Elinikäinen toimijuus yhteisellä rytmillä

Pia Katajapuu-Riikonen, Maija Hyvärinen, Katri Koskisuu, Tarja Parviainen ja Katri Palpatzis

Ikäosaamisen YAMK-opiskelijat, Karelia-ammattikorkeakoulu

Ikääntyneet ihmiset ovat erityinen joukko, katsotaanpa asiaa ihmisyyden, asiakkuuden, kuntoutumisen tai vaikkapa hoidon näkökulmasta. Elämänhistoriat ovat pitkiä, kokemukset lukuisia, heidän osaaminen on valtavaa ja heillä on annettavaa paljon. Heillä on käsitys siitä, mitä he osaavat, mitä eivät osaa, mitä he haluavat ja mitä eivät halua. Joskus näiden sanoittamiseen tarvitaan tukea, koska elämänhistoriaan ja aikojen kulttuuriin ei ole kuulunut näiden asioiden esiin tuominen. Millaisia sanoja ja termejä käytämme, kun puhumme ikäihmisten kanssa heille tarjottavista palveluista? Avautuvatko ne sisällöllisesti heille, vai kumisevatko ne tyhjyyttään, pelottavina ikäihmisten korvissa? Piiloudummeko ammattilaisina näiden termien taakse syventymättä siihen, ymmärtämättä sitä, mitä juuri tämä ikäihminen tarvitsisi?

Toimijuus liittyy identiteettiin, motivoitumiseen, sitoutumiseen ja muutoksensietokykyyn. Ikääntyminen tuo väistämättä eteen erilaisia muutoksia, joihin joudumme jokainen sopeutumaan; muuttamaan toimintaamme, luopumaan asioista, opettelemaan uutta ja herättelemään vanhoja taitoja. Jos tässä rinnalla onnistutaan säilyttämään tunne toimijuudesta ja osallisuudesta, muutokset eivät välttämättä kasva liian suuriksi yksilölle sietää.

Toimijuuden tukemiseen liittyy myös asiantuntijuuden siirtäminen asiantuntijoilta enemmän yksilölle, ikääntyvälle itselleen. Tämä vaatii meiltä asiantuntijoilta asennemuutosta, identiteettityötä ja oman toimijuuden uudelleen pohdintaa. Toki se vaatii pohdintaa myös ikääntyviltä, erilaista vastuunottoa ja luottamuksen rakentamista. Elämänmittainen toimijuus vaatii yhteistyötä.

Tuloksellinen yhteistyö vaatii yhteistä rytmiä, meidän asiantuntijoiden ja ikääntyneen pitäisi tanssia samaa tanssia, valssia, polkkaa tai ehkä humppaa. Meillä kuntoutuksen ammattilaisilla on lähes aina oma, tai toimeksiantajan määräämä tanssi, eikä me edes kysytä osaako ikäihminen tanssia sitä tanssia. Tarkemmin ajateltuna, on taloudellisestikin aivan hukkaan heitettyä rahaa ja aikaa, että yritämme vetää polkkaa, jos ikäihminen on orientoitunut valssiin. Yhteistyössä, samalla rytmillä pystymme luomaan parempaa huomista, jossa meillä kaikilla on parempi ikääntyä oman elämämme toimijoina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *