Aihearkisto: koulutus

Kotiutusyhdyshenkilön tehtävänkuvan kehittäminen Siilaisen kuntoutumiskeskuksessa

Kotiutusyhdyshenkilön tehtävänkuvan kehittäminen Siilaisen kuntoutumiskeskuksessa

Kotiuttamisesta on tullut nykyisin tehokkaampi ja haasteellisempi vaikeiden kotiutusprosessien vuoksi. Tähän vaikuttaa osittain hoitoaikojen lyhentyminen ja teknologian kehittyminen. Onnistunut kotiuttaminen vie osastoilla paljon työaikaa ja resursseja muusta hoitotyöstä. Nykyisin kotiuttaminen vaatii myös moniammatillista yhteistyötä. Kotiutushoitajatoiminta on perustettu potilaan sairaalasta kotiuttamisen tehostamiseksi. Tutkimuksissa on todettu, että kotiutushoitajan toiminta parantaa potilaan hoidon jatkuvuutta sekä edistää eri hoidonantajien välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä. Kotiutushoitajan rooli on suuri varsinkin vaativissa kotiutuksissa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotiutusyhdyshenkilöiden tehtävänkuvaa Siilaisen kuntoutumiskeskuksessa. Tehtävänä oli luoda kotiutusyhdyshenkilön toimenkuvamalli käytäntöön. Työ toteutettiin osallistavana tutkimuksellisena kehittämistoimintana. Kehittämistehtävää toteutettiin ryhmätyömenetelmin kolmessa työpajassa kotiutusyhdyshenkilöiden kanssa. Tehtävänkuva selkiytyi ja se on nopeuttanut kotiutuksia. Kotiutusyhdyshenkilön tehtäviin kuuluu perehdyttää, opastaa ja neuvoa kotiutusasioissa muuta henkilökuntaa. Muita tehtävänkuvia ovat kotiutuksen suunnittelu, osallistuminen kotiutumispalavereihin, uusien asioiden tiedottaminen, erilaisten lomakkeiden täyttäminen ja paneutuminen haastaviin kotiutuksiin. Tuloksissa nousi esille palveluohjauksen kanssa tapahtuva yhteistyön tärkeys kuntoutujien kotiutuksissa. Palveluohjaaja neuvoo mm. hakemusten täyttämisessä. Kotiutusyhdyshenkilöiden osaamisalueeseen kuuluvat tietous palveluseteleiden myöntämisestä, tilapäisen ja säännöllisen kotihoidon myöntämisen perusteet, jatkohoitopaikkojen tietämyksen, erilaisten tukipalveluluiden aloitus ja tietous Kelan etuuksista. Jatkohoitopaikkaa selvitettäessä on myös hyvä tietää maakunnan eri hoitopaikoista.

Täydennyskoulutustoiveita tuli mm. kotiutusasioiden tiedottamisesta, eri lomakkeiden täyttämisestä, koulutuksista palveluohjaajilta, Kelan etuuksista, alle 65-vuotiaiden jatkohoitopaikkojen tietämisestä, haastavien kotiutusten läpikäymisestä ja tietoutta eri yhteistyökumppaneiden työnkuvasta.
Kehittämisprosessi keskittyi vuoden 2018 jälkeen kuntoutumiskeskuksen akuuttikuntoutuksen, geriatrisen ja kirurgisen osastojen kotiutusyhdyshenkilötoimintaan. Akuuttikuntoutusosastolla potilasvaihtuvuus on suurempi ja siellä kotiutuksia tapahtuu päivittäin paljon enemmän, kuin muilla osastoilla. Akuuttikuntoutusosastolla kotiuttamisen suunnittelu aloitetaan viimeistään kolmantena päivänä osastolle tulosta. Geriatriselle ja kirurgisille osastoille kuntoutujat tulevat sovitusti ja osastojaksot ovat pidempiä. Kotiutusyhdyshenkilöt ovat saaneet työaikaa useampana päivänä viikossa toteuttaakseen vain kotiutusasioita. Tämä helpottaa muun henkilökunnan työpanosta potilaan hoitotyössä.

Kotiutusyhdyshenkilön toimenkuvamallin mukaan kotiutusyhdyshenkilö osallistuu seisontapalaveriin arkisin, jossa käydään läpi kuntoutujan toimintakyky, kotiavut ja kotiutussuunnitelma. Kuntoutuspalaveri järjestetään kerran viikossa, missä käydään läpi haasteellisempien kuntoutujien asioita läpi moniammatillisesti. Sen jälkeen hänen tehtäviin kuuluu selvittää kuntoutujien kotikuntoisuutta, olla yhteydessä kotihoitoon ja omaisiin. Kotiutusyhdyshenkilö selvittää ja arvioi palvelusetelin tarpeen ja kartoittaa kotihoidon palvelut. Hän sopii hoito- ja palvelusuunnitelmapalaverin omaisten ja kotihoidon kanssa. Kirjaaminen on yksi tärkeistä tehtävistä, jotta jokainen hoitaja löytää kotiutuksiin liittyvät sovitut asiat jatkohoidon suhteen. Muun henkilökunnan opastaminen ja neuvominen kotiutuksen suunnittelussa ja perehdyttämisessä kuuluu myös tehtävänkuvaan. Kuntoutumiskeskukseen muuton jälkeen lähihoitajien tehtäviin tuli lääkärinkierrolla mukana olo ja kuntoutujien kotiuttaminen. Kun aikaa jää muilta tehtäviltä, heidän tehtäviinsä kuuluu erilaisten mittareiden ja hakemusten täyttäminen. Kotiutusyhdyshenkilön tehtävänkuva edellyttää koko ajan uuden tiedon hankkimista ja sisäistämistä. Velvollisuuksiin kuuluu tiedottaa uusista asioista muuta henkilökuntaa. Tehtävänkuva on hyvin monipuolinen ja se tuo vaihtelua sairaanhoitajan kenttätyöskentelyyn.

Opinnäytetyö löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060813254

Sari Malinen

Ikäosaamisen YAMK-koulutuksen tavoite ja sisällöt

Hakuaika on 17.3.-9.4.2015

Ikäosaamisen YAMK-koulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittyä ikäosaamisen asiantuntijaksi. Tavoitteena on laaja-alainen osaaminen ikääntymisestä sekä valmiudet kehittää, arvioida, uudistaa ja johtaa palveluja.
Ikäosaamisen asiantuntijan on tärkeätä osata edesauttaa ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä toimintakykyä ja osallisuutta. Korostamme ikäihmisten omaa asiantuntijuutta sekä heidän voimavaroistaan ja tarpeistaan lähtevää kehittämistoimintaa.
Ikäosaamisen YAMK-koulutus toteutetaan moniammatillisesti: Opiskelijoiksi voivat hakeutua fysioterapeutit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja sosionomit, joilla on AMK-tutkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus. Tämä mahdollistaa yhteisen oppimisen ja yhteiskehittelyn, johon opiskelijat tuovat oman ammatillisen osaamisensa ja kokemuksensa. Tavoittelemme yhteistä ymmärrystä ikäihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja kuntoutumiseen liittyvissä kysymyksissä.
Koulutuksen ytimessä on ikäosaamisen ja ikäihmisten kuntoutumisen ymmärtäminen laajasti ja moniammatillisesti.
Heti alusta alkaen opiskelu kiinnittyy työelämän kehittämistarpeisiin ja ikäihmisten aktiivisuuden edellytyksiin. Tämä tarkastelu luo pohjaa opinnäytetyölle, joka YAMK-koulutuksessa on 30 opintopisteen laajuinen työelämän kehittämisprosessi. Tätä prosessia tuetaan tutkimustyön ja tutkivan kehittämisprosessin opinnoilla.
Kansainvälinen näkökulma ikäosaamiseen on myös vahvasti esillä. Lisäksi koulutukseen sisältyy johtamisopintoja (henkilöstöresurssien johtaminen sekä taloudenhallinta) ja projektitoiminnan opintoja.
Opinnot rakentuvat henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti, ja oppimista tuetaan ja reflektoidaan portfoliotyöskentelyn avulla.
Opiskelu on hyvin mahdollista työn ohella, ja koulutus toteutetaan valtaosin itsenäisenä ja etäopiskeluna.

Opetussuunnitelma
Seuraavassa blogitekstissä kerromme, miten ymmärrämme ikäosaamisen!

Ikäosaamisen YAMK: uusi koulutus käynnistyy!

Karelia-ammattikorkeakoulussa käynnistyy syksyllä 2015 valtakunnallisestikin merkittävä uusi koulutus: Ikäosaamisen YAMK.

Tämän koulutuksen tarve on ilmeinen: yhteiskuntamme ikääntyy. Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä yhteiskunta on globaali ilmiö, joka haastaa nykyiset palvelurakenteet ja toimintamallit. Ikäihmiset ovat yhteiskunnassamme ja yhteisöissämme voimavara: He ovat aktiivisia toimijoita, joilla on paljon annettavaa sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittämisen lisäksi myös muilla elämän alueilla kuten esimerkiksi kaupallisten palvelujen, matkailun, yhteiskuntasuunnittelun ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä.

Ikääntyminen on yksilöllistä, ja ikääntyneiden tarpeet ovat moninaisia. Tarvitaan laajaa osaamista ja näkemystä siitä, mitä väestön ikääntyminen tarkoittaa koko yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden tasolla. Olennaista on myös ikäihmisten oma toimijuus, osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi palvelujen sisältöön ja toteutustapaan. Nykyisen lainsäädännön mukaan palvelujen järjestämisessä kiinnitetään huomiota erityisesti kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin.

Näihin haasteisiin tartutaan Ikäosaamisen YAMK-koulutuksessa. Karelia-ammattikorkeakoulussa on paneuduttu ikäosaamiseen liittyvään koulutukseen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan jo vuosia, ja ikäosaaminen on ammattikorkeakoulun strateginen painoala.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suhteellisen uusi koulutusmuoto. Koulutus on tarkoitettu jo työelämässä oleville korkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka haluavat syventää ja laajentaa osaamistaan. Hakukelpoisia ovat fysioterapian, hoitotyön, terveydenhoitotyön ja sosiaalialan AMK-tutkinnon suorittaneet, joilla on vähintään kolme vuotta työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Ikäosaamisen YAMK-koulutuksen laajuus 90 opintopistettä. YAMK-tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistoissa ja muissa tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Poikkeuksena tähän ovat sosiaalityöntekijän julkiset virat ja toimet, joihin vaaditaan yliopistossa suoritettu maisterintutkinto.

Seuraavassa blogitekstissä kerromme Ikäosaamisen YAMK-koulutuksen sisällöistä!

Hakuaika on 17.3.-9.4.2015
Tutustu koulutukseen!