Avainsana-arkisto: oppimistehtävä

Svensk klinik – Rautalankaruotsia

Ruotsin kertaavalle opintojaksolle on jatkuvaa tarvetta. Usein eri alojen opiskelijoiden aikataulujen yhteensovittaminen on ollut hankalaa, jolloin opikelijat eivät ole saaneet suoritettua opintojaksoa kontaktiopetuksessa loppuun.

Näiden haasteiden myötä ruotsin kielen opettajat päättivät lähteä kehittämään ruotsin kertaavasta opintojaksosta itsenäisesti suoritettavaa verkkokurssia. Opintojakson kehittämisen apuna käytettiin Green Beltin DMAIC-työkalua.

Kuva 1: Opintojakson sisältö Moodlessa.

Tekninen toteutus

  • Moodle
  • suoritusten seuranta ja ketjutus ⇒ mahdollistaa opiskelijan etenemisen niin, että edellisen tehtävän hyväksytty suoritus avaa seuraan tehtävän
  • tenttityökaluilla toteutetut tehtävät: monivalinta, aukkotehtävä, teksin ja kuullun ymmärtäminen
  • vapaamuotoisemmat kirjoittamistehtävät ⇒ opiskelija saa tehtävän teon jälkeen mallivastaukset näkyviin, joihin voi verrata omia vastauksiaan
  • tehtävien lopuksi opiskelija sai palautetta (yleinen palaute) esimerkiksi tärkeimmistä kielioppiasioista
  • H5P-interaktiivisuustyökalun hyödyntäminen ⇒ tehtävien pelillistäminen.

Kuva 2. Opintojakson kuvitus (M. Immonen 2018).

Opintojakson rakenne

  • esittelyvideo + kirjallinen ohjeistus
  • lähtötasotesti
  • oppimisen taidot ja niiden kehittäminen
  • sanakirjat ja kielioppitermit
  • Hur uttalar jag svenska?
  • 6 tarinallista osiota, joissa keskitytään nuoren parin sekä opiskelevan perheen elämän eri osa-alueisiin
  • tehtävätyyppit: quizlet-sanastotehtävät, tekstinymmärtäminen, kuullun ymmärtäminen, sanastotehtävät, kielioppitehtävät, kirjoittamistehtävät, H5P.

Kuva 3. Opintojakson kuvitus (M. Immonen 2018).

Pilotoinnit

Kevät 2018

  • opiskelijoita 200, josta suoritti 124
  • yksi opettaja
  • palautteiden analysointi ja korjaukset.

Syksy 2018

  • opiskelijoita 256, joista suoritti 196
  • yksi opettaja
  • virheitä teknisessä (esim. tehtävissä) toteutuksessa esiintyi edelleen
  • hankalampien tehtävien analysointi ja korjaukset seuraavaan toteutukseen.

Kevät 2019

  • tarjolla mm. CampusOnlinessa
  • korjauksia jatketaan ja parannetaan toteutusta entisestään
  • lisätään oppimisanalytiikkaa.

Tekstin ja kuvien lähde: Karelian lehtori Merja Öhmanin ja erikoissuunnittelija Minna Rokkilan esitysmateriaalista ja esityksestä UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018 sekä eRiverian graafikko Mirva Immonen.

Lisää aiheeseen liittyvää:

Kirjoittaja Minna Rokkila ja Maarit Ignatius

Opiskelijan oppimisen tukeminen vertaisarvioinnin avulla

Mitä  vertaisarvoinnilla tarkoitetaan?

Vertaisarviointi voi kohdistua tiedon arviointiin, minkälaista tietoa tarkastellaan ja/tai erilaisiin taitojen arviointiin. Opiskelijoilla tulee olla selkeät ohjeet ja keskeiset kriteerit vertaisarvioinnin toteutukseen.

Vertaisarvioinnin muodot

Kuva 1. Vertaisarvioinnin muodot. Lähde: Postareffin esitysmateriaali.

Miten vertaisarviointi sopii opetus-oppimisprosessin kokonaisuuteen?

Kuva 2. Opetuksen linjakkuus (L. Postareffin 2018)..

Arviointikulttuuri tukee oppimista

Opiskelijoiden osallistaminen arviointiin auttaa motivointiin ja parantamiseen sekä suuntaamaan opiskelua siihen, missä tarvitaan kehittymistä. Arvioinnin avulla opiskelijaa ohjataan olemaan aktiivinen koko opiskeluprosessin ajan.

Kestävä arviointi

Kestävän arvioinnin tavoitteena vaikuttaa opiskelijoiden oppimisen taitoihin ja antaa palautetta itseohjautuvan oppimisen tueksi. Keskeistä on oman osaamisen kehittyminen. Arvioinnin tulisi tukea opiskelijan nykyistä oppimista, mutta myös valmiuksia oppia läpi elämän. Keskeistä on, että opiskelija saa oppimisen säätelytaitoja. Kestävä arviointi auttaa opiskelijaa tunnistamaan omat heikkoudet ja vahvuudet, jotta elinikäinen oppiminen mahdollistuu.

Kuva 3. Arvioinnin eri muodot (L. Postareffin 2018).

Vertaisarvioinnin tavoitteet

Kuva 4. Vertaisarvionnin tavoitteet (L. Postareffin 2018).

Yhdenmukaisuus varmistuu kriteerien käytöllä. Kattavuudella tarkoitetaan, että palaute tulee useammalta kuin yhdeltä.

Arvioinnin luotettavuus = luotettava ja oikeudenmukainen arvionti

  • Mitä arvioidaan = Validiteetti
  • MIten arvioidaan = Reliabiliteetti. Miten tarkasti ja miten johdonmukaisesti arvioidaan. Selkeät arviontikriteerit näkyviin.

Tekstin ja kuvien lähde: Turun yliopiston korkeakoulupedagogiikan apulaisprofessori Liisa Postareffin esitysmateriaali ja webinaariesitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Lisää aiheesta, videot:

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Kuvat tärkeässä roolissa opintojakson sisällöissä

Kuva opintojaksolla oppimisympäristössä ja oppimateriaalissa havainnollistaa sisältöä. Kuva sopii kaikkien sisältöjen, tietojen ja taitojen havainnollistamiseen. Lähde liikkeelle, etsimään kuvia opintojaksollesi sisältö/pedagogiikka edellä. Niin hyvällä kuin huonolla kuvavalinnalla vaikutat aina lukijaan/oppijaan. Valitse kuvia, jotka innostavat, ovat faktapohjaisia ja sisältöä/oppimista tukevia, laadukkaita. Valitse siis aina kuva tukemaan sitä, mitä on tarkoitus oppia. Pyri käyttämään sellaisia kuvia, jotka sopivat eri opiskelijaryhmille, erilaisille oppijoille. Sopivalla kuvituksella teet parhaimmillasi opintojaksostasi, materiaalista oppimista innostavaa ja oivaltavaa.

Valitse opintojakson/oppimateriaalin kuvituksesi konsepti/linja, yhtenäisyys. Älä rönsyile. Tue kuvituksella sisältöä. Pohdi kuvitusta kohderyhmän näkökulmasta, älä sinun itsesi. Pohdi ovatko värilliset/mustavalkoiset piirroskuvat vai valokuvat parempia kulloisenkin oppimisen tavoitteen kannalta. Kuvitus voi ärsyttää, sisältää huumoria, auttaa hahmottamaan yhteenkuuluvuuksia ja/tai seuraussuhteita sekä virittämään sovittuun tunnetilaan. Pääasia on, että kuvitus osaltaan haastaa ajattelemaan, auttaa oivaltamaan ja helpottaa sisällön, opitun muistamista.

Lukijana kuvaa tarkastellessa kiinnitämme tyypillisesti huomion siihen, mitä kuva esittää. Sama aihe eri kuvassa voi korostaa eri yksityiskohtaa, asiaa. Kuvien symboliikan on oltava yksiselitteinen. Keskeistä ja tärkeintä on, että kuva ja teksti liittyvät toisiinsa. Vältä vastakohtaisuuksia (tekstiä/kuva) sekä monimerkityksellisiä kuvia.

Seuraavana kolme esimerkkiä opintojakson/oppimateriaalin kuvituskuvista.

Esimerkki 1: Opintojakson teemat (ateriakokonaisuus)

   

Esimerkki 2: Opintojakson symbolit

Arviointi  Kohderyhmä  Ongelma  Oppimistavoitteet  Keskustelu

Osallistuja  Sisältö  Suorittaminen  Tutorointi  Palaute

Esimerkki 3: Kaavio – Yksinkertaista kaaviolla/kuvioilla (mm. monimutkainen asia tai prosessi)

KUVIO 1: Käänteisen oppimisen pedagoginen malli. Mukaillen Toivola, M., Peura, P. ja Humaloja, M. 2017. Flibbed Learning. Helsinki: Edita. Sivu 23.

KUVIO 2: Ikäystävällinen yhteiskunta -opintojakson prosessikuva.

Outi Lammi (2015) teoksessaan ”Viesti ja vaikuta” toteaa kuvien käytöstä esim. diaesityksessä seuraavaa:

  • kuva on tekstiä tehokkaampi tunentasolla
  • kuva jää paremmin mieleen kuin teksti, ja se toimii myös muistivihjeenä
  • kuvasta voi heti nähdä, miltä jokin näyttää ja miten se toimii.

Kuvituksen päämäärän kirkastamiseksi voit asettaa itsellesi seuraavat kysymykset:

  • Mihin aiheeseen tarvitsen kuvia/kuvitusta?
  • Ketkä opintojaksolla opiskelevat? Kohderyhmä!
  • Mitä oppimista opintojaksolla tavoitellaan?
  • Mitä ovat kuvien/kuvitusten tekijänoikeudet?

Myös seuraavat kysymykset auttavat sinua pohtimaan oppimateriaalisi tuotantoa laajalti  (mukaillen Tjs-opintokeskuksen listasta):

  1. Mitä olet aikeissa ryhtyä tekemään ja miksi?
  2. Mistä tiedät, kenelle kirjoitat?
  3. Millä tavoin oppimateriaalin laatiminen eroaa muusta kirjoittamisesta?
  4. Millainen on oma oppimiskäsityksesi, millaista oppimista laatimasi oppimateriaali tukee?
  5. Mistä/keneltä saat tarvittaessa apua? Tarvitsetko apua?
  6. Miten olet huomioinut oppimateriaalin tarkoituksen sen sisällössä ja ulkoasussa?
  7. Millaisen työnjaon oppimateriaalin valmistamiseksi olet tehty ja miksi juuri sellainen?
  8. Tallentuuko työprosessisi minnekään?
  9. Millaisen aikataulun olet laatinut oppimateriaalin valmistamisen eri työvaiheille?
  10. Oletko laatinut oppimateriaalihankkeellesi budjetin? Pitäisikö vai ei laatia?
  11. Oletko selvittänyt materiaalin tekijänoikeudet? Niin ulkopuolisen sisällön suhteen kuin omasi, esim. kuvat.
  12. Tarvitsetko oppimateriaalillesi markkinointisuunnitelman ja jos tarvitset, oletko huomioinut sen työnjakosuunnitelmassasi ja budjetissa?
  13. Miten julkaiset oppimateriaalin? Esim. verkossa vai printtinä.
  14. Miten keräät palautetta oppimateriaalistasi?
  15. Miten seuraat oppimateriaalin vaikuttavuutta?
  16. Miten seuraat oppimateriaalitarpeiden kehittymistä ja olemassaolevan materiaalin kehittämistä?
  17. Miten kehitän olemassaolevan materiaalin kehittämistä?

Ilmaisia kuvapankkeja oppimateriaalituotantoon on lukuisia. Tässä muutama:

Lue artikkelista Opettajan itse tekemä materiaali tekijänoikeudesta. Artikkelissa käsitellään opettajan itse tekemään materiaaliin liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä.

Tämän postauksen valokuvat ja symbolit ovat Pixabaysta, kuviot puolestaan kirjoittajan käsialaa.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Oppimistehtävien merkitys e-oppimisessa, osa 2

Kysymykseen ”Miten luoda oppimiselle mahdollisuuksia ja tehdä oppimisesta mukaansatempaavaa? saatiin vastauksia pedagogi ja opettajankouluttaja Hanne Kolilta 12.12.2017 pidetyssä webinaarissa. Aiheen osa 1 on omassa blogimerkinnässä.

Learning Design – Oppimisen suunnittelu

Jokaisen oppimistehtävän suunnittelu on yksi osa laajempaa oppimisen suunnittelua. Taustalla on aina oppimistavoitteet, osaaminen ja oppimistulokset. Ne määrittävät oppimisen suunnittelua oppimisympäristöön ja käyttöön valittavia oppimisaktiviteetteja. Nykykäsityksen mukaan keskiössä tulee olla käyttäjäkokemus, jota luodaan/synnytetään oppimistehtävillä. Näin toteutettu oppimisen suunnittelu antaa vastaukset kysymyksiin: Miten opitaan? Miten viestitään? Miten selostetaan? Miten ohjeistetaan? sekä Miten osallistuja osallistuu, toimii digitaalisissa ympäristöissä?

Mikä on oppimistehtävän tehtävä?

Oppimistehtävällä on monta eri tehtävää eri prosesseissa. Niillä orientoidaan, suunnataan, ohjataan oppimaan, ohjataan opiskelemaan, ohjataan kehittämään taitoja, luodaan käyttäjäkokemusta, perehdytetään, koulutetaan, kuljetetaan, ohjataan, osallistetaan, fasilitoidaan jne. Verbit, teonsanat ovat välineitä tehtävänantoon.

Käyttäjäkokemuksen luominen on: inspiroimista, innoittamista, oivaltamaan ohjaamista, kiinnostuksen herättämistä, kiinnostuksen ylläpitämistä, ilmapiirin luomista, vaikutelman rakentamista, pedagogiikan suunnittelua, oppimisen johtamista jne.

Käyttäjokokemuksen arvionti on laadun kehittämistä, palautteen saamista, toiminnan tarkastelua, käyttäjälähtöistä ajattelua. Tähän arviointiin pitää rohkaistua, uskaltautua ja  arviontia tulee osata tehdä, jotta toteutuksesta toteutukseen on mahdollista oppia. Vain arvioinnin kautta laatu kehittyy monilla tasoilla.

Oppimistehtävän suunnittelun lähtökohdat

Jokainen joutuu pohtimaan omat lähtökohdat (kuva 1) toistuvasti, jokaisessa oppimistehtävissä:

  • Minkälaista oppimista tavoitellaan?
  • Mitä opiskelijan on tarkoitus oppia?
  • Mihin oppimisella pyritään?

Kuva 1. Oppimistehtävän lähtökohdat. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Pyrkimys voi olla kyky: tehdä jotain, oppia ja hallita informaatiota, ajatella, osallistua työkulttuuriin jne. Oppimistehtävään tulee aina sisällyttää myös oppimisen metaforia: tiedon muistamista ja mieleenpalauttamista, työ- ja opiskelukulttuuriin osallistumista sekä tiedon rakentamista ja luomista.

