Avainsana-arkisto: osaamisen jakaminen

Pelillisyys – Mitä ja miksi?

Pelillisyyden ja pelillistämisen (gamification) juuret juontaa pitkältä historiasta. Pelillisyys on yksi motivaation hygieniatekijä samoin kuin se on yksi digitalisaation ilmentymä. Pelillisyys liittyy vahvasti digitalisoitumiseen sekä siihen mitä työelämältä jo tänä päivänä odotetaan.

Pelillisyyden avulla yksilön on mahdollisuus hallita digitalisaatiota, kehittää osaamistaan ja oppia kokemuksellisesti niin yksin kuin yhdessä. Työn tekeminen on yksilöllistä, kaikkien ei tarvitse tehdä samalla tavalla. Riittävään, hyvään, erinomaiseen lopputulokseen päästään monella tavalla, keinolla – myös pelien avulla, kautta.

Seuraavassa kuvassa on listattuna pelillisyyden elementtejä, avainsanoja joita ovat muun muassa tasot, pisteitys, haasteet, edistyminen, palkitseminen, kilpailu, hauskuus ja jakaminen sekä parviäly.

Psykologisesti pelillisyyteen liittyy vahvasti tunteet, motivaatio, immersiivisyys, sosiaalisuus ja elämykset. Pelillisyys vahvistaa oppimismotivaatiota ja tekee oppimisesta/osaamisen testaamisesta intensiivistä ts. läsnäolevaa, aktiivista, pelaajat sitoutuvat pelaamiseen, kiinnostuvat ja sitä kautta oppiminen myös tehostuu. Asioiden sisäistäminen, opettelu pelaamalla on kustannustehokasta. Se on riskitöntä ja lähes kulutonta. Pelillisyys sisältää välittömän palautteen, joten se sopii hyvin osaamisen arvioinnin välineeksi.

Organisaation toiminnan viritääminen pelilisillä elementeillä on pelillisyyden soveltamista organisaation kehittämisessä ja valmennuksessa, oppimisessa ja osaamisen kehittämisessä niin eri ohjelmissa kuin myös arjessa:

  • kehityskeskustelut (yksilö, ryhmä)
  • strategian jalkautus/sisäistäminen
  • järjestelmien käyttöön perehdyttäminen
  • regrytointi
  • tiimiytyminen, ryhmäytyminen tmv. lähityöyhteisön toimijoiden me-henki
  • osaamisen kehittäminen
  • toiminnan ohjaaminen
  • ja paljon muuta

keskeistä on kuitenkin löytää vastaus kysymykseen ”Miten arjen työtä voi rikastaa pelillistämällä?

Työkaluja ovat muun muassa: leaderboard, pikaviestintä, videoiden käyttö, ohjelmistot, yammer, heia heia jne. Erilaiset hyötypelit (Serious games) ja valmennuspelit, joita ovat muun muassa: Innovaatiopelit, yrityspelit, Legot, implementointipelit, liikkuva pelaaminen, turnaukset, oppimispelit, roolipelit, OD-pelit, simulaatiopelit, sähköiset pelit jne.

Pelillisyyden käyttöönoton tavoitteena voi olla esim. soveltaa peleistä tuttuja motivaatiotekijöitä organisaatioympäristössä työmotivaation ja sitouttamisen parantamiseksi. Pelillisyyden myötä yrityskulttuuri muuttuu yhteisöllisempään, avoimenpaan ja läpinäkyvämpään suuntaa, kun pelillisyys on arjen toiminnassa mukana. Työn hauskuus ja yhteen kuuluvuus lisää työn imua, ideointi (hullujakin ideoita voi ehdottaa) ja mukaan heittäytyminen, työilmapiiri kevenee, on kivempi tehdä töitä. Omaan työhön vaikuttaminen on motivaatiotekijä, jota ei yhdenkään työnatajan kannata jättää käyttämättä. On tunnettava alaiset ja se mikä heitä motivoi työn tekemiseen.

Luettavaa:

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Ulla Kallio

Yammer tehostaa yhteistyötä

Yammer on tullut Kareliaan. Se on meidän yksityinen sosiaalinen työtila, se on yksi Office 365 -palvelun työkaluista. Yammerissa vaihdetaan kokemuksia ja ryhmissä keskustellaan halutuista aiheista, saadaan tukea ongelmiin ja jaetaan tietoja, aineistoja. Käyttöliittymältään Yammer on kuin mikä tahansa sosiaalinen viestintäpalvelu (esim. Facebook), mutta eroaa niistä sillä, että Yammer on suunniteltu verkostojen ja yhteisöjen sisäiseen käyttöön. Yammerissa voit tykkäillä päivityksistä, voit vastata viesteihin tai kirjoittaa omia viestejä/päivityksiä. Ne näkyvät muille, kun painat Julkaise.

Kuvan lähde: Microsoft Office

Kuvan lähde: Microsoft Office

Ryhmät ovat Yammerissa tärkeässä roolissa. Niitä voi tehdä vapaasti haluamansa teeman tai tarpeen ympärille. Luot ryhmän antamalla sille nimen ja lisäämällä haluamasi karelialaiset ryhmään, määrittele onko ryhmä julkinen vai täytyykö jäsenyyttä pyytää. Yhteistyön tekeminen ryhmissä – julkisissa tai suljetuissa – perustuu viestintään. Keskustelu ketjuttuu ja on siten helposti seurattavissa sekä säilössä. Ryhmiin voi itse liittyä, pois lukien suljetut ryhmät, joihin ylläpitäjä hyväksyy jäsenet. Ylläpitäjät voivat myös liittää ryhmiinsä henkilöiltä. Viestintää voi seurata kohdennetusti. Itse voi päättää ketä henkilöitä tai mitä ryhmiä seuraa. Päivitykset voi myös tilata itselleen sähköpostiin. Ryhmiä voi tehdä myös yli organisaation (ulkoiset ryhmät). Ne mahdollistavat keskustelun esim. yhteistyökumppanien kanssa.

Voit halutessasi tehdä ryhmän jäsenille kyselyn. Se on helppoa. Kirjoitat vain kysymyksen, laatikoihin vaihtoehdot ja julkaiset kyselyn. Voit myös kehua Yammerin käyttäjiä. Kirjoita kehuttavan käyttäjän nimi ja mistä haluat häntä kehua. Voit vaihtaa kehumisen kuvakkeen pienistä nuolinäppäimistä. Kehusi näytetään, kun painat Julkaise. Myös ilmoitukset ovat ryhmissä mahdollisia. Kirjoitat ilmoitukselle nimen (mistä haluat ilmoittaa) ja ilmoitusviestin, painat lopuksi Julkaise.

Liity myös sinä orgnaisaatiosi Yammer-heimoon! Sen käyttö on helppoa.
Karelialainen pääset mukaan Karelian Yammeriin Karelian käyttäjätunnuksella.

Lue lisää aiheesta Microsoft Office Yammer.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Digitaalinen portfolio

Portfolio on opiskelijan henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE). Se on myös osaamisen kehittämisen ja osoittamisen työkalu. Kareliassa tuettu digitaalinen portfoliotyökalu (ePortfolio) ­on Kyvyt.fi-palvelu. Sen tarjoaa SAS-palveluna Discendum. Kyvyt.fi on opiskelijalla käytössä myös opintojen päätyttyä toisin kuin muut Karelian oppimisympäristöt.

Portfoliotyökalu antaa lukuisia mahdollisuuksia oppimisen ohjaukseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Ja ennen kaikkea se kehittää oppimaan oppimisen taitoja, oppimisen valmiuksia ja ajattelun sekä reflektion taitoja. Portfolion avulla opiskelijan tekee ajattelunsa näkyväksi persoonallisella otteellaan. Hänen on mahdollista integroida eri opiskeltavia sisältöjä laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja tehdä kaiken itselleen parhaalla tavalla näkyväksi. Portfolio (tai useammat) auttavat opiskelijaa tarkastelemaan eri keinoin oppimistavoitteiden saavuttamista. Portfolion voi laatia mieltymysten ja/tai eri tarpeiden mukaan. Portfolion voi nähdä elinikäisen oppimisen työkaluna, jota päivittää koko elinajan. Digitaalinen portfolio (tai useammat) on helppo pitää ajantasalla.

Portfolio on oppimisen pedagogiseksi työkaluksi ja se sopii moneen tarkoitukseen muun muassa:

  • Opiskelija, jolla on aikaisempaa osaamista voi sen tunnistaa ja tunnustaa portfoliolla.
  • Opiskelija voi portfoliolla tehdä oppimisprosessin aikaisen ajattelun ja osaamisen kehittymisen näkyväksi.
  • Opiskelija voi koota oppimistehtävistä ja niiden osista portfoliota.
  • Digitaalinen oppimisen ohjaus mahdollistuu ePortoliossa. Palaute ja ohjaus voi olla monimuotoista, vaikka yhteistä koko opetusryhmälle, esim. apukysymyksiä, tarkastuslistoja tai mallivastauksia. Portfoliossa on helppo ohjeistaa opiskelijoita antamaan toisilleen vertaispalautetta ja -ohjausta. Hyvin hallitut ohjausmenetelmät nopeuttavat opettajan työtä ja tekevät ohjauksesta vakuuttavaa.
  • Opiskelijan on mahdollista osoittaa kehittyminen/puutteet portfoliolla ja arviointi voidaan toteuttaa portfoliolla esim. tenttien sijaa. Opiskelijan itsearviointi on myös ePortfoliossa mahdollista toteuttaa osana arviointia.
  • Sisältö voi koostua lukuisista erilaisista tuotoksista (kirjalliset, kuvalliset, äänitiedostot, videoaineistot sekä erilaiset yhdistelmätuotokset). Sopii erilaisille oppijoille. Kaikki voivat onnistua, kun on monipuolisia mahdollisuuksia.

Portfoliotyyppejä on muun muassa seuraavanlaisia:

  • Arviointiportfolio sopii niihin tilanteisiin, joissa on todistettava pätevyys.
  • Näyttöportfolio puolestaan sopii esimerkiksi tilanteisiin, jossa  on tarpeen näyttää/osoittaa aiemmin tai parhaillaan hankittu osaaminen. Näyteportfolio sisältää tuotoksia, jotka on valittu huolella, ovat parhaita paloja osaamisesta. Soveltuu mainiosti harjoittelupaikan ja työnhaun aineistoksi. On näyte opiskelijan osaamisesta valitun sisällön perusteella.
  • Kehitysportfolioon kootaan ammatillisen kasvun  merkitykselliset sisällöt. Kehitysportfoliota voi hyödyntää myös ”henkilöbrändin” rakentamisessa.
  • Itsearviointiin sopii reflektioportfolio, jossa esität aikaansaannokset ja peilaat niitä esim. opintojakson tavoitteisiin. Tällainen työskentely käy muun muassa oppimispäiväkirjoihin.
  • Teema- tai miniportfolio sisältää eheä tuotoksen yhdestä asiasta/kohteesta tai eheä sisältö voi koostua useammasta sisällöstä, jotka liittyvät tarkasteltavaan teemaan/oppimistehtävään.
  • Oppimisprosessiportfoliossa osaamisen kehittymistä sovelletaan ongelman asetteluun ja kootaan oma ajattelu sekä dokumentoidaan oppimisprosessi eheäksi kokonaisuudeksi. Portfolioon kootaan prosessin sisällöt (esim. muistiinpanot, pohdinnat, oppimis- ja lukupäiväkirjat) sekä itsearvio kokonaisuuden perusteella ja sen hallinnasta.
  • Kokoelmaportfolio puolestaan on näyte eri sisällöistä (esim. oma pohdinta, vastukset tehtäviin, erilaiset omat tuotokset, vertaisten ja opettajien/ohjaajien palautteesta).

Portfolioon on mahdollista sisällyttää eritystaitoja ja osaamisen kehittymisen dokumentaatiota, harrastusten, vapaaehtois- ja järjestötoiminnan tmv. kautta hankittuja taitoja/tietoja. Siihen voidaan sisällyttää myös vertaisten, opettajien ja ohjaajien antamaa palautetta ja/tai arviointia.

Lähteitä:

Kirjoittaja: Maarit Ignatius

Digimessujen satoa

Onnistumisia, oivalluksia ja opetuksen kehittämistä digipiloteilla sekä muilla lupaavilla käytänteillä Kareliassa toteutettiin tänä syksynä digimessujen muodossa.

dig

Palautetta saatiin osallistujilta, esittelijöiltä, järjestelijöiltä sekä henkilöiltä, jotka eivät päässeet osallistumaan. Palautekyselylomake toteutettiin Office 365 -ympäristön Forms-työkalulla.

Mielenkiintoiseksi messuilla koettiin niiden kokonaisuus ja monipuolisuus. Innostuneiden opettajien esitykset omista digikokemuksista olivat antoisia. Hyvää oli se, että tällaiset messut mahdollistavat kehen tahansa opettajan kokemusten sekä osaamisen jakamisen erilaajuisissa kokeiluissa.

Hyvää oli se, että messukävijät pääsivät tutustumaan esityspisteisteiden kautta erilaisiin työkaluihin, sovelluksiin ja ideoihin. Palautteen perusteella he voivat hyödyntää niitä omassa työssään. Messut koettiin myös hyväksi verkostoitumistapahtumaksi. Oltiin sitä mieltä, että jatkossa on helpompi ottaa yhteyttä henkilöön ja kysyä vinkkejä, kun idean esittelijään oli tutustunut.

digiiii    digiii

Seuraavien digimessujen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan saadut kehittämisideat muun muassa päivän rakenne, tiedottaminen ja ohjelman sisältö. Palautteessa saatiin myös kriittistä arviota messujen tarpeellisuudesta. Moodlen eri aktiviteettien ja toimintojen hyödyntäminen sujuvoittaa ja monipuolistaa oppimis- ja ohjausprosessin läpivientiä. Tähän tarjotaan muun muassa kevään 2017 aikana koulutusta henkilöstölle. Myös Pokan edustajien kanssa käydyn suusanallisen palautekeskustelun kehitysideat huomioidaan.

Kiitosta saa Karelian ICT-tuki, joka osaltaan mahdollisti messujen valmistelut sekä purkamisen. Ilman heidän apua ja digiosaamista järjestelytyöt olisivat olleet haasteelliset.

Messuilla oli arpajaiset, joissa Onni suosi seuraavia henkilöitä:

  • Digisparraajan päiväksi käyttöönsä voittivat Päivi Sihvo ja Kirsi Sallinen.
  • Elokuvaliput puolestaan Mervi Lätti ja Päivi Putkuri.

Vuoden 2017 Karelian digimessuajankohdaksi on sovittu 4.10. kello 12.30–15.00. Paikkana on Wärtsilä-kampuksen Dynamo-loungessa.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila