Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2016

Ikäosaamisen YAMK:n syksyn 2016 satoa

Syyskuussa 2016 aloittivat uudet innokkaat opiskelijat ikäosaamisen ylemmän korkeakoulututkinnon opintonsa. Heitä oli yhteensä 23: fysioterapeutteja, sairaan-/ terveydenhoitajia sekä sosionomeja. Suurin osa heistä on Siun soten alueelta, mutta opiskelijoita on myös Pohjois- ja Etelä-Savosta, Pohjanmaalta ja kaukaisin jopa Lapista.
Opintoihin sisältyi syyslukukaudella ikäosaamiskäsitteen pohtimista monelta kantilta, ikäihmisten kuntoutusosaamista, ikäihmisten aktiivisuuden edellytyksiä sekä erilaisia opiskelu/oppimistaitoja, kuten tietokonejärjestelmiin ja tiedonhakuun liittyviä asioita. Karelian opettajien lisäksi työskentelyyn kutsuttiin myös vierailevia asiantuntijoita: mm. Itä-Suomen osaamiskeskuksesta (ISO) yksikön johtaja Arja Jämsen ja muutosagentti Tuula Kiviniemi.
Marraskuussa ohjelmaan kuului jo perinteeksi muodostunut muistiseminaari, joka järjestettiin Kareliassa yhteistyössä ISOn ja Pohjois-Karjalan muisti ry:n kanssa. Seminaari saavutti suuren suosion, osallistujia paikan päällä ja etäyhteyksien päässä oli yhteensä lähes 300. Pääpuhujina olivat kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen ja muistiliiton valtuuston puheenjohtaja, psykologi Pirkko Lahti. Lisäksi tilaisuudessa oli Karelian hanke-esittelyjä, ikäosaamisen YAMK-opiskelijoiden opinnäytetyöesittelyjä ja Karelian oppimis- ja palvelukeskus Voimalan toiminnan esittelyä. Voimalan opiskelijat huolehtivat myös tapahtuman käytännön järjestelyistä.
Opiskelijoilta kerättiin joulukuussa palautetta syksyn opinnoista KKK –arvioinnin (kirjoita, kuuntele, kiteytä) avulla. He kertoivat näkökulmansa ja ymmärryksensä laajentuneen ikääntymisestä, ikäosaamisesta ja kuntoutuksesta. Ryhmän moniammatillisuus koettiin hyväksi, opiskelijat oppivat toistensa ammateista ja toimintaympäristöistä. He olivat havahtuneet huomaamaan kehittämiskohtia omassa työssään ja huomioimaan ikääntyneet eri toimintaympäristöissä, ei pelkästään soten asiakkaina. Opiskelijat antoivat myös rakentavia ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi.
Opiskelijat kokivat hyväksi oppimisjärjestelyt, joissa on hyödynnetty yhteisöllistä oppimista ja yhteiskehittelyä. Työpajoissa ja erilaisissa ryhmätyöskentelyissä lähipäivien aikana opiskelijat pystyivät jakamaan kokemuksiaan ja hiljaista tietoaan sekä oppimaan ja saamaan vertaistukea toisiltaan. Oppimaan oppiminen, tietojen hankinta ja käsittely kehittyivät. Hankalaksi koettiin aiemmasta tiedosta/tavoista poisoppiminen ja oman ajankäytön suunnittelu. He olivat tunnistaneet, että tehtävien tekeminen on aloitettava ajoissa, lukemiseen ja kirjoittamiseen on varattava aikaa. Työn, vapaa-ajan ja opiskelun yhdistäminen vaatii suunnittelua ja aikatauluttamista. Kokonaisuudessaan opiskelijat olivat tyytyväisiä syksyn antiin ja motivoituneita jatkamaan kohti uusia haasteita ensi lukuvuonna.

Liisa Suhonen