Avainsana-arkisto: osaaminen

Karelia-starttityötilan käytön kokemukset

Karelia-starttityötila on itseopiskelupaketti, jonka kautta opiskelija perehtyy Karelian digitaalisiin ympäristöihin ja palveluihin jo ennen opintojen alkamista. Työtilan sisältö on suunniteltu ja toteutettu eAMK-hankkeessa (2018–2019) ja sisällön rakenteessa on hyödynnetty Savonian DigiAvain-kurssia.

Karelia-starttityötila on itseopiskelupaketti, jonka kautta opiskelija perehtyy Karelian digitaalisiin ympäristöihin ja palveluihin jo ennen opintojen alkamista. Kuvat 1 ja 2 kertoo työtilojen sisällön. Sisällön arvioinnista ja toiminnallisuudesta vastasivat: hoitotyön, tietojenkäsittelyn ja kv-opinto-ohjaajat, koordinoiva opinto-ohjaaja sekä opiskelijapalvelujen ja monimuotopedagogiikan suunnittelijat.

Kuva 1. Karelia-startti-työtilan sisältö.

Kuva 2. Karelia Start Kit -työtilan sisältö.

Starttipaketit laadittiin syksyn 2018 aikana ja se pilotoitiin tammikuussa 2019 aloittaneilla suomenkielisillä opiskelijoilla. Tämän postauksen ajankohtaan mennessä Karelia-startti-työtilaan oli kirjautunut 157 opiskelijaa. Heistä 105 (miespuolisista alle 10 %) kertoi opiskelualansa: fysioterapia 18, sairaanhoitaja 29, terveydenhoitaja 10, sosionomi 38 ja polkuopiskelijoita 9 sekä väyläopiskelijoita 1. Englanninkieliseen Karelia Start Kit -työtilaan ei tämän postauksen ajankohtana ollut vielä yksikään vaihto-opiskelija kirjautunut. Kansainvälisiltä opiskelijoilta ei ole siten satu palautetta. Syksyllä 2019 aloittavat opiskelija saavat käyttöönsä pilotin myötä kehittyneen starttipaketin käyttöönsä. Kiitos opiskelijoiden runsaan palautteen annon.

Suomenkielisiltä opiskelijoilta saatua avointa palautetta:

”Paljon tärkeitä asioita samassa paketissa. Hienoa jotta paketti on käytössä koko opintojen ajan.”

”Kurssi oli mielestäni selkeä, videot olivat hyvin tehtyjä ja rauhallisesti luettuja mikä teki mukana pysymisestä helpompaa.”

”Karelia-startti ohjaa todella hyvin opiskelijaa oppilaitoksen sähköisiin järjestelmiin ja kurssi helpottaa opintojen alkaessa ymmärtämistä ja etenemistä.”

”Eri asioista oli kerrottu hyvin monipuolisesti. Suurimmaksi osaksi ohjevideot olivat hyviä ja selkeitä ja kurssi oli hyödyllinen.”

”Videotallenteet olivat toimiva valinta. Jo aikaisemman korkeakoulututkinnon suorittaneena tutut asiat kertaantuivat helposti tallenteen pyöriessä taustalla ja uudet asiat tulivat tutuiksi videota seuraamalla.”

”Sain hyvän yleiskäsityksen siitä, mistä kaikesta tulee olla tietoinen erityisesti digitaalisten järjestelmien osalta.”

”Ohjauspalvelut oli todella hyvin ja monipuolisesti kerrottu, ja yhteystiedot selkeästi siellä esillä. Opiskelutaidot oli mielenkiintoista luettavaa, varsinkin linkitetyt nettisivut. Yleisesti oli hyvin kerrottu ohjelmista mitä tarvitsee käyttää AMK opinnoissa.”

”Tekeminen opettaa aina todella paljon. Sitä kautta saa varmuutta, että homma toimii. Startissa oli paljon tehtäviä, joiden kautta näki käytännössä, kuinka se toimii. Mielestäni on loistava juttu, että kaikki tiedot löytyvät ja niihin voi palata tarkistamaan, että kuinka se homma pitikään tehdä. Tekemällä oppii ja aina voi kysyä.”

”Tietoa eri järjestelmistä oli sopivasti sekä videomateriaalia oli hyvä määrä.”

”Starttia saa tehdä silloin, kun ehtii. Voi palata uudestaan ja uudestaan asiakokonaisuuksiin, hieno juttu.”

”Eri osioiden ohjeistaminen, kuinka kirjautua eri toimintoihin oli selkeästi esitetty. Aiheet oli eritelty, joten myöhemmin on niihin helppo palata, ei tarvitse etsiä mistä löytyy mitäkin.”

”Oli mukava päästä jo nyt tutustumaan tuleviin opintoihin ja käytäntöihin. Oli mukava tehdä tunnukset kaikkialle ja nähdä lukujärjestys ym.”

”Opastusvideot tuovat visuaalista lisää ohjeistuksiin ja selostukset tunteen, että ne on tehty juuri minulle. Ennen opintoja minulla on jo jonkinlainen kuva opiskeluun liittyvistä monista osa-alueista ja uskoisin, että orientoitumispäivien antiin on helpompi päästä käsiksi.”

”Asiat tuli esille todella yksityiskohtaisesti ja ne kerrottiin tarkasti ja selkeästi. Videot oli hyödyllisiä, sillä niistä näki mitä pitää tehdä.”

”Tällainen starttipaketti on todella hyödyllinen ennen opintojen alkua. Varmaan monta kertaa tulee palattua vielä paketin sisältöön, annettuja ohjeita oli helppo seurata ja sai todella hyvää tietoa eri osioiden toiminnasta.”

”Mielestäni Karelia-startti oli selkeä ja kaikki tarvittava tieto tuli esille ja uskon että kurssi helpottaa koulun aloitusta.”

”Selkeästi jäsennelty paketti! Mielestäni näihin on helppo myös palata tarvittaessa, sillä haluamansa asian löytää nopeasti.”

Starttipaketeista tiedotettiin Karelian henkilöstöä muun muassa viikkotiedotteiden kautta ja pilotista otettiin opiksi: korjattiin opiskelijoiden havainnoimat epäkohdat ja virheet sekä epätäsmälliset ilmaisut. Syksyä varten ollaan siten valmiimpia.

Lisätietoa eAMK:n digistarttipaketeista eAMK:n sivuilla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Tekijänoikeustaitoja harjoittelemaan

Kopioston laatimalla Kopiraittilan koulussa voi opettajat harjoitella tekijänoikeustaitoja pelillisin keinoin. Sisällöissä on niin tietojen kuin taitojen harjoittelua sekä kriittisen lukutaidon harjaannuttamista.

Harjoittelu tapahtuu materiaalien ja pelien avulla. Lopputestiin pääse, kun taitotesteistä on saanut arkkuun sopivat avaimet (3 kpl) haltuunsa.

Opettajalla (tai yhtä hyvin kenellä vain toimijalla) on useita eri rooleja tekijänoikeusasioissa. Niitä havainnollistaa oheinen taulukko.

Taulukon lähde: Kauppinen, M. 2017. Opettajan opas tekijänoikeustaitojen opettamiseen. Helsinki: Kopiosto ry. http://kopiraittila.fi/wp-content/uploads/2017/02/Pedagoginen_opas_Kopiosto.pdf. 10.4.2017.

Kopioston laatiman Kopiraittila-sivuston Uutishuoneen Muistilista-kone auttaa sinua räätälöimään muistilistan juuri sinun omaa projektia varten. Saat vastaukia kysymykseen Miten saan käyttää toisten tekemiä teoksia omassa työssäni?

Hyödyllisiä linkkejä:

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Digistrategian kehittäminen

llkka Haukijärvi väitöskirjassaan Strategizing Digitalisation in a Finnish Higher Education Institution, Towards a thorough strategic transformation tarkasteli digitalisaatiota ilmiönä. Organisaatioiden digistrategioissa on keskeistä ymmärtää, mitä digitointi ja digitalisaatio käsitteinä ovat, sekä mikä niiden ero on. Haukijärvi käy tutkimuksessaan läpi Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) esimies- ja johtajarooleissa olevien henkilöiden toiminnan tasoa. Tutkimuksessa selvisi, että digistrategiatyö voimaannutti esimiesten ja johtajien johtamistyötä. Johdon yhdessä tekemä digistrategiatyö on tuonut digistrategiatyön läpinäkyväksi TAMKissa. Samalla esimiehet ovat jalkauttaneet strategiatyötä läpi organisaation kokonaisvaltaisesti, mikä on sitouttanut henkilöstön digistrategiaan paremmin.

Haukijärvi on tutkinut TAMK:n digistrategian muodostumista Gallersin (2011) tarkastelun perusteella (Information Systems Strategizing Framework). Tämän tarkastelun perusteella strategian muodostamisessa on suoritettava nykytilan ja toimintaympäristön analyysi:

  • käytäntöjen, prosessien, kyvykkyyksien ja resurssien arviointi
  • sidosryhmäarviointi
  • ulkoisen toimintaympäristön arviointi.

Vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa digistrategian muodostaminen. Prosessissa on syytä tarkastella:

  • digitalisaatio ilmiönä
  • digitalisoinnin ja digitalisaation eron tunnistamista
  • digistrategian määrittelyä
  • visiota.

Lopullisessa strategian toimeenpanossa on huomioita puolestaan seuraavat asiat:

  • Suunnittelu ja koordinaatio!
  • Tavoitteet määriteltävä selkeästi!
  • Henkilöstön strateginen dialogi ja sitouttaminen!
  • Organisaation ja työskentelytapojen arviointi – jatkuvasti!
  • Toteutuksen arviointi ja toiminnan reflektointi – jatkuvasti!
  • Vaikutusten analysointi – jatkuvasti!

TAMK:n digistrategia

Haukijärvi nosti esille digioppimisen ja työelämän digtalisaation tutkimuksen ja kehityksen. Meidän tulisi koota ja saada relevanttia tietoa tulevaisuuden organisaatioihin ja tulevaisuuden tekijöille.

Koulutusorganisaatioiden digimurroksen onnistumisenmenestystekijät ovat:

  • Muutoksen tunnistaminen ja tunnustaminen!
  • Päämäärätietoisuus: Selkeä VISIO! Sitoutuminen visioon!
  • Johtaminen ja strategisuus!
  • Kulttuuri ja toimintatavat: oppiva organisaatio -ajattelu, johdon luottamus, osaamisyhteisöjen kyvykkyys tuottaa laadukkaasti!
  • Osaaminen!
  • Ihmiset ja yhteistyö!

Digitalisaation strategia tulisi ymmärtää maanlaajuisesti ammattikorkeakouluissa. Digistrategiaprosessin tulisi olla osa johtamisjärjestemää.

Elämme digimurroksessa.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

Pelillisyys – Mitä ja miksi?

Pelillisyyden ja pelillistämisen (gamification) juuret juontaa pitkältä historiasta. Pelillisyys on yksi motivaation hygieniatekijä samoin kuin se on yksi digitalisaation ilmentymä. Pelillisyys liittyy vahvasti digitalisoitumiseen sekä siihen mitä työelämältä jo tänä päivänä odotetaan.

Pelillisyyden avulla yksilön on mahdollisuus hallita digitalisaatiota, kehittää osaamistaan ja oppia kokemuksellisesti niin yksin kuin yhdessä. Työn tekeminen on yksilöllistä, kaikkien ei tarvitse tehdä samalla tavalla. Riittävään, hyvään, erinomaiseen lopputulokseen päästään monella tavalla, keinolla – myös pelien avulla, kautta.

Seuraavassa kuvassa on listattuna pelillisyyden elementtejä, avainsanoja joita ovat muun muassa tasot, pisteitys, haasteet, edistyminen, palkitseminen, kilpailu, hauskuus ja jakaminen sekä parviäly.

Psykologisesti pelillisyyteen liittyy vahvasti tunteet, motivaatio, immersiivisyys, sosiaalisuus ja elämykset. Pelillisyys vahvistaa oppimismotivaatiota ja tekee oppimisesta/osaamisen testaamisesta intensiivistä ts. läsnäolevaa, aktiivista, pelaajat sitoutuvat pelaamiseen, kiinnostuvat ja sitä kautta oppiminen myös tehostuu. Asioiden sisäistäminen, opettelu pelaamalla on kustannustehokasta. Se on riskitöntä ja lähes kulutonta. Pelillisyys sisältää välittömän palautteen, joten se sopii hyvin osaamisen arvioinnin välineeksi.

Organisaation toiminnan viritääminen pelilisillä elementeillä on pelillisyyden soveltamista organisaation kehittämisessä ja valmennuksessa, oppimisessa ja osaamisen kehittämisessä niin eri ohjelmissa kuin myös arjessa:

  • kehityskeskustelut (yksilö, ryhmä)
  • strategian jalkautus/sisäistäminen
  • järjestelmien käyttöön perehdyttäminen
  • regrytointi
  • tiimiytyminen, ryhmäytyminen tmv. lähityöyhteisön toimijoiden me-henki
  • osaamisen kehittäminen
  • toiminnan ohjaaminen
  • ja paljon muuta

keskeistä on kuitenkin löytää vastaus kysymykseen ”Miten arjen työtä voi rikastaa pelillistämällä?

Työkaluja ovat muun muassa: leaderboard, pikaviestintä, videoiden käyttö, ohjelmistot, yammer, heia heia jne. Erilaiset hyötypelit (Serious games) ja valmennuspelit, joita ovat muun muassa: Innovaatiopelit, yrityspelit, Legot, implementointipelit, liikkuva pelaaminen, turnaukset, oppimispelit, roolipelit, OD-pelit, simulaatiopelit, sähköiset pelit jne.

Pelillisyyden käyttöönoton tavoitteena voi olla esim. soveltaa peleistä tuttuja motivaatiotekijöitä organisaatioympäristössä työmotivaation ja sitouttamisen parantamiseksi. Pelillisyyden myötä yrityskulttuuri muuttuu yhteisöllisempään, avoimenpaan ja läpinäkyvämpään suuntaa, kun pelillisyys on arjen toiminnassa mukana. Työn hauskuus ja yhteen kuuluvuus lisää työn imua, ideointi (hullujakin ideoita voi ehdottaa) ja mukaan heittäytyminen, työilmapiiri kevenee, on kivempi tehdä töitä. Omaan työhön vaikuttaminen on motivaatiotekijä, jota ei yhdenkään työnatajan kannata jättää käyttämättä. On tunnettava alaiset ja se mikä heitä motivoi työn tekemiseen.

Luettavaa:

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Ulla Kallio