KOTIKUNTOUTUS OSANA KOTIHOITOA

KOTIKUNTOUTUS OSANA KOTIHOITOA

Tuula Karppinen, Fysioterapeutti, YAMK (YAMk -opintojen opinnäytetyö)

Kotikuntoutuksen ja kotiin annettavia palveluja kehittäminen on trendikästä. Hyväksi koettuja malleja on valtakunta täynnä, mutta niiden hyödyntäminen käytännössä on ollut nihkeää. STM:n Laatusuositus hyvän ikään­tymisen turvaamiseksi (2013:11) kannustaa työyhteisöjä sopimaan kuntoutumista edistävien toimien sisäl­löstä ja toiminnan vahvistamisesta. Kotikuntoutuksen sisältö ja rakenne on erilainen riippuen organisaatios­ta ja siellä palveluja toteuttavista ihmisistä. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kotihoidon ja kuntoutuksen ammattilaisten kanssa yhdessä kehittää kotihoitoon kotikuntoutuksen toimintamalli, jonka käyttöön he olisivat valmiita sitoutumaan. Toimintamallin keskiössä oli kotihoidon ja kuntoutuksen työntekijöiden toimintakykyä edistävä toimintatapa, joka piti sisällään asiakkaan aktiivisen osallistumisen oman arkensa suunnitteluun ja toteutukseen.

Kotikuntoutuksen kohderyhmäksi valikoitui kotihoidon asiakkaat, joiden toimintakyky oli alkanut heikentyä ja vaara palvelujen tarpeen lisääntymiseen oli olemassa. Kehitetyssä kotikuntoutuksen toimintamallissa kes­keistä oli kotihoidon ja kuntoutuksen ammattilaisen yhdessä tekemä arvio- ja suunnittelukäynti. Eri ammat­tilaisten osaamisen hyödyntäminen laajensi toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden huomioimista palvelui­den suunnittelussa ja toteutuksessa. Yksilölliset ja ympäristötekijät huomioon ottavalla arvioinnilla ja nii­den pohjalta tehdyllä kuntoutuksen suunnittelulla, voitiin turvata ja edistää heikonkin fyysisen toiminta­kyvyn omaavan asiakkaan kotona pärjäämistä ja itsenäisyyttä. Tärkeää oli, että asiakas ja hä­nen voi­mavaransa huomioitiin kuntoutuksen tavoitteiden asettelussa ja menetelmien valinnassa.

Kotikuntoutuksessa oleellista on, mitä tapahtuu ikäihmisten kotona. Ikääntyneen kuntoutujan kohdalla  kuntoutustulosten saavuttamiseksi tulee kuntoutuksen ja toimintakykyä tukevan toiminnan olla päivittäis­tä. Tämän vuoksi kuntoutusta ei voida sälyttää pelkästään kuntoutustyöntekijöiden vastuulle. Toimintaky­kyä tukevassa toiminnassa on kyse arjen pienistä asioista, joiden tekemisessä kuntoutujaa tuetaan ja kan­nustetaan. Kuntouttavan toiminnan esteenä on yleensä asenne ja opitut toimintatavat. Kuntoutumista edistävän työtavan muutos syntyy oman oivalluksen ja sitä seuraavan onnistumisen kautta. Oivalluksen syntymistä helpottaa moniammatillinen yhteistyö. Yhteinen kotikäynti edistää ammattilaisten osaamista ja ymmärrystä asiakkaan arjesta.

Toimintakyvyn arvioinnin ja kuntoutumisen edistymisen seurannassa on hyvä käyttää helposti käytettäviä mutta luotettavia toimintakykymittareita. Mittarit helpottavat kuntoutumisen suunnittelua ja tavoitteiden asettelua. Konkreettiset tavoitteet tulisi pyrkiä löytämään asioista, jotka asiakas kokee merkitykselliseksi omassa arjessaan. Tavoitteen saavuttamiseen tähtäävät toimenpiteet ja vastuut kirjataan kuntoutus- tai hoito- ja liikkumissuunnitelmaan.  Tärkeää on, että jokainen asiakkaan luona käyvä terveydenhuollon am­mattilainen, omainen tai läheinen tukee ja toimii tavoitteen suuntaisesti. Kuntoutumisen edistymistä on helppo seurata mittareiden avulla.  Mitattavissa oleva tulos lisää sekä kuntoutujan että työntekijöiden mo­tivaatiota.

Oikeaan aikaan ja oikein kohdennetuilla kuntoutumista edistävällä toiminnalla on siis mahdollista ennalta­ehkäistä kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn heikentymistä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Opinnäy­tetyömme osoitti, että lyhyellä 6-8 viikon kuntoutusinterventiolla, voitiin vähentää kotihoidon palvelu­ja myös pitkäaikaisten kotihoidon asiakkaiden kohdalla. Samalla saadaan aikaan kustannussäästöjä palvelujen tarpeen mahdollisesti vähentyessä. Lähiesimiehellä on merkittävä rooli kuntoutumista edistävän toiminta­tavan käyttöönottamisessa. Kaikkia velvoitetaan toimimaan sovitulla tavalla asiakkaiden toimintakykyä edis­tävästi.

 

Lähteet

Karppinen,T. & Kainulainen,S. 2017.Kotikuntoutusmallin kehittäminen Kiteen kotihoidolle. Opinnäytetyö. Karelia AMK. Theseus.fi.

STM. 2013. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu 2013:11

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *