Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2015

Blogivieraana Hanish Bhurtun: Active Ageing Approach – 5 ECTS

Increased life expectancy is one of the most significant success stories of our times. On the flip side of the coin it is also considered one of the greatest global challenges… or is it? With an increased life expectancy it has become primordial to emphasize, appreciate and comprehend the promotion of an active ageing approach.

Through the Master’s degree programme with focus on competence in ageing at Karelia University of Applied Sciences, the course Active Ageing Approach will introduce the active ageing paradigm in different sheds of light in particular, at understanding and promoting active ageing and the growth of healthy life expectancy.  This course provides the learner a deeper understanding on the concepts of active ageing and relationships between health promotion & rehabilitation; promoting active ageing in employments, societies and at national level; determinants, challenges and political agenda of an active ageing approach and multi-professionalism.

The course will be delivered online during spring 2016 through Adobe Connect and will normally include four webinars and a closing session. The whole course is conducted in English language. More information on this course implementation can be accessed through Karelia UAS web pages.

Welcome to study the Active Ageing Approach course!

Originally from Mauritius, Hanish Bhurtun currently works as a lecturer at Karelia University of Applied Sciences. Graduated from Jyväskylä University in 2012 with a Master’s Degree in Gerontology and Public Health and a Joint Master’s Degree from Reykjavik University Iceland and Lund University Sweden. Academic interests are Gerontology and Epidemiology.

Opiskelun käynnistyminen syksyllä 2015

Ikäosaamisen YAMK-koulutus käynnistyy siis syyskuussa 2015. Hakuaika on parhaillaan ja valintakoe järjestetään perjantaina 22. toukokuuta – valintakokeeseen kutsutuille lähetetään lisätietoja hakuajan päätyttyä.

Opiskelu käynnistyy Karelian yhteisillä YAMK-aloituspäivillä 3.-4. syyskuuta.

Koulutukseen sisältyy runsaasti itsenäistä, verkossa ja verkostoissa tapahtuvaa opiskelua. Lisäksi opiskelijaryhmä kokoontuu yhteisille lähiopetuspäiville, jotka syksyllä 2015 ajoittuvat alustavan suunnitelman mukaisesti torstai- ja perjantapäiville seuraavasti: 1.-2.10., 22.-23.10., 12.-13.11. sekä 10.-11.12.

Syyslukukauden opinnot keskittyvät muuttuvaan ikäosaamiseen, tulevaisuuden kuntoutusosaamiseen sekä ikäihmisten aktiivisuuden edellytyksiin. Lisäksi käynnistyy ammatillisen kehittymisen prosessi, ja orientoivat opinnot tarjoavat perehdytyksen YAMK-opiskeluun ja sen käytäntöihin Karelia-ammattikorkeakoulussa.

Ikäosaamisen YAMK-koulutuksen vastuuyliopettaja on Tuula Kukkonen, ja syksyllä 2015 aloittavan ryhmän tuutor-opettaja on yliopetta Liisa Suhonen.

Opinnäytetyö ikäosaamisen YAMK -opinnoissa

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen edellyttää opinnäytetyön tekemistä (laajuus 30 op). Sen ideointia on mahdollista aloittaa, kuten edellisessä blogissa mainittiin, jo ensimmäiselle lukukaudelle ajoittuvalla opintojaksolla, jonka yhteydessä selvitetään ikäihmisten itsenäiseen toimimiseen ja osallistumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita jollakin tietyllä maantieteellisellä alueella.

Ylemmän tutkinnon opinnäytetyö on työelämän tutkimuksellinen kehittämistehtävä. Se on jokin työelämän toimeksianto, jonka keskeinen idea on, että sen avulla kehitetään käytännön toimintaa. Tiedeyhteisön keskusteluissa on perinteisesti eroteltu perustutkimus, soveltava tutkimus- ja kehitystyö. Saatetaan puhua myös kehittävästä tutkimuksesta, mutta tietoa tuotetaan kuitenkin tieteen intressien mukaisesti. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta eroaa tästä siinä, että työssä tavoitellaan konkreettista muutosta. Muutostarpeet nousevat käytännön toiminnasta ja rakenteista. Niiden ratkaisuissa on olennaista käyttökelpoisuus ja toimijoiden osallistuminen muutosprosesseihin. Tällöin tutkimus on avustavassa roolissa ja tutkimukselliset asetelmat ovat alisteisia kehittämisprosessille.

Kehittämisprosessit voivat liittyä työn, palvelujen, tuotteiden, työmenetelmien, työprosessien tai työyhteisöjen kehittämiseen. Kehittämistoimenpiteiden ei kuitenkaan tarvitse rajoittua johonkin tiettyyn työyhteisöön, sillä kehittämisteemat ylittävät usein organisaatioiden tai toimialojen rajoja. Niin täytyykin tapahtua, mikäli halutaan kehittää ikäihmisten alueellisia palveluja ja vastata heidän tarpeisiinsa.

Ikäosaamisen YAMK opiskelijoilla on opinnäytetöidensä yhteydessä erinomainen mahdollisuus verkostoitua eri toimijoiden, myös ikäihmisten kanssa. Heillä on mahdollisuus kehitellä, sekä kenties testatakin uusia innovatiivisia ikäihmisten kuntoutumista ja osallisuutta tukevia monitoimijaisia toimintamalleja. Opinnäytetöissä kannattaa hyödyntää ikäihmisten omaa asiantuntijuutta. Hehän itse tietävät kaiketi parhaiten, millaisia kehittämistoimenpiteitä tarvitaan, jotta he voivat jatkaa aktiivista elämäänsä omassa elinympäristössään.

Syksyä valmistellaan nyt innolla!

Ikäosaamisen YAMK-koulutuksen opiskelupaikat ovat parhaillaan haettavina. Koulutus käynnistyy syyskuun alussa. Nyt kevättalven aurinkoisina päivinä katselemmekin innokkaasti tuonne syksyyn: Koulutuksen valmistelu on aktiivisesti käynnissä, ja innolla teemme töitä sen eteen, että pääsemme syksyllä avaamaan yhteistä oppimisen polkua.

Koulutuksen opetussuunnitelma on valmis, ja nyt tarkennamme katsetta opintojaksojen tasolle: Pohdimme ja täsmennämme opintojaksojen tavoitteita ja sisältöjä sekä mietimme mahdollisimman toimivia opetusjärjestelyjä. Kaikki tämä tähtää osaamistavoitteiden toteutumiseen.

Syyslukukauden opinnot keskittyvät ikäosaamiseen sekä kuntoutusosaamiseen. Näiden lisäksi syksyllä toteutetaan myös opintojakso Ikäihmisten aktiivisuuden edellytykset. Tämä opintojakso johdattaa meidät tarkastelemaan ikäihmisten elämää sekä hyvinvointia ja terveyttä paikallisyhteisöissä ja alueilla. Tämä tarkastelu sekä paikallisen ja alueellisen palvelu- ja toimijajärjestelmän hahmottaminen pohjustavat opinnäytetyöprosessia, joka käynnistyy toisella lukukaudella.

Koulutuksen alkaessa käynnistyy myös ammatillisen kehittymisen prosessi. Tähän sisältyy henkilökohtaisen oppimissuunnitelman lisäksi portfoliotyöskentely.

Odotamme jo innolla koulutuksen käynnistymistä ja opiskelijaryhmän kokoontumista yhteen. Uskomme, että moniammatillinen opiskelijaryhmä tarjoaa antoisia mahdollisuuksia osaamisen ja kokemusten jakamiseen sekä uusiin yhteisen oppimisen prosesseihin.

Seuraavassa blogikirjoituksessa kerrotaan opinnäytetyöstä ja sen prosessoinnista.

Blogivieraana Arja Jämsén: Nyt on ikäosaamisen aika!

Kerron mielelläni tarinaa valoisasta toukokuun yöstä kohta jo kuusi vuotta sitten. Kokosimme muutaman kollegan kanssa raporttia pohjoiskarjalaisesta vanhustyöstä, eritoten hyvistä kehittämiskokemuksista.

Ja niitähän löytyi: vanhuspalveluja oli laitettu uusiksi, työmenetelmiä modernisoitu, henkilökuntaa koulutettu, asenteita muokattu. EU oli avannut mahdollisuudet osallistua kansainväliseen yhteistyöhön, jolloin esimerkiksi Pielisen Karjalan vanhustyöntekijät saivat inspiraatiota Skotlannista, Grönlannista ja muualtakin. Ja päinvastoin, ulkomaalaiset vieraat vaikuttuivat pohjoiskarjalaisten ratkaisuista ja kehittämisinnosta.

Raporttia kirjoittaessa tuli kuitenkin tunne, ettei asioiden kirjaaminen riitä. Ei riitä, että toteamme, että hyvää työtä on tehty, vanhustyötä edistetty ja osaamista vahvistettu. Kyse on enemmästä.

Kyse on siitä, että koko yhteiskunnan on muututtava väestön ikääntyessä. Ja että Pohjois-Karjala on tässä yksi edelläkävijöistä:  Ikä-Suomen tulevaisuus on meillä jo tätä päivää samalla kun muu  Suomi ja Eurooppa seuraavat perässä pitkällä, parinkymmenen vuoden viiveellä. Eihän tällaista tilaisuutta voi päästää käsistä.

Samaisen toukokuisen yön kähmässä löytyi tälle ajatteluketjulle ja pähkäilylle myös nimi: ikäosaaminen! Siitä on kyse. Sitä nyt tarvitaan. Se on maakunnan uusi vahvuus.

Ja loppu onkin historiaa:). Ikäosaaminen on tähänastisten kokemusten mukaan käsitteenä innostava ja riittävän väljä. Siinä on tarttumapintaa monesta eri suunnasta. Ikäosaaminen on monialainen ja moniammatillinen käsite, josta kirjoitetaan ja julkaistaan.  Ikäosaamisen YAMK-tutkinto on tällä tiellä seuraava iso askel, jonka odotamme kannustavan ja rohkaisevan tiellä ikäosaavaan yhteiskuntaan.

Ikäosaamisen edistämiseen tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä. WHO:n Global Age-Friendly   Cities luotaa maailmanlaajuista strategista varautumista ikääntymiseen. Hyviä esimerkkejä ja opiksi otettavaa löytyy esimerkiksi Englannista, jossa Ageing Well -ohjelma on luonut valmiuksia ikääntyvän yhteiskuntaan. Voimavaralähtöinen ajattelu edellyttää yhteisöiltä myös asenteellisia muutoksia. Sheffield ja Hampshire ovat esimerkkialueita, jotka ovat paneutuneet edistämään ”dementia-friendly” -yhteisöjä, joissa mm. koulutuksella luodaan muistisairautta sairastaville toimivampia ja turvallisempia lähiympäristöjä.

Arja Jämsén toimii yksikön johtajana Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa Joensuussa. Hän on julkaissut ikäosaamisesta artikkeleita ja toimittanut julkaisuja sekä osallistunut useisiin kansainvälisiin ikähankkeisiin. Arja Jämsén on sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutuksen työelämäryhmän jäsen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Hän on myös Pohjois-Karjalan Muisti ry:n varapuheenjohtaja sekä Muistiliiton ry:n hallituksen varajäsen.

 

Ikäihmisten monimuotoinen kuntoutus

Ikäihmisten kuntoutuksessa on tärkeää tunnistaa ja valikoida ikäihmisten kuntoutustarpeita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo ennen kuin toimintakyky ja kotona pärjääminen on selkeästi rajoittunut. Se edellyttää, että osataan arvioida laaja-alaisesti ikäihmisten toimintakykyä ja tiedetään, miten sitä on mahdollista tukea ja edistää. Kuntoutujan kotona selviytymisen kannalta on kotikuntoutus tärkeämpää kuin sairaalakuntoutus. Ikäihmisten kotiin annettavien palvelujen painopistettä onkin muutettava hoitopainotteisuudesta kuntoutuspainotteiseen toimintakyvyn tukemiseen.

Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntoutukseen, jonka on tapahduttava oikeaan aikaan koti-, avo- tai laitoskuntoutuksena ja se on turvattava erityisesti erilaisten siirtymien, kuten kotiutusten yhteydessä. On tärkeää, että ammattilaiset ovat asiantuntijoita nimenomaan ikäihmisten kuntoutuksessa. Kuntoutusta, varsinkin psykososiaalista kuntoutusta fyysisen kuntoutuksen ohella, on lisättävä ennakoivasti ja tavoitteellisesti iäkkään kodissa tai kuntoutusyksikössä. Tämä tarkoittaa, että toimintakykyä ja osallisuutta edistävän työtavan käyttöä lisätään sekä kotihoidossa että tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa. Erityisesti muistisairaiden kuntoutusta on järjestelmällisesti lisättävä.

Kuntouttava työskentely on moniammatillista. Ammattilaisten osaamista pitää osata käyttää ikäihmisten omista tarpeista ja voimavaroista lähtien. Kuntoutuminen voidaan nähdä henkilökohtaisena voimaantumisena. Se voi näkyä terveydentilan ja toimintakyvyn kohenemisena sekä elämän mielekkyyden ja hallinnan tunteen lisääntymisenä. Kuntoutumiseen liittyy myös toiveikkuuden ja toivon herääminen suhteessa tulevaisuuteen. Tämä voi lisätä luottamusta ja aktiivisuutta omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Läheisten tuki ja lähiympäristön tarjoamat osallistumismahdollisuudet ovat tärkeitä. Ympäristön esteettömyys ja saavutettavuus ovat edesauttamassa kuntoutumista ja itsenäistä pärjäämistä samoin kuin monimuotoiset ja jatkuvasti kehittyvät (geron)teknologiset ratkaisut.