Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2019

MUISTISAIRAAN KOHTAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ

Lea Waljus

Joillakin hoitotyöntekijöillä ei koskaan ole ongelmia muistisairaiden ihmisten kohtaamisessa, kun taas toisilla tuntuu olevan jatkuvasti ongelmia varsinkin haasteellisesti käyttäytyvien muistisairaiden kanssa. Esimerkiksi jollakin hoitajalla jonkin haasteellisesti käyttäytyvän muistisairaan ihmisen hoitotoimenpiteet sujuvat aina ongelmitta, kun taas joillakin toisella hoitajalla on aina ongelmia saman asiakkaan kanssa. Kokemus muistisairaiden parissa työskennellessä on osoittanut, että hoitajilla tuntuu olevan paljon tietoa muistisairaan kohtaamisesta. He puhuvat usein kuinka muistisairaita ihmisiä pitäisi hoitaa ja kohdata eli kuulostaa siltä, että teoriaosaamista löytyi, mutta opittu tieto ei oikeasti siirry käytäntöön.

Hoidon laadun ja kehittämisen kannalta on tärkeää, että teoria ja käytäntö kohtaavat. Ikääntyvien ja samalla muistisairaiden määrä lisääntyy ja yhä useampi hoitotyöntekijä kohtaa muistisairaita ihmisiä työssään.  Näihin seikkoihin perustuen syntyi ajatus kehittää hoitotyöntekijöille muistisairaan kohtaamisesta sellainen koulutus- tai valmennusmenetelmä, jonka avulla opitut asiat siirtyisivät tai juurtuisivat myös käytäntöön. Oliko jo olemassa koulutus- /valmennusmenetelmää, jonka avulla tämä tavoite voitaisiin toteuttaa? Tätä menetelmää etsittäessä, löytyi kuin vahingossa syväjohtamisen valmennusmenetelmä, joka tuntui vastaavan tähän kysymykseen enemmän kuin hyvin.

Syväjohtamisen valmennusmenetelmää muuntelemalla alettiin kehittää menetelmää, jolla muistisairaan kohtaamisessa tarvittava osaaminen saataisiin juurtumaan käytäntöön. Samalla päädyttiin käyttämään koulutus -käsitteen sijaan käsitettä valmennus, sillä koulutus -käsitteen lähtökohtana on usein se, että kouluttaja sanelee koulutettaville, miten heidän täytyy toimia. Valmentamisen lähtökohtana taas on auttaa valmennettavaa hyödyntämään hänen potentiaaliaan laajemmin.

Syväjohtamisen valmennusmenetelmän tärkein tehtävä on teorian ja käytännön yhdistäminen. Valmennettavaa kannustetaan soveltamaan opittuja asioita käytäntöön jatkuvasti, sillä jos henkilöä ei kannusteta soveltamaan oppejaan käytäntöön, ajan kuluessa hyvät opit asiat unohtuvat ja jäävät pölyttymään hyllylle. Tämä kannustaminen on pitkälle esimiehen tehtävä.

Valmennusmenetelmästä kehittyikin työkalu esimiehelle. Valmennusmenetelmän alussa tehdään alkukartoituskysely, jolla saadaan selville ne asiat, joita ko. työyhteisön työntekijät pitävät tärkeänä muistisairaan kohtaamisessa. Kyselyn vastausten perusteella muodostetaan valmennuksen ”kulmakivet”.  Nämä kulmakivet muodostetaan niistä keskeisistä asioista, jotka ovat tärkeitä juuri tässä työyhteisössä muistisairaan kohtaamisessa. Näin työntekijät kokevat tulevansa kuulluksi ja heidät saadaan sitoutumaan valmennustoimintaan.  Nämä kulmakivet määrittävät sisällön myös sille, mistä asioista ko. yhteisö tarvitsee esim. lisäkoulutusta ja mitkä ovat muita kehittämiskohteita. Asioiden jatkuva esillä pitäminen ja kertaaminen esim. palavereissa, työntekijöiden kokemusten jakaminen ja kaikkien työntekijöiden rohkaiseminen kokeilemaan asioita käytännössä auttavat työntekijöiden asenteita muuttumaan ja näin opitut asiat voivat juurtua käytäntöön.

Kuten kaikessa kehittämistyössä asenteella on suuri merkitys. Esimiehen suhtautumisella, etenkin sitoutumisella ja koko työyhteisön asenteella, sitoutumisella ja osallistumisen mahdollistamisella näyttä olevan suuri merkitys sille, miten valmennus onnistuu. Tämän kehitetyn mallin avulla, esimies voi saada selville muistisairaan kohtaamisessa tarvittavan hoitotyöntekijöiden osaamisen tason, lisäkoulutustarpeet, kehittää heidän osaamistaan ja kannustaa hoitotyöntekijöitä viemään osaamisen käytäntöön.

Blogi perustuu Ikäosaamisen YAMK-koulutuksen opinnäytetyöhön

 

Uudet Ikäosaamisen YAMK-opiskelijat on valittu!

Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutus herätti kiinnosti laajaa hakijajoukkoa tämän kevään yhteishaussa. Täysin verkossa toteutettava koulutus kiinnostaa sote-alan ammattilaisia ympäri Suomen ja myös Suomen rajojen ulkopuolella!

Opiskelijat koulutukseen on nyt valittu, ja elokuun lopulla aloitamme yhdessä työskentelyn.

Onnea opiskelijaksi valituille ja tervetuloa mukaan!

Tuula Kukkonen, yliopettaja