Muistihoitajan työn kehittäminen vahvistaa muistiystävällisyyttä

Sari Nykänen-Juvonen, sairaanhoitaja (YAMK) ja Jaana Hirvonen, sairaanhoitaja (YAMK)

Väestön ikääntymisen myötä muistisairaudet yleistyvät ja ovat tyypillisin syy toimintakyvyn heikkenemiseen sekä palvelutarpeen lisääntymiseen. Tämän vuoksi muistisairauksien en-naltaehkäisy, hoito ja kuntoutus ovat ajankohtaisia kehittämiskohteita. Ikäosaamisen YAMK -opinnäytetyön ”Muistihoitajat kehittämässä muistisairaan hoitoa Siun sotessa” tar-koituksena oli vuoden 2017 alusta aloittaneen Siun soten alueen muistisairaiden hoidon kehittäminen. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten muistihoitajat toteuttivat muistisairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta kunnissa ennen Siun soten toiminnan aloittamista. Tehtävänä oli kuvata muistihoitajatoiminnan nykytilaa ja tuottaa prosessikuvaus muistisairaan hoidon alkuvaiheen toteuttamisesta muistihoitajan työn näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin osallistavana tutkimuksellisena kehittämistoimintana. Aluksi aineistoa kerättiin muistihoitajille suunnatulla verkkokyselyllä. Siun soten alueen muistihoitajat olivat aktiivisesti osallisina kehittämässä työtään ryhmätyömenetelmien avulla kolmessa verkostopäivässä, joissa hyödynnettiin verkkokyselyn tuloksia. Muistihoitajien asiantuntijuutta koros-tettiin voimavarana kehittämisessä.

Opinnäytetyö tuotti arvokasta tietoa muistisairaanhoidon nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä henkilöstön koulutustarpeista. Opinnäytetyön tuotoksina kuvattiin muistihoitajan tehtävänkuva sekä prosessikuvaus muistisairaan hoidosta. Muistisairaan hoidon kuvaamisesta prosessimuodossa hyötyvät sekä muistisairaat että hoitoon osallistuvat tahot. Prosessikuvauksessa korostuu asiakaslähtöisyys ja hoidon polku tulee läpinäkyväksi, joka helpottaa kehitettävien ongelmakohtien havaitsemista ja kehittämistä. Kuvausta voidaan hyödyntää jatkokehittämisen pohjana Siun sotessa sekä muistihoitajien työn perehdytyksessä.

Muistihoitajat ovat muistisairauksien hoidon kokonaisuuden asiantuntijoita. Opinnäytetyön tulosten mukaan ennen Siun soten toiminnan alkamista osa muistihoitajista teki työtään osa-aikaisesti, geriatrien palveluja ei ollut riittävästi eikä tasapuolisesti muistisairaiden käytettävissä. Muistihoitajan tehtävänkuva on monipuolinen ja yhteistyöverkosto laaja. Työn tekeminen parhaalla mahdollisella tavalla mahdollistuu vain, jos toimi on kokoaikainen ja työparina toimii riittävissä määrin muistisairauksiin perehtynyt lääkäri. Kyseisten epäkohtien vuoksi esimerkiksi muistisairauksien ennaltaehkäisy tai tavoitteellisen kuntoutussuunnitelman laatiminen jää toteuttamatta. Muistihoitajat tarvitsevat uusinta tietoa ja koulutusta pystyäkseen toimimaan muistisairaita sekä heidän läheisiään parhaimmalla tavalla ja kouluttamaan muita alan ammattilaisia.

Ikäosaamisen kehittämisessä olennaista on ymmärrys yhteiskunnassa nopeasti lisääntyvästä ikäihmisten määrästä sekä ikäihmisten toimintakyvyn turvaamisesta, tukemisesta ja parantamisesta. Ikäosaamisen keskiössä on onnistunut ja aktiivinen ikääntyminen ja kotona asumisen mahdollistaminen. Kuntoutumisen näkökulma on erityisesti huomion keskipisteenä. Ikäihmisillä ja muistisairailla on oltava oikeus monipuoliseen kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Ikäosaamiseen liittyy myös ikäihmisen oma vastuu kuntoutumisestaan.

Muistisairaudet ovat kansantauteja, joiden hoidon kehittäminen tulisi olla yhtä tärkeää kuin muidenkin kansantautien hoidon kehittäminen. Kansallisen muistiohjelman 2010 – 2020 tavoitteeksi on asetettu muistiystävällinen Suomi. Muistisairaan ihmisen mahdollisuus elää omannäköistä elämää vaatii onnistuakseen ikäosaamisen vahvistamista sekä osallisuuden tukemista asiakaslähtöisten ja yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen avulla. Ikäosaamisen, muistisairauksien ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen osaamisen vahvistaminen ovat tärkeässä asemassa työelämän kehittämisessä. Ikäihmisten ja muistisairaiden palvelukokonaisuuksien asiakaslähtöisyyden lisäämisellä ei säästetä vain yhteiskunnan kuluissa vaan ohjataan arvostamaan ikääntyvän väestön hyvinvointia, osallisuutta ja onnistunutta ikääntymistä. Ikäystävällisyys ja muistiystävällisyys tulee ottaa koko yhteiskunnan tasolla voimakkaammin esille arvokeskusteluissa ja palvelurakenteiden uudistamisessa.

Blogi perustuu Ikäosaamisen YAMK-koulutuksen opinnäytetyöhön.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *