Avainsana-arkisto: oppimisympäristö

Yleisten tenttien siirtyminen EXAM-sähköiseen tenttijärjestelmään

Karelia amk:ssa käytössä oleva EXAM-sähköinen tenttijärjestelmä korvaa 1.6.2019 alkaen auditoriossa järjestettävät uusinta- ja korotustenttipäivät. Siirtyminen EXAM-järjestelmään liitty osana suurempaa järjestelmien muutosta, kun aikaisemmin käytetyt uusintatenttijärjestelyt ja ilmoittautuminen WinhaWillen kautta poistuvat käytöstä.

Tammikuusta 2018 alkaen EXAM-sähköinen tentti on otettu pikkuhiljaa aktiiviseen käyttöön. Kevään 2019 aikana yhä useampi opettaja on siirtänyt sekä opintojaksojen varsinaisia tenttejä että uusintatenttejä järjestelmään. Tämä näkyy positiivisena kehityksenä EXAM-tenttikertojen lukumäärässä.

EXAM-tenttien lukumäärän kehitys lukuvuosien 2018 ja 2019 aikana.

EXAM-tenttitila sijaitsee Tikkarinne-kampuksessa kirjaston vieressä (E226). Kun opiskelijalla on tarve uusintatenttiin, hän ottaa yhteyttä opinnon vastuuopettajaan ja sopii hänen kanssaan uusintatentistä EXAM-järjestelmässä. Vaihtoehtoisesti opettaja voi informoida opiskelijoita, että tentti on avoinna EXAM:ssa. Opiskelija varaan tenttiajan ja tenttitilan EXAM-tenttipalvelusta vasta em. keskustelun jälkeen. Opiskelijalla voi olla samasta tentistä vain yksi ilmoittautuminen voimassa. Opiskelija voi kuitenkin suunnitella jo ennakkoon useamman opintojakson tentteihin osallistumisen ja ilmoittautua näihin, jolloin hänellä on useampi varaus voimassa.

Tikkarinteen Tenttitupa on avoinna kesä-, heinä ja elokuussa. Opiskelija näkee reaaliaikaiset aukioloajat Tenttitupaan, kun hän ilmoittautuu tenttiin. Mikäli opiskelija tulee tenttiin Tikkarinteen kampuksen pääovien ollessa suljettuna, hänen on lunastettava pantillinen kulkutunniste. Tästä löytyy tarkempi ohjeistus Karelian EXAM-oppaasta.

Opettajat hallinnoivat sitä, milloin opintojakso-, uusinta- ja korotustentit ovat avoinna. He voivat määrittää näille tenteille tietyt perioidit tai ne voivat olla auki läpi lukuvuoden.
Huomioitava on, että EXAM:ssa olevat tentit eivät voi olla materiaalitenttejä, joihin viedään kirjallinen materiaali mukana. Tenttimateriaalit voidaan liittää sähköisenä tentteihin.

EXAM-sähköinen tentti antaa opiskelijoille enemmän liikkumavaraa tenttien suorittamisen suhteen. He eivät ole enää sidottuja tiettyihin tenttiajankohtiin, vaan voivat suorittaa tentin haluamanaan ajankohtana. Samoin opiskelija voi varata tentin vaikka tunnin varotusajalla. Varatessaan tenttiä opiskelija näkee, kuinka monta konetta on jo varattuna. Tällöin hän voi valita ajankohdista esimerkiksi sellaisen, jossa on mahdollisimman vähän muita tentin tekijöitä.

EXAM-sähköinen tentti on valvottu tentti. Läpi kesän vastuuhenkilöt tarkastavat valvontakameran tallenteita / reaaliaikaista valvontakameran kuvaa. Opiskelijoita informoidaan välittömästi, mikäli sääntöjen vastaista toimintaa esiintyy. Tähän mennessä sääntöjen vastainen toiminta on pääsääntöisesti ollut ulkotakin tai repun mukaan ottaminen Tenttitupaan, mutta sitä ei ole hyödynnetty tenttivilppiin. Mikäli tenttivilppiä havaitaan, siitä tullaan ottamaan välittömästi yhteyttä tentin vastuuopettajaan.

Kirjoittaja Minna Rokkila
EXAM-pääkäyttäjä

Järjestemämuutoksista – mietteitä menneestä ja tulevasta

Strategiakauden 2016–2020 kääntyessä loppusuoralle on aika pysähtyä hetkeksi tekemään väliarviointia. Strategiakauden ensimmäiset vuodet ovat tuoneet mukanaan monia järjestelmämuutoksia ja niihin liittyvää osaamisen kehittämistä. O365-pilvipalvelut, Moodle(rooms), Reportronic, EXAM ovat enemmän tai vähemmän osa arkeamme. Se, että järjestelmä on käytettävissä ei vielä takaa sitä, että sitä aktiivisesti käytetään. Uuden omaksuminen vaatii osaamisen kehittämisen lisäksi usein uusia toimintatapoja ja niitä hyviä esimerkkejä. Tällainen on varmaan myös sähköinen tenttiympäristö EXAM. Hyvät mallit onnistuneista käyttäjäkokemuksista ovat yksi tapa lisätä kiinnostusta ympäristöön, joka tuo opiskelijalle joustavuutta opintoihin ja opettajalle ajan myötä lisää joustavuutta ja toivottavasti myös helpotusta työn tekemiseen.

Järjestelmien rinnalla strategiakauden ensimmäiset vuodet ovat painottuneet vahvasti henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Järjestelmämuutoksiin liittyvän osaamisen kehittämisen rinnalla on toteutettu osaamiskartoitus, järjestetty verkkopedagogiikkaan liittyvää koulutusta ja pedagogista tukea, kehitetty verkko- ja monimuoto-opetusta, otettu käyttöön osaamismerkkejä, piltoitu verkko-opetuksen tuottemistamismallia ja uudistettu kampusten digimentorointia. Myös palvelujen digitalisaatiota on kehitetty esim. ottamalla käyttöön erityisesti opiskelijoille suunnattuja skype-ohjaus- ja neuvontapalveluita. Karelian digitaalisuutta ei kehitä digiryhmä, vaan koko korkeakouluyhteisö. Monet asiat syntyvät ja etenevät yksittäisten henkilöiden ja työryhmien aloitteesta ja innostuksesta uuteen.

Digitaalisuuden kehittämisen ajureina ja työkaluina toimivat meillä useat hankkeet, joissa viedään eteenpäin digitaalisuuden kehittämistä laajalla rintamalla. Hankkeet tuovat mukanaan mahdollisuuksia oman osaamisen, opetuksen menetelmien ja sisältöjen kehittämiseen. Ne tuovat mukanaan myös uusia resursseja, verkostoja ja työkaluja kehittämistyöhön näinä aikoina, joina kehittämiseen kohdennettavia resursseja on niukasti käytettävissä.

Strategiakauden loppuvaiheen kehittämiskohteiksi on määritelty BYOD-toimintamallin (opiskelijan oman laitteen käyttö) käyttöönotto, monimuoto-opetuksen ja –opiskelun tuki, järjestelmien, palvelujen ja prosessien sujuvuus, digiosaamisen tuotteistaminen sekä digitaalisaation vaikutus opetuksen toteutukseen ja sisältöihin. Digiryhmä on ottanut tavoitteekseen myös entistä aktiivisemman viestinnän digitaalisuuden kehittämiseen liittyen. Ja vaaniihan siellä nurkan takana jo se suuri tietojärjestelmiin liittyvä muutoskin – Peppi – jo ensi marraskuussa. Vaikka järjestelmämuutokset ovat aina työllistäviä ja työläitä, tämän muutoksen perusteleminen on poikkeuksellisen helppoa. Kun Winha loppuu, tarvitaan tilalle uusi opiskelijahallintojärjestelmä. Samalla luovumme SoleOPS-järjestelmästä ja keskitämme toimintoja Peppi-ympäristöön. Mikään järjestelmä ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta toivottavasti palvelujen ja järjestelmien sujuvuus paranee, kun rajapintojen määrä vähenee.

Yhteistyöterveisin kirjoittaja Marjo Nenonen, koulutuksen kehittämispäällikkö

Karelia-starttityötilan käytön kokemukset

Karelia-starttityötila on itseopiskelupaketti, jonka kautta opiskelija perehtyy Karelian digitaalisiin ympäristöihin ja palveluihin jo ennen opintojen alkamista. Työtilan sisältö on suunniteltu ja toteutettu eAMK-hankkeessa (2018–2019) ja sisällön rakenteessa on hyödynnetty Savonian DigiAvain-kurssia.

Karelia-starttityötila on itseopiskelupaketti, jonka kautta opiskelija perehtyy Karelian digitaalisiin ympäristöihin ja palveluihin jo ennen opintojen alkamista. Kuvat 1 ja 2 kertoo työtilojen sisällön. Sisällön arvioinnista ja toiminnallisuudesta vastasivat: hoitotyön, tietojenkäsittelyn ja kv-opinto-ohjaajat, koordinoiva opinto-ohjaaja sekä opiskelijapalvelujen ja monimuotopedagogiikan suunnittelijat.

Kuva 1. Karelia-startti-työtilan sisältö.

Kuva 2. Karelia Start Kit -työtilan sisältö.

Starttipaketit laadittiin syksyn 2018 aikana ja se pilotoitiin tammikuussa 2019 aloittaneilla suomenkielisillä opiskelijoilla. Tämän postauksen ajankohtaan mennessä Karelia-startti-työtilaan oli kirjautunut 157 opiskelijaa. Heistä 105 (miespuolisista alle 10 %) kertoi opiskelualansa: fysioterapia 18, sairaanhoitaja 29, terveydenhoitaja 10, sosionomi 38 ja polkuopiskelijoita 9 sekä väyläopiskelijoita 1. Englanninkieliseen Karelia Start Kit -työtilaan ei tämän postauksen ajankohtana ollut vielä yksikään vaihto-opiskelija kirjautunut. Kansainvälisiltä opiskelijoilta ei ole siten satu palautetta. Syksyllä 2019 aloittavat opiskelija saavat käyttöönsä pilotin myötä kehittyneen starttipaketin käyttöönsä. Kiitos opiskelijoiden runsaan palautteen annon.

Suomenkielisiltä opiskelijoilta saatua avointa palautetta:

”Paljon tärkeitä asioita samassa paketissa. Hienoa jotta paketti on käytössä koko opintojen ajan.”

”Kurssi oli mielestäni selkeä, videot olivat hyvin tehtyjä ja rauhallisesti luettuja mikä teki mukana pysymisestä helpompaa.”

”Karelia-startti ohjaa todella hyvin opiskelijaa oppilaitoksen sähköisiin järjestelmiin ja kurssi helpottaa opintojen alkaessa ymmärtämistä ja etenemistä.”

”Eri asioista oli kerrottu hyvin monipuolisesti. Suurimmaksi osaksi ohjevideot olivat hyviä ja selkeitä ja kurssi oli hyödyllinen.”

”Videotallenteet olivat toimiva valinta. Jo aikaisemman korkeakoulututkinnon suorittaneena tutut asiat kertaantuivat helposti tallenteen pyöriessä taustalla ja uudet asiat tulivat tutuiksi videota seuraamalla.”

”Sain hyvän yleiskäsityksen siitä, mistä kaikesta tulee olla tietoinen erityisesti digitaalisten järjestelmien osalta.”

”Ohjauspalvelut oli todella hyvin ja monipuolisesti kerrottu, ja yhteystiedot selkeästi siellä esillä. Opiskelutaidot oli mielenkiintoista luettavaa, varsinkin linkitetyt nettisivut. Yleisesti oli hyvin kerrottu ohjelmista mitä tarvitsee käyttää AMK opinnoissa.”

”Tekeminen opettaa aina todella paljon. Sitä kautta saa varmuutta, että homma toimii. Startissa oli paljon tehtäviä, joiden kautta näki käytännössä, kuinka se toimii. Mielestäni on loistava juttu, että kaikki tiedot löytyvät ja niihin voi palata tarkistamaan, että kuinka se homma pitikään tehdä. Tekemällä oppii ja aina voi kysyä.”

”Tietoa eri järjestelmistä oli sopivasti sekä videomateriaalia oli hyvä määrä.”

”Starttia saa tehdä silloin, kun ehtii. Voi palata uudestaan ja uudestaan asiakokonaisuuksiin, hieno juttu.”

”Eri osioiden ohjeistaminen, kuinka kirjautua eri toimintoihin oli selkeästi esitetty. Aiheet oli eritelty, joten myöhemmin on niihin helppo palata, ei tarvitse etsiä mistä löytyy mitäkin.”

”Oli mukava päästä jo nyt tutustumaan tuleviin opintoihin ja käytäntöihin. Oli mukava tehdä tunnukset kaikkialle ja nähdä lukujärjestys ym.”

”Opastusvideot tuovat visuaalista lisää ohjeistuksiin ja selostukset tunteen, että ne on tehty juuri minulle. Ennen opintoja minulla on jo jonkinlainen kuva opiskeluun liittyvistä monista osa-alueista ja uskoisin, että orientoitumispäivien antiin on helpompi päästä käsiksi.”

”Asiat tuli esille todella yksityiskohtaisesti ja ne kerrottiin tarkasti ja selkeästi. Videot oli hyödyllisiä, sillä niistä näki mitä pitää tehdä.”

”Tällainen starttipaketti on todella hyödyllinen ennen opintojen alkua. Varmaan monta kertaa tulee palattua vielä paketin sisältöön, annettuja ohjeita oli helppo seurata ja sai todella hyvää tietoa eri osioiden toiminnasta.”

”Mielestäni Karelia-startti oli selkeä ja kaikki tarvittava tieto tuli esille ja uskon että kurssi helpottaa koulun aloitusta.”

”Selkeästi jäsennelty paketti! Mielestäni näihin on helppo myös palata tarvittaessa, sillä haluamansa asian löytää nopeasti.”

Starttipaketeista tiedotettiin Karelian henkilöstöä muun muassa viikkotiedotteiden kautta ja pilotista otettiin opiksi: korjattiin opiskelijoiden havainnoimat epäkohdat ja virheet sekä epätäsmälliset ilmaisut. Syksyä varten ollaan siten valmiimpia.

Lisätietoa eAMK:n digistarttipaketeista eAMK:n sivuilla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

DigiCampus-hanke, mitä se tuo tullessaan

DigiCampus on opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihanke, joka on alkanut keväällä 2018.

Hankkeessa useita osahankkeita

  1. Digitaalinen oppimisympäristö
  2. Pedagogiset tukipalvelut
  3. Oppimismaiseman uudelleen sovittaminen
  4. Sisältöhankkeet
  5. Arvioinnin kehittäminen
  6. Esteettömyys ja saavutettavuus

DigiCampus-hankkeen rakenne ja osahankkeet

Hankkeessa on mukana 17 korkeakoulua. Arvioinnin kehittämisen osahankkeessa on lisäksi  Exam-konsortio mukana.

1. Digitaalinen oppimisympäristö

Tämän osahankkeen tavoitteena on rakentaa kaikille korkeakouluille yhteinen, moderni digitaalinen oppimisympäristö, joka lisää korkeakoulujen jatkuvaa yhteistyötä ja avointa toimintakulttuuria. Oppimisympäristö on rakennettu Moodle-pohjaiseksi CSC-palvelimille. Oppimisympäristöön kirjautumisessa mahdollistetaan useammat kirjautumistavat. Tämä mahdollistaa korkeakoulujen ulkopuolisten henkilöiden toimimisen ja työskentelyn, esim. MOOC:n muodossa. Oppimisympäristö avautuu kärkihankkeille maaliskuussa 2019 ja hankeyliopistojen käyttöön kesällä 2019.

Luokkahuoneiden joustava käyttö opetuksessa mahdollistetaan Multilocation ClassRoom -konseptin avulla. Multilocation-tekniikan sisältävässä luokkahuonetilassa on yksi kokonainen seinä muodostaa näytön. Toisella kampuksella on vastaava luokkahuonetila ja sen seinä vastaanottaa ja lähettää tietoa. Näille seinille heijastetut toisen kampuksen luokkatila todellisessa koossa & opettajan jakama materiaali mahdollistaa interaktiivisuuden luokkahuonetyöskentelyssä tilojen sijaitessa eri kampuksilla. Eri kampuksilla työskentelevät opiskelijat voivat kommunikoida reaaliajassa seinän kautta ja nähdä toisessa tilassa tapahtuvan työskentelyn todellisessa koossa.

Multilocation ClassRoom -tilan kehittelyversio

2. Pedagogisdigitaaliset tukipalvelut

Osahankkeessa takennetaan korkeakoulujen yhteinen tukipalvelu sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Tukipalvelut tarjoavat pedagogista ja digitaalista tukea korkeakoulujen yhteiskäyttöisten oppimisympäristöjen käyttöön. Palvelua olisi tarjolla myös virka-ajan ulkopuolella. Palvelua automatisoidaan ohjelmistorobotiikan avulla. Tukipalvelu avautuu kärkihankkeille maaliskuun alussa 2019.

3. Oppimismaiseman uudelleensovittaminen

Sujuvan arjen takaaminen opettajalle sekä opiskelijalle opetuksessa.

Oppimismaiseman uudelleen sovittaminen ja siihen liittyvät osa-alueet

Kuvassa on tarkemmin esitelty tämän osahankkeen tarkemmat tavoitteet.
Tavoitteena on digitaalisten ja fyysisten ympäristöjen yhteen sovittaminen pedagogiikan ehdoilla.

4. Sisältöhankkeet

Kaikille avointa koulutustarjontaa, menetelmiä ja oppaiden tuottaminen. Hankkeen sivuilta löytyy näistä tarkemmin tietoa. Karelia AMK toimii tässä osahankkeessa toteuttajana ja on rakentamassa OpenBio oppimisympäristöä.

  • OpenBio (sosio-digitaalinen oppimisympäristö biotalouden ilmiöiden oppimiseen, tutkimiseen sekä yhteiskehittelyyn)
  • Kemian kurssitarjotin kemian eri osa-aluilta
  • Oikeustieteiden DigiPeda, jossa kehitetään UEFin ja TY:n oikeustieteiden yhteisiä opintoja

5. Arvioinnin kehittäminen

EXAM – sähköisen tenttijärjestelmän edelleen kehittämistä niin, että se edistää opiskelun joustavuutta ja ympärivuotisia opiskelumahdollisuuksia.

  • Salitentin kehittäminen (mahdollistaa oman koneen käytön luentosalissa tehtävään sähköiseen tenttiin)
  • Autograding (tekoälyn hyödyntäminen esseemuotoisten vastausten arvioinnissa)
  • Yhteistentti ja hankehallinto (Examin yhteiskäyttöisyyden jatkokehitystä).

6. Esteettömyys ja saavutettavuus

Esteettömyys ja saavutettavuus osahankkeen osiot

Verkkopalveluiden saavutettavuuteen keskittyvä osahanke. Auttaa korkeakouluja EU:n saavutettavuus direktiivin täytäntöön panossa.

ESAn viikon vinkki sisältää käytännönläheisiä vinkkejä esteettömyyden saavutettavuudesta! Käy tutustumassa!

DigiCampus-hankkeen yhteystiedot

DigiCampus-hankkeen toimijat

Tekstin ja kuvien lähde: UEFin Opintopalveluiden e-oppimisen erikoissuunnittelijan Sari Tervosen esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Kirjoittaja Minna Rokkila

Palliatiivisen hoidon asiantuntija verkko-opintokokonaisuus

Hoitotyön lehtorit Tuulia Sunikka ja tuntiopettaja Irja Väisänen kehittivät palliatiivisen hoidon opintokokonaisuuden (30 op) verkko-opinnoiksi. Tämän kokonaisuuden tavoitteena on laajentaa ja syventää aiemman koulutuksen ja työkokemuksen aikana hankittua ammatillista osaamista palliatiivisen ja saattohoidon eri osa-alueilla. Opinnot antavat valmiudet toimia moniammatillisissa palliatiivisen ja saattohoidon työryhmissä ja kehittää niiden työtä sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti.

”Hyvin suunniteltu on puoliksi hyvin tehty” – Tuulian ja Irjan oivallukset ovat seuraavat:

  • yhteistä ja yhtenäistä standardia noudattaen
  • yhteinen osio, josta linkitykset kaikkiin opintokokonaisuuksiin
  • erillinen osio aiheesta verkko-opiskelu
  • kaikki kuvaukset täytyy kirjoittaa hyvin tarkoiksi
  • opintojakson sisältö tuotettava monipuoliseksi
  • eteneminen toteutettava johdonmukaisesti askel askeleelta.

Pedagogisena mallina opintokokonaisuudessa on Tiimit ja tiimioppiminen, jota ei ole aiemmissa verkkototeutuksissa tehty.

30 opintopisteen portaalimalli sisältää 6 eri opintokokonaisuutta:

  1. Palliatiivisen ja saattohoidon lähtökohdat ja toimintaympäristöt 3 op
  2. Palliatiivisessa ja saattohoidossa olevan ihmisen ja hänen läheistensä kohtaaminen 5 op
  3. Kokonaisvaltainen palliatiivinen ja saattohoito 10 op
  4. Palliatiivisen ja saattohoidon erityistilanteet 2 op
  5. Palliatiivisen ja saattohoidon kehittäminen 7 op
  6. Hoitajana palliatiivisessa ja saattohoidossa 3 op

Jokainen opintojakso koostuu samanlaisesta rakenteesta:

  • perusasiat haltuun kolmen eri kokonaisuuden avulla
  • näkyväksi omat tavoitteet, toteutus, edeltävät opinnot jne.
  • herätteleviä kysymyksiä: kuuntelee, katselee jne.
  • opintojaksojen rekennekuvat
  • arviointitapa ja -ajanjakso.

Opetuksen kehittäminen verkkototeutuksiksi mahdollistaa syventää osaamista muun muassa Moodlen digitaalisuutta hyödyntäen, mutta samalla haastaa opettajan epämukavuusalueelle monessa kohtaa.

Tekstin lähde: lehtori Tuulia Sunikkaan esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Digiajan löytöretkeilijä (ITK’18) – Osa 2

10 vinkkiä oppimisympäristön kehittämiseen ja onnistuneeseen käyttöönottoon

Digitaalisten menetelmien avulla voidaan tarjota ajasta ja paikasta riippumattomia, joustavia ja personoituja opintopolkuja, mahdollisuuksia ja sisältöjä, henkilökohtaisten tarpeiden ja etenemissuunnitelmien mukaan, samalla tukien yhteisöllisyyttä, reaaliaikaista vuorovaikutusta ja interaktiivisuutta opiskeluyhteisöjen sisällä.

  1. Perusta tieteelliseen taustaan. Onko samaa tehty aikasemmin. Tutki, mitä on jo tehty.
  2. Selkeä rakenne ja tiedota.
  3. Varmista joustava ja helppo käyttö + tuki tarpeen mukaan.
  4. Testaa käytännössä.
  5. Tarjoa personoituu/kohdennettua sisältöä.
  6. Tarjoa tilannesidonnaista sisältöä.
  7. Tue interaktiivisuutta.
  8. Anna systemaattisesti palautetta + tee palautteenantosuunnitelma.
  9. Varmista tyytyväisyys.
  10. Varmista oppimistulokset (ennen ja jälkeen).
Tue opiskelijoiden käyttöönottoa.
Tee käyttöönottosuunnitelma! 
Yhtä välinettä yhdellä toteutuksella!

Tutkimusmatka yrittäjyyteen monimediaisin ja verkkovälitteisin keinoin yhteissuunnittelun kautta

Esityksen keskeisenä ytimenä on monimediaisuuden hyödyntäminen yhteisöllisen verkkotyöskentelyn tukena. Esitys piti sisällään ratkaisut, jotka organisaatio oli tehnyt opintojaksolle. Itearaatio 1 – yhteissuunnittelu – iteraatio 2 -kierroksien osalta. 

Enenevässä määrin opetuksen siirtyminen virtuaaliseksi vaatii uudenlaisia menetelmällisiä ratkaisuja yhteisöllisten ja monimediaisten ratkaisujen osalta, jotta oppimisessa on mukana aktiivinen osallistuminen ja oman materiaalin tuottaminen.

”Se fiilis että tässä nyt opitaan yhdessä” – opiskelijakokemuksia cMOOCista

Esityksessä kuvattiin tutkimustuloksia sekä avoimen verkkokurssien valmennuspedagoginen malli, jonka avulla Humak on saavuttanut hyviä oppimistuloksia lyhyissä cMOOCeissa.

Humak järjesti kolme erilaista kurssia verkossa, joissa työskenneltiin itsenäisesti oman aikataulun mukaisesti, mutta silti yhteisöllisesti. Tehtävien avulla pyrittiin kurssilaisten väliseen vuorovaikutukseen, vertaisarviointiin sekä yhteisölliseen oppimiseen.

Verkkoympäristössä hyödynnettiin valmennuspedagogiikkaa, jossa valmentajan (opettajan) rooli on erittäin tärkeä. Valmentaja pystyi aktivoimaan opiskelijoita tarvittaessa. Kurssien jälkeen todettiin, että oppimista olivat edistäneet aktiivinen osallistuminen, vuorovaikutustaidot sekä sitoutuminen yhteisölliseen oppimisprosessiin.

Esityksen materiaali on ladattavissa esityssivun alareunasta.

Opettaja opiskelijana – löytöretki opettamisen ytimeen

Esityksessä kerrottiin sanoin, kuvin ja esimerkein miten Maanpuolustuskorkeakoululla edistetään opettajan ammatillisesta kehittymistä. 

  • Tunnista ja tunnusta oppimiskäsityksesi – löydä itsesi opettajana.
  • Opettaja digiloikan airueena.

Tuberoom innostaa opettajat uusiin lightbord-videokokeiluihin

Tuberoom on helppokäyttöinen videopaja opettajille. Siellä opettajat voivat harjoitella esiintymistä, esittämistä sekä editointia ja samalla tuottaa omannäköisiään opetusvideoita mm. lightboardia käyttäen. Lightboard-tekniikalla on mahdollista kuvata liitutaulutyöskentelyä.

Tuberoom-tekniikka: akustiikan parantamiseksi verhoiltu kauttaaltaan mustalla kankaalla ja matolla. Valaistusta säädetään led-paneeleilla. Lightboard on pyörille alumiinikehikkoon sijoitettu suurikokoinen turvalasi, jota reunustaa lednauha. Opettaja piirtää lasille kalkkipohjaisilla, vesiliukoisilla tusseilla. Piirtäminen kuvataan lasin läpi sopivasti valaistuna, jolloin syntyy illuusio pimeästä tilasta ja katsojan huomio kiinnittyy tekstiin sekä opettajaan. Peilikuvana näkyvä teksti ja piirrokset käännetään tallennustilanteessa ohjelman avulla oikein päin.

Lightboard Technology esittelyvideo

ITK 2018 päätös -video

Lue myös osa 1

Lisätietoja Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa:

ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 20.–22.3.2019.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

Digiajan löytöretkeilijä (ITK’18) – Osa 1

ITK = Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa

ITK-konferenssi on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma. Tänä vuonna konferenssissa kokee inspiroivia puheenvuoroja ja käytännönläheisiä esityksiä teemalla ”digiajan löytöretkeilijä”. Päivät mahdollistavat myös kokeilla itse erilaisia opetusteknologisia ratkaisuja. Näytteelleasettajia on lukuisia. Konferenssin järjestelyistä vastaa Hämeen kesäyliopisto ja tapahtuma järjestetään Cumulus Resort Aulanko, Hämeenlinnassa 11.–13.4.2018. ITK-konferenssilla on jo pitkät perinteet. Lue 25-vuoden tarina täältä.

Kareliasta päiville matkasivat lehtorit Mikko Hyttinen ja Olli Hatakka sekä erikoissuunnittelija Minna Rokkila ja monimuotopedaogi Maarit Ignatius. Ohjelmatarjonnan lisäksi verkostoituminen, tapasimme vanhoja ja uusia yhteistyökumppaneita, kuten Blackboard (Moodlerooms) ja Discentum (Kyvyt.fi) sekä jokusen uusia.

Tämä blogimerkintä on Maaritin ja Minnan matkaraportti, poimintamme konferenssin konferenssin hjelmasta reaaliaikaisesti välillä 12.–13.4. Koet seuraamalla nämä ITK-päivät samanaikaisesti kanssamme.

Mikon ja Ollin opetusteknologiakokeilusta Oppimisympäristöjen virtualisointi digitaalisen 360-kamerteknologian avulla kuulet tarkemmin viimeistään Digisessä iltapäivässämme (Karelian digimessut) 9.10.2018.

Konferenssin tervetulosanat lausui Elias-robo. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen saapui saliin videoyhteyden kautta. Hän kehoitti meitä jokaista käymään kysymyksen ”Miten rakennamme koulun jossa kaikkien on hyvä olla ja oppia? ääreen. Jos ei ole oppimisen hyvinvointia, ei ole mahdollista omaksua uusia asioita. Heinosen mukaan Digitaalisuuden tarkoitus on helpottaa työskentelyä ja mahdollistaa yhteisöllisyys. 

Kokeilukeskuksen päällikkö Anneli Rautiainen Opetushallitukselta jatkoi Hienosen teemassa. Tutkimukset osoittavat, että oppimista tapahtuu pojilla enemmän koulun ulkopuolella kuin koulussa. Tytöillä päinvastoin. On siis hyväksyttävä, että oppimista tapahtuu kaikkialla. Kysymyksiä tulisi enemmän esittää oppilaitten taholta kuin opettajien. Toimintakulttuurin ja johtamisen tulisi mahdollistaa yhdessä oppiminen (yhteisopettajuus ja tiimioppiminen) hyvinvointia unohtamatta. Meidän on aika muuttua joustaviksi, ketteriksi toimijoiksi. Pois jäykästä, kankeasti toiminnasta. Rautiainen päätti puheenvuoronsa sanoihin ”Oppimista tapahtuu kaikkialla – toivottavasti myös hyvinvointia”.

Erityspedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara Helsingin yliopistosta puheenvuoron otsikko oli ”Kivikausi tai digiaika, löytöretkeilijä tarvitsee lauman”. Dosentti korosti yhdessätekemistä niin hyvässä kuin pahassa. Hyvin toimiva työyhteisö tarvitsee lauman. Yksilö tulee nähdä hyvien tekojen kautta, ei virheiden. Ketään ei saa ”cropata” yhteisöstä, tiimistä, ryhmästä.

Yrittäjä Harri Ketamo, Headaista totesi lennokkaasti, että ”Tekoäly ei korvaa opettajaa. Se mahdollistaa aidosti yksilöllisen opetuksen”. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön, ihmiset panikoituvat. Tämä kaava toistuu ja toistuu. Järjestelmät ovat hyviä renkejä. Tekoäly on ollut jokaisen meidän työkalu jo 80-luvulta. Tekoäly tulisi olla tehokkaammin, useimmissa sisällöissä osana. Tekoäly myös mahdollistaa luonnollisesti virheet, haitat. Siinä missä tekoäly manipuloi meitä niin sitä tekee myös ihminen ihmiselle. Kriittinen ajattelu ja riittävä yleissivistys on tärkeää.

ITK 2018 avajaiset -video.

Foorumiesityspoimintamme

Tässä foorumiesityksessä saatiin vastauksia siihen, miten monin eri tavoin ammattikorkeakouluissa opetushenkilöstön digipedagigista osaamista kehitetään ja miten juuri sitä tarvittavaa osaamista mitataan sekä kuvataan.

  1. Miten korkeakoulussa kehitetään henkilöstön digipedagogista osaamista?
  2. Onko korkeakoulussa olemassa tai suunnitteilla henkilöstön osaamisen kehittämistä tukevaa mentorointia, tutorointia tai vastaavaa toimintaa?
  3. Onko tarvittavaa digiosaamista kuvattu? Jos on niin miten, esim. osaamismerkit.
  4. Miten henkilöstön digipedagogista/digitaalista osaamista on mitattu tai aiotaan mitata?

Esityksessä kerrottiin myös osaamismerkkien kehittämistyöstä sekä kevään 2018 valmennusohjelman piloteista. 

eAMK-laatukriteerit verkko-opintojakson kehittämisessä

eAMK-hankkeessa rakennetaan ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa. Yhteiset laatukriteerit takaavat tarjottavien opintojaksojen laadun. Yhteiseen verkkotarjontaan valitaan alansa parhaat ammattikorkeakouluopintojaksot. Valittavien opintojaksojen tulee täyttää laatukriteereiden vaatimukset. Kriteeristö muodostuu seuraavista teemoista:

Teema 1: Kohderyhmä ja käyttäjät – Teema 2: Osaamistavoitteet, oppimisprosessi ja pedagogiset ratkaisut – Teema 3: Tehtävät – Teema 4: Sisältö ja aineistot – Teema 5: Vuorovaikutus – Teema 6: Ohjaus ja palaute – Teema 7: Arviointi – Teema 8: Kehittäminen – Teema 9: Käytettävyys ja ulkoasu – Teema 10: Tukipalvelut.

Arviointikriteerit ovat kehittämisen ja itsearvioinnin työkalu. Tässä vaiheessa ei vielä ole päätöstä siitä, miten verkkototeutusten arviointi suoritetaan. Toteutuuko se esim. eAMK-verkoston korkeakouluista kootun asiantuntijaryhmän jäsenet arvioimana vai jollain muulla tavalla. AMK-laatukriteerit.

Esitysmateriaali

Vaikuttavuutta webinaareilla

Toimintamallina webinaarin ja sen oheistuotteiden rakentaminen soveltuu myös opetuksessa käytettäväksi. Webinaarien järjestämisessä korostui suunnittelun ja aikataulutuksen tärkeys sekä kohderyhmän tavoittaminen.

Verkko-opetuksen laatutalkoot

Laatutekijät koostuvat verkkoympäristön rakentamisesta ja käytettävyydestä, kurssisisällöistä ja pedagogiikkasta sekä opetuksesta ja viestinnästä.

Kulkuri-verkkokoulu on tarkoitettu peruskouluikäisille, ulkomailla asuville oppilaille. Kulkurissa verkko-opetuksen laatutalkoot on kehitetty yhteistyössä opettajien, oppilaiden, heidän vanhempien ja  asiantuntijoiden kanssa. Laatutyön perustana oli Kulkurin oppimiskäsitys – oppilaat ovat erilaisia, oppilas on aktiivinen, sisäinen motivaatio on tie parempaan oppimiseen, oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, positiivinen ilmapiiri ja palaute tukee oppimista ja motivoi, ilmiötä tutkimalla opitaan enemmän.

Mikään ei motivoi niin, kuin positiivinen palaute!

Verkko-opintoja tehdessä opettajalla on apuna laatukäsikirja, josta löytyy työskentelyä auttavia konkreettisia tarkistuslistoja. Kulkurin laatukäsikirja on vapaasti hyödynnettävissä.

Esityksen materiaali

AMK-opinnon tuottaminen verkkoon – näkökulmia ja käytännön vinkkejä

Esitys piti sisällään kolme näkökulmaa: verkko-opetuksen tuotannon johtaminen, pedagogisen osaamisen ja käytänteiden kehittäminen sekä laadun varmistus. Taustalla Lauran digivisio.

Tiimien työskentelylle on kaksi erilaista prosessia seuraavasti:

  • Kokonaan verkossa suoritettavaan tutkintoon sisältyvät opinnot rakennetaan niitä edeltävällä lukukaudella kaksipäiväisissä tuotantopajoissa, joihin osallistuvat kaikki toteutuksessa mukana olevat opettajat.
  • Täydentävien opintojen opintojaksojen valmistelu tapahtuu opetiimeissä, jotka tapaavat toisensa 2–3 kertaa suunnittelun aikana.

Verkkokurssin toteuttaminen – ensikertalaisen kokemuksia

Esityksestä kävi ilmi, miten verkkokurssin toteuttaminen onnistui. Sekä, mitä hyötyä osallistujat saivat kurssista sekä myös se mitä eivät saaneet. Esille tuli myös se, miten heidän digitaipaleensa jatkui kurssien jälkeen. 

Auttaaksemme opettajia toteuttamaan oman verkkokurssin järjestimme koulutusta:

  1. Digipedagoginen suunnittelu
  2. Ohjaus ja arviointi digitaalisessa oppimisympäristössä sekä etäohjausmenetelmät
  3. Pilvipalveluiden monipuolinen hyödyntäminen digitaalisessa oppimisessa
  4. Opiskelijan/tutkinnon suorittajan HOKS:n, oppimisen ja osaamisen visualisointi.

Pelillistäminen ja visualisointi Moodle-ympäristössä

Toteutetut kurssisisällöt käsittelevät laaja-alaisesti hyötypelejä, pelillistämistä sekä pelien liiketoimintaa ja ansaintalogiikkaa. Pilottikursseilta löytyy digitaalista löytöretkeilyä: opiskelijaa kannustettiin etsimään verkkomateriaalin syövereistä kymmenen kultakolikkoa. Pedagogisesta  näkökulmasta kolikoiden keräämisellä pyrittiin rohkaisemaan opiskelijaa kahlaamaan läpi videoiden keskeltä myös tekstimateriaali ja tieteelliset artikkelelit.

Segabu-hankkeessa kehitettiin opintojaksoon pelillistämistä ja visualisointia Moodleympäristössä. Verkkokursseilla hyödynnettiin elementtejä, joita tavataan peleissä:

  1. Visualisoinnilla havainnollistettiin opiskeluprosessia, edistymistä sekä aktiviteetteihin osallistumista.
  2. Moodlessa pelillistäminen perustui myös aktiviteetteihin ja lohkoihin (osa vakiona, osa lisäosia).

Pilottikurssit löytyvät DIGMA.FI-oppimisympäristön osiosta Serious Games tai suoralla osoitteella http://segabu.fi. Hankesivusto löytyy osoitteesta https://segabu.wordpress.com/.

Pelillistämisestä Moodlessa lisää myös.

Esityksen materiaali

Laatukortit ketterien verkkokurssien tuottamisen tukena

Esityksessä kuvattiin, miten Uutta avointa energiaa (UAE) -hankkeessa (ESR) on opettajien tueksi Agile AMK -mallilla toteutettavaan ketterään sisällöntuotantoon kehitetty verkkokurssien laatukortit ja miten opettajat hyödyntävät niitä.

Laatukortit ovat: pedagogiikka, käytettävyys, sisältö ja tuotanto.  Laatukortteja käytetään verkkokurssien tuotannon eri vaiheissa. Kukin laatukortti sisältää 4–6 laatukriteeriä, joihin kaikkiin liittyy arviointikysymyksiä ja kehittämisohjeita. Laatukorteista on hankkeessa opettajilta saadun palautteen pohjalta koottu myös laatujuliste, jossa keskeiset kohdat on tiivistetty ns. huoneentauluksi. Kurssien pedagoginen laadunvarmistus käynnistetään jo suunnitteluvaiheessa, ja sitä toteutetaan koko tuotantoprosessin ajan.

Lisää tietoa laatukorteista löydät UAE-hankkeen blogista.

Ammattikorkeakouluhenkilöstön kehittämispäivät digitaalisesti, 2 päivää Moodleroomsissa ja Collaboratella

Digikehittämispäivillä jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla oli mahdollisuus toimia itse osallistujana pedagogisesti suunnitellulla verkkokurssilla, joka toteutettiin Moodleroomsin verkkokokous- ja webinaaritila Collaboratessa. Ohjelma piti sisällään etukäteen tuotettuja videoita, webinaareja ja pienryhmätyöskentelyä eri aiheista. Toteutus suunniteltiin ja toteutettiin hyödyntämällä kääteistä pedagogiikkaa ja amk:n yhteisöllistä verkkopedagogiikkaa.

Parasta antia henkilökunnan mielestä mm.:

  • ”Ei tarvinnut matkustaa”
  • Asiaan pystyi keskittymään paremmin, fyysistä tapaamista tehokkaampi ja intensiivisempi työskentely kuin kokouskeskuksessa/hotellissa”
  • ”Uuden järjestelmän ja toimintaympäristön (Moodlerooms ja Collaborate Ultra) oppiminen ja opettelu”
  • ”Kokemus yhteisöllisyydestä digitaalisesti, yllättävän toimiva ryhmätyöskentely digitaalisesti, CU mahdollistaa vuorovaikutuksen”
  • ”Hyvä tekninen toteutus”
  • ”Aikataulu piti paremmin kuin perinteisillä kehittämispäivillä”
  • ”Se paransi asennettani huomattavasti koko digikampusajatusta kohtaan!”
  • ”Kokonaisuus ja digiympäristön hyvä toimivuus yllättivät. Alustukset oli hyvin valmisteltuja ja vastuuhenkilöt osasivat käyttää CU:ta. Nautin”

Esityksen materiaali

Moodle ryhmälähtöisen oppimisen (Team Based Learning) alustana

Ryhmälähtöinen oppiminen (Team-based learning,TBL) on opiskelijalähtöisyyteen ja yhteisöllisyyteen perustuva opetusmenetelmä. Ryhmälähtöisessä oppimisessa opiskelijat jaetaan heterogeenisiin 5–7 hengen ryhmiin, jotka pysyvät samoina koko opintojakson ajan. Menetelmässä käytetään käänteisen oppimisen periaatteita. Käsiteltävät aiheet on jaettu jaksoihin. Opettaja määrittelee kunkin jakson osaamistavoitteet. Jokaisen jakson aluksi opiskelijat tutustuvat itsenäisesti annettuun materiaaliin, joka voi olla alue oppikirjasta, artikkeleita, videoita tai muuta digitaalista materiaalia. Varsinaisella tapaamiskerralla jakson lopuksi pidetään ensin kaksi testiä.

Moodlen teemaksi on määritelty viikottainen rakenne ja Jokaisella viikolla on omat tavoitteet.
Moodlesta opiskelija saa sekä video, että tekstimuodossa viikon oppimateriaalin. Nämä opiskelijan on käytävä läpi. Perjantaisin ensin yksilöllinen osaamistesti moodlessa (testaa, onko ennakkomateriaali opiskeltu). Tämän jälkeen uudelleen ryhmätenttinä sama tentti, jolloin voidaan jakaa osaamista ja keskustella ryhmässä. Yksilötentin vastauksia opiskelija ei nähnyt tentin jälkeen, vain saamansa tuloksen. Ryhmätentin vastaukset näkyivät, jolloin ryhmä voi korjata virheellisen vastauksen, tämä tosin vähensi kokonaispisteitä.

  • Vetoomukset
  • Miniluento aiheesta

Soveltavat ongelmat, joihin ryhmät etsivät vastauksia annettujen taustamateriaalien pohjalta. Ongelmien vastaukset ladataan yhtä aikaa padletcseinälle ja satunnaisesti yksi ryhmästä esittelee ryhmän tulokset (saadaan vapaamatkustajat eliminoitua). Vertaispalaute Moodlen kautta.

Lue myös osa 2

Lisätietoja Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa:

ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 20.–22.3.2019.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

Oppimisympäristöcoctail

Tietojärjestelmien tulee mahdollistaa opintojakson digitaalisen sisällön ja toiminnan monipuolinen hyödyntäminen sekä koostaa opiskelijoiden oppimishistorian järjestelmistä niin, että opettaja/ohjaaja voi tarvittaessa eriyttää sisältöjä opiskelijoiden oppimistarpeiden mukaan.

Karelian oppimisympäristöcocktail (tammikuu 2017) muodostuu seuraavista tuetuista tietojärjestelmistä: Moodle, Moodlerooms, Collaborate, Adobe Connect, ePortfolio (Kyvyt.fi), Office 365 (O365) ja koulutusalojen omista, ammatillisista sovelluksista. Sekä sosiaalisen median erilaiset palvelut, joita henkilöstö käyttää omista tarpeista lähtöisin. Lisäksi muista kokonaisuuteen läheisesti liittyvistä järjestelmistä, joita ovat muun muassa Outlook-sähköposti, WinhaWille, SoleOPS, TimeEdit ja Webropol.

Oppimisympäristöcocktail mahdollistaa muun muassa motivoinnin, vuorovaikutuksen, havainnollisuuden ja autenttisuuden, mutta näyttää siltä, että eri järjestelmiä on kuitenkin haasteellista hyödyntää yhdessä. Kaikkia ei tarvitse hyödyntää vain niitä tietojärjestelmiä ja niiden osia, jotka tukevat sekä mahdollistavat oppimistavoitteet. Erilaisia verkossa opiskelun työtapoja on olemassa ja niiden käytöstä tulee aktiivisen toiminnan kautta rutiinia. Tyypillisimpiä opiskelun tapoja ovat verkkokeskustelu, kirjoittaminen, testaaminen sekä tiedonhaku.

Pedagoginen malli on opintojakson/opetustilanteen vaiheistuksen ja toteutuksen työkalu. Digitaalisia ympäristöjä pedagogisen mallin avulla saadaan esimerkiksi sisältöön, tiedonrakenteluun ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen vaihtelua. Valitaan sellainen malli, joka tukee opintojakson tavoitteiden mukaista oppimista. Pedagogisia malleja ovat muun muassa käänteinen oppiminen, tiimi- ja projektioppiminen, tutkiva ja case-pohjainen oppiminen sekä ilmiöpohjainen oppiminen. Katso Jyväskylän yliopiston kooste pedagogisista malleista.

Digituki: ICT-tukipalvelut, digimentorit, erikoissuunnittelija ja monimuotopedagogiikan suunnittelija. Tukipalvelut käytettävissä lukukausien aikana arkisin virka-aikana (ma – to klo 8–16 ja pe klo 8–15). Kollegat (opiskelijat, opettajat, muu henkilöstö) puolestaan ovat tukena heille sopivana aikana ja tavalla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Moodleroomsin uudet ominaisuudet

Moodleroomsin ydin on tällä hetkellä Moodle 3.1. Keskeiset muutokset Moodle 2:seen ovat:

Kompetenssiarviointi
Moodleroomsiin voidaan lisätä (ylläpidon toimesta) niin halutessa yhteiset sekä koulutusalakohtaiset kompetenssit.

Tehtävän arviointi
Tehtävä-aktiviteetin kautta palautettujen tehtävien arviointi on muuttunut siltä osin, että kaikki eri elementit ovat samalla ruudulla ja opettajan on mahdollista kommentoida (annotointi) suoraan pdf-tiedoston päälle.

Roskakori
Kun poistat aktiviteetin tai aineistoin se siirtyy roskakoriin, joka löytyy kurssin/työtilan Ylläpito-valikosta (Recycle bin/Roskakori). Sieltä voit edelleen joko palauttaa tai poistaa lopullisesti roskakoriin sijoitetun sisällön. Koko roskakorin sisältö on tyhjennettävissä Delete all -valinnalla.

Lataa tehtävänpalautukset
Uudesta Lataa-vaihtoehdosta voit ladata valitut tehtävänpalautukset koneellesi.

Lataa tiedostot zip-pakettina
Kun Kansio-aineistossa on useita tiedostoja, osallistujat voivat ladata ne kaikki yhdellä kertaa pakattuna zip-tiedostona.

Keskustelualue
Keskustelu on mahdollista merkitä (pinned), jonka jälkeen viesti näkyy/siirtyy/kiinnittyy keskustelualueen yläosaan. Näin voit nostaa keskustelun eri vaiheen ylemmäksi ja siten esim. ohjata keskustelua nostoon/tärkeään/hyvään keskusteluun.

Viesteihin voi myös tehdä pysyvän/pysyväisyys linkin ts. permalink, joka helpottaa tärkeisiin keskuselulueviesteihin linkittämisen.

Haku (Global search) -toiminto
Sivustonlaajuinen haku mahdollistaa asiasanoilla sisältöjen etsimisen eri työtiloista. Osallistujat voivat hakea niiden kurssien/työtilojen sisältöjä tai toimintoja tällä toiminnolla. Haku kohdistuu kurssien/työtilojen tietoihin, sisältöön, keskusteluihin, kirjan lukuihin, sanastoon tai wiki-sivuihin. Hakua kehitetään edelleen ja se laajenee versiopäivitysten myötä.

Tagit ts. avainsanat ts. tunnisteet
Tageja on mahdollista lisätä blogien, työtilojen ja profiilien lisäksi nyt myös aktiviteetteihin ja aineistoihin. Tagit nopeuttavat ko. sisällön löytymisen muun muassa haku-toiminnolla.

Työpaja-aktiviteetti
Työpaja-akriviteettiin on nyt madollista määrittää tiedostomuodot, jotka sallitaan. Osallistujat voivat nyt myös poistaa omat palautuksensa itse.

Muokkaus- ja navigointiparannuksiin saat tuntumaa kun työskentelet Moodleroomsissa. Luot uuden kurssin tai muokkaat palautettua opintojaksoa.

Lue lisää Moodle-yhteisön sivulta New for Teachers.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Moodlesta Moodleroomsiin

Moodlerooms tulee – Olemme valmiit!

Vanha kunnon Moodle tunnetaan jatkossa niin nimellä Moodlerooms kuin Moodle. Tämä tuttu ja silti uudistunut virtuaalinen oppimisympäristö on hankittu Kareliaan ohjelmisto palveluna ts. Software-as-a-Service toteutuksena. Kyseessä on siis SaaS-palvelu, jossa tarjoaja (Moodlerooms) vastaa seuraavista asioista:

sas-moodlerooms

Palvelusta lisää

Samalla uudistuu muun muassa oppimisympäristön osoite (poistuu numero 2), käyttöliittymä muuttuu ulkoasultaan esteettömäksi ja käytettävyys mobiililaitteilla paranee huomattavasti. Kaikenlaista selaamisen myönteistä käyttökokemusta tuetaan käyttöliittymällä, jota kutsutaan Snapiksi. Muutoksen jälkeen käyttäjän keskittymistä sisältöön ohjataan sillä, että työskentely suunnataan yhteen osioon kerrallaan.

Snap-käyttöliittymä avustaa siis opiskelijoita ajankäytön päätösten tekemisessä. Opiskelijalle näytetään seuraavien seitsemän päivän opintojaksojen toimintojen määräaikoja omat kurssit -etusivulla, joiden avulla he tunnistavat, mihin opintojaksoihin on keskityttävä. Opiskelijoille näytetään myös tuoreimmat kommentit tai palautteet esim. tehtävistä tai tenteistä. Tietojen avulla opiskelija saa selville, onko sisältöjä esim. syytä kerrata. Opiskelijalle näytetään myös hänelle lähetetyt viestit tai kommentit. Niiden avulla hän näkee mm. mitä toimia on ennen työn aloittamista tehtävä (esim. aloitettava keskustelu).

Opettajilla näytetään myös kaikkien kurssien määräajat seuraavien seitsemän päivän ajalta. Niiden tietojen avulla hän näkee, mihin kursseihin pitää keskittyä ja mille kursseille hän voi esim. rekisteröidä opiskelijoita. Opettajalle näytetään hänelle lähetetyt sisällöt, joita hän ei ole vielä arvioinut. Tiedot auttavat opettajaa suuntaamaan käytettävissä olevan ajan tarkemmin. Opettajat näkevät samat viestit ja ilmoitukset kuin opiskelijat.

Ohjeita

OPPIMISYMPÄRISTÖN UUSIA INTEGROINTEJA

Collaborate virtuaalinen luokkahuone

  • Mahdollistaa reaaliaikaisen opetus- ja oppimiskokemuksen virtuaalisilla luokkahuoneilla, toimistoilla tai kokoustiloilla tietokoneilla tai mobiililaitteilla. Collaboraten avulla opettajat ja opiskelijat osallistuvat virtuaalisesti yhteistyöhön.
  • Toiminnoiltaan kuin Adobe Connect (AC) ja ulkoasultaan kuin Skybe for Business.
  • Ohjeita.

Office 365 (O365)

  • Parantaa merkittävästi opiskelijoiden ja opettajien/ohjaajien työskentelyä sekä mahdollistaa työskentelyn yli organisaatiorajojen.
  • Yhteys mahdollistaa aineistojen sisällyttämisen oppimisympäristöön.
  • Materiaalin päivittäminen Moodleroomsiin yksinkertaistuu sijoittamalla materiaalit O365. Esim. PowerPoint-aineisto on O365, josta se linkitetään useammalle opintojaksolle ja päivitetään O365:ssa, jolloin se päivittyy kaikille opintojaksoille.

Open Content (xpLor)

  • Mahdollistaa oppimismateriaalin ja sisällön käytön useissa eri oppimisen hallintajärjestelmissä ja niiden siirtämisen pilvipalveluun.
  • Tämä pilvipohjainen, globaali oppimisaihiotietokanta on monipuolinen koulutusmateriaalien ja avoimien oppiresurssien laatimiseen, jakamiseen ja löytämiseen sekä niiden tekijänoikeuksien hallinnan työkalu. Esim. mahdollistaa Khan Ademyn Creative Commons -lisenssoitujen aineistojen käytön.
  • Ohjeita.

Personalized Learning Designer (PLD)

  • PLD mahdollistaa erilaiset oppimispolut. Joku tarvitsee lisämateriaaleja ja -harjoituksia, ja toinen taas haluaa edetä nopeammin. PLD-säännöillä on esim. mahdollista hyödyntää opiskelijoiden aikaisemmin hankittua osaamista.
  • Säännöillä (henkilökohtaistaminen) voidaan myös viestiä apua tarvitsevalle, miten kannattaa edetä. PLD-järjestelmä kertoo myös kuka ”jää jälkeen”, mahdollistuu varhainen puuttuminen. Tarjotaan apua juuri sinne ja siihen kohtaan, jossa opiskelija kokee haasteita.
  • Säännöillä voidaan rakentaa niin muistutusviestintää kuin myös onnitteluviestejä (esim. 80 % opinnoista suoritettu). Opettaja saa muistutukset listattuna, kenelle on mitäkin lähetetty ja milloin.
  • PLD:n avulla on mahdollista säästää aikaa ja vähentää manuaalista työtä.
  • Aiheesta lisää.
  • Sääntöesimerkkejä.

Kirjoitamme jatkossa lisää Moodleroomsista ja sen käyttöönotosta sekä kokemuksista.

moodlerooms-logo

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila