Avainsana-arkisto: verkko-opetus ja -ohjaus

Laadukkaasti verkkoon -valmennusohjelman kokemuksia

eAMK:n valmennuksien (kevät 2018 ja syksy 2018) tavoitteena on ollut varmistaa CampusOnline -portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Näihin valmennuksiin oli rajoitettu osallistujamäärä, joten kaikki Karelian halukkaat opettajat opintojaksoineen eivät mahtuneet mukaan. Kareliassa kehitettiin oma valmennusohjelma ja sitä on nyt toteutettu kaksi kertaa kevään 2019 aikana. 

Kuva 1. Laadukkaasti verkkoon -valmennusohjelman sisältö.

Ennakkotehtävänä osallistujat vastasivat lähtötasotestiin, jolla selvitettiin osallistujan pedagoginen ja ohjaustausta, työkalut joita hän käyttää niin opintojaksojen suunnittelussa kuin toteutuksessa sekä mahdolliset taidot, joita opintojaksolla osallistujalle kehittyy. Testin lopuksi osallistuja kirjasi omat tavoitteet, joihin palasi/palaa niin halutessaan/tarvittaessa pitkin valmennusta ja muuttaa, täydentää tarvittaessa tai vasta myöhemmässä ajankohdassa.

Valmennuksen osiot:

1) Oppimis- ja ohjausprosessi, 2) Oppimistehtävät ja oppimateriaalit ja 3) Arvionti ja hyvä/paha palaute ovat rakenteeltaan samanlaiset: tavoitteet, tehtävät, oppimateriaali ja itsearviointi sekä lisämateriaalit. Tämä ratkaisu tukee eri elementtien, sisältöjen tunnistettavuutta ja kokonaisuus näyttäytyy siten yhtenäisenä. Työtilan visuaaliset elementit tukevat sisältöä.

Valmennuksen päätyttyä osallistuja sai niin halutessaan ja tehtyään (lähtötasotestin, osioiden ja koko valmennuksen itsearvioinnin sekä antanut palautteen) Moodle-padgen (kuva 2) .

Kuva 2. Moodle-padge (osaamismerkki)

 

 

 

 

 

 

 

Työtilan on käynyt läpi vertainen, joka ei itse ole osallistujana valmennuksessa,  eAMK:n laatukriteerityökalulla. Kuva 3 on arvioinnin lopputulos.

Kuva 3. Arviointikriteerien toteutuminen

Vertaisen tekemä laatukriteeriarviointi teki näkyväksi puutteet. Tämän työtilan keskeiset kehittämisen kohteet ovat esteettömyys ja video-/äänitiedostojen sisältöjen tekstitykset. Tehtävänantoihin, niiden ymmärrettävyyteen ja ohjaavaan otteeseen sekä tieto suorittamisen edellyttämästä peruslaitteistosta tai sovelluksista on puutteellista. Nämä kohdat korjataan tai parannetaan syksyn 2019 ja kevään 2020 toteutuksiin.

Esiin nousi myös, että työtila ei vahvista osallistujien kansainvälisyysosaamista eikä mahdollista sidosryhmien osallistumisen. Ei myöskään tue geneeristen taitojen kehittämistä eikä myöskään mahdollista materiaalin tuottamista työtilaan. Nämä eivät ole valmennuksessa merkityksellisiä, mutta mahdollisuutta niiden sisällyttämiseksi ohjelman aineistoihin selvitetään ennen seuraavaa toteutusta. Samoin reagoidaan osallistujien antamiin kehittämishavaintoihin ja ideoihin.

Osallistujien palaute:

Valmennusohjelmaan liittyvät aiheet ja tehtävät olivat ajankohtaisia

  • vastaajista 90 % oli täysin samaa mieltä ja 10 % osittain samaa mieltä.

Koen, että valmennusohjelmaan osallistumisesta oli hyötyä omien opintojaksojen työstämisessä verkkoon soveltuviksi

  • vastaajista 90 % oli täysin samaa mieltä ja 10 % osittain samaa mieltä.

Olen tyytyväinen valmennusohjelman kokonaisuuteen

  • 100 % oli täysin samaa mieltä.

Miltä osin valmennusohjelman sisältö/toiminnallisuus toteutui hyvin?

  • Ennakkotehtävät ja selkeä kokonaisuus kuhunkin välitapaamiseen / tätä ennen itsenäinen opiskelu ja kokoava palaute sekä asioiden yhdessä läpikäynti kontaktikerroilla. 2 viikon välein sopiva tapaamisväli. Itse voi vaikuttaa siihen, mitä asioita laajasta aineistosta itselleen kokee tarpeelliseksi ja mihin kiinnittää huomiota. Aivan kaikkea ei siis järjestelmällisesti ole pakko ”opiskella”, ellei koe juuri siihen hetkeen tarpeelliseksi. Hyvää myös se, että myöhemmin voi aineistoon palata, kun kenties jokin osa-alue johon ei nyt ehtinyt tai kokenut tarpeelliseksi perehtyä, tuleekin mietinnän tai kehittelyn alle kenties jollain toisella opintojaksolla.
  • Mielestäni aiheet, jotka työpajojen teemoiksi on nostettu, ovat ajankohtaiset ja toisaalta hyvin ajattomat – samojen ”ongelmien” / haasteiden ja juuri näiden kysymysten kanssa uskoisin että monikin meistä opettajista painii.
  • Valmennusohjelman sisältö oli erittäin runsas ja antoi paljon ideoita omien opintojaksojen suunnitteluun. Tehtävät pakottivat priorisoimaan omaa ajankäyttöä ja miettimään omien kurssien kehitettäviä osa-alueita. Sain monta uutta ideaa, joita en kevään aikana ehdi työstää. Kiitos Maarit hyvästä valmennuksesta :)!. Palaan aineistoon viimeistään syksyn alussa, kun opintojaksopaineet helpottavat.
  • Valmennusohjelma toimi hyvänä mallina, miten laadukkaan toteutuksen tulisi toimia ja kun siellä opiskeli itse, näki käytännössä, miten hyvin se toimi. Esim. nyt vasta ymmärsin, miksi on tärkeätä laittaa aikaresurssi näkyviin; se helpottaa oman ajankäytön suunnittelua.
  • Ennakkotehtävät ja selkeä kokonaisuus kuhunkin välitapaamiseen / tätä ennen itsenäinen opiskelu ja kokoava palaute sekä asioiden yhdessä läpikäynti kontaktikerroilla. 2 viikon välein sopiva tapaamisväli. Itse voi vaikuttaa siihen, mitä asioita laajasta aineistosta itselleen kokee tarpeelliseksi ja mihin kiinnittää huomiota. Aivan kaikkea ei siis järjestelmällisesti ole pakko ”opiskella”, ellei koe juuri siihen hetkeen tarpeelliseksi. Hyvää myös se, että myöhemmin voi aineistoon palata, kun kenties jokin osa-alue johon ei nyt ehtinyt tai kokenut tarpeelliseksi perehtyä, tuleekin mietinnän tai kehittelyn alle kenties jollain toisella opintojaksolla. Mielestäni aiheet, jotka työpajojen teemoiksi on nostettu, ovat ajankohtaiset ja toisaalta hyvin ajattomat – samojen ”ongelmien” / haasteiden ja juuri näiden kysymysten kanssa uskoisin että monikin meistä opettajista painii.
  • Yhdessä kokoontuminen on aina hedelmällistä.
  • Valmennus oli keskusteleva ja osallistujien tarpeista lähtevä. Valmennuksen materiaalit ja Moodle-työtila olivat oikein hyviä ja saivat pohtimaan omaa opintojaksoa ja sen kehittämistä eri näkökulmista kuin aikaisemmin.

Miltä osin valmennusohjelmaa voisi/tulisi kehittää?

  • Valmennusohjelman sisällön omaksuminen olisi vaatinut enemmän aikaa. Jos valmennuskertoja olisi ollut neljän viikon välein, olisi tehtävien tekemisen ja sisältöön tutustumisen voinut pilkkoa pienempiin osiin ja tehdä niitä esimerkiksi kahden viikon välein tai viikoittain. Kaksi viikkoa on lyhyt aika, kun opetukset painaa päälle 🙂
  • Ohjelma voisi kestää vaikka yhden lukukauden, niin opintojakson ehtisi siinä ihan oikeasti toteuttaa. Ajoitus voisi olla niin, että se alkaisi esim. syksyllä, kun opintojaksoja suunnitellaan, niin opintojaksoa voisi kehittää koulutuksen ajan. Mutta ihanaa, että kurssi jää käyttöömme suunnittelun ja opintojojaksojen kehittämisen tueksi. Suuret kiitokset! Tämä opintojakso oli todella hyödyllinen ja pitäisi olla pakollinen kaikille.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

eAMK-hankkeen satoa: DigiAvain ja CampusOnline

eAMK-hankkeessa ammattikorkeakoulut rakentavat yhteistä digitaalista ja ympärivuotista opintotarjontaa. Hanke on ollut käynnissä nyt 1,5 vuotta 23 ammattikorkeakoulun voimin.

Lisäksi työelämälähtöistä oppimisen ekosysteemiajattelu on osa ammattikorkeakoulupedagogiikkaa ja taustalle on vahvistettu opetushenkilöstön digipedagogiikka, mahdollistetaan opiskelijoiden digikyvykkyyden kasvun.

eAMK-kuvio

Starttipakettipilotti

Pilotteihin osallistui Hämeen amk, Humanistinen amk, Kajaanin amk, Laure-amk ja Savonia-amk. Laurea toteutti starttipaketin Optima-oppimisympäristöön ja muut Moodleen. Starttipaketti tulee opiskelijalle käyttöön siinä kohtaa opiskelua, kun hän on saanut opiskelupaikan ja on ottanut sen vastaan, mutta opiskelu ei ole vielä alkanut. Paketti on ”tulopalvelu” ja vastaa opiskeluintoon, joka aloittavilla opiskelijoilla on. Hyödynnetään tätä innokkuutta. Lisäksi tavoitteena on madaltaa sirpaleisuudesta ja järjestelmien palvelujen runsaudesta johtuvaa infoähkyä.

DigiAvaimen sijoittuminen opintoihin

Savoniassa DigiAvain-työtila on opiskelijan käytettävissä 3–4 viikkoa enne opintojen alkua. Savoniassa tämä sisältö on osa orientaatio-opintoja. Opiskelijatuutoreita hyödynnettiin BYOD-klinikoiden pitäjinä.

Palaute (asteikolla 1–4) oli suomenkielisestä 3,3 ja englanninkielisestä 2,9. Hyödylliseksi paketin koki 91 % suorittaneista. Kirjautuneita työtilaan oli 1714 suomenkielistä opiskelijaa ja 162 englanninkielistä. Moodle-badgen suoritti 1302 opiskelijaa ja palautetta antoi 767 opiskelijaa.

”Ohjelmat ym ovat nyt tuttuja, niin ei mene ihmettelyyn ja kaikkeen säätämiseen niin paljon aikaa koulun alettua.”

”viimeisen osion pari kysymystä oli kyllä niin kryptisiä ettei niistä kyllä ottanut tolkkua ennekuin analysoi oikein tunteella.”

Savonian DigiAvaimen sisältö

CampusOnline

On kesällä 2018 lanseerattu ammattikorkeakoulujen yhteisen verkko-opintotarjonnan portaali. CampusOnline on laajuudeltaa ympärivuotinen (kolme lukukautta). Ensimmäisessä tarjonnassa (syksy 2018) opintojaksoja oli 67. Keväällä 2019 jo lähes 400 opintojaksoa. Ilmoittautumisen ensimmäisenä päivänä vieraili portaalissa 7200 kävijää. Opiskelijat oli hyvin informoitu CampusOnlinesta. Kesän 2019 tarjonta avautuu 11.3. ja tarjolla silloin on yli 500 opintojaksoa. Tarjonta on avoinna myös avoimen amk:n opiskelijoille.

Digipedavalmennusta CampusOnline-opettajille

Ensimmäinen valmennus toteutettiin keväällä 2018 ja toinen syksyllä 2018. Näiden rinnalla on ammattikorkeakouluissa järjestetty omia valmennuksia. Helmikuussa 2019 on ammattikorkeakouujen pedagogisille tukipalveluhenkilöille tapaaminen jossa sovitaan, miten valmennus jatkossa hoidetaan ammattikorkeakoulujen omina toteutuksina.

Lisätietoa eAMK-hankkeesta muun muassa:

Tekstin ja kuvien lähde: Savonian koulutusvastuusuunnittelija Marja Kopelin esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Flipped Learning -toteutus fysiikan opetuksessa

Savonian yliopettaja Eero Holmlund avasi puheenvuoronsa konkreettisilla esimerkeillä siitä miten olematonta voi ymmärrys oppimisessa olla. Opintojaksojen jälkeen voidaan miettiä, onko asioiden tietäminen ja ymmärtäminen sama asia? Minkä verran asiasta tiedät? Minkä verran asiasta ymmärrät?  Toistatko oppimasi asiat vai ymmärrätkö ne? Asioita helppo toistaa, hankalampi ymmärtää ja vielä hankalampi opettaa!

Eric Mazur aloitti muuttamaan fysiikan opetustaan 1990-luvun alussa. Hänen tavoitteenaan oli,  että saa opiskelijat ymmärtämään vaikeat asiat. Häntä voidaan pitää flippaamisen ”kantaisänä”. Eric Mazurilta löytyy kirja ”Peer Instruction – A User’s Manual” (Prentice Hall, 1997). Kirja kertoo Mazurin kehittämästä menetelmästä fysiikan opetuksessa ja se antaa kokreettisia esimerkkejä.

Holmlund on toteuttanut tekniikan fysiikan opintojakson flippaamalla. Opintojakson perusrakenne toistuu joka viikko samanlaisena.

Opintojakson perusrakenne

”Maanantaina” itsenäistä opiskelua oppikirjojen, muistiinpanojen ja videoiden avulla. Opiskellaan asiaa jota ei ole vielä tunneilla käsitelty. Materiaalien avulla opiskelija vastaa lukukysymyksiin ennen seuraavan päivän kontaktituntia. Mikäli opiskelija lukee muistiinpanot, oppikirjaa ja katsoo videot, hän pystyy vastaamaan helposti kysymyksiin. Lukukysymysten vastaamiseen saa pisteitä lopulliseen arvioon. Näitä asioita ei käydä enää tunnilla läpi.

”Tiistaina” on vuorossa kontaktitunti. Opettaja tekee lyhyen koonnin teoriasisällöstä ja syventää vaikeampia kohtia lyhyesti. Tunnilla siirrytään seuraavaksi vertaisoppimiseen, jossa käydään läpi haastavampia esimerkkejä kysymyksinä ja pienryhmäkeskusteluina. Työskentelyssä hyödynnetään Socrativea. Opettaja seuraa aktiivisesti opiskelijoiden keskustelua ja antaa tarvittaessa apua.

”Keskiviikko” sisältää itsenäistä opiskelua, jolloin tehdään kotitehtäviä oppikirjasta sekä laskutehtäviä Moodlesta. Moodlen tehtävät on tuotettu tenttityökalulla (generoituvat lähtöarvot, rajoittamaton määrä yrityskertoja).

”Torstaina” kontaktitunnilla keskitytään laskutehtäviin ja opettaja neuvoo tarvittaessa (työpaja tyyppinen työskentely).

Moodlessa jokainen aiheosio on rakennettu aina samalla tavalla, mikä selkeyttää opiskelijan etenemistä.

Moodlen osioiden rakenne

Opiskelijat ovat tykänneet opintojakson selkeästi rakenteesta, mikä toistuu samana viikosta toiseen. Yllätyksiä ei tule, kun rakenne toistuu, vain sisältö vaihtuu.

Opintojakson jälkeen tarkasteltiin opiskelijoiden osaamista. Siinä havaittiin, että flipatun opintojakson jälkeen opiskelijat hallitsivat aiheen paremmin, kuin perinteisillä menetelmillä opiskelleet opiskelijat.

Alkuvaiheessa opettajalta vaaditaan aikaa kysymyspatteriston tuottamiseen. Menetelmä voi aiheuttaa myös kulttuurishokin opiskelijoille! Positiivisena puolena on se, että tunnit ovat kiireettömämpiä. Tunneilla voidaan keskittyä hankalimpiin asioihin ja keskustella. Kurssiaikainen viestintä on myös parantunut.

Vinkkejä opettajalle

Muista viedä asiat satasella koko kurssi!!! Ei välimuotoja!
Jos teet osan perinteisellä tavalla, opiskelijat eivät lähde kunnolla itsenäiseen työskentelyyn.

Tekstin ja kuvien lähde: Savonian yliopettaja Eero Holmlundin esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Lisäksi: Eric Mazur Confessions of a Converted Lecturer

Kirjoittaja Minna Rokkila

Svensk klinik – Rautalankaruotsia

Ruotsin kertaavalle opintojaksolle on jatkuvaa tarvetta. Usein eri alojen opiskelijoiden aikataulujen yhteensovittaminen on ollut hankalaa, jolloin opikelijat eivät ole saaneet suoritettua opintojaksoa kontaktiopetuksessa loppuun.

Näiden haasteiden myötä ruotsin kielen opettajat päättivät lähteä kehittämään ruotsin kertaavasta opintojaksosta itsenäisesti suoritettavaa verkkokurssia. Opintojakson kehittämisen apuna käytettiin Green Beltin DMAIC-työkalua.

Kuva 1: Opintojakson sisältö Moodlessa.

Tekninen toteutus

  • Moodle
  • suoritusten seuranta ja ketjutus ⇒ mahdollistaa opiskelijan etenemisen niin, että edellisen tehtävän hyväksytty suoritus avaa seuraan tehtävän
  • tenttityökaluilla toteutetut tehtävät: monivalinta, aukkotehtävä, teksin ja kuullun ymmärtäminen
  • vapaamuotoisemmat kirjoittamistehtävät ⇒ opiskelija saa tehtävän teon jälkeen mallivastaukset näkyviin, joihin voi verrata omia vastauksiaan
  • tehtävien lopuksi opiskelija sai palautetta (yleinen palaute) esimerkiksi tärkeimmistä kielioppiasioista
  • H5P-interaktiivisuustyökalun hyödyntäminen ⇒ tehtävien pelillistäminen.

Kuva 2. Opintojakson kuvitus (M. Immonen 2018).

Opintojakson rakenne

  • esittelyvideo + kirjallinen ohjeistus
  • lähtötasotesti
  • oppimisen taidot ja niiden kehittäminen
  • sanakirjat ja kielioppitermit
  • Hur uttalar jag svenska?
  • 6 tarinallista osiota, joissa keskitytään nuoren parin sekä opiskelevan perheen elämän eri osa-alueisiin
  • tehtävätyyppit: quizlet-sanastotehtävät, tekstinymmärtäminen, kuullun ymmärtäminen, sanastotehtävät, kielioppitehtävät, kirjoittamistehtävät, H5P.

Kuva 3. Opintojakson kuvitus (M. Immonen 2018).

Pilotoinnit

Kevät 2018

  • opiskelijoita 200, josta suoritti 124
  • yksi opettaja
  • palautteiden analysointi ja korjaukset.

Syksy 2018

  • opiskelijoita 256, joista suoritti 196
  • yksi opettaja
  • virheitä teknisessä (esim. tehtävissä) toteutuksessa esiintyi edelleen
  • hankalampien tehtävien analysointi ja korjaukset seuraavaan toteutukseen.

Kevät 2019

  • tarjolla mm. CampusOnlinessa
  • korjauksia jatketaan ja parannetaan toteutusta entisestään
  • lisätään oppimisanalytiikkaa.

Tekstin ja kuvien lähde: Karelian lehtori Merja Öhmanin ja erikoissuunnittelija Minna Rokkilan esitysmateriaalista ja esityksestä UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018 sekä eRiverian graafikko Mirva Immonen.

Lisää aiheeseen liittyvää:

Kirjoittaja Minna Rokkila ja Maarit Ignatius

eAMK-pilotti: Lean six sigma

eAMK:n Laadukas verkkototeutusvalmennuksen ensimmäiseen toteutukseen 2018 keväällä osallistui Kareliasta kaksi opettajaa opintojaksoineen. Toinen heistä oli tuntiopettaja Jari Uimonen opintojaksolla Lean six sigma.

eAMK:n valmennuksen tavoitteena on varmistaa CampusOnline-portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Punaisena lankana valmennuksessa ovat eAMK-hankkeen verkkototeutusten laatukriteerit ja näiden käytännön toteutus. Tavoitteena on kehittää jo olemassa olevaa tai tuottaa uusi verkkototeutus tarjottavaksi CampusOnline portaaliin.

Lähde: eAMK

Tämä opintojakso on toteutettu aiemmin. Osallistujia kesätoteutuksissa yleensä yli 100 ja muun ajankohdan toteutuksissa keskimäärin 30. Nyt valmennuksen myötä opintojakso on tarkoitus toteuttaa CampusOnlinessa loppuvuodesta 2018.

Ennen valmennusta lähtötilanne oli kontaktia 4*4 h ja Moodle toimi materiaalipankkina. Toteutuksissa on kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä Moodlen eri aktiviteetteja ja muun muassa työpaja-aktiviteetin käyttökokemukset ovat olleet huonot. Vertaisarvionti ei toteudu, kun opiskelijat etenevät hyvin eritahtisesti opinnoissa, opintojaksolla. Työpaja-aktiviteetinkäytön tilalle vaihdettiin keskustelualue. Se soveltuu pitkäkestoiseen työskentelyyn.

Muita toteutusta tukevia seikkoja:

  • Pedagogisena toteutusmallina on Flipped Learning.
  • Tehtävien palautukset ovat julkisia.
  • Arviointi toteutetaan vertais- ja itsearviointina, itsearvionti tulee korostumaan ja vertaisarvioinnissa apuna on apukysymykset.
  • Toteutus sisältää orientaation ⇒ alkuverryttelyn, jossa kysymyksellä selvitetään lähtötilanne.
  • Luennot ja ohjaustunnit tallennetaan. Tallenteet ja esitysmateriaali (kalvot on opiskelijoiden käytettävissä läpi opintojakson.
  • Tehtävien yhteispalaute anneteaan tallenteena.
  • Yksilöpalaute mahdollistetaan (on varattava aika).

Tekstin lähde: tuntiopettaja Jari Uimosen esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Verkko-opiskelu ABC

Kaikille avoimia ja ilmaisia opiskelutaitowebinaareja järjestetään yhdeksän korkeakoulun yhteistyönä ja niiden tarkoitus on tukea erityisesti avoimen korkeakoulun opiskelijoita heidän opinnoissaan. Webinaarien aiheita ovat mm. tenttiin valmistautuminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen, englanninkielisen tekstin lukeminen ja verkko-opiskelu, jonka järjestämisestä Karelia-amk vastaa.

Karelia-amk:n lokakuussa järjestämään Verkko-opiskelun ABC -webinaariin osallistui noin sata kuulijaa. Vastaavan aiheinen webinaari pidettiin alkuvuodesta 2018 ja nämä molemmat kerrat olivat samansisältöisiä. Tarkemman kuvauksen webinaarin sisällöstä löydät tammikuun DigIT-blogin postauksesta.

Webinaarin aikana kuulijat saivat kommentoida, keskustella ja kysyä aiheesta chatissa. Siellä käytiinkin runsasta keskustelua sekä webinaarin aiheesta että yleisemmin verkko-opiskelusta.

Tärkeänä koettiin rohkeus aloittaa kirjoittaminen! Heti ei tarvitse olla valmista, vaan kirjoittaminen on prosessi. Koko ajan löytyy uusia ajatuksia ja lähteitä, joita voi lisätä. Hyvä neuvo oli, että kirjoittaa aluksi tajunnanvirtaa ja vähitellen lähtee jäsentämään tekstiä. Yksi tärkeimmistä vertaisneuvoista oli se, että kirjoita lähteet heti ylös!

Yhtenä aiheena oli multitaskaaminen, eli eri tehtävien suorittaminen yhtä aikaa. Multitaskaaminen hajottaa usein ajatuksia, eikä lopulta saa mitään aikaiseksi. Monella vaatii tietoista valintaa, että keskittyy yhteen tehtävään kerrallaan. Kuulijat jakoivatkin hyviä vinkkejä esimerkiksi Pomodoro-tekniikasta, jolla voi opetella keskittymistä.

Chatissa kommentoitiin myös ryhmäytymisen merkityksestä verkko-opiskelussa. Verkossa ryhmäytyminen vaatii aktiivista otetta osallistujalta. Joskus tämä onnistuu hyvin, joskus ei ole lainkaan tietoa millaisia henkilöitä kurssille osallistuu. Myös opiskelijoiden erilaiset aikataulut ja työskentelytyylit voivat asettaa haasteita (osa tekee ajoissa, osa jättää viime tinkaan).

Webinaarin aikana keskustelun luonne oli selkeästi kannustava ja vertaistukea antava!

Kirjoittajat Mervi Lätti ja Minna Rokkila

eAMK-pilotti: Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien fysioterapia, syventävät opinnot

eAMK:n Laadukas verkkototeutusvalmennuksen ensimmäiseen toteutukseen keväällä 2018 osallistui Kareliasta kaksi opettajaa. Toinen heistä oli fysioterapian tuntiopettaja Heikki Kivistö opintojaksollaan ”Tuki- ja liikuntaelinsairauksien syventävät opinnot”.

eAMK:n valmennuksen tavoitteena on varmistaa CampusOnline-portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Punaisena lankana valmennuksessa ovat eAMK-hankkeen verkkototeutusten laatukriteerit ja näiden käytännön toteutus. Tavoitteena on kehittää jo olemassa olevaa tai tuottaa uusi verkkototeutus tarjottavaksi CampusOnline portaaliin.

Lähde: eAMK

Tätä eAMK-valmennusohjelmassa työstettyä opintojaksoa Heikki pilotoi Summer semester 2018 toteutuksena. Opiskelijoita opintoihin osallistui 170 ja heistä sen suoritti 100. eAMK:n CampusOnline-portaalissa opintojakso on syksyllä 2018.

Heikin verkko-opetuksen oivallukset kiteytyvät seuraaviin kohtiin:

  • videoiden käyttö, samalla tuli hyödynnettyä työmatka (videot valmistui autolla ajaen työmatkan aikana), median käyttö oli positiivinen kokemus
  • kahdella vaihtoehtoisella toteutustavalla mahdollistettiin autonomian tuntu (kirjallinen ja videoitu)
  • opintojaksolla käytössä oli suljettu FaceBook ja WhatsAPP-ryhmät
  • taitojen oppimisen todentaminen tapahtui oman case-asiakkan kautta
  • eAMK:n laatukriteerit ovat helppokäyttöiset, kätevät ja hyödylliset, niiden avulla opintojakson laatu konkretisoituu
  • ennakko-osaamisen tarkistus ja varmistus oli hyvä tapa tuoda opiskelijalle näkyväksi se, mitä täytyy osasta, mitä ja millä tavalla tullaan opiskelemaan
  • eTentti mahdollisti automaattitarkistukset ja -palautukset
  • Moodlen oppitunti-oppimisaktiviteetti oli kätevä työkalu ei kokonaisuuksien sisältöä rakennettaessa.

Opintojakson kognitiivinen lähestymistapana oli prosessin etenemisessä käsitteistä käytäntöön ja oman case-asiakkaan avulla oppiminen.

Tekstin lähde: tuntiopettaja Heikki Kivistön esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutus meni verkkoon

Kareliassa Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK tutkintotavoitteinen koulutus aloitettiin 2015. Yliopettaja Tuula Kukkonen kertoi tämän koulutuksen muuttamisesta verkko-opinnoiksi Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kuva 1. Opintojaksonäkymä Moodlessa.

Vuonna 2016 aloitti toinen monimuotototeutusryhmä, mutta vuonna 2017 ei uutta ryhmää aloitettu pienemmän hakijamäärän vuoksi. Päätös lisätä verkko-opintotarjontaa tehtiin tavoitteena valtakunnallinen vetovoimaisuus sekä mahdollisuus joustavampaan toteutukseen työn ja muun elämän kanssa painiskeleville opiskelijoille.

Opetussuunnitelma-analyysi tehtiin 2017 ja uusi ops oli valmis jo saman vuoden lopussa. Sisältöjä päivitettiin, valinnaisuutta lisättiin sekä opiskeluaika lyhennettiin 2 vuoteen. Keväällä 2018 pilotoitiin kahta verkko-opintojaksoa avoimessa amk:ssa. Näissä piloteissa mukana oli Karelian pedagoginen tuki. Piloteista saadut kokemukset hyödynnettiin syksyllä alkavassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kevään 2018 yhteishaussa ensisijaisia hakijoita oli 56 (vuonna 2017 oli ollut 14) ja yhteensä hakijoita oli 75, kun vuonna 2017 niitä oli 23.

Ne asiat, toimintamallit, tavat jne., jotka oli monimuoto-toteutuksissa todettu hyviksi, haluttiin sisällyttää myös verkko-opintoihin muun muassa:

  • vertaisoppiminen
  • opiskelijayhteisön keskinäinen vuorovaikutus mm. pienryhmätyöskentely
  • kontaktit säännöllisesti tiettyyn aikaan
  • ohjaustunnit
  • kehityskeskustelut pienryhmissä.

Orientoitumista verkko-opiskeluun auttoi ja tuki Karelian järjestelmien ja palveluiden opas-/esittelytallenteet. Kaikkien ikäosaamisen YAMK-koulutusten yhteiseen Moodle-työtilaan, ”kotipesään” lisättiin Verkko-opetuksen tuki -osio, jossa on lyhyesti esitetty niin Moodle-oppimisympäristössä kuin virtuaalisessa luokkahuoneessa, Collaboratessa toimiminen. Myös opintojaksojen yhtenäinen rakenne on osoittautunut helpottavaksi tekijäksi. Verkko-opiskelijaa hahmottamaan sisältökokonaisuudet yhtenäisten kokonaisuuksien avulla helposti.

Oppimis- ja ohjausprosessia tuetaan vaiheistuksella, mm. suoritusten seurannalla. Turvallinen ja tunnistettavissa oleva prosessi on osaltaan oppimisentyökalu. Kaikesta tästä huolimatta opiskeijat voivat edetä useissa kohtaa oman aikataulun mukaan. Virtuaalisilla ohjaustunneilla tuetaan niin etenemistä kuin oppimistehtävän/-tehtävien tekemistä. Kaikista aiheista on orientaatiovideo/-luentotallenne ja kaikki verkko-ohjaustunnit tallennetaan.

Mitä on opittu?

Opettajat ovat oppineet tekemään videotallenteita ja editoimaan niitä. Käyttämään aktiivisesti Collaboratea. Verkkototeutukset eivät ole olleet vain toteutustapoja vaan ovat vaikuttaneet myönteisesti pedagogiikkaan. Opettajan rooli oppimisen tukijana ja ohjaajan on korostunut. Viestintä ja sen merkitys on korostunut.

Kuva 2. Opiskeijoiden kertomaa

Mitä seuraavaksi?

  • tehdään entisestään töitä tämän ensimmäisen verkko-opiskelijaryhmän kanssa ja otetaan opiksi
  • toteutetaan opettajien ja Karelian pedagogisen tuen kanssa yhteinen refletio
  • toteutetaan itsearviointi eAMK:n laatukriteillä
  • verkkototeutusten valintakokeisiin uusi toteutus
  • pohdittavana on myös opiskelijoiden verkko-opiskeluvalmiuksien arvionti ja tukeminen jo haku- sekä valintavaiheessa.

Tekstin lähde: yliopettaja Tuula Kukkosen esitysmateriaali ja esitys 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Palliatiivisen hoidon asiantuntija verkko-opintokokonaisuus

Hoitotyön lehtorit Tuulia Sunikka ja tuntiopettaja Irja Väisänen kehittivät palliatiivisen hoidon opintokokonaisuuden (30 op) verkko-opinnoiksi. Tämän kokonaisuuden tavoitteena on laajentaa ja syventää aiemman koulutuksen ja työkokemuksen aikana hankittua ammatillista osaamista palliatiivisen ja saattohoidon eri osa-alueilla. Opinnot antavat valmiudet toimia moniammatillisissa palliatiivisen ja saattohoidon työryhmissä ja kehittää niiden työtä sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti.

”Hyvin suunniteltu on puoliksi hyvin tehty” – Tuulian ja Irjan oivallukset ovat seuraavat:

  • yhteistä ja yhtenäistä standardia noudattaen
  • yhteinen osio, josta linkitykset kaikkiin opintokokonaisuuksiin
  • erillinen osio aiheesta verkko-opiskelu
  • kaikki kuvaukset täytyy kirjoittaa hyvin tarkoiksi
  • opintojakson sisältö tuotettava monipuoliseksi
  • eteneminen toteutettava johdonmukaisesti askel askeleelta.

Pedagogisena mallina opintokokonaisuudessa on Tiimit ja tiimioppiminen, jota ei ole aiemmissa verkkototeutuksissa tehty.

30 opintopisteen portaalimalli sisältää 6 eri opintokokonaisuutta:

  1. Palliatiivisen ja saattohoidon lähtökohdat ja toimintaympäristöt 3 op
  2. Palliatiivisessa ja saattohoidossa olevan ihmisen ja hänen läheistensä kohtaaminen 5 op
  3. Kokonaisvaltainen palliatiivinen ja saattohoito 10 op
  4. Palliatiivisen ja saattohoidon erityistilanteet 2 op
  5. Palliatiivisen ja saattohoidon kehittäminen 7 op
  6. Hoitajana palliatiivisessa ja saattohoidossa 3 op

Jokainen opintojakso koostuu samanlaisesta rakenteesta:

  • perusasiat haltuun kolmen eri kokonaisuuden avulla
  • näkyväksi omat tavoitteet, toteutus, edeltävät opinnot jne.
  • herätteleviä kysymyksiä: kuuntelee, katselee jne.
  • opintojaksojen rekennekuvat
  • arviointitapa ja -ajanjakso.

Opetuksen kehittäminen verkkototeutuksiksi mahdollistaa syventää osaamista muun muassa Moodlen digitaalisuutta hyödyntäen, mutta samalla haastaa opettajan epämukavuusalueelle monessa kohtaa.

Tekstin lähde: lehtori Tuulia Sunikkaan esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Kuvat tärkeässä roolissa opintojakson sisällöissä

Kuva opintojaksolla oppimisympäristössä ja oppimateriaalissa havainnollistaa sisältöä. Kuva sopii kaikkien sisältöjen, tietojen ja taitojen havainnollistamiseen. Lähde liikkeelle, etsimään kuvia opintojaksollesi sisältö/pedagogiikka edellä. Niin hyvällä kuin huonolla kuvavalinnalla vaikutat aina lukijaan/oppijaan. Valitse kuvia, jotka innostavat, ovat faktapohjaisia ja sisältöä/oppimista tukevia, laadukkaita. Valitse siis aina kuva tukemaan sitä, mitä on tarkoitus oppia. Pyri käyttämään sellaisia kuvia, jotka sopivat eri opiskelijaryhmille, erilaisille oppijoille. Sopivalla kuvituksella teet parhaimmillasi opintojaksostasi, materiaalista oppimista innostavaa ja oivaltavaa.

Valitse opintojakson/oppimateriaalin kuvituksesi konsepti/linja, yhtenäisyys. Älä rönsyile. Tue kuvituksella sisältöä. Pohdi kuvitusta kohderyhmän näkökulmasta, älä sinun itsesi. Pohdi ovatko värilliset/mustavalkoiset piirroskuvat vai valokuvat parempia kulloisenkin oppimisen tavoitteen kannalta. Kuvitus voi ärsyttää, sisältää huumoria, auttaa hahmottamaan yhteenkuuluvuuksia ja/tai seuraussuhteita sekä virittämään sovittuun tunnetilaan. Pääasia on, että kuvitus osaltaan haastaa ajattelemaan, auttaa oivaltamaan ja helpottaa sisällön, opitun muistamista.

Lukijana kuvaa tarkastellessa kiinnitämme tyypillisesti huomion siihen, mitä kuva esittää. Sama aihe eri kuvassa voi korostaa eri yksityiskohtaa, asiaa. Kuvien symboliikan on oltava yksiselitteinen. Keskeistä ja tärkeintä on, että kuva ja teksti liittyvät toisiinsa. Vältä vastakohtaisuuksia (tekstiä/kuva) sekä monimerkityksellisiä kuvia.

Seuraavana kolme esimerkkiä opintojakson/oppimateriaalin kuvituskuvista.

Esimerkki 1: Opintojakson teemat (ateriakokonaisuus)

   

Esimerkki 2: Opintojakson symbolit

Arviointi  Kohderyhmä  Ongelma  Oppimistavoitteet  Keskustelu

Osallistuja  Sisältö  Suorittaminen  Tutorointi  Palaute

Esimerkki 3: Kaavio – Yksinkertaista kaaviolla/kuvioilla (mm. monimutkainen asia tai prosessi)

KUVIO 1: Käänteisen oppimisen pedagoginen malli. Mukaillen Toivola, M., Peura, P. ja Humaloja, M. 2017. Flibbed Learning. Helsinki: Edita. Sivu 23.

KUVIO 2: Ikäystävällinen yhteiskunta -opintojakson prosessikuva.

Outi Lammi (2015) teoksessaan ”Viesti ja vaikuta” toteaa kuvien käytöstä esim. diaesityksessä seuraavaa:

  • kuva on tekstiä tehokkaampi tunentasolla
  • kuva jää paremmin mieleen kuin teksti, ja se toimii myös muistivihjeenä
  • kuvasta voi heti nähdä, miltä jokin näyttää ja miten se toimii.

Kuvituksen päämäärän kirkastamiseksi voit asettaa itsellesi seuraavat kysymykset:

  • Mihin aiheeseen tarvitsen kuvia/kuvitusta?
  • Ketkä opintojaksolla opiskelevat? Kohderyhmä!
  • Mitä oppimista opintojaksolla tavoitellaan?
  • Mitä ovat kuvien/kuvitusten tekijänoikeudet?

Myös seuraavat kysymykset auttavat sinua pohtimaan oppimateriaalisi tuotantoa laajalti  (mukaillen Tjs-opintokeskuksen listasta):

  1. Mitä olet aikeissa ryhtyä tekemään ja miksi?
  2. Mistä tiedät, kenelle kirjoitat?
  3. Millä tavoin oppimateriaalin laatiminen eroaa muusta kirjoittamisesta?
  4. Millainen on oma oppimiskäsityksesi, millaista oppimista laatimasi oppimateriaali tukee?
  5. Mistä/keneltä saat tarvittaessa apua? Tarvitsetko apua?
  6. Miten olet huomioinut oppimateriaalin tarkoituksen sen sisällössä ja ulkoasussa?
  7. Millaisen työnjaon oppimateriaalin valmistamiseksi olet tehty ja miksi juuri sellainen?
  8. Tallentuuko työprosessisi minnekään?
  9. Millaisen aikataulun olet laatinut oppimateriaalin valmistamisen eri työvaiheille?
  10. Oletko laatinut oppimateriaalihankkeellesi budjetin? Pitäisikö vai ei laatia?
  11. Oletko selvittänyt materiaalin tekijänoikeudet? Niin ulkopuolisen sisällön suhteen kuin omasi, esim. kuvat.
  12. Tarvitsetko oppimateriaalillesi markkinointisuunnitelman ja jos tarvitset, oletko huomioinut sen työnjakosuunnitelmassasi ja budjetissa?
  13. Miten julkaiset oppimateriaalin? Esim. verkossa vai printtinä.
  14. Miten keräät palautetta oppimateriaalistasi?
  15. Miten seuraat oppimateriaalin vaikuttavuutta?
  16. Miten seuraat oppimateriaalitarpeiden kehittymistä ja olemassaolevan materiaalin kehittämistä?
  17. Miten kehitän olemassaolevan materiaalin kehittämistä?

Ilmaisia kuvapankkeja oppimateriaalituotantoon on lukuisia. Tässä muutama:

Lue artikkelista Opettajan itse tekemä materiaali tekijänoikeudesta. Artikkelissa käsitellään opettajan itse tekemään materiaaliin liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä.

Tämän postauksen valokuvat ja symbolit ovat Pixabaysta, kuviot puolestaan kirjoittajan käsialaa.

Kirjoittaja Maarit Ignatius