –mallia (ks. Branson, R. K, et al. 1975). Oppimistulosten tarkastelun painopiste on opiskelijoiden mahdollisuudessa käydä aidompia merkityskeskusteluja (Vygotsky, 1978) opittavan aiheen sisältöön liittyen.

Kokeilun tavoitteena on luoda oppimis- ja opetusjärjestelyjen osalta helppokäyttöinen tapa hyödyntää 360-kamerateknologiaa etä- ja virtuaaliopetuksessa. Oppimisteoreettisesti perusteltu oppijan aktiivisia toimia edellyttävä etäliittyminen oppimistilanteisiin, tarjoaa staattista kamerakuvaa paremman mahdollisuuden toteuttaa oppimistilanteita erilaisten pedagogisten mallien mukaisesti.

Tässä esityksessä käymme läpi kokeilun aikana, ITK-2018 mennessä, saadut tulokset, sekä esittelemme opetusteknologiakokeilun aikana tuotettua materiaalia, ja pohdimme tämän teknologian tarjoamia mahdollisuuksia laaja-alaisesti konstruktivistisen oppimisteoreettisen näkökulman kautta.”

Kirjoittajat lehtori Mikko Hyttinen ja päätoiminen tuntiopettaja Olli Hatakka

Digiajan löytöretkeilijä (ITK’18) – Osa 2

10 vinkkiä oppimisympäristön kehittämiseen ja onnistuneeseen käyttöönottoon

Digitaalisten menetelmien avulla voidaan tarjota ajasta ja paikasta riippumattomia, joustavia ja personoituja opintopolkuja, mahdollisuuksia ja sisältöjä, henkilökohtaisten tarpeiden ja etenemissuunnitelmien mukaan, samalla tukien yhteisöllisyyttä, reaaliaikaista vuorovaikutusta ja interaktiivisuutta opiskeluyhteisöjen sisällä.

  1. Perusta tieteelliseen taustaan. Onko samaa tehty aikasemmin. Tutki, mitä on jo tehty.
  2. Selkeä rakenne ja tiedota.
  3. Varmista joustava ja helppo käyttö + tuki tarpeen mukaan.
  4. Testaa käytännössä.
  5. Tarjoa personoituu/kohdennettua sisältöä.
  6. Tarjoa tilannesidonnaista sisältöä.
  7. Tue interaktiivisuutta.
  8. Anna systemaattisesti palautetta + tee palautteenantosuunnitelma.
  9. Varmista tyytyväisyys.
  10. Varmista oppimistulokset (ennen ja jälkeen).
Tue opiskelijoiden käyttöönottoa.
Tee käyttöönottosuunnitelma! 
Yhtä välinettä yhdellä toteutuksella!

Tutkimusmatka yrittäjyyteen monimediaisin ja verkkovälitteisin keinoin yhteissuunnittelun kautta

Esityksen keskeisenä ytimenä on monimediaisuuden hyödyntäminen yhteisöllisen verkkotyöskentelyn tukena. Esitys piti sisällään ratkaisut, jotka organisaatio oli tehnyt opintojaksolle. Itearaatio 1 – yhteissuunnittelu – iteraatio 2 -kierroksien osalta. 

Enenevässä määrin opetuksen siirtyminen virtuaaliseksi vaatii uudenlaisia menetelmällisiä ratkaisuja yhteisöllisten ja monimediaisten ratkaisujen osalta, jotta oppimisessa on mukana aktiivinen osallistuminen ja oman materiaalin tuottaminen.

”Se fiilis että tässä nyt opitaan yhdessä” – opiskelijakokemuksia cMOOCista

Esityksessä kuvattiin tutkimustuloksia sekä avoimen verkkokurssien valmennuspedagoginen malli, jonka avulla Humak on saavuttanut hyviä oppimistuloksia lyhyissä cMOOCeissa.

Humak järjesti kolme erilaista kurssia verkossa, joissa työskenneltiin itsenäisesti oman aikataulun mukaisesti, mutta silti yhteisöllisesti. Tehtävien avulla pyrittiin kurssilaisten väliseen vuorovaikutukseen, vertaisarviointiin sekä yhteisölliseen oppimiseen.

Verkkoympäristössä hyödynnettiin valmennuspedagogiikkaa, jossa valmentajan (opettajan) rooli on erittäin tärkeä. Valmentaja pystyi aktivoimaan opiskelijoita tarvittaessa. Kurssien jälkeen todettiin, että oppimista olivat edistäneet aktiivinen osallistuminen, vuorovaikutustaidot sekä sitoutuminen yhteisölliseen oppimisprosessiin.

Esityksen materiaali on ladattavissa esityssivun alareunasta.

Opettaja opiskelijana – löytöretki opettamisen ytimeen

Esityksessä kerrottiin sanoin, kuvin ja esimerkein miten Maanpuolustuskorkeakoululla edistetään opettajan ammatillisesta kehittymistä. 

  • Tunnista ja tunnusta oppimiskäsityksesi – löydä itsesi opettajana.
  • Opettaja digiloikan airueena.

Tuberoom innostaa opettajat uusiin lightbord-videokokeiluihin

Tuberoom on helppokäyttöinen videopaja opettajille. Siellä opettajat voivat harjoitella esiintymistä, esittämistä sekä editointia ja samalla tuottaa omannäköisiään opetusvideoita mm. lightboardia käyttäen. Lightboard-tekniikalla on mahdollista kuvata liitutaulutyöskentelyä.

Tuberoom-tekniikka: akustiikan parantamiseksi verhoiltu kauttaaltaan mustalla kankaalla ja matolla. Valaistusta säädetään led-paneeleilla. Lightboard on pyörille alumiinikehikkoon sijoitettu suurikokoinen turvalasi, jota reunustaa lednauha. Opettaja piirtää lasille kalkkipohjaisilla, vesiliukoisilla tusseilla. Piirtäminen kuvataan lasin läpi sopivasti valaistuna, jolloin syntyy illuusio pimeästä tilasta ja katsojan huomio kiinnittyy tekstiin sekä opettajaan. Peilikuvana näkyvä teksti ja piirrokset käännetään tallennustilanteessa ohjelman avulla oikein päin.

Lightboard Technology esittelyvideo

ITK 2018 päätös -video

Lue myös osa 1

Lisätietoja Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa:

ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 20.–22.3.2019.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

Digiajan löytöretkeilijä (ITK’18) – Osa 1

ITK = Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa

ITK-konferenssi on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma. Tänä vuonna konferenssissa kokee inspiroivia puheenvuoroja ja käytännönläheisiä esityksiä teemalla ”digiajan löytöretkeilijä”. Päivät mahdollistavat myös kokeilla itse erilaisia opetusteknologisia ratkaisuja. Näytteelleasettajia on lukuisia. Konferenssin järjestelyistä vastaa Hämeen kesäyliopisto ja tapahtuma järjestetään Cumulus Resort Aulanko, Hämeenlinnassa 11.–13.4.2018. ITK-konferenssilla on jo pitkät perinteet. Lue 25-vuoden tarina täältä.

Kareliasta päiville matkasivat lehtorit Mikko Hyttinen ja Olli Hatakka sekä erikoissuunnittelija Minna Rokkila ja monimuotopedaogi Maarit Ignatius. Ohjelmatarjonnan lisäksi verkostoituminen, tapasimme vanhoja ja uusia yhteistyökumppaneita, kuten Blackboard (Moodlerooms) ja Discentum (Kyvyt.fi) sekä jokusen uusia.

Tämä blogimerkintä on Maaritin ja Minnan matkaraportti, poimintamme konferenssin konferenssin hjelmasta reaaliaikaisesti välillä 12.–13.4. Koet seuraamalla nämä ITK-päivät samanaikaisesti kanssamme.

Mikon ja Ollin opetusteknologiakokeilusta Oppimisympäristöjen virtualisointi digitaalisen 360-kamerteknologian avulla kuulet tarkemmin viimeistään Digisessä iltapäivässämme (Karelian digimessut) 9.10.2018.

Konferenssin tervetulosanat lausui Elias-robo. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen saapui saliin videoyhteyden kautta. Hän kehoitti meitä jokaista käymään kysymyksen ”Miten rakennamme koulun jossa kaikkien on hyvä olla ja oppia? ääreen. Jos ei ole oppimisen hyvinvointia, ei ole mahdollista omaksua uusia asioita. Heinosen mukaan Digitaalisuuden tarkoitus on helpottaa työskentelyä ja mahdollistaa yhteisöllisyys. 

Kokeilukeskuksen päällikkö Anneli Rautiainen Opetushallitukselta jatkoi Hienosen teemassa. Tutkimukset osoittavat, että oppimista tapahtuu pojilla enemmän koulun ulkopuolella kuin koulussa. Tytöillä päinvastoin. On siis hyväksyttävä, että oppimista tapahtuu kaikkialla. Kysymyksiä tulisi enemmän esittää oppilaitten taholta kuin opettajien. Toimintakulttuurin ja johtamisen tulisi mahdollistaa yhdessä oppiminen (yhteisopettajuus ja tiimioppiminen) hyvinvointia unohtamatta. Meidän on aika muuttua joustaviksi, ketteriksi toimijoiksi. Pois jäykästä, kankeasti toiminnasta. Rautiainen päätti puheenvuoronsa sanoihin ”Oppimista tapahtuu kaikkialla – toivottavasti myös hyvinvointia”.

Erityspedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara Helsingin yliopistosta puheenvuoron otsikko oli ”Kivikausi tai digiaika, löytöretkeilijä tarvitsee lauman”. Dosentti korosti yhdessätekemistä niin hyvässä kuin pahassa. Hyvin toimiva työyhteisö tarvitsee lauman. Yksilö tulee nähdä hyvien tekojen kautta, ei virheiden. Ketään ei saa ”cropata” yhteisöstä, tiimistä, ryhmästä.

Yrittäjä Harri Ketamo, Headaista totesi lennokkaasti, että ”Tekoäly ei korvaa opettajaa. Se mahdollistaa aidosti yksilöllisen opetuksen”. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön, ihmiset panikoituvat. Tämä kaava toistuu ja toistuu. Järjestelmät ovat hyviä renkejä. Tekoäly on ollut jokaisen meidän työkalu jo 80-luvulta. Tekoäly tulisi olla tehokkaammin, useimmissa sisällöissä osana. Tekoäly myös mahdollistaa luonnollisesti virheet, haitat. Siinä missä tekoäly manipuloi meitä niin sitä tekee myös ihminen ihmiselle. Kriittinen ajattelu ja riittävä yleissivistys on tärkeää.

ITK 2018 avajaiset -video.

Foorumiesityspoimintamme

Tässä foorumiesityksessä saatiin vastauksia siihen, miten monin eri tavoin ammattikorkeakouluissa opetushenkilöstön digipedagigista osaamista kehitetään ja miten juuri sitä tarvittavaa osaamista mitataan sekä kuvataan.

  1. Miten korkeakoulussa kehitetään henkilöstön digipedagogista osaamista?
  2. Onko korkeakoulussa olemassa tai suunnitteilla henkilöstön osaamisen kehittämistä tukevaa mentorointia, tutorointia tai vastaavaa toimintaa?
  3. Onko tarvittavaa digiosaamista kuvattu? Jos on niin miten, esim. osaamismerkit.
  4. Miten henkilöstön digipedagogista/digitaalista osaamista on mitattu tai aiotaan mitata?

Esityksessä kerrottiin myös osaamismerkkien kehittämistyöstä sekä kevään 2018 valmennusohjelman piloteista. 

eAMK-laatukriteerit verkko-opintojakson kehittämisessä

eAMK-hankkeessa rakennetaan ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa. Yhteiset laatukriteerit takaavat tarjottavien opintojaksojen laadun. Yhteiseen verkkotarjontaan valitaan alansa parhaat ammattikorkeakouluopintojaksot. Valittavien opintojaksojen tulee täyttää laatukriteereiden vaatimukset. Kriteeristö muodostuu seuraavista teemoista:

Teema 1: Kohderyhmä ja käyttäjät – Teema 2: Osaamistavoitteet, oppimisprosessi ja pedagogiset ratkaisut – Teema 3: Tehtävät – Teema 4: Sisältö ja aineistot – Teema 5: Vuorovaikutus – Teema 6: Ohjaus ja palaute – Teema 7: Arviointi – Teema 8: Kehittäminen – Teema 9: Käytettävyys ja ulkoasu – Teema 10: Tukipalvelut.

Arviointikriteerit ovat kehittämisen ja itsearvioinnin työkalu. Tässä vaiheessa ei vielä ole päätöstä siitä, miten verkkototeutusten arviointi suoritetaan. Toteutuuko se esim. eAMK-verkoston korkeakouluista kootun asiantuntijaryhmän jäsenet arvioimana vai jollain muulla tavalla. AMK-laatukriteerit.

Esitysmateriaali

Vaikuttavuutta webinaareilla

Toimintamallina webinaarin ja sen oheistuotteiden rakentaminen soveltuu myös opetuksessa käytettäväksi. Webinaarien järjestämisessä korostui suunnittelun ja aikataulutuksen tärkeys sekä kohderyhmän tavoittaminen.

Verkko-opetuksen laatutalkoot

Laatutekijät koostuvat verkkoympäristön rakentamisesta ja käytettävyydestä, kurssisisällöistä ja pedagogiikkasta sekä opetuksesta ja viestinnästä.

Kulkuri-verkkokoulu on tarkoitettu peruskouluikäisille, ulkomailla asuville oppilaille. Kulkurissa verkko-opetuksen laatutalkoot on kehitetty yhteistyössä opettajien, oppilaiden, heidän vanhempien ja  asiantuntijoiden kanssa. Laatutyön perustana oli Kulkurin oppimiskäsitys – oppilaat ovat erilaisia, oppilas on aktiivinen, sisäinen motivaatio on tie parempaan oppimiseen, oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, positiivinen ilmapiiri ja palaute tukee oppimista ja motivoi, ilmiötä tutkimalla opitaan enemmän.

Mikään ei motivoi niin, kuin positiivinen palaute!

Verkko-opintoja tehdessä opettajalla on apuna laatukäsikirja, josta löytyy työskentelyä auttavia konkreettisia tarkistuslistoja. Kulkurin laatukäsikirja on vapaasti hyödynnettävissä.

Esityksen materiaali

AMK-opinnon tuottaminen verkkoon – näkökulmia ja käytännön vinkkejä

Esitys piti sisällään kolme näkökulmaa: verkko-opetuksen tuotannon johtaminen, pedagogisen osaamisen ja käytänteiden kehittäminen sekä laadun varmistus. Taustalla Lauran digivisio.

Tiimien työskentelylle on kaksi erilaista prosessia seuraavasti:

  • Kokonaan verkossa suoritettavaan tutkintoon sisältyvät opinnot rakennetaan niitä edeltävällä lukukaudella kaksipäiväisissä tuotantopajoissa, joihin osallistuvat kaikki toteutuksessa mukana olevat opettajat.
  • Täydentävien opintojen opintojaksojen valmistelu tapahtuu opetiimeissä, jotka tapaavat toisensa 2–3 kertaa suunnittelun aikana.

Verkkokurssin toteuttaminen – ensikertalaisen kokemuksia

Esityksestä kävi ilmi, miten verkkokurssin toteuttaminen onnistui. Sekä, mitä hyötyä osallistujat saivat kurssista sekä myös se mitä eivät saaneet. Esille tuli myös se, miten heidän digitaipaleensa jatkui kurssien jälkeen. 

Auttaaksemme opettajia toteuttamaan oman verkkokurssin järjestimme koulutusta:

  1. Digipedagoginen suunnittelu
  2. Ohjaus ja arviointi digitaalisessa oppimisympäristössä sekä etäohjausmenetelmät
  3. Pilvipalveluiden monipuolinen hyödyntäminen digitaalisessa oppimisessa
  4. Opiskelijan/tutkinnon suorittajan HOKS:n, oppimisen ja osaamisen visualisointi.

Pelillistäminen ja visualisointi Moodle-ympäristössä

Toteutetut kurssisisällöt käsittelevät laaja-alaisesti hyötypelejä, pelillistämistä sekä pelien liiketoimintaa ja ansaintalogiikkaa. Pilottikursseilta löytyy digitaalista löytöretkeilyä: opiskelijaa kannustettiin etsimään verkkomateriaalin syövereistä kymmenen kultakolikkoa. Pedagogisesta  näkökulmasta kolikoiden keräämisellä pyrittiin rohkaisemaan opiskelijaa kahlaamaan läpi videoiden keskeltä myös tekstimateriaali ja tieteelliset artikkelelit.

Segabu-hankkeessa kehitettiin opintojaksoon pelillistämistä ja visualisointia Moodleympäristössä. Verkkokursseilla hyödynnettiin elementtejä, joita tavataan peleissä:

  1. Visualisoinnilla havainnollistettiin opiskeluprosessia, edistymistä sekä aktiviteetteihin osallistumista.
  2. Moodlessa pelillistäminen perustui myös aktiviteetteihin ja lohkoihin (osa vakiona, osa lisäosia).

Pilottikurssit löytyvät DIGMA.FI-oppimisympäristön osiosta Serious Games tai suoralla osoitteella http://segabu.fi. Hankesivusto löytyy osoitteesta https://segabu.wordpress.com/.

Pelillistämisestä Moodlessa lisää myös.

Esityksen materiaali

Laatukortit ketterien verkkokurssien tuottamisen tukena

Esityksessä kuvattiin, miten Uutta avointa energiaa (UAE) -hankkeessa (ESR) on opettajien tueksi Agile AMK -mallilla toteutettavaan ketterään sisällöntuotantoon kehitetty verkkokurssien laatukortit ja miten opettajat hyödyntävät niitä.

Laatukortit ovat: pedagogiikka, käytettävyys, sisältö ja tuotanto.  Laatukortteja käytetään verkkokurssien tuotannon eri vaiheissa. Kukin laatukortti sisältää 4–6 laatukriteeriä, joihin kaikkiin liittyy arviointikysymyksiä ja kehittämisohjeita. Laatukorteista on hankkeessa opettajilta saadun palautteen pohjalta koottu myös laatujuliste, jossa keskeiset kohdat on tiivistetty ns. huoneentauluksi. Kurssien pedagoginen laadunvarmistus käynnistetään jo suunnitteluvaiheessa, ja sitä toteutetaan koko tuotantoprosessin ajan.

Lisää tietoa laatukorteista löydät UAE-hankkeen blogista.

Ammattikorkeakouluhenkilöstön kehittämispäivät digitaalisesti, 2 päivää Moodleroomsissa ja Collaboratella

Digikehittämispäivillä jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla oli mahdollisuus toimia itse osallistujana pedagogisesti suunnitellulla verkkokurssilla, joka toteutettiin Moodleroomsin verkkokokous- ja webinaaritila Collaboratessa. Ohjelma piti sisällään etukäteen tuotettuja videoita, webinaareja ja pienryhmätyöskentelyä eri aiheista. Toteutus suunniteltiin ja toteutettiin hyödyntämällä kääteistä pedagogiikkaa ja amk:n yhteisöllistä verkkopedagogiikkaa.

Parasta antia henkilökunnan mielestä mm.:

  • ”Ei tarvinnut matkustaa”
  • Asiaan pystyi keskittymään paremmin, fyysistä tapaamista tehokkaampi ja intensiivisempi työskentely kuin kokouskeskuksessa/hotellissa”
  • ”Uuden järjestelmän ja toimintaympäristön (Moodlerooms ja Collaborate Ultra) oppiminen ja opettelu”
  • ”Kokemus yhteisöllisyydestä digitaalisesti, yllättävän toimiva ryhmätyöskentely digitaalisesti, CU mahdollistaa vuorovaikutuksen”
  • ”Hyvä tekninen toteutus”
  • ”Aikataulu piti paremmin kuin perinteisillä kehittämispäivillä”
  • ”Se paransi asennettani huomattavasti koko digikampusajatusta kohtaan!”
  • ”Kokonaisuus ja digiympäristön hyvä toimivuus yllättivät. Alustukset oli hyvin valmisteltuja ja vastuuhenkilöt osasivat käyttää CU:ta. Nautin”

Esityksen materiaali

Moodle ryhmälähtöisen oppimisen (Team Based Learning) alustana

Ryhmälähtöinen oppiminen (Team-based learning,TBL) on opiskelijalähtöisyyteen ja yhteisöllisyyteen perustuva opetusmenetelmä. Ryhmälähtöisessä oppimisessa opiskelijat jaetaan heterogeenisiin 5–7 hengen ryhmiin, jotka pysyvät samoina koko opintojakson ajan. Menetelmässä käytetään käänteisen oppimisen periaatteita. Käsiteltävät aiheet on jaettu jaksoihin. Opettaja määrittelee kunkin jakson osaamistavoitteet. Jokaisen jakson aluksi opiskelijat tutustuvat itsenäisesti annettuun materiaaliin, joka voi olla alue oppikirjasta, artikkeleita, videoita tai muuta digitaalista materiaalia. Varsinaisella tapaamiskerralla jakson lopuksi pidetään ensin kaksi testiä.

Moodlen teemaksi on määritelty viikottainen rakenne ja Jokaisella viikolla on omat tavoitteet.
Moodlesta opiskelija saa sekä video, että tekstimuodossa viikon oppimateriaalin. Nämä opiskelijan on käytävä läpi. Perjantaisin ensin yksilöllinen osaamistesti moodlessa (testaa, onko ennakkomateriaali opiskeltu). Tämän jälkeen uudelleen ryhmätenttinä sama tentti, jolloin voidaan jakaa osaamista ja keskustella ryhmässä. Yksilötentin vastauksia opiskelija ei nähnyt tentin jälkeen, vain saamansa tuloksen. Ryhmätentin vastaukset näkyivät, jolloin ryhmä voi korjata virheellisen vastauksen, tämä tosin vähensi kokonaispisteitä.

  • Vetoomukset
  • Miniluento aiheesta

Soveltavat ongelmat, joihin ryhmät etsivät vastauksia annettujen taustamateriaalien pohjalta. Ongelmien vastaukset ladataan yhtä aikaa padletcseinälle ja satunnaisesti yksi ryhmästä esittelee ryhmän tulokset (saadaan vapaamatkustajat eliminoitua). Vertaispalaute Moodlen kautta.

Lue myös osa 2

Lisätietoja Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa:

ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 20.–22.3.2019.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

TLC2017 Konferenssi

Osana Moodleroomsin käyttöönottoa Karelia amk:ssa, meiltä lähti kaksi henkilöstön edustajaa Blackboardin Teaching & Learning Konferenssiin Italian Milanoon maaliskuun puolenvälin jälkeen.

Toinen edusti Moodleroomsin Admin-puolta ja itse osallistuin konferenssiin pedagoginen näkökulma mielessä. Tavoitteena oli selvittää, missä Euroopan tasolla nykyisin mennään ja mitä meidän on syytä vielä kehittää omissa verkko- ja monimuotopedagogiikan osaamisessamme.

Kokonaisuutena konferenssi oli antoisa. Neljän päivän aikana eurooppalaisten korkeakoulujen ja yliopistojen edustajat esittelivät kokemuksiaan verkko-opetuksesta ja monimuotoisuudesta. Konferenssin järjestävänä tahona ollut Blackboard esitteli tulevaisuuden näkymiä oppimisympäristöistä.

Päällimmäisenä asiana konferenssista jäi käteen se, että meillä Suomessa ja Karelia-ammattikorkeakoulussa ollaan hyvällä tiellä verkko-oppimisen / -opetuksen sekä monimuoto-opetuksen / -oppimisen saralla. Euroopan eri korkeakouluista ja yliopistoista tulleet esimerkit olivat hyvin pitkälle samanlaisia, mitä meillä Karelia-amk:ssakin on toteutettu.

Syksylle 2017 Kareliaan on suunniteltu koulutuksia ja kehittämiskohteita mm. Moodleroomsin tehokkaampaan käyttöön, erilaiseen pedagogiseen lähestymistapaan (Flipped Classroom). Kun opettajat pääsevät kehittämään osaamistaan monipuolisesti, niin olemme entistä vahvempia osaajia eurooppalaisessa mittapuussa.

Meille jo arkipäiväiseksi muuttuneita asioita tulisi esitellä kansainvälisillä foorumeilla entistä voimakkaammin. Meillä on hyviä kokemuksia ja käytänteitä myös muille jaettavaksi! Eli nyt henkseleitä paukutellen isommille foorumeille!

Konferenssissa uudet asiat ja ideat tulivat lähinnä verkko-oppimisympäristöjen kehittäjiltä. Heillä on uusia näkökulmia sekä ympäristöjä, joita voidaan jatkossa hyödyntää entistä voimakkaammin. Mobiilius tulee vahvistumaan entistä voimakkaammin eli oppimisympäristöjen tulee olla soveltuvia sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Karelia-amk:ssa oleva Moodlerooms on selkeä edistysaskel kohti mobiiliutta. Se on laadukas oppimisympäristö, jota monipuolisesti hyödyntämällä olemme kehityksen kärjessä mukana!

Konferenssin aikana pääsimme verkostoitumaan Pohjoismaisten edustajien sekä kauempaa Euroopasta tulleiden edustajien kanssa. Esimerkiksi Moodlerooms oli monelle vielä melko tuntematon oppimisalusta, mutta ympäristönä se herätti ihastusta. Erityisesti selkeys, valoisuus ja responsiivisuus.

Kirjoittaja Minna Rokkila

ITK2017-konferenssin satoa

ITK 2017 -konferenssi = Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma, jonka pääjärjestäjä on Hämeen kesäyliopisto. ITK kokoaa vuosittain yhteen lähes 2000 opettajaa, rehtoria, opetusteknologian asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää, opiskelijaa ja muita asiasta kiinnostuneita.


Konferenssi järjestetään Hämeenlinnassa, Kylpylähotelli Cumulus Resort Aulangolla. Niin tänäkin vuonna.

Tutkijatapaamiseen Kareliasta osallistui Joni Ranta.

Workshopeja oli perinteiseen tapaan tarjolla puolipäivästä koko päivään. Osa workshopeista oli maksullisia, mutta valtaosa ilmaisia. Teemoja oli mm. Mooc, Open Badge, Chromebook, digitalis-taktiillinen pedagogiikka, sisällöntuotanto, pedagogiset lähestymistavat, arviointi, oppimisen analytiikka, data, Office 365, Optima, oppimispeli ja ohjelmointi.

Foormumiesityksistä ja teemaseminaareista kukin karelialainen valitsi oman mielenkiintonsa mukaan ne mihin osallistui. Tarjolla oli paljon erilaista sisältöä. Kokonaisuuvaikutelma oli, että eniten oli tarjolla ala- ja yläkouluun sekä lukioon suunnattuja esityksiä. Toki kaiken voi soveltaa korkeakoulutasolle. Meillä oli käytössä ITK-yammer-kanava sekä Facebook-ryhmä, joita kautta kuka tahansa karelialainen pystyi seuraamaan osallistujien sessioita reaaliajassa. Tässä joitakin poimintoja esityksistä, joita osallistujamme (Joni Ranta, Minna Rokkila, Kirsi Lindlöf, Seppo Kainulainen, Kaija Sankila, Juha Valonen, Minna Nirkko ja Maarit Ignatius) postailivat Yammeriin:

Oppimisympäristöt laajenevat psykofyysissosiaalisina kokonaisuuksina. Aito osaamisperustaisuus yhdistyy korkeakoulujen avulla uudenlaiseen oppimisen ja innovoinnin monialaiseen ekosysteemiin. Näin ainakin, jos uskomme Tampere3:n visioon.. Lisää tietoa asiasta, hae: Smart University Design Lab (SUDL).

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava: Koulutus ja sivistys avaimia vallankäyttöön. Vanhan maailman menetelmät masentaa digikyvykkäimmät. Siinäpä haastetta.

Alakoululaiset käyttää O365-ympäristöjä, tietohallinnon kanssa yhteistyössä on Kainuussa, tvt:tä hyödynnetään jokapäiväisessä opiskelussa, rehtorin tuki on a&o, sovelluskeskeisyydestä pois, tietohallinto kouluttaa pilvipalveluihin, osaamisen jakaminen, opettajille resursoitu aikaa koulutuksiin + käytäntöön viemiseen, työjärjestykseen koulutukset.

HAMK esittelee monipuolista DigCompOrg-työkalua oppilaitoksen digikyvykkyyden kehittämiseen ja arviointiin. Arvioinnissa yli 70 osa-aluetta -> syvällinen arviointi. Tämä ei ole ainoa arvioinnin työkalu, vaan toimii muiden työkalujen rinnalla kokonaisarkkitehtuuria kehitettäessä.

Kovalla työllä syntyy oppimista, kertoi Pekka Peura. Pekan esitys yksilöllisestä oppimisesta löytyy kuvan osoitteesta.Pekalla oli hyviä oppimisen arviointiin liittyviä työvälineitä, joissa hän oli soveltanut Googlen taulukkotyövälinettä. Kannattaa tutustua. Esitys täällä: bit.ly/peura_itk17

Tekijän oikeuksia – Miksi? Opettaja opetusmateriaalin tekijänä, teosten käyttäjänä ja tekijänoikeustaitojen opettajana. Digitaalitekniikka on tuonut opetukseen uusia keinoja ja välineitä sekä uudenlaisia hyödyntää sisältöjä.
Esitys keskittyy enemmän ehkä perusasteelle ja toiselle asteelle, mutta erityisesti tuo tekijänoikeuksien opettaminen -> tehtävät, raportit, esitykset, opinnäytetyöt. Amk opetuksessa kannatta käydä läpi tuo Kopiraittilankoulun uutishuone ja muistilista! Erityisesti opinnäytetyöntekijän!

Opettajat ovat kokeneet (Kopioston tutkimus) puutteita tekijänoikeusasioissa mm. diditaalisissa aineistoissa. Kopiosto on laatinut eri kouluasteille pedagogiset materiaalit = Kopiraittilan koulu.

http://www.kopiraittila.fi/
http://kopiraittila.fi/video/

Huikeiden sattumusten sarja jatkuu! Täällähän on Natasha Bulatovic Trygg esittelemässä Sananlanka-peliä. Sattumalta ohjaan pelin visuaalista suunnittelua käsittelevää opparia ja tekijän Teemu Seppälän harjoittelua yhdessä Natashan kanssa =D Upea peli, joka opettaa lukemaan ja jota voidaan käyttää eri tavoin lasten puheterapiassa. Natasha on toiminut Turun yliopiston pelilaboratorissa, kuuluu Neogamesiin ja tekee nyt väitöskirjaansa. Sananlanka suunnataan globaaleille markkinoille. https://mitaleblog.wordpress.com/

Sotungin lukiolla on antaa ”Paremmat eväät työnhakuun – ohjauksen sähköiset käytänteet”. Keskeisiä huomioita:

  • esittelyvideo itsestä vaaditaan lähes kaikissa työnhauissa
  • median hallintaa edellytetään automaattisesti
  • uskallusta vaaditaan, miten henkilökohtaisten asioiden esittely videon muodossa saataisiin tutuksi?
  • arvot, taidot kartoitetaan ulkopuolisen näkökulmasta, ei miten minä… jopa filosofinen tulokulma. Esitellään aluksi oman pienen tiimin kesken ja kerätään palautetta.
  • pohdinnat työstetään minuutin hissipuheeksi ja edelleen sähköiseksi CV:ksi (www.europass.fi)
  • valttikorttini työelämässä, miten kerron itsestäni oikeita ja positiivisia asioita?Hyötyisiköhän meidän harjoitteluprosessi näistä ideoista?

Kielten opintojaksoilla nämä osana opintojaksoja, lisäksi vaihtoehtona/lisäksi LinkedIn profiili. Tikon WorkSmart Online messujen tarkoitus on tuoda oma osaaminen näkyväksi. Mitenhän saataisiin harjoitteluprosessi ja muu urasuunnittelu integroitua ettei tehtäisi päällekkäin samaa? Kielten opintojaksoilla on jo sisällytetty. Lisäksi LinkedIn profiili. Miten saataisiin hyödynnettyä harjoitteluprosessissa?

Pelillistäminen lisätyn todellisuuden avulla on aARre-sovelluksen kautta pilotoitu tiedonhaussa Lahden kaupunginkirjastossa. Rasteja haetaan kirjastossa. Piilotettuja rasteja etsitään vihjeiden avulla, rastin kuvaaminen kännykällä näyttää AR-sisällön. Lapset kilpailivat ajasta radalla. Intoa oli. Mitä jäi itse sisällöistä mieleen?

Oulun yliopistossa viime syksynä aloittaneet 1200 opiskelijaa osallistuivat heti opintojen aluksi kolmeksi päiväksi ”Future Factory” -tulevaisuustyöpajoihin. Opiskelijat etsivät ryhmissä ratkaisuja laajoihin haasteisiin Sitra megatrendien pohjalta. Ks. https://www.sitra.fi/blogit/opiskelijat-ratkomaan-maailman-kiperia-ongelmia/

iDiD on info-TV-järjestelmä jonka taustalta löytyy opettajia suunnittelijoina mm. PBL-guru Timo Portimojärvi. Toimii verkon yli keskuspalvelimelta. Hinta oppilaitokselle 20 €/kk/laite. Aika monipuoliselta vaikutti. Peppi-yhteensopivuus on tulossa.

Joskus on hyvä hypätä oman lähiympäristön ulkopuolelle! Peruskoulun pedagogiikkaa, jota voi soveltaa läpi kouluasteiden. ”Haasta itsesi ja oppilaasi – Itseohjautuva toiminnallinen pedagogiikka”.

Fuse-pedagogiikka – oppilas itse vastuussa oppimisprosessista ja opettaja toimii fasilitaattorina. Oppilas asiantuntijana. Ryhmätyötaidot. www.fusestudio.net
Yleiskuva pedagogiikasta.

Tutustu myös ”Luovan tulen” -malliin: www. liekeissa.net -> kuinka kouluyhteisöön saadaan kehittyvä ilmapiiri!

HaMKn kotihoidon koulutusta on pelillistetty Seppo-alustan avulla. Ei kyllä järin ihmeellinen peli ollut… rikkaalla medialla ryyditetty tenttityökalu? Jotenkin olisin noiden alakoululaisten virtuaalitouhujen jälkeen odottanut jotain muuta kuin lautapeliä. Sinänsä varmaan toimiva ympäristö, mutta ei vain säväyttänyt ;-(

HAMK, LAMK ja Laurea käyttää Kaltura-pohjaista videopalvelua eri tavoin. Huomionarvoista esityksessä oli, että opiskelijoista lähes puolet lopetti heille tarkoitetun videon kesken, ja katseluajat jäivät lyhyeksi. Videoiden tulee olla lyhyitä.

Digitaaliset tuotteet – Osana puolustusvoimien opetusta ja koulutusta. Mielenkiintoinen katsaus Puolustusvoimien digitaalisiin oppimisympäristöihin ja tuotteisiin. Siellä mennään todella korkealla tasolla!
Jokainen yli 15v suomalainen voi kirjautua (PV)Moodleen ja suorittaa peruskursseja.

Carpe Diem – Käytännönläheinen ja nopeasti toiminnaksi muuttuva tapa tehdä ja suunnitella monimuoto- tai verkko-oppimiskokonaisuuksia. Missio – Vaikutelma – Osaamistavoitteet – Arviointi http://www.gillysalmon.com/carpe-diem.html

Moodle modernimmaksi – Yhtenäisyydellä tulevaisuuteen. HAMK:n esitys siitä, miten Moodlen opintojaksojen ilme ja tietyt rakenteet on hyvä yhtenäistää. Kareliassa hyvällä mallilla tämä on tulevissa kesän verkko-opinnoissa. Mallia hyvästä rakenteestä sieltä! Ota itsellesi hyvät käytänteet arkipäivään!

Ongelmalähtöistä ja osallistaen – lähellä ja kaukana. Tehdään, kokeillaan, korjataan, kehitetään. Lappilainen oivallus ”pieniä tekoja”. Joustavat opinpolut, opiskelijat sisällöntuottajia, osaamisen näyttäminen digityökaluja hyödynten, palautteenannon ja arvioinnin monikanavaisuus.

Moodle näyttää myös kiinnostavan, ihan tukossa. Siispä sinne minne mahtuu eli suunnitelmat uusiksi.

Laurean tukimalli. Kareliassa on monta samaa palikkaa käytössä. Erityisesti opiskelijoiden verkkokokoustuki, meillä AC-Host rinki, josta on pisteri täällä ITL:lla!

Kokemuksia Savonian opettajien Erasmus-opettajavaihdosta Itävallassa, jossa toteutettiin intensiiviset workshopit osana myynti- ja markkinointikoulutusta. Itävaltalaiset opiskelijat harjoittelivat myymistä suomalaisille opiskelijoille. Tärkeitä huomioita erityisesti kaksi alimmaista: opettajan ei tarvitse olla digipelastusrengas, ja suomalaisilla opettajilla on paljon annettavaa maailmalla! Lue lisää http://itk.fi/2017/ohjelma/foorumi/35

Moodlerooms on kehittyvä ja muuntuva systeemi. Analytiikka xray mahdollistaa opiskelijoiden monipuolisen seurannan ja samalla palautteenanto nopeutuu ja helpottuu. Uusi ominaisuus lähitulevaisuuteen toivon mukaan.

Myös verkkokokous collaborate vaikuttaa toimivalta, pienryhmätyöskentely on ehdoton ominaisuus. Täytyy testata korvaako ac:n.

Kohtaamisia pelimaailmassa. Hämeenkylän koulussa yhdistetty peruskoulun oppilaat ja lähiseudun ikäihmiset. Oppilaat opastavat ikäihmisiä pelimaailmassa ja digilaitteissa. Hieman samanlaista toimintaa myös meillä juuri päättyneessä IkäOte projektissa.

Oppimisanalytiikkaa hyödyntävä opintopolku taaperosta tohtoriksi on ViLLE-tutkimusryhmän visio. Kaikkee ei digitalisoida.

VR ja pelillistäminen päivän kuuma aihe. Jos et ole tukka putkella varaamassa ensimmäistä paikkaa luentosalista, käy niinkuin nyt… jäät lehdellä soittelemaan ja miettimään korvaavaa sessiota!

Vuoden digiope korostaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyöstä. Pitää päästä pois opettajajohtoisuudesta ja visioi helppokäyttöisistä, mobiiliyhteensopivasta ja reaaliaikaisesti ”alustasta”.

Moodleroomsin (Blackboardi) standilla voi käydä haastelemassa mm. näistä asioista:

  • Miten online-opetus voidaan saumattomasti kytkeä oppimisympäristöihin?
  • Miten tiedolla johtamisen ja verkko-opetuksen laatua voidaan parantaa opetusanalytiikan ratkaisuilla?
  • Miten opettajat voivat luoda automaattisesti esteetöntä oppimateriaalia oppimisympäristöihin?
  • Miten responsiiviset käyttöliittymät ja natiivit mobiiliapplikaatiot tarjoavat parhaat välineet käyttäjien eri tarpeisiin?

Avausluentona mielenkiintoinen katsaus oppimisanalytiikasta eurooppalaisella tasolla. Riina Vuorikari. https://www.slideshare.net/vuorikari

Kareliasta oli kaksi posteria esillä:

Moodlerooms/Blackboardin illalliselle ja verkostoitumistilaisuuteen, Piparkakkutaloon, karelialaisista osallistui Minna Rokkila. Illallistapahtuma oli ollut hyvin lämminhenkinen ja naurua täynnä. Muita osallistujia olivat HUMAK:sta, Amiedusta, Diakoniaopistosta ja Turun yliopistosta.

Torstain ITK:n iltaohjemaan kuuluin verkostoitumista ja illallinen. Musiikista vastasi Pete Parkkonen. Karelialaisia illanvietossa oli muutama. Ilta oli kuulemma kaikin puolin onnistunut.

ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 11.–13.4.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius