Avainsana-arkisto: yhdessä tekeminen

Verkko-opiskelu ABC

Kaikille avoimia ja ilmaisia opiskelutaitowebinaareja järjestetään yhdeksän korkeakoulun yhteistyönä ja niiden tarkoitus on tukea erityisesti avoimen korkeakoulun opiskelijoita heidän opinnoissaan. Webinaarien aiheita ovat mm. tenttiin valmistautuminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen, englanninkielisen tekstin lukeminen ja verkko-opiskelu, jonka järjestämisestä Karelia-amk vastaa.

Karelia-amk:n lokakuussa järjestämään Verkko-opiskelun ABC -webinaariin osallistui noin sata kuulijaa. Vastaavan aiheinen webinaari pidettiin alkuvuodesta 2018 ja nämä molemmat kerrat olivat samansisältöisiä. Tarkemman kuvauksen webinaarin sisällöstä löydät tammikuun DigIT-blogin postauksesta.

Webinaarin aikana kuulijat saivat kommentoida, keskustella ja kysyä aiheesta chatissa. Siellä käytiinkin runsasta keskustelua sekä webinaarin aiheesta että yleisemmin verkko-opiskelusta.

Tärkeänä koettiin rohkeus aloittaa kirjoittaminen! Heti ei tarvitse olla valmista, vaan kirjoittaminen on prosessi. Koko ajan löytyy uusia ajatuksia ja lähteitä, joita voi lisätä. Hyvä neuvo oli, että kirjoittaa aluksi tajunnanvirtaa ja vähitellen lähtee jäsentämään tekstiä. Yksi tärkeimmistä vertaisneuvoista oli se, että kirjoita lähteet heti ylös!

Yhtenä aiheena oli multitaskaaminen, eli eri tehtävien suorittaminen yhtä aikaa. Multitaskaaminen hajottaa usein ajatuksia, eikä lopulta saa mitään aikaiseksi. Monella vaatii tietoista valintaa, että keskittyy yhteen tehtävään kerrallaan. Kuulijat jakoivatkin hyviä vinkkejä esimerkiksi Pomodoro-tekniikasta, jolla voi opetella keskittymistä.

Chatissa kommentoitiin myös ryhmäytymisen merkityksestä verkko-opiskelussa. Verkossa ryhmäytyminen vaatii aktiivista otetta osallistujalta. Joskus tämä onnistuu hyvin, joskus ei ole lainkaan tietoa millaisia henkilöitä kurssille osallistuu. Myös opiskelijoiden erilaiset aikataulut ja työskentelytyylit voivat asettaa haasteita (osa tekee ajoissa, osa jättää viime tinkaan).

Webinaarin aikana keskustelun luonne oli selkeästi kannustava ja vertaistukea antava!

Kirjoittajat Mervi Lätti ja Minna Rokkila

Ikäosaamisen YAMK-koulutus viedään verkkoon

Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutus on sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, joka antaa laaja-alaista osaamista ikääntymisestä ja valmiuksia uudistaa ja johtaa palveluja. Koulutus valmentaa toimimaan moniammatillisissa ikäihmisten kuntoutumista ja hyvinvointia tukevissa työyhteisöissä.

Ikäosaamisen koulutus järjestetään 2018 syksystä alkaen Karelia-ammattikorkeakoulussa verkko-opintoina. Opinnot sisältävät omaehtoista opiskelua, pienryhmätyöskentelyä, oppimistehtäviä ja verkossa tapahtuvaa ohjausta sekä palauteistuntoja. Opiskeluun ei sisälly lainkaan lähiopetusta eikä -ohjausta. Karelian Moodle-oppimisympäristö mahdollistaa oppimisprosessin toteuttamisen täysin virtuaalisesti muun muassa oppijan suorituksien seurannan, virtuaalisten ohjausistuntojen ja pienryhmätyöskentelytilojen avulla.

Opettajat ovat saaneet tukea verkko-opintojen pedagogiseen ja tekniseen suunnitteluun ja tuottamiseen. Opiskelijoille puolestaan on opintojaksolla osoitettu tukikanavat ja materiaalit. Avoimeen viestintään, toisten auttamiseen ja muun muassa vinkkeihin kannustetaan.

Kevään 2018 aikana pilotoidaan avoimen amk:n opintoina kahta ikäosaamisen YAMK-koulutuksen opintojaksoa: Ikäystävällinen yhteiskunta ja Laaja-alainen kuntoutus. Näiden pilottiopintojaksojen suunnitteluvaiheessa on mahdollisuuksien mukaan huomioitu eAMK:n verkkototeutusten laatukriteerit. Opintojaksoja kuljettaa kokoava tehtävä, joka rakentuu ja kehittyy opintojakson edetessä. Tätä prosessia tukevat niin verkko-ohjaustunnit kuin pienryhmätyöskentely. Ne myös varmistavat yksilön etenemisen prosessissa. Oppimistehtävä on yksilöllinen, tavoitteiden saavuttamista edistävä ja työelämäläheinen.

Oheisessa kuvassa on esitetty pilotoitavan Ikäystävällinen yhteiskunta -opintojakson rakenne ja etenemisen vaiheet. Kuvan asiat löytyvät Moodlerooms-toteutuksesta jäsenneltynä. Opiskelija etenee opintojaksolla vaiheittain. Kunkin vaiheen päätteeksi opiskelija tekee itsearvioinnin, jonka jälkeen hän pääsee etenemään seuraavaan vaiheeseen. Sisältökokonaisuus on laadittu yhtenäiseksi ja tukiaineksiksi opintojaksolle on sisällytetty muutama visuaalinen elementti. Käytettävyyteen on kiinnitetty huomiota: linkkien kuvaustekstit on laadittu ymmärrettäviksi ja linkit aukeavat uuteen selainikkunaan aina, kun eivät ole oppimisympäristön sisältöjä. Opiskelu onnistuu päätelaitteesta riippumatta. Sisällössä ei ole ei-tietoturvallista aineistoa.

Opintoihin osoitettu oppimateriaali tukee tavoitteita ja oppimistehtävän laatimista. Virtuaaliset keskustelukanavat, pienryhmätyöskentely ja ohjaustuntien vuorovaikutus tukevat niin opintojakson kuin yksilön henkilökohtaisia oppimistavoitteiden saavuttamista. Ohjauksen saatavuudella, läpi opintojakson, varmistetaan ohjauksen ja palautteen oikea-aikaisuus. Arviointi toteutuu niin itse- ja vertaisarviointina kuin myös opettajan arviointina.

Pilotin jälkeen kerätään opintojakson kehittämispalaute. Se käsitellään ja tutkintoon sisältyviä opintojaksoja kehitetään saadun palautteen pohjalta.

Kirjoittajat Maarit Ignatius, Tuula Kukkonen ja Lissu Suhonen

Digimessut – Flippaus

Karelian kolmannet digimessut järjestettiin 4.10.2017 Wärtsilä-kampuksella aiheena Flippaus eli Flipped Classroom. Iltapäivässä asiantuntijana toimi UEF:n oppimisympäristöjen kehittämispäällikkö Markku Saarelainen. Iltapäivään osallistui 32 Karelialaista.

Itä-Suomen yliopiston joillakin fysiikan kursseilla oli ollut erittäin heikko läpäisevyys (vain 20 %) johtuen kurssin vaikeasta aiheesta. Kurssin rakenteessa oli tehty muutos niin, että se noudatti flipped classroom menetelmää.

  • Opiskelijat tutustuvat teoriaan lyhyiden videoklippien sekä muun ennakkomateriaalin muodossa.
  • Teorian opiskelun jälkeen opiskelijalla on tehtävät, jotka voi tehdä itsenäisesti tai yhdessä opiskelijatovereiden kanssa.
  • Opiskelijat kokoontuvat tämän jälkeen opettajan kanssa keskustelemaan niistä seikoista, jotka olivat hankalia.
  • Kurssin läpäisyaste muuttui, yli 90 % opiskelijoista sai kurssin läpi.

Opiskelija saa valitse itselleen optimaalisimman hetken oppia! Teoria voidaan käydä useamman kerran läpi, kunnes sen tajuaa. Jos jotain jäi tajuamatta, pääsee keskustelemaan opettajan kanssa.

  • Kyse on toimijalähtöisestä sitoutumisesta, jossa oppilas saa käyttää opettajan tietotaitoa väylänä omaan motivoitumiseensa.
  • Pyrkimys ei ole tuottaa kompromissia, yhtä yksittäistä tapaa opettaa, joka sopii kaikille → flippausta ei ensisijaisesti tehdä oppimistulosten toivossa, vaikka ne luonnollista seurausta saattavat ollakin, vaan oppimisen merkityksellisyyden ja inhimillisyyden vuoksi.

Haasta itseäsi ja muita!
Opetuksessa mukana caset ja ongelmat. Anna opiskelijoille myös tehtäviä, joihin et vielä itsekään osaa vastata. Pienryhmät voivat keksiä ratkaisuja ja saatat itsekin oppia pienen palan uutta!

Keskustelua syntyi läpi iltapäivän ja Markulle esitettiin tarkentavia ja soveltavia kysymyksiä.

  • Miten kurssit on mitoitettu? Kuinka paljon opiskelijat tekevät töitä? Miten mitataan oppimista? Mikä on oma kokemuksesi flippaamisen aloittamisessa?
  • Flippauksen kansainvälinen sivusto, jossa Markku on yksi kehittäjä: Flippedlearning.org
    Suomalainen flippaussivusto: Flippedlearning.fi
  • UEF:n flippaajien koulutusmateriaali on tulossa tammikuussa nettiin vapaasti. Materiaali on työstetty OKM:n kärkihankkeessa.

Flipatessa saa flopata!
Aina kannattaa kokeilla uutta!

Kirjoittaja Minna Rokkila

Digistrategian kehittäminen

llkka Haukijärvi väitöskirjassaan Strategizing Digitalisation in a Finnish Higher Education Institution, Towards a thorough strategic transformation tarkasteli digitalisaatiota ilmiönä. Organisaatioiden digistrategioissa on keskeistä ymmärtää, mitä digitointi ja digitalisaatio käsitteinä ovat, sekä mikä niiden ero on. Haukijärvi käy tutkimuksessaan läpi Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) esimies- ja johtajarooleissa olevien henkilöiden toiminnan tasoa. Tutkimuksessa selvisi, että digistrategiatyö voimaannutti esimiesten ja johtajien johtamistyötä. Johdon yhdessä tekemä digistrategiatyö on tuonut digistrategiatyön läpinäkyväksi TAMKissa. Samalla esimiehet ovat jalkauttaneet strategiatyötä läpi organisaation kokonaisvaltaisesti, mikä on sitouttanut henkilöstön digistrategiaan paremmin.

Haukijärvi on tutkinut TAMK:n digistrategian muodostumista Gallersin (2011) tarkastelun perusteella (Information Systems Strategizing Framework). Tämän tarkastelun perusteella strategian muodostamisessa on suoritettava nykytilan ja toimintaympäristön analyysi:

  • käytäntöjen, prosessien, kyvykkyyksien ja resurssien arviointi
  • sidosryhmäarviointi
  • ulkoisen toimintaympäristön arviointi.

Vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa digistrategian muodostaminen. Prosessissa on syytä tarkastella:

  • digitalisaatio ilmiönä
  • digitalisoinnin ja digitalisaation eron tunnistamista
  • digistrategian määrittelyä
  • visiota.

Lopullisessa strategian toimeenpanossa on huomioita puolestaan seuraavat asiat:

  • Suunnittelu ja koordinaatio!
  • Tavoitteet määriteltävä selkeästi!
  • Henkilöstön strateginen dialogi ja sitouttaminen!
  • Organisaation ja työskentelytapojen arviointi – jatkuvasti!
  • Toteutuksen arviointi ja toiminnan reflektointi – jatkuvasti!
  • Vaikutusten analysointi – jatkuvasti!

TAMK:n digistrategia

Haukijärvi nosti esille digioppimisen ja työelämän digtalisaation tutkimuksen ja kehityksen. Meidän tulisi koota ja saada relevanttia tietoa tulevaisuuden organisaatioihin ja tulevaisuuden tekijöille.

Koulutusorganisaatioiden digimurroksen onnistumisenmenestystekijät ovat:

  • Muutoksen tunnistaminen ja tunnustaminen!
  • Päämäärätietoisuus: Selkeä VISIO! Sitoutuminen visioon!
  • Johtaminen ja strategisuus!
  • Kulttuuri ja toimintatavat: oppiva organisaatio -ajattelu, johdon luottamus, osaamisyhteisöjen kyvykkyys tuottaa laadukkaasti!
  • Osaaminen!
  • Ihmiset ja yhteistyö!

Digitalisaation strategia tulisi ymmärtää maanlaajuisesti ammattikorkeakouluissa. Digistrategiaprosessin tulisi olla osa johtamisjärjestemää.

Elämme digimurroksessa.

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Minna Rokkila

Pelillisyys – Mitä ja miksi?

Pelillisyyden ja pelillistämisen (gamification) juuret juontaa pitkältä historiasta. Pelillisyys on yksi motivaation hygieniatekijä samoin kuin se on yksi digitalisaation ilmentymä. Pelillisyys liittyy vahvasti digitalisoitumiseen sekä siihen mitä työelämältä jo tänä päivänä odotetaan.

Pelillisyyden avulla yksilön on mahdollisuus hallita digitalisaatiota, kehittää osaamistaan ja oppia kokemuksellisesti niin yksin kuin yhdessä. Työn tekeminen on yksilöllistä, kaikkien ei tarvitse tehdä samalla tavalla. Riittävään, hyvään, erinomaiseen lopputulokseen päästään monella tavalla, keinolla – myös pelien avulla, kautta.

Seuraavassa kuvassa on listattuna pelillisyyden elementtejä, avainsanoja joita ovat muun muassa tasot, pisteitys, haasteet, edistyminen, palkitseminen, kilpailu, hauskuus ja jakaminen sekä parviäly.

Psykologisesti pelillisyyteen liittyy vahvasti tunteet, motivaatio, immersiivisyys, sosiaalisuus ja elämykset. Pelillisyys vahvistaa oppimismotivaatiota ja tekee oppimisesta/osaamisen testaamisesta intensiivistä ts. läsnäolevaa, aktiivista, pelaajat sitoutuvat pelaamiseen, kiinnostuvat ja sitä kautta oppiminen myös tehostuu. Asioiden sisäistäminen, opettelu pelaamalla on kustannustehokasta. Se on riskitöntä ja lähes kulutonta. Pelillisyys sisältää välittömän palautteen, joten se sopii hyvin osaamisen arvioinnin välineeksi.

Organisaation toiminnan viritääminen pelilisillä elementeillä on pelillisyyden soveltamista organisaation kehittämisessä ja valmennuksessa, oppimisessa ja osaamisen kehittämisessä niin eri ohjelmissa kuin myös arjessa:

  • kehityskeskustelut (yksilö, ryhmä)
  • strategian jalkautus/sisäistäminen
  • järjestelmien käyttöön perehdyttäminen
  • regrytointi
  • tiimiytyminen, ryhmäytyminen tmv. lähityöyhteisön toimijoiden me-henki
  • osaamisen kehittäminen
  • toiminnan ohjaaminen
  • ja paljon muuta

keskeistä on kuitenkin löytää vastaus kysymykseen ”Miten arjen työtä voi rikastaa pelillistämällä?

Työkaluja ovat muun muassa: leaderboard, pikaviestintä, videoiden käyttö, ohjelmistot, yammer, heia heia jne. Erilaiset hyötypelit (Serious games) ja valmennuspelit, joita ovat muun muassa: Innovaatiopelit, yrityspelit, Legot, implementointipelit, liikkuva pelaaminen, turnaukset, oppimispelit, roolipelit, OD-pelit, simulaatiopelit, sähköiset pelit jne.

Pelillisyyden käyttöönoton tavoitteena voi olla esim. soveltaa peleistä tuttuja motivaatiotekijöitä organisaatioympäristössä työmotivaation ja sitouttamisen parantamiseksi. Pelillisyyden myötä yrityskulttuuri muuttuu yhteisöllisempään, avoimenpaan ja läpinäkyvämpään suuntaa, kun pelillisyys on arjen toiminnassa mukana. Työn hauskuus ja yhteen kuuluvuus lisää työn imua, ideointi (hullujakin ideoita voi ehdottaa) ja mukaan heittäytyminen, työilmapiiri kevenee, on kivempi tehdä töitä. Omaan työhön vaikuttaminen on motivaatiotekijä, jota ei yhdenkään työnatajan kannata jättää käyttämättä. On tunnettava alaiset ja se mikä heitä motivoi työn tekemiseen.

Luettavaa:

Kirjoittajat Maarit Ignatius ja Ulla Kallio

Collaboratella verkkoluento

Ollaan uuden kynnyksillä. Moodleroomsin Collaborate on helppokäyttöinen verkkoluento-aktiviteetti. Tämä työkalu vapauttaa sinulle aikaa. Työkalu tekee monia asioita puolestasi verrattuna Adobe Connectiin tai Skype for Businekseen. Työkalu parantaa myös opettajana sinun opetus- sekä osallistujien oppimiskokemusta.

Osallistujat, niin opintojaksolle/kurssille/työtilaan osallistujat kuin ulkopuoliset, liittyvät istuntoon helposti. Osallistuja liittyy istuntoon Moodleroomsista napsauttamalla kurssilla näkyvää Collaborate-istuntokuvaketta. Ulkopuolinen puolestaan liittyy käyttämällä saamaansa URL-osoitetta. Napsauttamalla osoitetta/linkkiä. Näyttöön tulee sen istunnon nimi, johon ollaan liittymässä ja kenttä, johon osallistuja kirjoittaa nimensä. Liittymisohjeet.

Mitään asennuksia ei tarvita sillä Collaborate hyödyntää moderneja verkkotekniikoita (esim. HTML5 ja WebRTC). Käyttöliittymä on yksinkertainen ja Blackboard luonnehtii sitä intuitiiviseksi, se opastaa käyttäjää eri tilanteissa. Se muun muassa seuraa jokaista puhujaa automaattisesti ja näyttää puhujan nimen näytössä.

Osallistujat voivat Collaboratessa keskustella chat-kanavan avulla, esittäjä- ja valvojaroolissa jakaa ääntä, videokuvaa, tiedostoja, valkotaulun ja näytön. Voit äänestyttää ja jakaa osallistujat pienryhmiin. Istunnon voi luonnollisesti tallentaa ja yksi ajansäästö toteutuu sillä, että tallennus tulee automaattisesti istunnon alueelle Moodleroomsiin. Osallistujille voi sallia tallenteen lataamisen. Ulkopuolisille osallistujille voi lähettää tallennelinkin.

Muuta hyödyllistä ja uutta:

  • Raportit mahdollistavat läsnäolon seurannan. Niiden avulla on mahdollista reagoida niihin osallistujiin, joilla on esimerkiksi ollut ongelmia (lyhyt läsnäolo) istuntoon osallistuessa.
  • Osallistujille voi alustaa oman Collaboraten opintojakson/kurssin/työtilan aukioloajan ajaksi.
  • Istunnot voi ajastaa.
  • Tallenteisiin voi lisätä manuaalisen tekstityksen tai YouTubea käyttäen automaattisen. Tekstitys soveltuu esim. vaihto-opiskelijoiden tarpeisiin.

Paras käyttökokemus tulee, kun käytät Chrome-selainta. Seuraavaksi paras tulee Firefoxia käyttäen. Internet Explorer ei mahdollista kaikkien sisältöjen jakamisen. Sitä ei siis tule käyttää.

Collaborate-ohjeet.

Lataa Bb Student by Blackboard –sovellus (saatavana AppStoresta, GooglePlaysta sekä Microsoft-kaupasta) ja yhteistyö, läsnäolo onnistuu myös mobiililaitteella: 1) kirjaudut mobiililaittesi selaimella opintojaksolle (Moodleroomsissa) 2) liityt kokoukseen ko. linkistä ja päädyt virtuaaliyhteyteen toisten osallistujien kanssa. Huom. Bb Student -sovellus käynnistyy ja toimii taustalla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Yammer tehostaa yhteistyötä

Yammer on tullut Kareliaan. Se on meidän yksityinen sosiaalinen työtila, se on yksi Office 365 -palvelun työkaluista. Yammerissa vaihdetaan kokemuksia ja ryhmissä keskustellaan halutuista aiheista, saadaan tukea ongelmiin ja jaetaan tietoja, aineistoja. Käyttöliittymältään Yammer on kuin mikä tahansa sosiaalinen viestintäpalvelu (esim. Facebook), mutta eroaa niistä sillä, että Yammer on suunniteltu verkostojen ja yhteisöjen sisäiseen käyttöön. Yammerissa voit tykkäillä päivityksistä, voit vastata viesteihin tai kirjoittaa omia viestejä/päivityksiä. Ne näkyvät muille, kun painat Julkaise.

Kuvan lähde: Microsoft Office

Kuvan lähde: Microsoft Office

Ryhmät ovat Yammerissa tärkeässä roolissa. Niitä voi tehdä vapaasti haluamansa teeman tai tarpeen ympärille. Luot ryhmän antamalla sille nimen ja lisäämällä haluamasi karelialaiset ryhmään, määrittele onko ryhmä julkinen vai täytyykö jäsenyyttä pyytää. Yhteistyön tekeminen ryhmissä – julkisissa tai suljetuissa – perustuu viestintään. Keskustelu ketjuttuu ja on siten helposti seurattavissa sekä säilössä. Ryhmiin voi itse liittyä, pois lukien suljetut ryhmät, joihin ylläpitäjä hyväksyy jäsenet. Ylläpitäjät voivat myös liittää ryhmiinsä henkilöiltä. Viestintää voi seurata kohdennetusti. Itse voi päättää ketä henkilöitä tai mitä ryhmiä seuraa. Päivitykset voi myös tilata itselleen sähköpostiin. Ryhmiä voi tehdä myös yli organisaation (ulkoiset ryhmät). Ne mahdollistavat keskustelun esim. yhteistyökumppanien kanssa.

Voit halutessasi tehdä ryhmän jäsenille kyselyn. Se on helppoa. Kirjoitat vain kysymyksen, laatikoihin vaihtoehdot ja julkaiset kyselyn. Voit myös kehua Yammerin käyttäjiä. Kirjoita kehuttavan käyttäjän nimi ja mistä haluat häntä kehua. Voit vaihtaa kehumisen kuvakkeen pienistä nuolinäppäimistä. Kehusi näytetään, kun painat Julkaise. Myös ilmoitukset ovat ryhmissä mahdollisia. Kirjoitat ilmoitukselle nimen (mistä haluat ilmoittaa) ja ilmoitusviestin, painat lopuksi Julkaise.

Liity myös sinä orgnaisaatiosi Yammer-heimoon! Sen käyttö on helppoa.
Karelialainen pääset mukaan Karelian Yammeriin Karelian käyttäjätunnuksella.

Lue lisää aiheesta Microsoft Office Yammer.

Kirjoittaja Maarit Ignatius

Lupa oivaltaa, innostua ja onnistua

Opiskelijoiden kokemukset kuulluksi tulemisesta, arvostuksen saamisesta, osallisuudesta ja vuorovaikutuksesta vaikuttavat heidän oppimiseen ja osaavaksi ammattilaiseksi kasvamiseksi totesi KM, erityisopettaja Kaisa Vuorinen Oivalla ja Onnistu -päivien päätteeksi puhuessaan positiivisesta pedagogiikasta.

Jari Laru  KT, yliopistonlehtori Oulun yliopistosta oivallutti meitä puolestaan teemalla ”Suomi-neitoa digitellään. Hyppy vai loikka?” Meillä jokaisella tulee olla arkirohkeutta kehittää digikuntoamme. Tärkein temppu jonka jokainen meistä voi tehdä on itsenäinen harjoittelu. Digiarkikunto kasvaa pienin päivittäisin harjoituksin pitkäaikaisella harjoitteluohjelmalla. Toiseksi tärkeäksi toimenpiteeksi Laru nosti rohkeuden kysyä toiselta ”digiarkiliikkujalta” niin neuvoja kuin erilaisia tapoja – olivatpa ne pedagogisia tai teknisiä. Samoin oman osaamisen ja oivallusten jakaminen muille on tärkeää. Eri teknologiset kerrokset tulisi erottaa ja se onnistuu vain yksilön pitkäjänteisellä tekemisellä, osaamisen kehittämisellä.

Laru innosti tekemään digitalisaatiosta henkilökohtaisen kehittämisen kohteen. Ei hetkellisesti jotakin loikkaa, koska se häiritsee ja on työlästä. Vaan miettimään henkilökohtaisella tasolla ne tavoitteet, jotka on oman työn kannalta merkityksellisiä. Oman digipolun suunnitelman ja strategian laatiminen on mahdollista toteuttaa. ”Digistely” ei toteudu väärällä tavalla eikä väärään suuntaa, väärään aikaan tmv., kun itse on asettanut tavoitteet ja suuntaa niitä kohti askel askeleelta. Omaa suunnitelmaa voi toteuttaa toisten arkiliikkujien kanssa tai yksin.

UEF–Karelia–Savonia-työryhmän konkreettisena toimenpiteenä toteutettiin kaksi työpajaa päivien aikana useampaan kertaan. UEF:ilta oppituvasta Taina Rytkönen-Suontausta piti pajoja teemalla ”Kuvien käyttö opetuksessa ja oppimisen tukena”. Tässä pajassa tutkittiin monipuolisesti, miten kuvia voi käyttää oppimisprosessin eri vaiheissa tarkoituksenmukaisesti, innostavasti, oikeaoppisesti ja pedagogisesti linjakkaalla tavalla. Pajassa jaettiin myös hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä, ja etsittiin käyttökelpoisia kuvalähteitä.

Kareliasta (Maarit Ignatius ja Minna Rokkila) toteuttivat pajoja teemalla ”Visuaalista tarinankerrontaa omilla tai cc-lisensoiduilla valokuvilla mobiililaitteita ja appseja käyttäen”. Meillä jokaisella on tarina kerrottavana ja kuvien käyttö on korostunut entisestään mobiililaitteiden kehittymisen myötä. Työpajoissa koettiin innostumisen ja onnistumisen kokemuksia, kun osallistujat pääsivät itse kokeilemaan kuvien muokkausta ja tarinankerrontaa. Samat pajat toteutetaan maaliskuussa 2017 UEF–Karelia–Savonia-koulutuksena henkilöstölle ja luonnollisesti verkkototeutuksena. Tässä tarinamme/lyhyt kooste päivistä, joka on tehty samoilla sovelluksilla, joita esittelimme työpajoissa (kuvankäsittely ja tarinankerronta).

Päiville osallistui myös koodaus-pajanpitäjänä kollegamme Joni Ranta. Jonin paja ”Koodausta online” keräsi täppäreiden ja läppäreiden ääreen 40 innostunutta opettajaa tutustumaan koodaustyökaluihin netissä. Työskentelyn lomassa keskusteltiin opettajien ja oppilaiden lähtötasosta ja tarpeista, koodauksen pedagogisista tavoitteista (uusi perusopetuksen opetussuunnitelma) ja työkaluista. Pajassa sai yrittää koodaustaitoaan ihan sertifikaattiin asti, josta muutama selviytyikin lyhyessä ajassa! Joni vetää maakunnassa KoodiKarelia -nimisenä 3 * 5 opintopisteen pedagogista koodauskokonaisuutta, jonka osia suoritettuaan osallistuja saa osaamismerkin (Open Badge). Digitaalisista osaamismerkeistä on luettavissa artikkeli täältä.

Kirjoittajat Maarit Ignatius, Joni Ranta ja Minna Rokkila