Avainsana-arkisto: moodle

Oppimisanalytiikan kokeiluja: the data is not enough – tehtävien vaikeusasteen visualisointia

Aiemmassa blogimerkinnässäni Oppimisanalytiikan kokeiluja: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja rakastamaan LRS:ää  käsittelin kokemuksia Learning Lockerin hyödyntämisestä. Mainitsin myös, että Learning Lockeria kokeiltiin Karelia-ammattikorkeakoulun kielten opintojen verkkokurssien datan avulla. Seuraavaksi avaan tarkemmin, miten Learning Lockerin ulkopuolisia työkaluja hyödyntäen saatiin aikaan tehtävien vaikeusasetetta kuvaava kaavio Rautalankaruotsia-verkkokurssille.

Miksi tähän on ryhdytty?

Rautalankaruotsia on itseopiskeltava ruotsin kielen verkkokurssi, joka keskittyy kielioppiin ja sisältää runsaasti automaattisesti arvioitavia tehtäviä. Automaattinen arviointi kielten yhteydessä on monilta osin haastavaa, sillä oikean vastauksen voi periaatteessa antaa monella tavalla. Moodlen automaattiset arviointityökalut sen sijaan toimivat yleensä paremmin, kun kysymykseen on tarjolla yksi ainoa oikea vastaus. Tämän vuoksi automaattisen arvioinnin tekeminen vaatii runsaasti työtä, ja siltikin joku vaihtoehto voi jäädä huomiotta. Lisäksi itseopiskeluun suunnatun verkkokurssin tehtävien on oltava selkeitä, etteivät opiskelijat turhaudu.

Rautalankaruotsin ensimmäisten toteutusten yhteydessä tehtävätarkistuksiin oli luonnollisesti jäänyt pieniä virheitä, jotka aiheuttivat opiskelijoille ylimääräistä päänvaivaa. Mutta varmuuden saamiseksi oli syytä visualisoida, mitkä tehtävistä oikeasti vaativat kehittämistä.

Tässä blogimerkinnässä esittelen, millaisella kyselyllä tieto saadaan ulos Learning Lockerin tietokannasta, sekä käyn läpi visualisoinnissa hyödynnetyn dc.js-kirjaston pääpiirteet teknisen toteutuksen näkökulmasta.

Datan hakeminen Learning Lockerin tietovarastosta

Koska Learning Locker on oppimisen tietovarasto, ja se erottelee erilaiset oppimistapahtumat xAPI-rekisterin avulla, voimme saada selville kurssitoteutuskohtaisesti kunkin opiskelijan tehtäväpalautustapahtumat.  Tieto siirrettiin moodlen lokeista Learning Lockeriin erityisen xAPI-työkalun avulla.  Learning Locker on rakennettu MongoDB-tietokannan päälle, joten voimme tehdä kyselyjä sen tietokantaan MongoDB:n tarjoaman ohjelmointirajapinnan avulla.

Hyvä! Lähdemme liikkeelle siitä millaista tietoa haluamme taulukkomuodossa, eli jotain tämän suuntaista:

Tehtävät Ongelmissa (kpl) OK (kpl)
Tehtävä 1 0 54
Tehtävä 2 30 24

Pienen aivojumpan jälkeen on hahmotettavissa, että alkuvaiheessa kaikki tehtäväpalautustiedot on ryhmiteltävä opiskelijan sekä tehtävän nimen perusteella, sekä laskettava tietueeseen yhteen summa opiskelija-tehtävä-palautustapahtumapareista. Tämän avulla saamme selville, montako kertaa opiskelija on yrittänyt kutakin tehtävää. Tästä pääsemmekin jo rakentamaan kyselyä!

Koska joudumme laskemaan tietoja yhteen sekä ryhmittelemään niitä, käytämme apuna MongoDB:n ns. aggregaatio-operaatioita. Se tapahtuu mongoDB:n yhteydessä seuraavalla tavalla:


db.statements.aggregate( [{

Ensimmäisenä haemme tietovarastosta kaikki palautustapahtumat. Verbimäärityksellä voimme rajata palautuvaan tulosjoukkoon pelkät palautukset. Tapahtumat generoinut työkalu käyttää tässä tehtäväpalautuksen yhteydessä xAPI-rekisterin submit-verbiä (http://activitystrea.ms/schema/1.0/submit). Lisäksi rajoitamme tapahtumat tiettyyn kurssiin sen URL-osoitteen perusteella, joka tallennettu tapahtuman kontekstitietotaulukkoon, ja varmistamme että tapahtuma tulee halutusta tietovarastosta.


{
$match: {
"statement.verb.id":"http://activitystrea.ms/schema/1.0/submit",
"statement.context.contextActivities.grouping.0.id" : "KURSSIN_URL_OSOITE",
"lrs_id" : mongoose.Types.ObjectId("TIETOVARASTON_ID")
}
},

Nyt meillä on haettuna kaikki tehtäväpalautusta kuvaavat oppimistapahtumat! Seuraavaksi ryhmittelemme ne opiskelijan ja tehtävän nimen perustella, sekä laskemme yhteen montako kertaa kukin opiskelija-tehtäväpari esiintyi, ja tallennamme tiedon “hits”-muuttujaan.


{
$group: {
_id: {
task: "$statement.object.definition.name.en-GB",
student: "$statement.actor.name"
},
hits: { $sum:1}}
},

Sen jälkeen tarvitsemme raja-arvon, josta päättelemme ketkä opiskelijoista ovat ylittäneet yrityskerroille hyväksyttävän kynnyksen. Käsittelemme muistissa olevan datajoukon, ja lisäämme kuhunkin problems-kentän arvolla tosi tai epätosi, riippuen siitä oliko ennalta määritetty raja ylitetty vai ei.


{
$project: {
"_id.task" : true,
hits: true,
problems : { $gt: ["$hits", RAJA_ARVO ]}
}
},

Tämän jälkeen voimme ryhmitellä tiedon pelkästään tehtävän nimen perusteella, sekä lisätä tehtävätietueeseen ongelmissa olleiden ja normaalisti edenneiden opiskelijoiden määrät laskemalla ne yhteen problems-kentän perusteella:

{
$group : {
_id: "$_id.task",
"numberOfStudentsInProblems": { "$sum": { "$cond": [ { "$eq": [ "$problems", true] }, 1, 0 ]}},
"numberOfStudentsOk": { "$sum": { "$cond": [ { "$eq": [ "$problems", false] }, 1, 0 ]}}
}
}
]);

Kysely palauttaa nyt halutun datan, joka voidaan siirtää HTML-sivulle jollakin menetelmällä, esimerkiksi express.js-kirjastoa hyödyntävän nodejs-sovelluksen avulla. Asioiden yksinkertaistamiseksi sen tekninen esittely, sekä kyselyä varten välitettävien parametrien hyödyntäminen ohitetaan toistaiseksi.

Datan visualisointi

Datasta muodostetaan siis kaavio ja taulukko. Siinä hyödynnämme apuna crossfilter-filtteröintikirjastoa moniulotteiseen datan käsittelyyn, sekä dc.js-kaavionvisualisointikirjastoa. Tätä varten tarvitsemme tietyt javascript-kirjastot mukaan sivustoon:

<script src="d3.js"></script>
<script src="crossfilter.js"></script>
<script src="dc.js"></script>
<script src="d3-queue.js"></script>
<script src="d3-fetch.v1.js"></script>

Rakennetaan seuraavaksi pohja. Ensiksi luodaan HTML-sivulle <div>-elementit palkkikaaviota sekä taulukkoa varten:

<body>
<div id="dc-bar-attempts"></div>
<div id="dc-table-attempts">
<body>

 

Kun data on saatu haettua, muodostetaan crossfilter-kirjaston avulla riippuvuudet sisältävät datajoukot. Määrittelemme tehtävädimension, sekä erilliset ryhmät ongelmatapauksille ja normaaleille seuraavasti:

var ndx = crossfilter(json);
var taskDim = ndx.dimension(d => d._id );
var problemGroup = taskDim.group().reduceSum(d => d.numberOfStudentsInProblems );
var expectedGroup = taskDim.group().reduceSum(d => d.numberOfStudentsOk );

Tämän jälkeen meillä on riittävät yhteydet datan käsittelyyn monissa eri kaavioissa.

Visualisointia varten luomme luomme datasta ensimmäisenä palkkikaavion. Dimensioksi (eli X-akselille tuleviksi arvoiksi) määritetään tehtävät, ja pinoamme kaavioiden y-akselille ongelmallisten sekä normaaleiden opiskelijoiden määrät. Tämä tuottaa meille kaavion, jossa yksi palkki esittää yhden tehtävän tilanteen graafisesti.


var barChart = dc.barChart('#dc-bar-attempts');
barChart
.width(990)
.height(400)
.mouseZoomable(true)
.legend(dc.legend().x(80).y(20).itemHeight(13).gap(5))
.elasticX(true)
.elasticY(true)
.x(d3.scaleOrdinal())
.xUnits(dc.units.ordinal)
.xAxisLabel("Tehtävät")
.yAxisLabel("Odotetujen yrityskertojen ja niiden ylitysten suhde")
.dimension(taskDim)
.group( problemGroup, "Ongelmissa olleet")
.stack( expectedGroup, "Normaalit" )

Taulukoon rakennamme kolme saraketta: tehtävän nimi, ongelmallisten tapausten lukumäärä. sekä normaalien tapausten lukumäärä, sekä määritämme lajitteluksi laskevan järjestyksen ongelmallisten tapausten lukumäärän perusteella.


var table = dc.dataTable("#dc-table-attempts");
table
.dimension(taskDim)
.columns([
{ label: 'Tehtävä', format: function(d){ return d._id;} },
{ label: 'Ongelmissa (kpl)', format: function(d){ return d.numberOfStudentsInProblems;} },
{ label: 'OK (kpl)', format: function(d){ return d.numberOfStudentsOk;} }
])
.size(1000)
.group(function(d) {return "yes";})
.showGroups(false)
.sortBy(function(d) {return d.numberOfStudentsInProblems;})
.order(d3.descending);

Taulukon kukin rivi kertoo meille numeeriset arvot, millainen tilanne yksittäisen tehtävän osalta oli palautuskertojen suhteen – montako ongelmallista ja montako normaalia tapausta.
Loppujen lopuksi käskytämme dc.js-kirjastoa piirtämään kaaviot:
dc.renderAll();

Lopputulos palkkikaaviosta voi näyttää sopivalla datajoukolla esimerkiksi tältä. Oranssi palkki kuvaa normaalisti suorittaneiden määrää, ja sininen puolestaan raja-arvon ylittäneiden määrää. Ongelmalliset tehtävät on havaittavissa selkeästi.

Taulukko puolestaan esittää saman tiedon numeerisesti.

Miten kokeilu onnistui?

Visualisoinnin perusteella on helppo havaita mitkä tehtävistä ovat hankalia ja mitkä puolestaan helpompia. Myös yksityiskohtaiset tehtävänimet ja numeeriset arvot näkyvissä taulukosta. Kaavio ja taulukko tarjoavat suoraan tiedon, mitä tehtävistä on kehitettävä, joten kehitettyä visualisointia voi pitää varsin onnistuneena. Visualisointi on myös tarpeen mukaan suoraan siirrettävissä muihin opintojaksototeutuksiin, joissa on paljon automaattisesti tarkistettavia tehtäviä. Tämä tekee siitä varsin hyödyllisen työkalun suunnittelun tueksi.

Myöhemmin tänä keväänä esittelen erilaisen aktiivisuuskaavion toteutusta, jolla saadaan seurattua opiskelijan edistymistä vaikkapa tietyn aihealueen parissa.

Kirjoittaja Anssi Gröhn, tietojenkäsittelyn lehtori

(21.3.2019 muokattu kuvia ja tekstiä)

eAMK-pilotti: Lean six sigma

eAMK:n Laadukas verkkototeutusvalmennuksen ensimmäiseen toteutukseen 2018 keväällä osallistui Kareliasta kaksi opettajaa opintojaksoineen. Toinen heistä oli tuntiopettaja Jari Uimonen opintojaksolla Lean six sigma.

eAMK:n valmennuksen tavoitteena on varmistaa CampusOnline-portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Punaisena lankana valmennuksessa ovat eAMK-hankkeen verkkototeutusten laatukriteerit ja näiden käytännön toteutus. Tavoitteena on kehittää jo olemassa olevaa tai tuottaa uusi verkkototeutus tarjottavaksi CampusOnline portaaliin.

Lähde: eAMK

Tämä opintojakso on toteutettu aiemmin. Osallistujia kesätoteutuksissa yleensä yli 100 ja muun ajankohdan toteutuksissa keskimäärin 30. Nyt valmennuksen myötä opintojakso on tarkoitus toteuttaa CampusOnlinessa loppuvuodesta 2018.

Ennen valmennusta lähtötilanne oli kontaktia 4*4 h ja Moodle toimi materiaalipankkina. Toteutuksissa on kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä Moodlen eri aktiviteetteja ja muun muassa työpaja-aktiviteetin käyttökokemukset ovat olleet huonot. Vertaisarvionti ei toteudu, kun opiskelijat etenevät hyvin eritahtisesti opinnoissa, opintojaksolla. Työpaja-aktiviteetinkäytön tilalle vaihdettiin keskustelualue. Se soveltuu pitkäkestoiseen työskentelyyn.

Muita toteutusta tukevia seikkoja:

  • Pedagogisena toteutusmallina on Flipped Learning.
  • Tehtävien palautukset ovat julkisia.
  • Arviointi toteutetaan vertais- ja itsearviointina, itsearvionti tulee korostumaan ja vertaisarvioinnissa apuna on apukysymykset.
  • Toteutus sisältää orientaation ⇒ alkuverryttelyn, jossa kysymyksellä selvitetään lähtötilanne.
  • Luennot ja ohjaustunnit tallennetaan. Tallenteet ja esitysmateriaali (kalvot on opiskelijoiden käytettävissä läpi opintojakson.
  • Tehtävien yhteispalaute anneteaan tallenteena.
  • Yksilöpalaute mahdollistetaan (on varattava aika).

Tekstin lähde: tuntiopettaja Jari Uimosen esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

eAMK-pilotti: Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien fysioterapia, syventävät opinnot

eAMK:n Laadukas verkkototeutusvalmennuksen ensimmäiseen toteutukseen keväällä 2018 osallistui Kareliasta kaksi opettajaa. Toinen heistä oli fysioterapian tuntiopettaja Heikki Kivistö opintojaksollaan ”Tuki- ja liikuntaelinsairauksien syventävät opinnot”.

eAMK:n valmennuksen tavoitteena on varmistaa CampusOnline-portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Punaisena lankana valmennuksessa ovat eAMK-hankkeen verkkototeutusten laatukriteerit ja näiden käytännön toteutus. Tavoitteena on kehittää jo olemassa olevaa tai tuottaa uusi verkkototeutus tarjottavaksi CampusOnline portaaliin.

Lähde: eAMK

Tätä eAMK-valmennusohjelmassa työstettyä opintojaksoa Heikki pilotoi Summer semester 2018 toteutuksena. Opiskelijoita opintoihin osallistui 170 ja heistä sen suoritti 100. eAMK:n CampusOnline-portaalissa opintojakso on syksyllä 2018.

Heikin verkko-opetuksen oivallukset kiteytyvät seuraaviin kohtiin:

  • videoiden käyttö, samalla tuli hyödynnettyä työmatka (videot valmistui autolla ajaen työmatkan aikana), median käyttö oli positiivinen kokemus
  • kahdella vaihtoehtoisella toteutustavalla mahdollistettiin autonomian tuntu (kirjallinen ja videoitu)
  • opintojaksolla käytössä oli suljettu FaceBook ja WhatsAPP-ryhmät
  • taitojen oppimisen todentaminen tapahtui oman case-asiakkan kautta
  • eAMK:n laatukriteerit ovat helppokäyttöiset, kätevät ja hyödylliset, niiden avulla opintojakson laatu konkretisoituu
  • ennakko-osaamisen tarkistus ja varmistus oli hyvä tapa tuoda opiskelijalle näkyväksi se, mitä täytyy osasta, mitä ja millä tavalla tullaan opiskelemaan
  • eTentti mahdollisti automaattitarkistukset ja -palautukset
  • Moodlen oppitunti-oppimisaktiviteetti oli kätevä työkalu ei kokonaisuuksien sisältöä rakennettaessa.

Opintojakson kognitiivinen lähestymistapana oli prosessin etenemisessä käsitteistä käytäntöön ja oman case-asiakkaan avulla oppiminen.

Tekstin lähde: tuntiopettaja Heikki Kivistön esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Palliatiivisen hoidon asiantuntija verkko-opintokokonaisuus

Hoitotyön lehtorit Tuulia Sunikka ja tuntiopettaja Irja Väisänen kehittivät palliatiivisen hoidon opintokokonaisuuden (30 op) verkko-opinnoiksi. Tämän kokonaisuuden tavoitteena on laajentaa ja syventää aiemman koulutuksen ja työkokemuksen aikana hankittua ammatillista osaamista palliatiivisen ja saattohoidon eri osa-alueilla. Opinnot antavat valmiudet toimia moniammatillisissa palliatiivisen ja saattohoidon työryhmissä ja kehittää niiden työtä sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti.

”Hyvin suunniteltu on puoliksi hyvin tehty” – Tuulian ja Irjan oivallukset ovat seuraavat:

  • yhteistä ja yhtenäistä standardia noudattaen
  • yhteinen osio, josta linkitykset kaikkiin opintokokonaisuuksiin
  • erillinen osio aiheesta verkko-opiskelu
  • kaikki kuvaukset täytyy kirjoittaa hyvin tarkoiksi
  • opintojakson sisältö tuotettava monipuoliseksi
  • eteneminen toteutettava johdonmukaisesti askel askeleelta.

Pedagogisena mallina opintokokonaisuudessa on Tiimit ja tiimioppiminen, jota ei ole aiemmissa verkkototeutuksissa tehty.

30 opintopisteen portaalimalli sisältää 6 eri opintokokonaisuutta:

  1. Palliatiivisen ja saattohoidon lähtökohdat ja toimintaympäristöt 3 op
  2. Palliatiivisessa ja saattohoidossa olevan ihmisen ja hänen läheistensä kohtaaminen 5 op
  3. Kokonaisvaltainen palliatiivinen ja saattohoito 10 op
  4. Palliatiivisen ja saattohoidon erityistilanteet 2 op
  5. Palliatiivisen ja saattohoidon kehittäminen 7 op
  6. Hoitajana palliatiivisessa ja saattohoidossa 3 op

Jokainen opintojakso koostuu samanlaisesta rakenteesta:

  • perusasiat haltuun kolmen eri kokonaisuuden avulla
  • näkyväksi omat tavoitteet, toteutus, edeltävät opinnot jne.
  • herätteleviä kysymyksiä: kuuntelee, katselee jne.
  • opintojaksojen rekennekuvat
  • arviointitapa ja -ajanjakso.

Opetuksen kehittäminen verkkototeutuksiksi mahdollistaa syventää osaamista muun muassa Moodlen digitaalisuutta hyödyntäen, mutta samalla haastaa opettajan epämukavuusalueelle monessa kohtaa.

Tekstin lähde: lehtori Tuulia Sunikkaan esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

TLC2017 Konferenssi

Osana Moodleroomsin käyttöönottoa Karelia amk:ssa, meiltä lähti kaksi henkilöstön edustajaa Blackboardin Teaching & Learning Konferenssiin Italian Milanoon maaliskuun puolenvälin jälkeen.

Toinen edusti Moodleroomsin Admin-puolta ja itse osallistuin konferenssiin pedagoginen näkökulma mielessä. Tavoitteena oli selvittää, missä Euroopan tasolla nykyisin mennään ja mitä meidän on syytä vielä kehittää omissa verkko- ja monimuotopedagogiikan osaamisessamme.

Kokonaisuutena konferenssi oli antoisa. Neljän päivän aikana eurooppalaisten korkeakoulujen ja yliopistojen edustajat esittelivät kokemuksiaan verkko-opetuksesta ja monimuotoisuudesta. Konferenssin järjestävänä tahona ollut Blackboard esitteli tulevaisuuden näkymiä oppimisympäristöistä.

Päällimmäisenä asiana konferenssista jäi käteen se, että meillä Suomessa ja Karelia-ammattikorkeakoulussa ollaan hyvällä tiellä verkko-oppimisen / -opetuksen sekä monimuoto-opetuksen / -oppimisen saralla. Euroopan eri korkeakouluista ja yliopistoista tulleet esimerkit olivat hyvin pitkälle samanlaisia, mitä meillä Karelia-amk:ssakin on toteutettu.

Syksylle 2017 Kareliaan on suunniteltu koulutuksia ja kehittämiskohteita mm. Moodleroomsin tehokkaampaan käyttöön, erilaiseen pedagogiseen lähestymistapaan (Flipped Classroom). Kun opettajat pääsevät kehittämään osaamistaan monipuolisesti, niin olemme entistä vahvempia osaajia eurooppalaisessa mittapuussa.

Meille jo arkipäiväiseksi muuttuneita asioita tulisi esitellä kansainvälisillä foorumeilla entistä voimakkaammin. Meillä on hyviä kokemuksia ja käytänteitä myös muille jaettavaksi! Eli nyt henkseleitä paukutellen isommille foorumeille!

Konferenssissa uudet asiat ja ideat tulivat lähinnä verkko-oppimisympäristöjen kehittäjiltä. Heillä on uusia näkökulmia sekä ympäristöjä, joita voidaan jatkossa hyödyntää entistä voimakkaammin. Mobiilius tulee vahvistumaan entistä voimakkaammin eli oppimisympäristöjen tulee olla soveltuvia sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Karelia-amk:ssa oleva Moodlerooms on selkeä edistysaskel kohti mobiiliutta. Se on laadukas oppimisympäristö, jota monipuolisesti hyödyntämällä olemme kehityksen kärjessä mukana!

Konferenssin aikana pääsimme verkostoitumaan Pohjoismaisten edustajien sekä kauempaa Euroopasta tulleiden edustajien kanssa. Esimerkiksi Moodlerooms oli monelle vielä melko tuntematon oppimisalusta, mutta ympäristönä se herätti ihastusta. Erityisesti selkeys, valoisuus ja responsiivisuus.

Kirjoittaja Minna Rokkila

Oppimisympäristöcoctail

Tietojärjestelmien tulee mahdollistaa opintojakson digitaalisen sisällön ja toiminnan monipuolinen hyödyntäminen sekä koostaa opiskelijoiden oppimishistorian järjestelmistä niin, että opettaja/ohjaaja voi tarvittaessa eriyttää sisältöjä opiskelijoiden oppimistarpeiden mukaan.

Karelian oppimisympäristöcocktail (tammikuu 2017) muodostuu seuraavista tuetuista tietojärjestelmistä: Moodle, Moodlerooms, Collaborate, Adobe Connect, ePortfolio (Kyvyt.fi), Office 365 (O365) ja koulutusalojen omista, ammatillisista sovelluksista. Sekä sosiaalisen median erilaiset palvelut, joita henkilöstö käyttää omista tarpeista lähtöisin. Lisäksi muista kokonaisuuteen läheisesti liittyvistä järjestelmistä, joita ovat muun muassa Outlook-sähköposti, WinhaWille, SoleOPS, TimeEdit ja Webropol.

Oppimisympäristöcocktail mahdollistaa muun muassa motivoinnin, vuorovaikutuksen, havainnollisuuden ja autenttisuuden, mutta näyttää siltä, että eri järjestelmiä on kuitenkin haasteellista hyödyntää yhdessä. Kaikkia ei tarvitse hyödyntää vain niitä tietojärjestelmiä ja niiden osia, jotka tukevat sekä mahdollistavat oppimistavoitteet. Erilaisia verkossa opiskelun työtapoja on olemassa ja niiden käytöstä tulee aktiivisen toiminnan kautta rutiinia. Tyypillisimpiä opiskelun tapoja ovat verkkokeskustelu, kirjoittaminen, testaaminen sekä tiedonhaku.

Pedagoginen malli on opintojakson/opetustilanteen vaiheistuksen ja toteutuksen työkalu. Digitaalisia ympäristöjä pedagogisen mallin avulla saadaan esimerkiksi sisältöön, tiedonrakenteluun ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen vaihtelua. Valitaan sellainen malli, joka tukee opintojakson tavoitteiden mukaista oppimista. Pedagogisia malleja ovat muun muassa käänteinen oppiminen, tiimi- ja projektioppiminen, tutkiva ja case-pohjainen oppiminen sekä ilmiöpohjainen oppiminen. Katso Jyväskylän yliopiston kooste pedagogisista malleista.

Digituki: ICT-tukipalvelut, digimentorit, erikoissuunnittelija ja monimuotopedagogiikan suunnittelija. Tukipalvelut käytettävissä lukukausien aikana arkisin virka-aikana (ma – to klo 8–16 ja pe klo 8–15). Kollegat (opiskelijat, opettajat, muu henkilöstö) puolestaan ovat tukena heille sopivana aikana ja tavalla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Moodleroomsin uudet ominaisuudet

Moodleroomsin ydin on tällä hetkellä Moodle 3.1. Keskeiset muutokset Moodle 2:seen ovat:

Kompetenssiarviointi
Moodleroomsiin voidaan lisätä (ylläpidon toimesta) niin halutessa yhteiset sekä koulutusalakohtaiset kompetenssit.

Tehtävän arviointi
Tehtävä-aktiviteetin kautta palautettujen tehtävien arviointi on muuttunut siltä osin, että kaikki eri elementit ovat samalla ruudulla ja opettajan on mahdollista kommentoida (annotointi) suoraan pdf-tiedoston päälle.

Roskakori
Kun poistat aktiviteetin tai aineistoin se siirtyy roskakoriin, joka löytyy kurssin/työtilan Ylläpito-valikosta (Recycle bin/Roskakori). Sieltä voit edelleen joko palauttaa tai poistaa lopullisesti roskakoriin sijoitetun sisällön. Koko roskakorin sisältö on tyhjennettävissä Delete all -valinnalla.

Lataa tehtävänpalautukset
Uudesta Lataa-vaihtoehdosta voit ladata valitut tehtävänpalautukset koneellesi.

Lataa tiedostot zip-pakettina
Kun Kansio-aineistossa on useita tiedostoja, osallistujat voivat ladata ne kaikki yhdellä kertaa pakattuna zip-tiedostona.

Keskustelualue
Keskustelu on mahdollista merkitä (pinned), jonka jälkeen viesti näkyy/siirtyy/kiinnittyy keskustelualueen yläosaan. Näin voit nostaa keskustelun eri vaiheen ylemmäksi ja siten esim. ohjata keskustelua nostoon/tärkeään/hyvään keskusteluun.

Viesteihin voi myös tehdä pysyvän/pysyväisyys linkin ts. permalink, joka helpottaa tärkeisiin keskuselulueviesteihin linkittämisen.

Haku (Global search) -toiminto
Sivustonlaajuinen haku mahdollistaa asiasanoilla sisältöjen etsimisen eri työtiloista. Osallistujat voivat hakea niiden kurssien/työtilojen sisältöjä tai toimintoja tällä toiminnolla. Haku kohdistuu kurssien/työtilojen tietoihin, sisältöön, keskusteluihin, kirjan lukuihin, sanastoon tai wiki-sivuihin. Hakua kehitetään edelleen ja se laajenee versiopäivitysten myötä.

Tagit ts. avainsanat ts. tunnisteet
Tageja on mahdollista lisätä blogien, työtilojen ja profiilien lisäksi nyt myös aktiviteetteihin ja aineistoihin. Tagit nopeuttavat ko. sisällön löytymisen muun muassa haku-toiminnolla.

Työpaja-aktiviteetti
Työpaja-akriviteettiin on nyt madollista määrittää tiedostomuodot, jotka sallitaan. Osallistujat voivat nyt myös poistaa omat palautuksensa itse.

Muokkaus- ja navigointiparannuksiin saat tuntumaa kun työskentelet Moodleroomsissa. Luot uuden kurssin tai muokkaat palautettua opintojaksoa.

Lue lisää Moodle-yhteisön sivulta New for Teachers.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Moodleroomsin käyttäjäksi

Moodlerooms-oppimisympäristön käyttö missä tahansa on käytettävämpää responsiivisen rakenteen ansiosta. Verkkovälitteist en aineistojen käyttäjinä tarkastelemme verkkosivustoja ja perehdymme sisältöihin, käytämme niitä eri tilanteissa ja paikoissa, jollain muulla laitteella kuin tietokoneella. Käyttökokemus on Snap-teeman ansiosta parempi kaikilla laitteilla tietokoneesta älypuhelimeen.

Käyttöönotto aloitetaan puhtaalta pöydältä. Siten säästymme vanhalta sisältö taakalta. Nykyinen Moodlemme on paisunut valtavaksi ja sen siirto kokonaisuutena ei ole – ensi arviosta poiketen – järkevää.

Snap-teeman suosituimmista ominaisuuksista on Omat kurssini -näkymä (kuva alla).

Se tuottaa entistä paremman oppimisympäristön käyttökokemuksen. Se on visuaalinen ja opintojaksojen merkitseminen suosikeiksi mahdollistaa näkymän mukauttamisen itselle sopivaksi. Suosikkien kautta pääsee nopeasti haluttuun opintojaksoon ja sen sisältöihin. Omat kurssini -näkymää käytetään sekä aloitus- että uloskirjautumissivuna. Paluu etusivulle, riippumatta siitä, missä kohtaa kurssia/työtilaa ollaan, onnistuu yksinkertaisesti kurssin/työtilan otsikkoa klikkaamalla.

Snap-teeman esittelyvideo

Kaikilla meillä on ennakkokäsitys tulevasta ja luonnollisesti tämä uusi ja ainut Karelian teema, Snap (elokuusta 2017 alkaen) johtaa siihen, että joudumme poisoppimismatkalle vanhasta. Tässä meitä auttaa se, että käyttöönotto on tuettu. Tarjolla on kaikille yhteisiä niin lyhyitä infoklinikoita kuin työpajoja. Myös koulutusala-/kampuskohtaisia perehdytystilaisuuksia järjestetään tarvittaessa. Niitä organisoivat kampusten digimentorit.

Moodleroomsin myötä tulee myös monia uusia oppimisaktiviteetteja. Niihin perehdytään viimeistään syksyn tullen. Tervetuloa Moodlerooms-perehdytyksiin ja sitä kautta miellyttävämpään oppimisympäristön käyttökokemuksiin.

Opettajan ohjeet Moodleroomsin käyttöön on kasattu. Niitä päivitetään ja ylläpidetään vuosittain opintoasiainpalvelujen puolesta. Ohjeet on linkitetty niin Moodleroomsiin (Snap-teemaan) kuin Karelian intraan tietojärjestelmät sivulle.

Lue lisää Moodleroomsista ja Sanpista.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Moodlesta Moodleroomsiin

Moodlerooms tulee – Olemme valmiit!

Vanha kunnon Moodle tunnetaan jatkossa niin nimellä Moodlerooms kuin Moodle. Tämä tuttu ja silti uudistunut virtuaalinen oppimisympäristö on hankittu Kareliaan ohjelmisto palveluna ts. Software-as-a-Service toteutuksena. Kyseessä on siis SaaS-palvelu, jossa tarjoaja (Moodlerooms) vastaa seuraavista asioista:

sas-moodlerooms

Palvelusta lisää

Samalla uudistuu muun muassa oppimisympäristön osoite (poistuu numero 2), käyttöliittymä muuttuu ulkoasultaan esteettömäksi ja käytettävyys mobiililaitteilla paranee huomattavasti. Kaikenlaista selaamisen myönteistä käyttökokemusta tuetaan käyttöliittymällä, jota kutsutaan Snapiksi. Muutoksen jälkeen käyttäjän keskittymistä sisältöön ohjataan sillä, että työskentely suunnataan yhteen osioon kerrallaan.

Snap-käyttöliittymä avustaa siis opiskelijoita ajankäytön päätösten tekemisessä. Opiskelijalle näytetään seuraavien seitsemän päivän opintojaksojen toimintojen määräaikoja omat kurssit -etusivulla, joiden avulla he tunnistavat, mihin opintojaksoihin on keskityttävä. Opiskelijoille näytetään myös tuoreimmat kommentit tai palautteet esim. tehtävistä tai tenteistä. Tietojen avulla opiskelija saa selville, onko sisältöjä esim. syytä kerrata. Opiskelijalle näytetään myös hänelle lähetetyt viestit tai kommentit. Niiden avulla hän näkee mm. mitä toimia on ennen työn aloittamista tehtävä (esim. aloitettava keskustelu).

Opettajilla näytetään myös kaikkien kurssien määräajat seuraavien seitsemän päivän ajalta. Niiden tietojen avulla hän näkee, mihin kursseihin pitää keskittyä ja mille kursseille hän voi esim. rekisteröidä opiskelijoita. Opettajalle näytetään hänelle lähetetyt sisällöt, joita hän ei ole vielä arvioinut. Tiedot auttavat opettajaa suuntaamaan käytettävissä olevan ajan tarkemmin. Opettajat näkevät samat viestit ja ilmoitukset kuin opiskelijat.

Ohjeita

OPPIMISYMPÄRISTÖN UUSIA INTEGROINTEJA

Collaborate virtuaalinen luokkahuone

  • Mahdollistaa reaaliaikaisen opetus- ja oppimiskokemuksen virtuaalisilla luokkahuoneilla, toimistoilla tai kokoustiloilla tietokoneilla tai mobiililaitteilla. Collaboraten avulla opettajat ja opiskelijat osallistuvat virtuaalisesti yhteistyöhön.
  • Toiminnoiltaan kuin Adobe Connect (AC) ja ulkoasultaan kuin Skybe for Business.
  • Ohjeita.

Office 365 (O365)

  • Parantaa merkittävästi opiskelijoiden ja opettajien/ohjaajien työskentelyä sekä mahdollistaa työskentelyn yli organisaatiorajojen.
  • Yhteys mahdollistaa aineistojen sisällyttämisen oppimisympäristöön.
  • Materiaalin päivittäminen Moodleroomsiin yksinkertaistuu sijoittamalla materiaalit O365. Esim. PowerPoint-aineisto on O365, josta se linkitetään useammalle opintojaksolle ja päivitetään O365:ssa, jolloin se päivittyy kaikille opintojaksoille.

Open Content (xpLor)

  • Mahdollistaa oppimismateriaalin ja sisällön käytön useissa eri oppimisen hallintajärjestelmissä ja niiden siirtämisen pilvipalveluun.
  • Tämä pilvipohjainen, globaali oppimisaihiotietokanta on monipuolinen koulutusmateriaalien ja avoimien oppiresurssien laatimiseen, jakamiseen ja löytämiseen sekä niiden tekijänoikeuksien hallinnan työkalu. Esim. mahdollistaa Khan Ademyn Creative Commons -lisenssoitujen aineistojen käytön.
  • Ohjeita.

Personalized Learning Designer (PLD)

  • PLD mahdollistaa erilaiset oppimispolut. Joku tarvitsee lisämateriaaleja ja -harjoituksia, ja toinen taas haluaa edetä nopeammin. PLD-säännöillä on esim. mahdollista hyödyntää opiskelijoiden aikaisemmin hankittua osaamista.
  • Säännöillä (henkilökohtaistaminen) voidaan myös viestiä apua tarvitsevalle, miten kannattaa edetä. PLD-järjestelmä kertoo myös kuka ”jää jälkeen”, mahdollistuu varhainen puuttuminen. Tarjotaan apua juuri sinne ja siihen kohtaan, jossa opiskelija kokee haasteita.
  • Säännöillä voidaan rakentaa niin muistutusviestintää kuin myös onnitteluviestejä (esim. 80 % opinnoista suoritettu). Opettaja saa muistutukset listattuna, kenelle on mitäkin lähetetty ja milloin.
  • PLD:n avulla on mahdollista säästää aikaa ja vähentää manuaalista työtä.
  • Aiheesta lisää.
  • Sääntöesimerkkejä.

Kirjoitamme jatkossa lisää Moodleroomsista ja sen käyttöönotosta sekä kokemuksista.

moodlerooms-logo

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

Hyvä paha digioppimisympäristö

Pelkästään digitaalinen oppimisympäristö ei tee opetuksesta tai oppimisesta hyvää. Opettajalla on iso merkitys. Hän vastaa opintojaksolla käytettävistä työtavoista, käytännöistä ja menetelmistä. Toimiva, luotettava ja pedagogisesti monipuolinen oppimisympäristö varmistaa pedagogista laatua: käytettävyyttä ja esteettömyyttä sekä opintojaksojen tuotannollista laatua. Pedagogisesti laadukas oppimisympäristö tukee oppimista ja se soveltuu opiskelu-, opetus- ja muuhun opetusorganisaatiossa tarvittavaan työskentelykäyttöön.

Kareliassa on käytössä Moodle-oppimisympäristö ja sen kehittämistoimina (esim. Moodleroomsiin siirtymistä) on selvitetty vähintäänkin ne vaatimukset, joita edistyneeltä oppimisympräistöltä edellytetään minimissään. Tässä joitakin edellytyksiä:

  • ylläpidetty ja tuettu palvelu (esim. pilvipalvelu)
  • automaattinen ja automatisoitu varmuuskopiointi (useita kertoja vuorokaudessa)
  • käytössä tuotanto- sekä testiympäristö
  • ulkoasu on oltava graafisen suunnittelijan muokattavissa Karelian ilmeelle
  • adminkäyttäjille rajoittamaton 24/7/365 helpdesk-palvelu lyhyellä (esim. tunti) vasteajalla
  • päivittyvä ylläpitodokumentaatio käytettävissä
  • käyttäjämäärän ja levytilan skaalautuvuus
  • integroinnit muihin oppimisympäristöihin (esim. Office 365, ePortfolio, opiskelijahallintajärjestelmä)
  • opettajalla mahdollisuus lukea ja kommentoida oppimistehtävät yhdessä selaimen näkymässä
  • opettajalla mahdollisuus tehdä merkintöjä suoraan opiskelijan palauttamaan tehtävään (esim. kommentit, värit, vapaa piirros ja symbolit)
  • opettajalle mahdollisuuden lukea ja arvioida keskustelualueiden keskusteluja samassa selainnäkymässä
  • opettajan on voitava erotella arvioimattomat palautukset arvioiduista
  • opettajan on voitava valitun aktiviteetin sisällä arvioida kaikki palautukset tai opiskelijakohtaisesti
  • opettajalla on oltava mahdollisuus lähettää viestejä opiskelijoille, jotka ovat tai eivät ole suorittaneet tehtäviä (arviointikirja)
  • opettajalla on oltava mahdollisuus muuttaa koko sarakkeen arvosanoja kerralla (arviontikirja)
  • ympäristössä on oltava mahdollisuus muokata tai nopetuttaa oppimispolkuja opiskelijoiden edistymisen mukaan (henkilökohtianen oppimispolku)
  • ympäristön tulee mahdollistaa automaattisen kommunikoinnin (esim. hallinnoijat voivat luoda omia ponnahdusviestejä/sähköposteja)
  • ympäristön tulee pystyä indentifioimaan opiskelijat, joissa havaitaan riskikäyttäytymistä (esim. aktiivisuudessa tai tuloksissa)
  • opettajalla tulee olla mahdollisuus muokata esim. arviointirajoja eri opintojaksojen työtiloissa
  • ympäristön tulee tarjota erilaisia raportteja, esim. opiskelija-aktivisuudesta opintojaksolla (katselut, arvosanat, mitkä odottaa arviointia, tehtävien ja tenttien palautuksista, viimeisimmästä toiminnasta) sekä aktiivisuudesta eri opintojakso-osioissa (korrelaatioraportit) ja opiskelijaseurannan (ei aktiiviset, tarvitsevat apua) sekä raportteja vertailusta (esim. aktiivisuus, arvosana, edistyminen, opettajakohtaisuus)
  • ympäristön tulee tarjota mahdollisuuden myös luoda omia SQL-raportteja
  • oppimisympäristön käyttöliittymän tulee olla visuaalinen, responsiivinen (toiminnallisuus käytettävissä kaikilla laitteilla selaimen kautta)
  • ympäristön on tarjottava työpöytänäkymä, jossa yhdellä klikkauksella näkee käynnissä olevat opintojaksot, ilmoituksista, viesteistä ja deadlineista sekä palautteesta, lisäksi näkymässä tulee näkyä edistyminen opintojaksolla
  • hakutoiminnon on oltava reaaliaikainen ja tulokset on näytettävä ilman siirtymää opintojaksonäkymästä
  • ympäristön on näytettävä kaikkien opintojaksojen ilmoitukset yhdellä näkymällä sekä milloin palaute on saatavilla
  • käytettävyydeltään ympäristön tulee täyttää WAI/W3C kriteerit oppimisympäristölle
  • ympäristössä todentaminen (autentikointi) on oltava täysin tuettu (CAS, Shibboleth etc.)
  • ympäristön tulee mahdollistaa käyttäjien (esim. opettajat, opiskelijat) integroida oma henkilökohtainen materiaalivaranto omaan profiiliinsa (esim. Google Drive, One Drive for Business, Dropbox tmv.)
  • ympäristön tulee tukea avointa materiaalihallintajärjestelmä, jossa käyttäjät (esim. opettajat) voivat etsiä, luoda, ladata ja jakaa opintojaksosisältöä
  • ympäristön tulee tukea useita resurssityyppejä (mm. tiedostot, kansiot, verkkosisällöt, verkkolinkki, keskustelualue, testityökalu, kysymyspankki, tehtävä)
  • ympäristön tulee tarjota integroitu arviointikirja
  • ympäristön tulee tarjota sisällön metadatamerkinnöinnin.

Oppimista tapahtuu aidoissa tilanteissa ja niin digitaalisissa kuin fyysisissä ympäristöissä. Oppimisympäristöä kuvataan mm. näin ”paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista” (Manninen, J. & Pesonen, S. 1997. Uudet oppimisympäristöt. Aikuiskasvatus 4/97).

Kirjoittaja Maarit Ignatius