Avainsana-arkisto: virtuaaliluokkahuone

DigiCampus-hanke, mitä se tuo tullessaan

DigiCampus on opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihanke, joka on alkanut keväällä 2018.

Hankkeessa useita osahankkeita

  1. Digitaalinen oppimisympäristö
  2. Pedagogiset tukipalvelut
  3. Oppimismaiseman uudelleen sovittaminen
  4. Sisältöhankkeet
  5. Arvioinnin kehittäminen
  6. Esteettömyys ja saavutettavuus

DigiCampus-hankkeen rakenne ja osahankkeet

Hankkeessa on mukana 17 korkeakoulua. Arvioinnin kehittämisen osahankkeessa on lisäksi  Exam-konsortio mukana.

1. Digitaalinen oppimisympäristö

Tämän osahankkeen tavoitteena on rakentaa kaikille korkeakouluille yhteinen, moderni digitaalinen oppimisympäristö, joka lisää korkeakoulujen jatkuvaa yhteistyötä ja avointa toimintakulttuuria. Oppimisympäristö on rakennettu Moodle-pohjaiseksi CSC-palvelimille. Oppimisympäristöön kirjautumisessa mahdollistetaan useammat kirjautumistavat. Tämä mahdollistaa korkeakoulujen ulkopuolisten henkilöiden toimimisen ja työskentelyn, esim. MOOC:n muodossa. Oppimisympäristö avautuu kärkihankkeille maaliskuussa 2019 ja hankeyliopistojen käyttöön kesällä 2019.

Luokkahuoneiden joustava käyttö opetuksessa mahdollistetaan Multilocation ClassRoom -konseptin avulla. Multilocation-tekniikan sisältävässä luokkahuonetilassa on yksi kokonainen seinä muodostaa näytön. Toisella kampuksella on vastaava luokkahuonetila ja sen seinä vastaanottaa ja lähettää tietoa. Näille seinille heijastetut toisen kampuksen luokkatila todellisessa koossa & opettajan jakama materiaali mahdollistaa interaktiivisuuden luokkahuonetyöskentelyssä tilojen sijaitessa eri kampuksilla. Eri kampuksilla työskentelevät opiskelijat voivat kommunikoida reaaliajassa seinän kautta ja nähdä toisessa tilassa tapahtuvan työskentelyn todellisessa koossa.

Multilocation ClassRoom -tilan kehittelyversio

2. Pedagogisdigitaaliset tukipalvelut

Osahankkeessa takennetaan korkeakoulujen yhteinen tukipalvelu sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Tukipalvelut tarjoavat pedagogista ja digitaalista tukea korkeakoulujen yhteiskäyttöisten oppimisympäristöjen käyttöön. Palvelua olisi tarjolla myös virka-ajan ulkopuolella. Palvelua automatisoidaan ohjelmistorobotiikan avulla. Tukipalvelu avautuu kärkihankkeille maaliskuun alussa 2019.

3. Oppimismaiseman uudelleensovittaminen

Sujuvan arjen takaaminen opettajalle sekä opiskelijalle opetuksessa.

Oppimismaiseman uudelleen sovittaminen ja siihen liittyvät osa-alueet

Kuvassa on tarkemmin esitelty tämän osahankkeen tarkemmat tavoitteet.
Tavoitteena on digitaalisten ja fyysisten ympäristöjen yhteen sovittaminen pedagogiikan ehdoilla.

4. Sisältöhankkeet

Kaikille avointa koulutustarjontaa, menetelmiä ja oppaiden tuottaminen. Hankkeen sivuilta löytyy näistä tarkemmin tietoa. Karelia AMK toimii tässä osahankkeessa toteuttajana ja on rakentamassa OpenBio oppimisympäristöä.

  • OpenBio (sosio-digitaalinen oppimisympäristö biotalouden ilmiöiden oppimiseen, tutkimiseen sekä yhteiskehittelyyn)
  • Kemian kurssitarjotin kemian eri osa-aluilta
  • Oikeustieteiden DigiPeda, jossa kehitetään UEFin ja TY:n oikeustieteiden yhteisiä opintoja

5. Arvioinnin kehittäminen

EXAM – sähköisen tenttijärjestelmän edelleen kehittämistä niin, että se edistää opiskelun joustavuutta ja ympärivuotisia opiskelumahdollisuuksia.

  • Salitentin kehittäminen (mahdollistaa oman koneen käytön luentosalissa tehtävään sähköiseen tenttiin)
  • Autograding (tekoälyn hyödyntäminen esseemuotoisten vastausten arvioinnissa)
  • Yhteistentti ja hankehallinto (Examin yhteiskäyttöisyyden jatkokehitystä).

6. Esteettömyys ja saavutettavuus

Esteettömyys ja saavutettavuus osahankkeen osiot

Verkkopalveluiden saavutettavuuteen keskittyvä osahanke. Auttaa korkeakouluja EU:n saavutettavuus direktiivin täytäntöön panossa.

ESAn viikon vinkki sisältää käytännönläheisiä vinkkejä esteettömyyden saavutettavuudesta! Käy tutustumassa!

DigiCampus-hankkeen yhteystiedot

DigiCampus-hankkeen toimijat

Tekstin ja kuvien lähde: UEFin Opintopalveluiden e-oppimisen erikoissuunnittelijan Sari Tervosen esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Kirjoittaja Minna Rokkila

Virtuaalitodellisuus- ja lisätyn todellisuuden järjestelmien kokemuksia

Yritysten kanssa toteutetussa Rakentamisen digitaalisaatio -kehittämisprojektissa on saatu kiinnostavia kokemuksia, joista hyödytään tulevaisuudessa. Taustalla on rakentamisen tietomalli, building information model – BIM. Kokemuksia saatiin virtuaalitodellisuus- sekä lisätyn todellisuuden järjesteelmistä teollisessa ympäristössä. Näitä kokeiltiin monialaisella opintojaksolla eri alojen opiskelijoiden itse tekemien mallien pohjalta.

Rakennusalalla koko rakennuksen, rakennusprosessin ja ylläpidon, rakennuksen elinkaaren aikaisten tietojen, tietomallipohjaisen suunnittelun standardiperhe on BIM. Projektissa käytettiin Collaboration platform -ratkaisua, jonka kautta on mahdollista jakaa kaikkien sidosryhmien kanssa sisältöä, olla vuorovaikutuksessa kaikkien kanssa.

Kuva 1. Rakennusten malleja.

Opetukseen liittyviä kokemuksia toteutettiin Hololens- ja Vuforia-kokeiluina. Kaikissa kokeiluissa oli käytössä tietomallipohjainen kiinteistön malli.

  • Yksi toteutus oli kahden viikon mittainen onglmalähtöinen älykaupunki-toteutus. Yritys tarjosi liiketoimintalähtöisen ongelman, jonka opiskelijaryhmät ratkoivat lähiviikon aikana ja siten kilpailivat toisten pienryhmien kanssa parhaimmasta lopputuloksesta.
  • Toisena kokeiluna toteutettiin virtuaalitodellisuustyöasemien avulla ja arkkitehtuurimallia käyttäen vuorovaikutusmahdollisuuksien kohdistamista joillekkin sidosryhmän jäsenille.
  • Koulutuksen kehittämistavoitteena oli kehittää Karelian tietojenkäsittelyyn, rakennus- ja talotekniikkaan liittyvää osaamista digitalisaation yhteydessä. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä on tehty Yleiset Tietomallivaatimukset -verkkokurssia.

Kuva 2. Rankarunkoinen mallinnus.

Keskeinen osa projektissa oli saada raaka-ainetta opetuksen käyttöön, jotta uusia teknologioita voidaan hyödyntää. Käytettiin Trimble Connect -projektipankkia mallinnuksiin: rankarunkoinen pientalo, kerrostalo piha-alueineen, Tohmajärven koulukeskus ja teräshalli, joka kuvaa teollisuushalllia. Lisäksi opiskelijat omatomisesti toteuttivat virtuaalisen luokkahuone rakennustekniikan opetukseen. Trimble Connect -projektipankkiin mallinnettiin rakennukset. Näiden mallien pohjalta opiskelijat toteuttivat rakennusten virtuaalitodellisuusjärjestelmät, joihin pääsee tutustumaan virtuaalilasien avulla.

Kuva 3. Tohmajärven koulun virtuaalitoteutus.

Opintojaksokokeiluna toteutettiin monialainen (rakennus-, talo- ja konetekniikka) 3 opintopisteen mittainen ”Virtuaalitodellisuus- ja lisätyn todellisuuden järjestelmät teollisessa ympäristössä” niminen opintojakso. Opiskelijat rakensivat 10 viikon aikana itsenäisesti projektissa olleiden kolmen opinnäytetyön tekijän, assistentin, tutoroimana esittelykelpoiset ratkaisut. Opintojakso päättyi ”show-päivään”, jossa opiskelijat esittelivät tuloksensa muille opiskelijoille sekä opettajille.

Tuloksina on viitetalomallien hyödynnettävyys useissa tekniikan koulutuksissa sekä tietojenkäsittelyn koulutuksessa. Yleiset edellä mainitun opintojakson toteutus sekä automatisoitu verkkokurssi. Projektin seurauksena liityttiin buildingSMAR Finland -yhteisöön.

Tekstin ja kuvien lähde: Karelian projektipäällikkö Petri Laitisen esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Petri Laitinen

Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutus meni verkkoon

Kareliassa Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK tutkintotavoitteinen koulutus aloitettiin 2015. Yliopettaja Tuula Kukkonen kertoi tämän koulutuksen muuttamisesta verkko-opinnoiksi Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kuva 1. Opintojaksonäkymä Moodlessa.

Vuonna 2016 aloitti toinen monimuotototeutusryhmä, mutta vuonna 2017 ei uutta ryhmää aloitettu pienemmän hakijamäärän vuoksi. Päätös lisätä verkko-opintotarjontaa tehtiin tavoitteena valtakunnallinen vetovoimaisuus sekä mahdollisuus joustavampaan toteutukseen työn ja muun elämän kanssa painiskeleville opiskelijoille.

Opetussuunnitelma-analyysi tehtiin 2017 ja uusi ops oli valmis jo saman vuoden lopussa. Sisältöjä päivitettiin, valinnaisuutta lisättiin sekä opiskeluaika lyhennettiin 2 vuoteen. Keväällä 2018 pilotoitiin kahta verkko-opintojaksoa avoimessa amk:ssa. Näissä piloteissa mukana oli Karelian pedagoginen tuki. Piloteista saadut kokemukset hyödynnettiin syksyllä alkavassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kevään 2018 yhteishaussa ensisijaisia hakijoita oli 56 (vuonna 2017 oli ollut 14) ja yhteensä hakijoita oli 75, kun vuonna 2017 niitä oli 23.

Ne asiat, toimintamallit, tavat jne., jotka oli monimuoto-toteutuksissa todettu hyviksi, haluttiin sisällyttää myös verkko-opintoihin muun muassa:

  • vertaisoppiminen
  • opiskelijayhteisön keskinäinen vuorovaikutus mm. pienryhmätyöskentely
  • kontaktit säännöllisesti tiettyyn aikaan
  • ohjaustunnit
  • kehityskeskustelut pienryhmissä.

Orientoitumista verkko-opiskeluun auttoi ja tuki Karelian järjestelmien ja palveluiden opas-/esittelytallenteet. Kaikkien ikäosaamisen YAMK-koulutusten yhteiseen Moodle-työtilaan, ”kotipesään” lisättiin Verkko-opetuksen tuki -osio, jossa on lyhyesti esitetty niin Moodle-oppimisympäristössä kuin virtuaalisessa luokkahuoneessa, Collaboratessa toimiminen. Myös opintojaksojen yhtenäinen rakenne on osoittautunut helpottavaksi tekijäksi. Verkko-opiskelijaa hahmottamaan sisältökokonaisuudet yhtenäisten kokonaisuuksien avulla helposti.

Oppimis- ja ohjausprosessia tuetaan vaiheistuksella, mm. suoritusten seurannalla. Turvallinen ja tunnistettavissa oleva prosessi on osaltaan oppimisentyökalu. Kaikesta tästä huolimatta opiskeijat voivat edetä useissa kohtaa oman aikataulun mukaan. Virtuaalisilla ohjaustunneilla tuetaan niin etenemistä kuin oppimistehtävän/-tehtävien tekemistä. Kaikista aiheista on orientaatiovideo/-luentotallenne ja kaikki verkko-ohjaustunnit tallennetaan.

Mitä on opittu?

Opettajat ovat oppineet tekemään videotallenteita ja editoimaan niitä. Käyttämään aktiivisesti Collaboratea. Verkkototeutukset eivät ole olleet vain toteutustapoja vaan ovat vaikuttaneet myönteisesti pedagogiikkaan. Opettajan rooli oppimisen tukijana ja ohjaajan on korostunut. Viestintä ja sen merkitys on korostunut.

Kuva 2. Opiskeijoiden kertomaa

Mitä seuraavaksi?

  • tehdään entisestään töitä tämän ensimmäisen verkko-opiskelijaryhmän kanssa ja otetaan opiksi
  • toteutetaan opettajien ja Karelian pedagogisen tuen kanssa yhteinen refletio
  • toteutetaan itsearviointi eAMK:n laatukriteillä
  • verkkototeutusten valintakokeisiin uusi toteutus
  • pohdittavana on myös opiskelijoiden verkko-opiskeluvalmiuksien arvionti ja tukeminen jo haku- sekä valintavaiheessa.

Tekstin lähde: yliopettaja Tuula Kukkosen esitysmateriaali ja esitys 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Opinnäytetyöseminaarissa Balilla

Hoitotyön opiskelijat Veera Koponen, Peppi Ilvonen ja Janette Honkanen suorittivat sairaanhoitajaopintoihinsa kuuluvaa harjoittelua Balilla keväällä 2018.

Harjoittelujakson aikana opiskeljoiden opinnäytetyö valmistui ja he osallistuivat opinnäytetyöseminaariin. Karelian Adobe Connect (AC) -verkkokokousympäristö takasi sen, että opiskelijat pystyivät toimimaan ensin vertaisarvioijina opiskelijatovereiden opinnäytetyölle ja tämän jälkeen esittelemään oman työnsä seminaarissa. Seminaariin osallistuvat muut opiskelijat ja ohjaava opettaja olivat Joensuussa Tikkarinteen kampuksella. Ohjaavana opettajana toimi Hanish Bhurtun hoitotyön koulutuksesta ja hän vastasi Tikkarinteeltä käsin AC-tekniikasta.

Seuraavassa opiskelijoiden kokemuksia AC-seminaarista.

Ensimmäisenä meillä oli vertaisarviointi Suomen aikaa klo 8.15 eli Balin aikaa 13.15. Seuraavaksi meillä oli vuorossa oma seminaariesityksemme klo 15.15 paikallista aikaa.

Adobe Connect -yhteys toimi pääasiassa todella hyvin verrattuna siihen, miten kaukana olemme. Hyödynsimme harjoittelupaikan wifi-yhteyttä. Tällaista voimme suositella muillekin. Tämä oli todella hyvä vaihtoehto opinnäytetyön etenemisen kannalta ja sen takia, että opinnäytetyön asiat olivat vielä tuoreessa muistissa ja esitys onnistui hyvin. Ainoa haittapuoli oli se, että emme kuulleet yleisön kommentteja. Kuulimme pelkästään niiden ihmisten puheen, joilla oli mikrofonit käytössä.

Kirjoittajat Hanish Bhurtun ja Minna Rokkila.

Collaborate LTI

Collaborate LTI

Adobe Connect -järjestelmä poistuu käytöstämme tämän hetkisen tiedon valossa vuoteen 2020 mennessä. Nyt on sopiva hetki siirtyä opetuksessa Collaborate LTI:n käyttöön. Palavereihin ja kokouksiin, työryhmien virtuaalitapaamisiin tai muihin vastaaviin käytämme Skype for Business -järjestelmää.

Ollaan siis uuden kynnyksellä. Collaborate LTI on Moodleroomsiin integroitu virtuaaliluokkahuoneaktiviteetti. Paras käyttökokemus tulee, kun käytät Chrome-selainta. Seuraavaksi paras tulee Firefoxia käyttäen. Internet Explorer ei mahdollista kaikkien sisältöjen jakamisen. Sitä ei siis tule käyttää.

  • Raportit mahdollistavat läsnäolon seurannan. Niiden avulla on mahdollista reagoida niihin osallistujiin, joilla on esimerkiksi ollut ongelmia (lyhyt läsnäolo) istuntoon osallistuessa.
  • Osallistujille voi alustaa oman Collaboraten opintojakson/kurssin/työtilan aukioloajan ajaksi.
  • Istunnot voi ajastaa.
  • Tallenteisiin voi lisätä manuaalisen tekstityksen tai YouTubea käyttäen automaattisen. Tekstitys soveltuu esim. vaihto-opiskelijoiden tarpeisiin.

Lataa Bb Student by Blackboard –sovellus (saatavana AppStoresta, GooglePlaysta sekä Microsoft-kaupasta) ja yhteistyö, läsnäolo onnistuu myös mobiililaitteella: 1) kirjaudut mobiililaittesi selaimella opintojaksolle (Moodleroomsissa) 2) liityt kokoukseen ko. linkistä ja päädyt virtuaaliyhteyteen toisten osallistujien kanssa. Huom. Bb Student -sovellus käynnistyy ja toimii taustalla.

 

Lisätietoja Collaborate LTI:stä täältä.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Collaboratella verkkoluento

Ollaan uuden kynnyksillä. Moodleroomsin Collaborate on helppokäyttöinen verkkoluento-aktiviteetti. Tämä työkalu vapauttaa sinulle aikaa. Työkalu tekee monia asioita puolestasi verrattuna Adobe Connectiin tai Skype for Businekseen. Työkalu parantaa myös opettajana sinun opetus- sekä osallistujien oppimiskokemusta.

Osallistujat, niin opintojaksolle/kurssille/työtilaan osallistujat kuin ulkopuoliset, liittyvät istuntoon helposti. Osallistuja liittyy istuntoon Moodleroomsista napsauttamalla kurssilla näkyvää Collaborate-istuntokuvaketta. Ulkopuolinen puolestaan liittyy käyttämällä saamaansa URL-osoitetta. Napsauttamalla osoitetta/linkkiä. Näyttöön tulee sen istunnon nimi, johon ollaan liittymässä ja kenttä, johon osallistuja kirjoittaa nimensä. Liittymisohjeet.

Mitään asennuksia ei tarvita sillä Collaborate hyödyntää moderneja verkkotekniikoita (esim. HTML5 ja WebRTC). Käyttöliittymä on yksinkertainen ja Blackboard luonnehtii sitä intuitiiviseksi, se opastaa käyttäjää eri tilanteissa. Se muun muassa seuraa jokaista puhujaa automaattisesti ja näyttää puhujan nimen näytössä.

Osallistujat voivat Collaboratessa keskustella chat-kanavan avulla, esittäjä- ja valvojaroolissa jakaa ääntä, videokuvaa, tiedostoja, valkotaulun ja näytön. Voit äänestyttää ja jakaa osallistujat pienryhmiin. Istunnon voi luonnollisesti tallentaa ja yksi ajansäästö toteutuu sillä, että tallennus tulee automaattisesti istunnon alueelle Moodleroomsiin. Osallistujille voi sallia tallenteen lataamisen. Ulkopuolisille osallistujille voi lähettää tallennelinkin.

Muuta hyödyllistä ja uutta:

  • Raportit mahdollistavat läsnäolon seurannan. Niiden avulla on mahdollista reagoida niihin osallistujiin, joilla on esimerkiksi ollut ongelmia (lyhyt läsnäolo) istuntoon osallistuessa.
  • Osallistujille voi alustaa oman Collaboraten opintojakson/kurssin/työtilan aukioloajan ajaksi.
  • Istunnot voi ajastaa.
  • Tallenteisiin voi lisätä manuaalisen tekstityksen tai YouTubea käyttäen automaattisen. Tekstitys soveltuu esim. vaihto-opiskelijoiden tarpeisiin.

Paras käyttökokemus tulee, kun käytät Chrome-selainta. Seuraavaksi paras tulee Firefoxia käyttäen. Internet Explorer ei mahdollista kaikkien sisältöjen jakamisen. Sitä ei siis tule käyttää.

Collaborate-ohjeet.

Lataa Bb Student by Blackboard –sovellus (saatavana AppStoresta, GooglePlaysta sekä Microsoft-kaupasta) ja yhteistyö, läsnäolo onnistuu myös mobiililaitteella: 1) kirjaudut mobiililaittesi selaimella opintojaksolle (Moodleroomsissa) 2) liityt kokoukseen ko. linkistä ja päädyt virtuaaliyhteyteen toisten osallistujien kanssa. Huom. Bb Student -sovellus käynnistyy ja toimii taustalla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius