Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2017

Ikäosaamisen YAMK: ensimmäinen opinnäytetyö valmis, lue blogi

Opinnäytetyön tekijät: Katri Palpatzis ja Piia Katajapuu-Riikonen

Osallisuus -valtaa ja vapautta

Sosiaali-ja terveydenhuollon lainsäädännössä, ohjeistuksissa ja uusissa tutkimuksissa osallisuus ja osallistumisen mahdollisuudet on nostettu viime aikoina usein esiin. Osallisuus nähdään sekä päämääränä että välineenä tavoitteiden saavuttamiseksi ja sen katsotaan konkretisoituvan osallistumisen ja toiminnan kautta. Osallisuudessa ajatellaan olevan kyse valtaistumisesta, oikeudenmukaisuudesta sekä itsemääräämisoikeudesta ja näin ollen kuntoutumisen onnistumisen ja hyvinvoinnin perusta. Teoriaa kiinnostavampaa kuitenkin on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden sekä henkilökunnan omat kokemukset osallisuuden ja osallistumisen merkityksestä. Tuoko osallisuus hyvinvointia ja valtaistumista niin kuin sanotaan? Onko osallistuminen itsemääräämisoikeutta vaiko pakko? Miten asiakkaiden osallistumisen lisääminen vaikuttaa ammattilaisen työhön? Mitä se henkilökunnalta vaatii?

Opinnäytetyössämme kehitimme palvelumuotoilun keinoin asiakkaiden osallisuutta lisäävää ja hyödyntävää toimintaa mielenterveyskuntoutuskoti Pelapuussa ja  laadimme asiakasosallisuuteen perustuvan toiminnan kehittämisen mallin yritykselle. Tuotimme samalla tietoa asiakasosallisuuteen perustuvien menetelmien käytön ja osallistumisen merkityksestä ikääntyneille mielenterveyskuntoutujille sekä työntekijöille.

Mielenkiintoinen prosessi lähti Morizin mallia mukaillen ymmärtämisestä ja pohtimisesta, jossa tutustuimme asiakkaisiin ja havainnoimme sekä osallistuimme toimintaan. Seuraavat vaiheet olivat kehittäminen, seulominen ja selittäminen, jossa mietimme yhdessä asukkaiden ja henkilökunnan kanssa ideoita, toteutimme asukastyöpajoja ja koulutimme henkilöstöä. Toteuttamisvaiheessa toteutimme käytännössä asukastyöpajoissa ideoidut toiminnat yhdessä asukkaiden kanssa ja lopuksi arvioimme vielä yhdessä niin prosessin, toteutetut toiminnat kuin osallistumisen merkityksetkin.

Saamamme palautteen mukaan teoriat ovat oikeassa. Osallistuminen ja sellaisten menetelmien käyttö jotka lisäävät osallistumisen mahdollisuuksia tuottavat osallisuuden kokemuksia. Nämä kokemukset puolestaan lisäävät hyvinvointia ja pystyvyyden tunnetta, vähentävät yksinäisyyttä ja jopa estävät mökkihöperyyttä. Osallistuminen suunnitteluun ja päätöksentekoon kuntoutumiskodilla antoi rohkeutta osallistua myös muualla, laajentaen näin toimintamahdollisuuksia ja elämänpiiriä. Osallisuus yhteisissä asioissa lisäsi myös kykyä ottaa muita huomioon ja tehdä yhteisiä päätöksiä ”ettei oltais´ niin kuin päättömät kanat kaikki haluamassa vain omaa asiaa”.

Henkilökunta näki asiakkaiden esiintuomien hyvinvointivaikutusten ja kuntoutumisen edistymisen lisäksi oppineensa prosessissa antamaan enemmän valtaa ja vapautta asukkaille, vaikkei se helppoa ollutkaan; ”opittiin joustamaan ja muokkaamaan ideoita tyrmäämisen sijaan”

Asiakasosallisuuteen perustuva toimintamalli sopii hyvin ikäosaamisen ja ikääntyviin ”kohdistuvan” toiminnan kehittämiseen. Oikeastaan se on ainoa tapa kehittää ikääntymiseen liittyviä toimia koska vain ikääntyvät itse voivat tuottaa autenttista tietoa siitä, mitä toivovat, mikä heille sopii ja mikä on mahdollista. Toiminnan ”kohteiden” ottaminen lähtökohdaksi ja päätoimijoiksi vaatii rohkeutta ja avoimuutta pohtia myös sellaisia näkökulmia, joita ei itse olisi tullut ajatelleeksi. Se vaatii nöyryyttä hyväksyä ettei kaikki mitä hyvänä ja kannatettavana olemme pitäneet ehkä palvelekaan kohderyhmää tai ole heille mieluista. Organisaatioilta se vaatii uudenlaista joustavuutta ja halua myöntää ettei kaikki tieto olekaan johtajilla ja henkilökunnalla. Toisaalta asiakasosallisuuteen perustuva toimintamalli avaa aivan uusia ovia, mahdollistaa yhä laaja- alaisemman kohtaamisen ja toinen toisiltamme oppimisen.

Opinnäytetyö on saatavissa Theseustietokannasta osoitteesta:

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703313988