Avainsana-arkisto: opiskelu

Opettajien digimoduuli

Digiosaamista oppimismoduulilla SoTeKu-alan opettajille ja opettajaopiskelijoille
Suunnittelija Juha Pajari ja yliopiston lehtori Terhi Saaranen, Itä-Suomen yliopisto

Kuva 1. Projektin kuvaus.

TerOpe-hanke: Valtakunnallinen terveystieteiden opettajankoulutuksen ja SoTeKu-opettajien täydennyskoulutuksen uudistaminen osoitteessa https://teropehanke.wordpress.com/. Käy halutessasi tutustumassa hankkeen tavoitteisiin.

Opettajien digitaalisen osaamisen eurooppalainen viitekehys 

  • Terveys- ja sosiaalialan työ- ja koulutuskentällä digitaalisuus on yhä näkyvämpi osa jokapäiväistä arkea.
  • Kuinka digitaalisuuden kelkassa pysyisi mukana?
  • Moduuli on Moodlessa oleva verkko-opintojakso, joka tukee ja kehittää osallistujan digiosaamista.
  • Osaa hyödyntää digitaalista teknologiaa omassa ammatillisessa toiminnassaan.
  • Pohjana opettajan digikompetenssien osa-alueet (EU komissio, DigiCompEdu).

Kuva 2. Kompotenssit. Lähde: DigCompEdu. Redecker, C. ja Punie, Y. 2017. JRC Science for Policy Report. European Commission. Sivu 8.

Oppimateriaali

Soveltuu itseopiskeluun ja perustuu kompetensseihin

  • rakennettu osioittain
  • materiaalit tuotettu eri alustoille eri muodoissa
  • teksti, ääni, kuvat, videot, linkit
  • perustuu 22 kompetenssiin
  • Moodle, MS Teams, Padlet, Prezi, Sway, Canva, PowerPoint, HSP.

Pilotin tekninen toteutus

  • itseopiskelu verkko-oppimisympäristössä
  • laajuus 2 op
  • 6 viikon jakso
  • UEF Moodle (hankkeen)
  • Haka-tunnukset
  • mahdollisesti jatkossa pilvi-ympäristö.

Esimerkki digimoduulin rakenteesta

Kuva 3. Digimoduulin rakenne.

Tekstin ja kuvien lähde: UEFin suunnittelija Juha Pajarin ja yliopistonlehtori Terhi Saarasen esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Lisää aiheeseen liittyvää:

Materiaalituotantotyökaluista:

Kirjoittajat Minna Rokkila ja Maarit Ignatius 

Opiskelijan oppimisen tukeminen vertaisarvioinnin avulla

Mitä  vertaisarvoinnilla tarkoitetaan?

Vertaisarviointi voi kohdistua tiedon arviointiin, minkälaista tietoa tarkastellaan ja/tai erilaisiin taitojen arviointiin. Opiskelijoilla tulee olla selkeät ohjeet ja keskeiset kriteerit vertaisarvioinnin toteutukseen.

Vertaisarvioinnin muodot

Kuva 1. Vertaisarvioinnin muodot. Lähde: Postareffin esitysmateriaali.

Miten vertaisarviointi sopii opetus-oppimisprosessin kokonaisuuteen?

Kuva 2. Opetuksen linjakkuus (L. Postareffin 2018)..

Arviointikulttuuri tukee oppimista

Opiskelijoiden osallistaminen arviointiin auttaa motivointiin ja parantamiseen sekä suuntaamaan opiskelua siihen, missä tarvitaan kehittymistä. Arvioinnin avulla opiskelijaa ohjataan olemaan aktiivinen koko opiskeluprosessin ajan.

Kestävä arviointi

Kestävän arvioinnin tavoitteena vaikuttaa opiskelijoiden oppimisen taitoihin ja antaa palautetta itseohjautuvan oppimisen tueksi. Keskeistä on oman osaamisen kehittyminen. Arvioinnin tulisi tukea opiskelijan nykyistä oppimista, mutta myös valmiuksia oppia läpi elämän. Keskeistä on, että opiskelija saa oppimisen säätelytaitoja. Kestävä arviointi auttaa opiskelijaa tunnistamaan omat heikkoudet ja vahvuudet, jotta elinikäinen oppiminen mahdollistuu.

Kuva 3. Arvioinnin eri muodot (L. Postareffin 2018).

Vertaisarvioinnin tavoitteet

Kuva 4. Vertaisarvionnin tavoitteet (L. Postareffin 2018).

Yhdenmukaisuus varmistuu kriteerien käytöllä. Kattavuudella tarkoitetaan, että palaute tulee useammalta kuin yhdeltä.

Arvioinnin luotettavuus = luotettava ja oikeudenmukainen arvionti

  • Mitä arvioidaan = Validiteetti
  • MIten arvioidaan = Reliabiliteetti. Miten tarkasti ja miten johdonmukaisesti arvioidaan. Selkeät arviontikriteerit näkyviin.

Tekstin ja kuvien lähde: Turun yliopiston korkeakoulupedagogiikan apulaisprofessori Liisa Postareffin esitysmateriaali ja webinaariesitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Lisää aiheesta, videot:

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Verkko-opiskelu ABC

Kaikille avoimia ja ilmaisia opiskelutaitowebinaareja järjestetään yhdeksän korkeakoulun yhteistyönä ja niiden tarkoitus on tukea erityisesti avoimen korkeakoulun opiskelijoita heidän opinnoissaan. Webinaarien aiheita ovat mm. tenttiin valmistautuminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen, englanninkielisen tekstin lukeminen ja verkko-opiskelu, jonka järjestämisestä Karelia-amk vastaa.

Karelia-amk:n lokakuussa järjestämään Verkko-opiskelun ABC -webinaariin osallistui noin sata kuulijaa. Vastaavan aiheinen webinaari pidettiin alkuvuodesta 2018 ja nämä molemmat kerrat olivat samansisältöisiä. Tarkemman kuvauksen webinaarin sisällöstä löydät tammikuun DigIT-blogin postauksesta.

Webinaarin aikana kuulijat saivat kommentoida, keskustella ja kysyä aiheesta chatissa. Siellä käytiinkin runsasta keskustelua sekä webinaarin aiheesta että yleisemmin verkko-opiskelusta.

Tärkeänä koettiin rohkeus aloittaa kirjoittaminen! Heti ei tarvitse olla valmista, vaan kirjoittaminen on prosessi. Koko ajan löytyy uusia ajatuksia ja lähteitä, joita voi lisätä. Hyvä neuvo oli, että kirjoittaa aluksi tajunnanvirtaa ja vähitellen lähtee jäsentämään tekstiä. Yksi tärkeimmistä vertaisneuvoista oli se, että kirjoita lähteet heti ylös!

Yhtenä aiheena oli multitaskaaminen, eli eri tehtävien suorittaminen yhtä aikaa. Multitaskaaminen hajottaa usein ajatuksia, eikä lopulta saa mitään aikaiseksi. Monella vaatii tietoista valintaa, että keskittyy yhteen tehtävään kerrallaan. Kuulijat jakoivatkin hyviä vinkkejä esimerkiksi Pomodoro-tekniikasta, jolla voi opetella keskittymistä.

Chatissa kommentoitiin myös ryhmäytymisen merkityksestä verkko-opiskelussa. Verkossa ryhmäytyminen vaatii aktiivista otetta osallistujalta. Joskus tämä onnistuu hyvin, joskus ei ole lainkaan tietoa millaisia henkilöitä kurssille osallistuu. Myös opiskelijoiden erilaiset aikataulut ja työskentelytyylit voivat asettaa haasteita (osa tekee ajoissa, osa jättää viime tinkaan).

Webinaarin aikana keskustelun luonne oli selkeästi kannustava ja vertaistukea antava!

Kirjoittajat Mervi Lätti ja Minna Rokkila

Opiskelutaitoilta – Verkko-opiskelun abc

Verkko-opiskelun abc – miten verkossa opiskellaan?

Opiskelu vaatii erilaisia taitoja ja on hyvä tiedostaa, mihin on hyvä kiinnittää huomiota, kun opiskelu tapahtuu verkossa? Tähän annettiin Kareliasta vinkkejä yliopistojen opiskelutaitoillassa 16.1.2018. Osallistujia oli läsnä parhaimmillaan 86. Maantieteellisesti heitä oli kaikista pääilmansuunnista. Etelä-Suomesta eniten ja pohjoisesta niukimmin. Valtaosa osallistujista opiskelee tällä hetkellä avoimessa yliopistossa ja toiseksi eniten avoimessa ammattikorkeakoulussa. Taitoiltaan osallistujista 10 ei tällä hetkellä opiskele missään oppilaitoksessa.

Johdannossa – Mitä on verkko-oppiminen? – nostettiin tärkeänä asiana esille aivot, joiden muovautuvuus on oppimisen perusta. Kykymme oppia uutta säilyy koko elämän ajan. Oppimisessa pyrkimys on syväoppimiseen. Tietoja ja taitoja prosessoidaan aktiivisesti. Niitä ymmärretään, muistetaan, syvennytään, tarkennetaan eli hahmotetaan asian kokonaisuus. Opittua asiaa kehitellään edelleen ja analysoidaan, kuin myös omaa oppimista reflektoidaan läpi tiedonrakennusprosessin. Tietoa ei siirretä, kaadeta, vaan sen prosessoi jokainen opiskelija itse. Oppiminen on siis aktiivista toimintaa ja se tapahtuu opiskelijan aivoissa. Uusi tieto vaatii aina vahaa tietoa, johon se tarrautuu.

Miten verkossa opiskellaan? Singletaskaamalla ei multitaskaamalla. Keskitytään siihen tehtävään, joka on työn alla, joka pitää saattaa päätökseen. On tosiasia, että emme pysty tekemään useita asioita yhtä aikaa. Esimerkiksi oppimistehtävän tekeminen ja sosiaalisen median käyttö yhtä aikaa saa meissä aikaan vain riittämättömyyden tuntua ja keskittymiskykymme kapenee, sterssaannumme. Tauotetaan ja rentoudutaan työskentelyn lomassa. Siirrytään pois näytön äärestä. Tehdään hetki ihan jotain muuta. Annetaan aivoillemme aikaa levähtää.

Oppiminen etenee syklisesti nykyisestä tietämyksestä havaitsemiseen ja ihmettelyyn. Sen jälkeen sitä tutkitaan, siitä keskustellaan ja pohditaan tuloksia. Tietoa prosessoidaan ja ymmärretään, testataan sekä sovelletaan. Näin on opittu jotain uutta. Samaa kaavaa, sykliä toistetaan aina uuden asian, tiedon tai taidon kohdalla. Oppiminen on yksinkertaista. Harjoittele ja kehity, uskalla oppia, kokeile, salli itsellesi epäonnistumiset, älä lannistu. Onnistut! Oppiminen palkitsee aina. Tunnista itsesi oppijana, minkälainen on oma oppimistyylisi? Ja hyödynnä verkon mahdollisuuksia eri oppimistyylien hyväksikäytössä. Älä opettele tietoja ulkoa, vaan ulkoista oppimisesi. Palauta opittava asia mieleen, tärkeimmät asiat ja kokonaisuudet. Esimerkiksi selitä ne jollekin toiselle, tee kaavioita, karttoja, kuvioita, tiivistelmiä ja niin edelleen. Harjoittele ulkoistamista, jotta löydät parhaan tapasi sen tekemiseen.

Valjasta teknologiasta itsellesi kelpo renki. Verkko-opiskelussa tarvitset tietokoneen peruskäyttötaitojen (esim. oppimisympäristö, tekstinkäsittely ja kuvankäsittely) lisäksi muun muassa medialukutaitoa (mm. tiedon kriittinen ja eettinen arviointi, tiedonhankintataidot), itse- ja vertaisarviontitaitoja, rohkeutta tuoda omat ideat esille, ryhmätyöskentelytaitoja sekä keskeneräisyyden ja muutosehdotusten sietämistä.

Miksi verkko-opiskelu?

Verkko-opiskelu on joustavaa ajasta ja paikasta. Parhaimmillaan se mahdollistaa myös yksilöllisen etenemisen, on sosiaalista ja pelillistä. Verkossa meillä on käytössä teknologia, kuten kuva, ääni, video ja verkko mahdollistaa nopean niin informaation jaon kuin sen vaihtamisen, ulkoistamisen. Asiantuntijoiden aineistojen käyttö on helppoa, toisin sanoen laajojen tietovarastojen käyttö mahdollistuu ajasta ja paikasta riippumatta.

Pelaaminen on suotavaa – vai onko – on se. Pelaaminen vaikuttaa moniin aistitoimintoihin ja kognitiivisiin taitoihin. Lue pelaamisesta haluessasi lisää. Verkko mahdollistaa niin pelaamisen kuin yhteistyön ja on tasa-arvoista. Yhdessä tekeminen ja oppiminen onnistuu erilaisten verkkovälineiden avulla. Keskustelu, niin kasvokkain kuin verkossa, on meille kaikille tuttua toimintaa. Keskustelujen avulla muun muassa sitoudutaan ryhmän toimintaan ja tavoitteisiin. Keskustelemalla testaavat omia ajatuksia ja niiden soveltamismahdollisuuksia käytännössä. Verkossa jokaisella osallistujalla on mahdollisuus ja tilaisuus osallistua tasavertaisesti ja omalla tavallaan (esim. ajassa ja paikassa).

Kirjoittamisen ja lukemisen taitoa tarvitaan kaikissa mediaympäristöissä. Siis myös verkko-opiskelussa. Uusi kirjoittaminen -käsitteenä on uinut keskuuteemme erityisesti sosiaalisen median yleistymisen myötä. Uuden kirjoittamisen taitoalueita ovat: tekniset, multimodaaliset, sosiaaliset ja julkisuustaidot sekä monisuorittamis- ja tietoisuustaidot kuin myös luovuustaidot. Uusi kirjoittaminen motivoi ja monipuolistaa. Verkossa kommunikointi tapahtuu joko tietoisesti tai tiedostamatta näiden ”uusi kirjoittaminen” taitojen avulla enenevässä määri. Tutustu uuteen kirjoittamiseen.

Rohkaistu opiskelemaan opittava asia, tieto ja/tai taito: lukemalla tekstiä, kuuntelemalla tekstiä, kirjoittamalla tekstiä, katsomalla kuvia, piirtämällä kuvia, kuvioita ja kaavioita, katsomalla videoita niin monesti kuin tarpeen, kysymällä ja keskustelemalla sekä jakamalla omia mielipiteitä ja kuuntelemalla muita.

Teksti on koostettu opiskeluillan esityksestä ja esitysaineistosta.

Lisätietoja:

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Pentti Ojajärvi

Digimessut – Flippaus

Karelian kolmannet digimessut järjestettiin 4.10.2017 Wärtsilä-kampuksella aiheena Flippaus eli Flipped Classroom. Iltapäivässä asiantuntijana toimi UEF:n oppimisympäristöjen kehittämispäällikkö Markku Saarelainen. Iltapäivään osallistui 32 Karelialaista.

Itä-Suomen yliopiston joillakin fysiikan kursseilla oli ollut erittäin heikko läpäisevyys (vain 20 %) johtuen kurssin vaikeasta aiheesta. Kurssin rakenteessa oli tehty muutos niin, että se noudatti flipped classroom menetelmää.

  • Opiskelijat tutustuvat teoriaan lyhyiden videoklippien sekä muun ennakkomateriaalin muodossa.
  • Teorian opiskelun jälkeen opiskelijalla on tehtävät, jotka voi tehdä itsenäisesti tai yhdessä opiskelijatovereiden kanssa.
  • Opiskelijat kokoontuvat tämän jälkeen opettajan kanssa keskustelemaan niistä seikoista, jotka olivat hankalia.
  • Kurssin läpäisyaste muuttui, yli 90 % opiskelijoista sai kurssin läpi.

Opiskelija saa valitse itselleen optimaalisimman hetken oppia! Teoria voidaan käydä useamman kerran läpi, kunnes sen tajuaa. Jos jotain jäi tajuamatta, pääsee keskustelemaan opettajan kanssa.

  • Kyse on toimijalähtöisestä sitoutumisesta, jossa oppilas saa käyttää opettajan tietotaitoa väylänä omaan motivoitumiseensa.
  • Pyrkimys ei ole tuottaa kompromissia, yhtä yksittäistä tapaa opettaa, joka sopii kaikille → flippausta ei ensisijaisesti tehdä oppimistulosten toivossa, vaikka ne luonnollista seurausta saattavat ollakin, vaan oppimisen merkityksellisyyden ja inhimillisyyden vuoksi.

Haasta itseäsi ja muita!
Opetuksessa mukana caset ja ongelmat. Anna opiskelijoille myös tehtäviä, joihin et vielä itsekään osaa vastata. Pienryhmät voivat keksiä ratkaisuja ja saatat itsekin oppia pienen palan uutta!

Keskustelua syntyi läpi iltapäivän ja Markulle esitettiin tarkentavia ja soveltavia kysymyksiä.

  • Miten kurssit on mitoitettu? Kuinka paljon opiskelijat tekevät töitä? Miten mitataan oppimista? Mikä on oma kokemuksesi flippaamisen aloittamisessa?
  • Flippauksen kansainvälinen sivusto, jossa Markku on yksi kehittäjä: Flippedlearning.org
    Suomalainen flippaussivusto: Flippedlearning.fi
  • UEF:n flippaajien koulutusmateriaali on tulossa tammikuussa nettiin vapaasti. Materiaali on työstetty OKM:n kärkihankkeessa.

Flipatessa saa flopata!
Aina kannattaa kokeilla uutta!

Kirjoittaja Minna Rokkila

Tekijänoikeustaitoja harjoittelemaan

Kopioston laatimalla Kopiraittilan koulussa voi opettajat harjoitella tekijänoikeustaitoja pelillisin keinoin. Sisällöissä on niin tietojen kuin taitojen harjoittelua sekä kriittisen lukutaidon harjaannuttamista.

Harjoittelu tapahtuu materiaalien ja pelien avulla. Lopputestiin pääse, kun taitotesteistä on saanut arkkuun sopivat avaimet (3 kpl) haltuunsa.

Opettajalla (tai yhtä hyvin kenellä vain toimijalla) on useita eri rooleja tekijänoikeusasioissa. Niitä havainnollistaa oheinen taulukko.

Taulukon lähde: Kauppinen, M. 2017. Opettajan opas tekijänoikeustaitojen opettamiseen. Helsinki: Kopiosto ry. http://kopiraittila.fi/wp-content/uploads/2017/02/Pedagoginen_opas_Kopiosto.pdf. 10.4.2017.

Kopioston laatiman Kopiraittila-sivuston Uutishuoneen Muistilista-kone auttaa sinua räätälöimään muistilistan juuri sinun omaa projektia varten. Saat vastaukia kysymykseen Miten saan käyttää toisten tekemiä teoksia omassa työssäni?

Hyödyllisiä linkkejä:

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Digitaalinen portfolio

Portfolio on opiskelijan henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE). Se on myös osaamisen kehittämisen ja osoittamisen työkalu. Kareliassa tuettu digitaalinen portfoliotyökalu (ePortfolio) ­on Kyvyt.fi-palvelu. Sen tarjoaa SAS-palveluna Discendum. Kyvyt.fi on opiskelijalla käytössä myös opintojen päätyttyä toisin kuin muut Karelian oppimisympäristöt.

Portfoliotyökalu antaa lukuisia mahdollisuuksia oppimisen ohjaukseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Ja ennen kaikkea se kehittää oppimaan oppimisen taitoja, oppimisen valmiuksia ja ajattelun sekä reflektion taitoja. Portfolion avulla opiskelijan tekee ajattelunsa näkyväksi persoonallisella otteellaan. Hänen on mahdollista integroida eri opiskeltavia sisältöjä laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja tehdä kaiken itselleen parhaalla tavalla näkyväksi. Portfolio (tai useammat) auttavat opiskelijaa tarkastelemaan eri keinoin oppimistavoitteiden saavuttamista. Portfolion voi laatia mieltymysten ja/tai eri tarpeiden mukaan. Portfolion voi nähdä elinikäisen oppimisen työkaluna, jota päivittää koko elinajan. Digitaalinen portfolio (tai useammat) on helppo pitää ajantasalla.

Portfolio on oppimisen pedagogiseksi työkaluksi ja se sopii moneen tarkoitukseen muun muassa:

  • Opiskelija, jolla on aikaisempaa osaamista voi sen tunnistaa ja tunnustaa portfoliolla.
  • Opiskelija voi portfoliolla tehdä oppimisprosessin aikaisen ajattelun ja osaamisen kehittymisen näkyväksi.
  • Opiskelija voi koota oppimistehtävistä ja niiden osista portfoliota.
  • Digitaalinen oppimisen ohjaus mahdollistuu ePortoliossa. Palaute ja ohjaus voi olla monimuotoista, vaikka yhteistä koko opetusryhmälle, esim. apukysymyksiä, tarkastuslistoja tai mallivastauksia. Portfoliossa on helppo ohjeistaa opiskelijoita antamaan toisilleen vertaispalautetta ja -ohjausta. Hyvin hallitut ohjausmenetelmät nopeuttavat opettajan työtä ja tekevät ohjauksesta vakuuttavaa.
  • Opiskelijan on mahdollista osoittaa kehittyminen/puutteet portfoliolla ja arviointi voidaan toteuttaa portfoliolla esim. tenttien sijaa. Opiskelijan itsearviointi on myös ePortfoliossa mahdollista toteuttaa osana arviointia.
  • Sisältö voi koostua lukuisista erilaisista tuotoksista (kirjalliset, kuvalliset, äänitiedostot, videoaineistot sekä erilaiset yhdistelmätuotokset). Sopii erilaisille oppijoille. Kaikki voivat onnistua, kun on monipuolisia mahdollisuuksia.

Portfoliotyyppejä on muun muassa seuraavanlaisia:

  • Arviointiportfolio sopii niihin tilanteisiin, joissa on todistettava pätevyys.
  • Näyttöportfolio puolestaan sopii esimerkiksi tilanteisiin, jossa  on tarpeen näyttää/osoittaa aiemmin tai parhaillaan hankittu osaaminen. Näyteportfolio sisältää tuotoksia, jotka on valittu huolella, ovat parhaita paloja osaamisesta. Soveltuu mainiosti harjoittelupaikan ja työnhaun aineistoksi. On näyte opiskelijan osaamisesta valitun sisällön perusteella.
  • Kehitysportfolioon kootaan ammatillisen kasvun  merkitykselliset sisällöt. Kehitysportfoliota voi hyödyntää myös ”henkilöbrändin” rakentamisessa.
  • Itsearviointiin sopii reflektioportfolio, jossa esität aikaansaannokset ja peilaat niitä esim. opintojakson tavoitteisiin. Tällainen työskentely käy muun muassa oppimispäiväkirjoihin.
  • Teema- tai miniportfolio sisältää eheä tuotoksen yhdestä asiasta/kohteesta tai eheä sisältö voi koostua useammasta sisällöstä, jotka liittyvät tarkasteltavaan teemaan/oppimistehtävään.
  • Oppimisprosessiportfoliossa osaamisen kehittymistä sovelletaan ongelman asetteluun ja kootaan oma ajattelu sekä dokumentoidaan oppimisprosessi eheäksi kokonaisuudeksi. Portfolioon kootaan prosessin sisällöt (esim. muistiinpanot, pohdinnat, oppimis- ja lukupäiväkirjat) sekä itsearvio kokonaisuuden perusteella ja sen hallinnasta.
  • Kokoelmaportfolio puolestaan on näyte eri sisällöistä (esim. oma pohdinta, vastukset tehtäviin, erilaiset omat tuotokset, vertaisten ja opettajien/ohjaajien palautteesta).

Portfolioon on mahdollista sisällyttää eritystaitoja ja osaamisen kehittymisen dokumentaatiota, harrastusten, vapaaehtois- ja järjestötoiminnan tmv. kautta hankittuja taitoja/tietoja. Siihen voidaan sisällyttää myös vertaisten, opettajien ja ohjaajien antamaa palautetta ja/tai arviointia.

Lähteitä:

Kirjoittaja: Maarit Ignatius

Hyvä paha digioppimisympäristö

Pelkästään digitaalinen oppimisympäristö ei tee opetuksesta tai oppimisesta hyvää. Opettajalla on iso merkitys. Hän vastaa opintojaksolla käytettävistä työtavoista, käytännöistä ja menetelmistä. Toimiva, luotettava ja pedagogisesti monipuolinen oppimisympäristö varmistaa pedagogista laatua: käytettävyyttä ja esteettömyyttä sekä opintojaksojen tuotannollista laatua. Pedagogisesti laadukas oppimisympäristö tukee oppimista ja se soveltuu opiskelu-, opetus- ja muuhun opetusorganisaatiossa tarvittavaan työskentelykäyttöön.

Kareliassa on käytössä Moodle-oppimisympäristö ja sen kehittämistoimina (esim. Moodleroomsiin siirtymistä) on selvitetty vähintäänkin ne vaatimukset, joita edistyneeltä oppimisympräistöltä edellytetään minimissään. Tässä joitakin edellytyksiä:

  • ylläpidetty ja tuettu palvelu (esim. pilvipalvelu)
  • automaattinen ja automatisoitu varmuuskopiointi (useita kertoja vuorokaudessa)
  • käytössä tuotanto- sekä testiympäristö
  • ulkoasu on oltava graafisen suunnittelijan muokattavissa Karelian ilmeelle
  • adminkäyttäjille rajoittamaton 24/7/365 helpdesk-palvelu lyhyellä (esim. tunti) vasteajalla
  • päivittyvä ylläpitodokumentaatio käytettävissä
  • käyttäjämäärän ja levytilan skaalautuvuus
  • integroinnit muihin oppimisympäristöihin (esim. Office 365, ePortfolio, opiskelijahallintajärjestelmä)
  • opettajalla mahdollisuus lukea ja kommentoida oppimistehtävät yhdessä selaimen näkymässä
  • opettajalla mahdollisuus tehdä merkintöjä suoraan opiskelijan palauttamaan tehtävään (esim. kommentit, värit, vapaa piirros ja symbolit)
  • opettajalle mahdollisuuden lukea ja arvioida keskustelualueiden keskusteluja samassa selainnäkymässä
  • opettajan on voitava erotella arvioimattomat palautukset arvioiduista
  • opettajan on voitava valitun aktiviteetin sisällä arvioida kaikki palautukset tai opiskelijakohtaisesti
  • opettajalla on oltava mahdollisuus lähettää viestejä opiskelijoille, jotka ovat tai eivät ole suorittaneet tehtäviä (arviointikirja)
  • opettajalla on oltava mahdollisuus muuttaa koko sarakkeen arvosanoja kerralla (arviontikirja)
  • ympäristössä on oltava mahdollisuus muokata tai nopetuttaa oppimispolkuja opiskelijoiden edistymisen mukaan (henkilökohtianen oppimispolku)
  • ympäristön tulee mahdollistaa automaattisen kommunikoinnin (esim. hallinnoijat voivat luoda omia ponnahdusviestejä/sähköposteja)
  • ympäristön tulee pystyä indentifioimaan opiskelijat, joissa havaitaan riskikäyttäytymistä (esim. aktiivisuudessa tai tuloksissa)
  • opettajalla tulee olla mahdollisuus muokata esim. arviointirajoja eri opintojaksojen työtiloissa
  • ympäristön tulee tarjota erilaisia raportteja, esim. opiskelija-aktivisuudesta opintojaksolla (katselut, arvosanat, mitkä odottaa arviointia, tehtävien ja tenttien palautuksista, viimeisimmästä toiminnasta) sekä aktiivisuudesta eri opintojakso-osioissa (korrelaatioraportit) ja opiskelijaseurannan (ei aktiiviset, tarvitsevat apua) sekä raportteja vertailusta (esim. aktiivisuus, arvosana, edistyminen, opettajakohtaisuus)
  • ympäristön tulee tarjota mahdollisuuden myös luoda omia SQL-raportteja
  • oppimisympäristön käyttöliittymän tulee olla visuaalinen, responsiivinen (toiminnallisuus käytettävissä kaikilla laitteilla selaimen kautta)
  • ympäristön on tarjottava työpöytänäkymä, jossa yhdellä klikkauksella näkee käynnissä olevat opintojaksot, ilmoituksista, viesteistä ja deadlineista sekä palautteesta, lisäksi näkymässä tulee näkyä edistyminen opintojaksolla
  • hakutoiminnon on oltava reaaliaikainen ja tulokset on näytettävä ilman siirtymää opintojaksonäkymästä
  • ympäristön on näytettävä kaikkien opintojaksojen ilmoitukset yhdellä näkymällä sekä milloin palaute on saatavilla
  • käytettävyydeltään ympäristön tulee täyttää WAI/W3C kriteerit oppimisympäristölle
  • ympäristössä todentaminen (autentikointi) on oltava täysin tuettu (CAS, Shibboleth etc.)
  • ympäristön tulee mahdollistaa käyttäjien (esim. opettajat, opiskelijat) integroida oma henkilökohtainen materiaalivaranto omaan profiiliinsa (esim. Google Drive, One Drive for Business, Dropbox tmv.)
  • ympäristön tulee tukea avointa materiaalihallintajärjestelmä, jossa käyttäjät (esim. opettajat) voivat etsiä, luoda, ladata ja jakaa opintojaksosisältöä
  • ympäristön tulee tukea useita resurssityyppejä (mm. tiedostot, kansiot, verkkosisällöt, verkkolinkki, keskustelualue, testityökalu, kysymyspankki, tehtävä)
  • ympäristön tulee tarjota integroitu arviointikirja
  • ympäristön tulee tarjota sisällön metadatamerkinnöinnin.

Oppimista tapahtuu aidoissa tilanteissa ja niin digitaalisissa kuin fyysisissä ympäristöissä. Oppimisympäristöä kuvataan mm. näin ”paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista” (Manninen, J. & Pesonen, S. 1997. Uudet oppimisympäristöt. Aikuiskasvatus 4/97).

Kirjoittaja Maarit Ignatius