Suunnittelun ja arvioinnin välineitä

Hyödynnä oppimistehtävän suunnittelussa 1. havaitsemisen, 2. tulkitsemisen ja 3. tiedonprosessoinnin tasoja (kuva 2). Ensimmäisellä tasolla oppiminen on pinnallisella tasolla. Toisella tasolla opiskelija kykenee jo tuottamaan omia tulkintoja sekä syventämään oppimistaan. Oppimistehtävän tiedonprosessointitasolla, ylin taso, antaa laajalti mahdollisuuksia syventää oppimista. Eri tasojen verbien käyttö rikastuttaa oppimistehtäviä ja lisää variaatioita. Verbeillä ohjaaminen, suuntaaminen tekemään tekoja osallistetaan ja mahdollistetaan myös oppimistehtävien arvioinnin.

Kuva 2. Oppimistehtävän suunnittelun työkalu, tasot. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Oppimistehtävien suunnittelussa on tärkeää löytää omat perusperiaatteet, jotka vievät opiskelijaa kohti tavoitetta (kuva 3). Kohti lupausta, jonka olet antanut. Jokaisen opettajan tulee mallintaa omaa tekemistään ja havaita oman toiminnan nykyiset mallit sekä havaita mitä voisi tehdä eritavalla, jotta oppimistehtävien laatu paranee. Varmista oppimistehtävän suunnittelussa vähintään kuvan 3 osien mukana olo.

Kuva 3. Oppimistehtävän suunnittelussa huomioitavat asiat. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Oppimistehtävän otsikko on merkityksellinen. Sen tulisi jo itsessään sysätä opiskelijan ajatukset liikkeelle, aktivoida tehtävän tekoon eikä passivoida. Otsikko luo vaikutelma sekä aktiivisuuden/passiivisuuden suhdetta. Otsikko voi olla avoin kysymys, suljettu kysymys, väittämä, yhdistelmä jne. Oppimisen kiinnostuksen ja sen ylläpidon näkökulmasta tavoitteella johon pyritään aktivoi myös opiskelijaa. Aika määrittää osaltaan opiskelijalle oppimistehtävän vaatimustasoa. Vaiheistus on asian hahmottamistamista ja ymmärtämistä eri osina, etenemisen prosessi. Opiskelijan tulee nähdä ja tietää kaiken aikaa, kuka, missä vaiheissa ja miten oppimistehtävä arvioidaan. Työskentely ja se ohjeistaminen, tehtäväksianto sekä välineet  vaikuttavat oppimiseen. Digitaalinen osallistaminen sisältyy työskentelyyn ja välineisiin. Eri mediaisten aineistojen ja syntyvien tuotosten huomiontia ei saa unohtaa. Ohjauksen huomioiminen on elementti, joka pitää kasassa oppimistehtävän ainekset.

Miten oppimistehtävä näyttäytyy opiskelijalle?

Oppimistehtävän hamottaminen, näkymän luominen oppimisympäristössä on tärkeää. Oppimitehtävällä on kuvaava otsikko ja siihen on sisällytetty lyhyt työskentelyohje, intro. Aineisto toimivat mediaattoreina. Niitä ei voi erottaa oppimistehtävästä. Niiden välillä välittyy tietoa ja taitoja. Aineistoa tulee käyttää monipuolisesti.

Rakenna oppimitehtävään läsnäolosi. Hyödynnä mediaelementtejä mm. äänitä tehtävävänannot, tekstit. Mahdollista tekstien kuunteleminen ei vain yksikanavaisesti, lukemalla. Monimediainen oppimistehtävän hahmottaminen on tämän päivän pedagogiikkaa: ääni, teksti, video ja visualisointi. Muun muassa tiedon ja tuotoksen visualisointi, videointi,  kuvittaminen osana/rinnalla oppimistehtävän tekstin mahdollistaa useiden aistien käytön ja niillä on iso merkitys oppimiseen.

Kuva 4. Oppimistehtävän hahmottaminen opiskelijalle. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Ydinkysymys oppimistehtävien laadinnassa on Miten saan opiskelijan oppimaan? Oppimistehtävä sisältää aina yksityiskohtaiset työskentelyohjeet opiskelijalle. Ohjeilla hänet ohjeistetaan työskentelyyn, dokumentoimaan ja ennen kaikkea oppimaan. Ohjeissa kuvataan juuri tämän tehtävän tiedollinen ja/tai taidollinen tavoite sekä arviointi.

Oppimistehtävät ovat opettajan menetelmällinen keino opiskelijan oppimisessa. Niillä opettaja vaikuttaa ja ohjaa. Oppimistehtävät ovat keino saada opiskelija oppimaan pedagogisesti mielekkäästi ja mietitysti opittava asia/asiat. Oppimitehtävään siis rakennetaan sisälle uuden oppimisen toiminta. 

Siirry tehtävästä oppimistehtävään vaiheittain.

Tehtävä-pohjainen oppiminen on pinta- ja tietoa toistavaa oppimista. Tietoa käsittelevään oppimiseen, kohti syväoppimista pääset oppimistehtävä-pohjaisella oppimisen kuljettamisella. 

Aiheesta myös aiemmassa  DigIT!-blogin merkinnässä (osa 1) sekä Innoita oppimaan -kirjassa.

Kouluttajasta Holl – LEAD&LEARN -sivuilla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Oppimistehtävien merkitys e-oppimisessa, osa 1

Kysymykseen ”Miten luoda oppimiselle mahdollisuuksia ja tehdä oppimisesta mukaansatempaavaa? saatiin vastauksia pedagogi ja opettajankouluttaja Hanne Kolilta 12.12.2017 pidetyssä webinaarissa. Mikäli oppimisen avaruudesta (kuva 1) poistetaan keskeiset osat: oppimistehtävät ja työskentelyohjeet niin opiskelukokonaisuudesta poistuu kaksi merkittävää elementtiä.

Kuva 1. Oppimisen avaruus. Lähde Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Tehtävästä oppimistehtäväksi

Sanana oppimistehtävä jakautuu kahteen osaan: oppimis ja tehtävä. No mitä tällä käsitteellä –  oppimistehtävä – tarkoitetaan ja mikä merkitys sillä on e-oppimisessa. Keskeistä ainakin on, että se tuo monia mahdollisuuksia toteuttaa ydinkysymystä Miten saan opiskelijan oppimaan?

Koli tarkasteli webinaarin aluksi tehtävää ja oppimistehtävää seuraavasti:

  • Kun tehtävä nimetään pelkästään tehtävänä ja sanallistetaan hyvin koulumaisesti: Lue artikkeli > kirjoita…, Tutustu sivuun > kirjoita, Suunnittele projekti > toteuta > dokumentoi… jne.  niin pelkää termiä tehtävä käyttäen piiloutuu keskeinen tavoite: Mitä opitaan? ja Miten opitaan? Tehtäviksi kirjoitetut tehtävät ovat tyypillisesti sisältölähtöisiä ja yksittäisiä tehtäväksinatoja, irrallisia. Tällaisissa tehtäväksiannoissa ei olla pohdittu sitä, mikä on keskeisintä opintojaksolla, miksi tehtävä on merkityksellinen.
  • Oppimistehtäväksi suunniteltu tehtävä lähtee aina liikkeelle otsikosta Mitä ollaan tekemässä! Kuvataan tavoite tai pyrkimys toisin kuin pelkällä tehtävällä, jolla kuvataan tyypillisesti pelkkää toimintaa. Jokaisella oppimistehtävällä on tavoite. Ne eivät ole opettajan tehtäviä vaan opiskelijan, oppijan. Oppimistehtävä laaditaan prosessina.

Oppimistehtävä ja tavoite mallinnetaan esimerkiksi vaiheistaen/etenemistä kuvaten (kuva 2).

Kuva 2. Oppimistehtävän vaiheistaminen. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Vertaa vaiheistamista pelkkään tehtävään, jonka ohje kuuluisi esimerkisi, että ”Valitkaa joku case itsellenne ja analysoikaa se”. Näin ohjeistettu tehtävä ei tuota syvempää oppimista. Analysointitasolle jääminen ei ole korkeakouluopinnoissa riittävä taso. Alemmat tasot (tiedät, ymmärrät, sovellat) oppimistehtävät soveltuvat itseopiskeltavaksi (kuva 3). Niissä ei niukkaa resurssia kannata tuhlata. Suuntaa resurssisi käyttö tasoille syntetisoi ja arvioi.

