Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2017

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy – moniammatillisuutta, jossa ikäihminen aktiivinen osallistuja

Tarja  Silvennoinen, fysioterapeutti (YAMK) ja Sanna Suvivuo, fysioterapeutti (YAMK)

Elintason nousun ja lääketieteen kehittymisen myötä ihmisten elinikä nousee jatkuvasti. Tällä hetkellä Suomessa yli 65-vuotiaita on 18 prosenttia väestöstä. Ikääntyessä toimintakyky heikkenee aiheuttaen monenlaisia ongelmia, joista yksi merkittävä ongelma on tapaturmat. Ikääntyvillä tapaturmista yli 80 prosenttia johtuu kaatumisista tai putoamisista ja Suomessa ikääntyvistä kaatuu vuosittain noin joka kolmas. Kansantaloudellisesti merkittävin kaatumisesta johtuva vamma on lonkkamurtuma, joka aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia. Vuosittain Suomessa lonkkamurtuman kokonaishoitokulut ovat noin 136 miljoonaa euroa. Euroja merkittävämpää on kuitenkin lonkkamurtumaan liittyvä toimintakyvyn aleneminen tai jopa kuolema. Jotta toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen toteutuu, tarvitaan erialojen osaajien vankkaa yhteistyötä ja toimia kaatumisten ehkäisemiseksi.

Opinnäytetyössämme kehitimme yli 65-vuotiaiden Ilomantsilaisten kaatumisten ehkäisyä yhdessä paikallisten asiantuntijoiden kanssa ja kartoitimme kaatumisten ehkäisyn nykytilaa kunnassa. Tuotimme samalla toimintamallinnoksen kaatumisten ehkäisyyn. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana ja lähestymistapana sovellettiin tulevaisuudentutkimusta ja tutkimusmenetelmänä Delfoi- menetelmää, jossa aineisto kerättiin kaksivaiheisella kyselyllä. Toteutusvaiheen ryhmätyöskentely toteutettiin sovellettuna näyttelykävelynä asiantuntijapaneelin avulla.

Opinnäytetyön tuloksena kuvattiin kaatumisten ehkäisyn sisältö ja keskeiset toimijat, joiden tehtäviä kaatumisten ehkäisy olisi. Tämän kehittämistyön tuotoksena ikääntyvien kaatumisten ehkäisyssä on neljä keskeistä tekijää: ikääntyvä ja lähipiiri, terveydenhuollon ammattilaiset, kunta ja muut toimijat. Lähtötilanteen ja tulevaisuuden vertailussa havaittiin ikääntyvän ja lähipiirin roolin korostuvan selkeästi.

Opinnäytetyömme tuloksessa selvisi, että kaatumisten ehkäisy ei ole pelkästään sosiaali- ja terveyshuollon toimijoiden tehtävä, vaan toimintaan pitäisi osallistua yhteistyössä ikääntyvän, kunnan ja muiden toimijoiden. Nykyajan ikääntyvät ovat jo hyviä teknologia-osaajia ja aikaansa seuraavia. Osa Iäkkäistä osaa vaatia palveluja oman hyvinvointinsa turvaamiseksi, osa hyväksyy kaatumisen normaalina ikääntymiseen liittyvänä ilmiönä. Kuinka tulevaisuudessa vastaamme näihin haasteisiin? Mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta pystymme huolehtimaan lisääntyvästä ikääntyneiden joukosta? Kuitenkin ikääntyvän oma asenne kaatumisiin ja niiden ehkäisyyn on keskeistä. Miten levitämme tietoa ikääntyneille vastuun ottamisesta omasta hyvinvoinnista ja terveydestä? Asennemuutoksen aikaansaaminen on tuloksen perusteella yksi suurimmista haasteista.

Ikääntyvien henkilöiden määrän tiedetään tulevaisuudessa kasvavan ja ikääntymiseen liittyvät kehon muutokset vaikuttavat kaatumisriskien kasvuun. Se, miten ikääntyvä itse tiedostaa nämä riskit ja on valmis panostamaan kaatumisten ennaltaehkäisyyn jo omalla toiminnalla, on merkityksellistä. Yhteiskunnan intresseissä kaatumisten ehkäisy on valtakunnallisesti merkittävää jo kuluerien perusteella, mutta myös inhimillisellä tasolla. Kaatumisten ehkäisyn ei voida olettaa olevan ainoastaan kunnan tai muiden toimijoiden tehtävän, vaan vastuu jää meille kaikille tulevaisuuden ikääntyville henkilöille. Oleellisinta tuloksessa on, että kaikkien toimijoiden tulee työskennellä yhteistyössä kohti samaa päämäärää, jotta kaatumisten ehkäisy on tuloksellista.

Blogi perustuu Ikäosaamisen YAMK-koulutuksen opinnäytetyöhön.

Ikäosaamisen ajankohtaiset kuulumiset: IkäNYT!

IkäNYT! -verkkojulkaisun toinen numero on ilmestynyt. Tämä numero on inspiroiva kooste ajankohtaisesta kehittämistyöstä. Esillä ovat niin digitalisaation kiinnostavat sovellukset kuin hallituksen kärkihankkeen, Siun soten hallinnoiman AVOT-hankkeen kehittämiskuulumiset. Tämän kansallisesti merkittävän kehittämistyön lisäksi tarkastellaan myös hollantilaisia kotihoidon kehittämissuuntia.

Pääsemme syventymään myös ikääntymisen kysymyksiin liittyvän koulutuksen kehittämistyöhön sekä gerontologisen ajattelun taustoihin. Kirjoittajat avaavat uusia näkökulmia sekä logoterapiaan että ikäystävällisen kunnan kehittämiseen. Mukana on tietenkin myös lukemiseen houkuttava ajankohtainen kirjaesittely!

Tervetuloa myös kirjoittajaksi ensi vuonna! Kirjoitusohjeet löytyvät verkkojulkaisun sivulta.

Verkkojulkaisu löytyy osoitteesta http://www.karelia.fi/ikanyt

Muistihoitajan työn kehittäminen vahvistaa muistiystävällisyyttä

Sari Nykänen-Juvonen, sairaanhoitaja (YAMK) ja Jaana Hirvonen, sairaanhoitaja (YAMK)

Väestön ikääntymisen myötä muistisairaudet yleistyvät ja ovat tyypillisin syy toimintakyvyn heikkenemiseen sekä palvelutarpeen lisääntymiseen. Tämän vuoksi muistisairauksien en-naltaehkäisy, hoito ja kuntoutus ovat ajankohtaisia kehittämiskohteita. Ikäosaamisen YAMK -opinnäytetyön ”Muistihoitajat kehittämässä muistisairaan hoitoa Siun sotessa” tar-koituksena oli vuoden 2017 alusta aloittaneen Siun soten alueen muistisairaiden hoidon kehittäminen. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten muistihoitajat toteuttivat muistisairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta kunnissa ennen Siun soten toiminnan aloittamista. Tehtävänä oli kuvata muistihoitajatoiminnan nykytilaa ja tuottaa prosessikuvaus muistisairaan hoidon alkuvaiheen toteuttamisesta muistihoitajan työn näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin osallistavana tutkimuksellisena kehittämistoimintana. Aluksi aineistoa kerättiin muistihoitajille suunnatulla verkkokyselyllä. Siun soten alueen muistihoitajat olivat aktiivisesti osallisina kehittämässä työtään ryhmätyömenetelmien avulla kolmessa verkostopäivässä, joissa hyödynnettiin verkkokyselyn tuloksia. Muistihoitajien asiantuntijuutta koros-tettiin voimavarana kehittämisessä.

Opinnäytetyö tuotti arvokasta tietoa muistisairaanhoidon nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä henkilöstön koulutustarpeista. Opinnäytetyön tuotoksina kuvattiin muistihoitajan tehtävänkuva sekä prosessikuvaus muistisairaan hoidosta. Muistisairaan hoidon kuvaamisesta prosessimuodossa hyötyvät sekä muistisairaat että hoitoon osallistuvat tahot. Prosessikuvauksessa korostuu asiakaslähtöisyys ja hoidon polku tulee läpinäkyväksi, joka helpottaa kehitettävien ongelmakohtien havaitsemista ja kehittämistä. Kuvausta voidaan hyödyntää jatkokehittämisen pohjana Siun sotessa sekä muistihoitajien työn perehdytyksessä.

Muistihoitajat ovat muistisairauksien hoidon kokonaisuuden asiantuntijoita. Opinnäytetyön tulosten mukaan ennen Siun soten toiminnan alkamista osa muistihoitajista teki työtään osa-aikaisesti, geriatrien palveluja ei ollut riittävästi eikä tasapuolisesti muistisairaiden käytettävissä. Muistihoitajan tehtävänkuva on monipuolinen ja yhteistyöverkosto laaja. Työn tekeminen parhaalla mahdollisella tavalla mahdollistuu vain, jos toimi on kokoaikainen ja työparina toimii riittävissä määrin muistisairauksiin perehtynyt lääkäri. Kyseisten epäkohtien vuoksi esimerkiksi muistisairauksien ennaltaehkäisy tai tavoitteellisen kuntoutussuunnitelman laatiminen jää toteuttamatta. Muistihoitajat tarvitsevat uusinta tietoa ja koulutusta pystyäkseen toimimaan muistisairaita sekä heidän läheisiään parhaimmalla tavalla ja kouluttamaan muita alan ammattilaisia.

Ikäosaamisen kehittämisessä olennaista on ymmärrys yhteiskunnassa nopeasti lisääntyvästä ikäihmisten määrästä sekä ikäihmisten toimintakyvyn turvaamisesta, tukemisesta ja parantamisesta. Ikäosaamisen keskiössä on onnistunut ja aktiivinen ikääntyminen ja kotona asumisen mahdollistaminen. Kuntoutumisen näkökulma on erityisesti huomion keskipisteenä. Ikäihmisillä ja muistisairailla on oltava oikeus monipuoliseen kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Ikäosaamiseen liittyy myös ikäihmisen oma vastuu kuntoutumisestaan.

Muistisairaudet ovat kansantauteja, joiden hoidon kehittäminen tulisi olla yhtä tärkeää kuin muidenkin kansantautien hoidon kehittäminen. Kansallisen muistiohjelman 2010 – 2020 tavoitteeksi on asetettu muistiystävällinen Suomi. Muistisairaan ihmisen mahdollisuus elää omannäköistä elämää vaatii onnistuakseen ikäosaamisen vahvistamista sekä osallisuuden tukemista asiakaslähtöisten ja yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen avulla. Ikäosaamisen, muistisairauksien ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen osaamisen vahvistaminen ovat tärkeässä asemassa työelämän kehittämisessä. Ikäihmisten ja muistisairaiden palvelukokonaisuuksien asiakaslähtöisyyden lisäämisellä ei säästetä vain yhteiskunnan kuluissa vaan ohjataan arvostamaan ikääntyvän väestön hyvinvointia, osallisuutta ja onnistunutta ikääntymistä. Ikäystävällisyys ja muistiystävällisyys tulee ottaa koko yhteiskunnan tasolla voimakkaammin esille arvokeskusteluissa ja palvelurakenteiden uudistamisessa.

Blogi perustuu Ikäosaamisen YAMK-koulutuksen opinnäytetyöhön.