Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2019

Ikäosaamisen YAMK opiskellaan verkossa – mitä se tarkoittaa käytännössä?

Tuula Kukkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutus on toteutettu syksystä 2018 alkaen täysin verkossa. Verkko-opiskelua on monenlaista, ja siitä on erilaisia mielikuvia esimerkiksi sen suhteen, opiskellaanko täysin yksin, ja minkälaista vuorovaikutusta koulutukseen sisältyy. YAMK-koulutuksessa olennaista on opetuksen lisäksi työelämässä kokeneiden ammattilaisten, YAMK-opiskelijoiden, keskinäinen vuorovaikutus ja vertaisoppiminen. Tämän vuoksi on tärkeätä mahdollistaa vuorovaikutus myös verkko-opetuksessa. Koulutuksessamme opiskelijat työskentelevät yhdessä eri kokoonpanoissa: koko vuosikurssin voimin, opiskelijatiimeissä ja opinnäytetyön ryhmäohjauksessa. Opiskelijalla on siis kotipesänä oma opiskelijatiimi ja toisaalta koko vuosikurssi. Näiden lisäksi opiskelija työskentelee opinnäytetyön ryhmäohjauksessa.

Opiskeluajan ensimmäinen vuosi painottuu opintojaksojen opiskeluun sekä opinnäytetyön käynnistämiseen. Toisena vuonna pääpaino on opinnäytetyöprosessilla sekä vapaasti valittavilla opinnoilla. Ensimmäisenä opiskeluvuonna verkkotunneilla, tiimitapaamisissa ja ryhmäohjauksissa tavataan miltei viikottain. Verkkotunnit tallennetaan, joten esimerkiksi työesteen sattuessa opiskelija voi paneutua tunteihin myöhemmin. Tallenteet mahdollistavat myös sisältöjen kertaamisen myöhemmin.

Yhdessä siis työskennellään verkon välityksellä. Opiskelu ei näin edellytä matkustamista, ja opiskelija voi rakentaa oma opiskeluaikataulunsa työ- ja muiden aikataulujensa mukaan. Eräs opiskelija kertoi kuuntelevansa opiskelutallenteita pitkillä työmatkoillaan, toisella taas kotityöt sujuvat tallenteita luureista kuunnellen – luovia ja tehokkaita ajankäyttöratkaisuja molemmat!

Opiskelu edellyttää itseohjautuvuutta ja aktiivisuutta, jota alan ammattilaisille on jo toki kertynytkin roppakaupalla. Sisällöllisen annin lisäksi verkko-opiskelu kerryttää myös uusia työelämävalmiuksia: etäkokoukset, etäesimiestyö, etäpalvelut jne. ovat jo todellisuutta.

Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK -koulutuksen seuraava ryhmä aloittaa opinnot syksyllä 2019. Koulutukseen haetaan korkeakoulujen yhteishaussa 20.3.-3.4.2019. Lisätietoja tuula.kukkonen@karelia.fi, puh. 050 467 5923

 

Omaisyhteistyö – hyödyntämätön voimavara?

Ritva Kauppinen, sairaanhoitaja (YAMK) ja Nanna Nyholm, fysioterapeutti (YAMK)

Sosiaali- ja terveysalalla käydään jatkuvaa taistelua hoidon laadun parantamiseksi pienemmillä resursseilla. Yhtälö on hankala ja uusille ratkaisuille on kysyntää. Erityisesti puolustuskyvyttömät ihmiset, esimerkiksi muistisairaat ovat heikoimmassa asemassa. Lähdimme kehittämään toimintatapoja yhdessä muistiyksikkö Aurinkokartanon asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan kanssa omaisyhteistyön avulla. Omaisyhteistyö tarkoittaa asukkaan, omaisten ja työntekijöiden välistä yhteistyötä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli parantaa muistisairaiden elämänlaatua ja toimintakykyä. Lähtökohtanamme oli tutkimustieto siitä, että omaisen ote ikäihmiseen heikkenee hänen muuttaessa omasta kodista hoitokotiin. Kuitenkin omaisen ja ikäihmisen välinen yhteys ja sen merkitys kasvaa, kun ympäristö ja ihmiset ympäriltä vaihtuvat.

Kehittämistyössä loimme omaisyhteistyöhön perustuvan toimintamallin muistiyksikkö Aurinkokartanoon. Toteutus tapahtui työpajatyöskentelynä yhdessä toimijoiden; Aurinkokartanon asukkaiden, heidän omaistensa ja työntekijöiden kanssa. Malli muodostettiin toimijoiden tunnistamista kehittämistarpeista ja kokemuksista omaisyhteistyöstä.

Opinnäytetyön tuloksissa ilmeni, että omaisyhteistyö rakentuu toimivan tiedonkulun ja luontevien kohtaamisten varaan. Asukkaiden ja omaisten ensikohtaaminen työntekijöiden kanssa luo pohjan omaisyhteistyölle ja siihen tulisi panostaa. Haasteena on, että työntekijät eivät ole saaneet koulutusta omaisten kohtaamiseen. Yhteiset ja sovitut toimintatavat tukevat työntekijöitä työssään ja tuovat selkeyttä asukkaille ja omaisille. Yksinkertaisillakin ratkaisuilla, kuten työntekijöiden esillä olevilla nimineuloilla ja viriketoiminnan rungoilla edistetään omaisyhteistyötä. Omaisten vierailuiden huomioiminen, esimerkiksi tarjoamalla kahvit läheisensä kanssa tai oma vierailutila, tuo tunteen että he ovat tervetulleita. Asukkaille tärkeintä ovat kohtaamiset kaikissa muodoissa. Pelkästään keskusteleminen omaisista
työntekijän kanssa edistää yhteyden säilymistä omaisiin ja sitä kautta edistää omaisyhteistyötä.

Teknologia luo lisää mahdollisuuksia tiedonkulkuun ja kohtaamisiin perustuvalle omaisyhteistyölle. Sähköposti on luonteva yleisen tiedotuksen muoto ja videopuheluilla voidaan helposti lisätä omaisten ja läheisen kohtaamisia arjessa. Ajatukset sähköisistä infotauluista tai muista teknisistä apuvälineistä koetaan realistisina, vaikka sisällön tuottaminen ja päivittäminen vaatiikin vielä lisäkoulutusta. Toimintamalleja voidaan näissä hyödyntää. Esimerkiksi infotaulussa voi olla esillä viikoittainen ja vuosittainen viriketoiminnan runko, omaistenkin nähtävillä. Myös itse toimintamalli, miten omaisyhteistyö huomioidaan, voi olla esillä hoitokodissa.

Omaisyhteistyö ei ole uusi keksintö, mutta ratkaisuna melko hyödyntämätön voimavara sosiaali- ja terveysalalla. Laki ei velvoita, mutta laadukkaan hoidon periaatteena sen tulisi olla jokaisen hoitokodin käytäntö. Omaisyhteistyö vaatii ensisijaisesti työyhteisön sitoutumista ja työntekijöiden koulutusta. Arvokasta omaisyhteistyössä on se, että onnistuessaan, yhteistyö parantaa sekä hoitokodin asukkaiden elämänlaatua ja toimintakykyä, että vaikuttaa myönteisesti myös omaisiin ja työntekijöihin.

Blogi perustuu Ikäosaamisen YAMK-koulutuksen opinnäytetyöhön