Kuva 3. Bloomin taksonomia. Mukaillen Saarelainen, M. 2017 Flippaus-luentoaineisto.

Jotta oppimisen vaikutus olisi laajempaa, suurempaa tulee oppimistehtävät valita tarkoituksenmukaisen pedagogiikan mukaan (esim. tutkiva oppiminen, projektioppiminen, case-oppiminen jne.). Siten tehtävänannot tulevat ohjaavimmiksi, tarkemmiksi, palastelluiksi ja mahdollistavat syväoppimisen verrattuna pelkkiin tehtäviin/lyhyisiin tehtävänantoihin. Pedagogisesti päästään analysointitasoa pidemmälle ja saadaan oppimiseen syvyyttä.

Oppimistehtävät mallinnetaan pedagogiselle polulle ja kaikissa eri vaiheissa ohjataan tehtävän tekemistä. Valintavaiheessa ohjataan tehtäväksiannon ymmärtämistä. Se on selostus asiasta ja juonen kuljetus. Analysointivaiheessa ohjataan jo, ajattelua ja itse tekemistä, työstövaiheessa ohjataan asian/aineen työstämistä ja siten päästään syvemmälle käsittelyssä.

Oppimistehtävillä kuljetetaan opiskelijan/oppijan toimintaa eteenpäin. Ei pelkästään todeta jotain tehtävää. Ja kun oppimistehtävissä käytetään työelämän kaltaista kieltä, tapaa toimia tulee oppimisesta tavoitteellisempaa. Opiskelija/oppija saa useita ehdotuksia prosessin aikana siitä, miten hänestä voi tulla taitavampi ja osaavampi tekijä/työskentelijä.

Oppimistehtävillä siirryt osaamislähtöiseen oppimiseen/työskentelyyn kuin pelkällä tehtävällä, jossa helposti jäät sisältötasolle, sisältölähtöisyyteen. Oppimistehtävät ovat yhteisöllisiä ja henkilökohtaisia, kun taas tehtävät ovat tyypillisesti yksittäisiä tehtäväksiantoja, irrallisia.

Yksi ainut oppimistehtävä voi kuljettaa tavoitteellisen osaamisen karttumisen läpi opintojakson. Oppimistehtävää voidaan aina jatkaa/haarauttaa muun muassa tiedonhankintaan, tiedonjakamiseen, ohjattuihin keskusteluihin, prosessin jälkipuintiin/työskentelyn arviointiin, hyödyllisyysaspektiin, tiedon siirtämiseen sinne, missä sitä voi hyödyntää, opiskelijan/oppijan omien kysymysten asettamiseen jne. Tärkeintä on opitun tiedon siirtämisen oppiminen.

Oppimistehtävien tulee sisältää myös geneeristen taitojen oppimista, yleisiä työelämävalmiuksia. Muun muassa: oppimaan oppiminen, kriittisen ajattelun taidot, tiedon jäsentämisen ja jakamisen taidot, työskentelemään oppiminen ja uusien ideoiden kehittämisen taidot, keskustelemaan oppiminen, yhteistyön oppiminen, refletoimaan oppiminen sekä teoreettisen tiedon soveltaminen käytäntöön.

Siirry tehtävästä oppimistehtävään vaiheittain.

Tehtävä-pohjainen oppiminen on pinta- ja tietoa toistavaa oppimista. Tietoa käsittelevään oppimiseen, kohti syväoppimista pääset oppimistehtävä-pohjaisella oppimisen kuljettamisella. 

Aiheesta lisää seuraavassa DigIT!-blogin merkinnässä (osa 2) sekä Innoita oppimaan -kirjassa.

Kouluttajasta Holl – LEAD&LEARN -sivuilla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius