Aihearkisto: yamk

Kotiutusyhdyshenkilön tehtävänkuvan kehittäminen Siilaisen kuntoutumiskeskuksessa

Kotiutusyhdyshenkilön tehtävänkuvan kehittäminen Siilaisen kuntoutumiskeskuksessa

Kotiuttamisesta on tullut nykyisin tehokkaampi ja haasteellisempi vaikeiden kotiutusprosessien vuoksi. Tähän vaikuttaa osittain hoitoaikojen lyhentyminen ja teknologian kehittyminen. Onnistunut kotiuttaminen vie osastoilla paljon työaikaa ja resursseja muusta hoitotyöstä. Nykyisin kotiuttaminen vaatii myös moniammatillista yhteistyötä. Kotiutushoitajatoiminta on perustettu potilaan sairaalasta kotiuttamisen tehostamiseksi. Tutkimuksissa on todettu, että kotiutushoitajan toiminta parantaa potilaan hoidon jatkuvuutta sekä edistää eri hoidonantajien välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä. Kotiutushoitajan rooli on suuri varsinkin vaativissa kotiutuksissa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotiutusyhdyshenkilöiden tehtävänkuvaa Siilaisen kuntoutumiskeskuksessa. Tehtävänä oli luoda kotiutusyhdyshenkilön toimenkuvamalli käytäntöön. Työ toteutettiin osallistavana tutkimuksellisena kehittämistoimintana. Kehittämistehtävää toteutettiin ryhmätyömenetelmin kolmessa työpajassa kotiutusyhdyshenkilöiden kanssa. Tehtävänkuva selkiytyi ja se on nopeuttanut kotiutuksia. Kotiutusyhdyshenkilön tehtäviin kuuluu perehdyttää, opastaa ja neuvoa kotiutusasioissa muuta henkilökuntaa. Muita tehtävänkuvia ovat kotiutuksen suunnittelu, osallistuminen kotiutumispalavereihin, uusien asioiden tiedottaminen, erilaisten lomakkeiden täyttäminen ja paneutuminen haastaviin kotiutuksiin. Tuloksissa nousi esille palveluohjauksen kanssa tapahtuva yhteistyön tärkeys kuntoutujien kotiutuksissa. Palveluohjaaja neuvoo mm. hakemusten täyttämisessä. Kotiutusyhdyshenkilöiden osaamisalueeseen kuuluvat tietous palveluseteleiden myöntämisestä, tilapäisen ja säännöllisen kotihoidon myöntämisen perusteet, jatkohoitopaikkojen tietämyksen, erilaisten tukipalveluluiden aloitus ja tietous Kelan etuuksista. Jatkohoitopaikkaa selvitettäessä on myös hyvä tietää maakunnan eri hoitopaikoista.

Täydennyskoulutustoiveita tuli mm. kotiutusasioiden tiedottamisesta, eri lomakkeiden täyttämisestä, koulutuksista palveluohjaajilta, Kelan etuuksista, alle 65-vuotiaiden jatkohoitopaikkojen tietämisestä, haastavien kotiutusten läpikäymisestä ja tietoutta eri yhteistyökumppaneiden työnkuvasta.
Kehittämisprosessi keskittyi vuoden 2018 jälkeen kuntoutumiskeskuksen akuuttikuntoutuksen, geriatrisen ja kirurgisen osastojen kotiutusyhdyshenkilötoimintaan. Akuuttikuntoutusosastolla potilasvaihtuvuus on suurempi ja siellä kotiutuksia tapahtuu päivittäin paljon enemmän, kuin muilla osastoilla. Akuuttikuntoutusosastolla kotiuttamisen suunnittelu aloitetaan viimeistään kolmantena päivänä osastolle tulosta. Geriatriselle ja kirurgisille osastoille kuntoutujat tulevat sovitusti ja osastojaksot ovat pidempiä. Kotiutusyhdyshenkilöt ovat saaneet työaikaa useampana päivänä viikossa toteuttaakseen vain kotiutusasioita. Tämä helpottaa muun henkilökunnan työpanosta potilaan hoitotyössä.

Kotiutusyhdyshenkilön toimenkuvamallin mukaan kotiutusyhdyshenkilö osallistuu seisontapalaveriin arkisin, jossa käydään läpi kuntoutujan toimintakyky, kotiavut ja kotiutussuunnitelma. Kuntoutuspalaveri järjestetään kerran viikossa, missä käydään läpi haasteellisempien kuntoutujien asioita läpi moniammatillisesti. Sen jälkeen hänen tehtäviin kuuluu selvittää kuntoutujien kotikuntoisuutta, olla yhteydessä kotihoitoon ja omaisiin. Kotiutusyhdyshenkilö selvittää ja arvioi palvelusetelin tarpeen ja kartoittaa kotihoidon palvelut. Hän sopii hoito- ja palvelusuunnitelmapalaverin omaisten ja kotihoidon kanssa. Kirjaaminen on yksi tärkeistä tehtävistä, jotta jokainen hoitaja löytää kotiutuksiin liittyvät sovitut asiat jatkohoidon suhteen. Muun henkilökunnan opastaminen ja neuvominen kotiutuksen suunnittelussa ja perehdyttämisessä kuuluu myös tehtävänkuvaan. Kuntoutumiskeskukseen muuton jälkeen lähihoitajien tehtäviin tuli lääkärinkierrolla mukana olo ja kuntoutujien kotiuttaminen. Kun aikaa jää muilta tehtäviltä, heidän tehtäviinsä kuuluu erilaisten mittareiden ja hakemusten täyttäminen. Kotiutusyhdyshenkilön tehtävänkuva edellyttää koko ajan uuden tiedon hankkimista ja sisäistämistä. Velvollisuuksiin kuuluu tiedottaa uusista asioista muuta henkilökuntaa. Tehtävänkuva on hyvin monipuolinen ja se tuo vaihtelua sairaanhoitajan kenttätyöskentelyyn.

Opinnäytetyö löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060813254

Sari Malinen

Ikääntyneen toimintakykyä edistävän toiminnan moniammatillinen kehittäminen

Elina Nevala, Ikäosaamisen YAMK -opinnäytetyö

Kaiken hoitamisen, avustamisen ja ohjaamisen lähtökohtana tulisi aina olla se, että ymmärretään ihminen ja ikääntynyt kokonaisuutena. Jokaisen ikääntyneiden kanssa työskentelevän tulisi ymmärtää, että toimintakyky on laaja käsite ja siinä tulee huomioida aina kaikki sen ulottuvuudet (psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen). Tärkeintä ihmiselle on, että hän pystyy selviytymään arkielämän toiminnoista, mitkä ovat hänelle itselleen merkityksellisiä ja välttämättömiä siinä ympäristössä, missä hän elää ja haluaa elää. Kun tarkastellaan toimintakykyä ikääntyneen näkökulmasta, tulee aina muistaa, että jokaisella ikääntyneellä on taustalla pitkä matka elettyä elämää ja kaikki koetut asiat ja ympäristötekijät vaikuttavat siihen, miten hän lopulta ottaa vastaan vanhenemisen muutokset omassa elämässään.

Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisten, jotka työskentelevät ikääntyneiden kanssa, tulisi olla vahvaa osaamista ja ymmärtämystä toimintakykyä tukevasta toiminnasta, oli sitten kyse psyykkisestä, sosiaalisesta tai fyysisestä toimintakyvystä. Samalla tavalla ihminen on yksilöllinen ja ainutlaatuinen kokonaisuus myös vanhemmalla iällä kuin muissakin elämän ikävaiheissa. Kuitenkin yleisesti ottaen yhteiskunnalla ja ikäihmisten parissa työskentelevillä on kova tarve laittaa ikääntyneet samaan ”lokeroon” ja samalla usein unohtuu myös yksilöllisyys. Tällainen toiminta ei ole oikein.

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kehittää moniammatillisesti Siilaisen sairaalassa ikääntyneiden toimintakykyä edistävää toimintaa ja hoitohenkilöstön ergonomista työskentelyä. Tärkeimpänä ajatuksena kehittämistoiminnassa alusta asti on ollut se, että hoitohenkilöstö osaisi arvioida ikääntyneiden toimintakykyä niin, että he osaisivat tukea parhaalla mahdollisella tavalla jokaisen ikääntyneen yksilöllisiä tavoitteita. Toisin sanoen osattaisiin huomioida ikääntyneet yksilöinä ja opittaisiin pois tehtäväkeskeisestä passivoivasta hoitokulttuurista.

Kyseessä oli hyvin moniulotteinen kehittämistoiminta, missä oli toimintatutkimuksellisia piirteitä. Kehittämistoiminta sisälsi koulutusinterventioita (Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutukset), osallistavat yhteistyöpalaverit, joiden pohjalta koottiin kuntoutus- ja ergonomiavastaavien toimintamalli. Lisäksi tuotettiin tietoa, miten ikääntyneen toimintakykyä edistävää toimintaa ja ergonomista työskentelyä voidaan kehittää sairaalaolosuhteissa. Osallistava kehittämistoiminta koettiin positiivisena asiana, koska työntekijöillä tuli tunne, että he olivat aktiivisesti mukana kehittämässä omaa työtään. Kyseessä on siis yhden sairaalan kehityskertomus, mutta se voi olla esimerkkinä muille ikäihmisten palveluiden yksiköille, miten toimintaa voidaan lähteä kehittämään.

Ikääntyneitä passivoivasta ja tehtäväkeskeisestä hoitokulttuurista voidaan oppia pois kohti yksilöllisempää työskentelyä, mutta se vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kehittämistoimintaa, johon kaikki ikääntyneiden kanssa työskentelevät ammattiryhmät sitoutuvat. Kun kaikilla ammattiryhmillä pysyy punaisena lankana se, että työtä tehdään ikääntyneitä varten, on hyvä alku kehittämiselle olemassa. Jokainen ihminen ja ikääntynyt on oman elämänsä asiantuntija.

Blogikuva

Kuntoutus2

Opinnäytetyöni löytyy osoitteesta http://theseus.fi/handle/10024/134496, mistä voit lukea kehittämistoiminnasta tarkemmin.

KOTIKUNTOUTUS OSANA KOTIHOITOA

KOTIKUNTOUTUS OSANA KOTIHOITOA

Tuula Karppinen, Fysioterapeutti, YAMK (YAMk -opintojen opinnäytetyö)

Kotikuntoutuksen ja kotiin annettavia palveluja kehittäminen on trendikästä. Hyväksi koettuja malleja on valtakunta täynnä, mutta niiden hyödyntäminen käytännössä on ollut nihkeää. STM:n Laatusuositus hyvän ikään­tymisen turvaamiseksi (2013:11) kannustaa työyhteisöjä sopimaan kuntoutumista edistävien toimien sisäl­löstä ja toiminnan vahvistamisesta. Kotikuntoutuksen sisältö ja rakenne on erilainen riippuen organisaatios­ta ja siellä palveluja toteuttavista ihmisistä. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kotihoidon ja kuntoutuksen ammattilaisten kanssa yhdessä kehittää kotihoitoon kotikuntoutuksen toimintamalli, jonka käyttöön he olisivat valmiita sitoutumaan. Toimintamallin keskiössä oli kotihoidon ja kuntoutuksen työntekijöiden toimintakykyä edistävä toimintatapa, joka piti sisällään asiakkaan aktiivisen osallistumisen oman arkensa suunnitteluun ja toteutukseen.

Kotikuntoutuksen kohderyhmäksi valikoitui kotihoidon asiakkaat, joiden toimintakyky oli alkanut heikentyä ja vaara palvelujen tarpeen lisääntymiseen oli olemassa. Kehitetyssä kotikuntoutuksen toimintamallissa kes­keistä oli kotihoidon ja kuntoutuksen ammattilaisen yhdessä tekemä arvio- ja suunnittelukäynti. Eri ammat­tilaisten osaamisen hyödyntäminen laajensi toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden huomioimista palvelui­den suunnittelussa ja toteutuksessa. Yksilölliset ja ympäristötekijät huomioon ottavalla arvioinnilla ja nii­den pohjalta tehdyllä kuntoutuksen suunnittelulla, voitiin turvata ja edistää heikonkin fyysisen toiminta­kyvyn omaavan asiakkaan kotona pärjäämistä ja itsenäisyyttä. Tärkeää oli, että asiakas ja hä­nen voi­mavaransa huomioitiin kuntoutuksen tavoitteiden asettelussa ja menetelmien valinnassa.

Kotikuntoutuksessa oleellista on, mitä tapahtuu ikäihmisten kotona. Ikääntyneen kuntoutujan kohdalla  kuntoutustulosten saavuttamiseksi tulee kuntoutuksen ja toimintakykyä tukevan toiminnan olla päivittäis­tä. Tämän vuoksi kuntoutusta ei voida sälyttää pelkästään kuntoutustyöntekijöiden vastuulle. Toimintaky­kyä tukevassa toiminnassa on kyse arjen pienistä asioista, joiden tekemisessä kuntoutujaa tuetaan ja kan­nustetaan. Kuntouttavan toiminnan esteenä on yleensä asenne ja opitut toimintatavat. Kuntoutumista edistävän työtavan muutos syntyy oman oivalluksen ja sitä seuraavan onnistumisen kautta. Oivalluksen syntymistä helpottaa moniammatillinen yhteistyö. Yhteinen kotikäynti edistää ammattilaisten osaamista ja ymmärrystä asiakkaan arjesta.

Toimintakyvyn arvioinnin ja kuntoutumisen edistymisen seurannassa on hyvä käyttää helposti käytettäviä mutta luotettavia toimintakykymittareita. Mittarit helpottavat kuntoutumisen suunnittelua ja tavoitteiden asettelua. Konkreettiset tavoitteet tulisi pyrkiä löytämään asioista, jotka asiakas kokee merkitykselliseksi omassa arjessaan. Tavoitteen saavuttamiseen tähtäävät toimenpiteet ja vastuut kirjataan kuntoutus- tai hoito- ja liikkumissuunnitelmaan.  Tärkeää on, että jokainen asiakkaan luona käyvä terveydenhuollon am­mattilainen, omainen tai läheinen tukee ja toimii tavoitteen suuntaisesti. Kuntoutumisen edistymistä on helppo seurata mittareiden avulla.  Mitattavissa oleva tulos lisää sekä kuntoutujan että työntekijöiden mo­tivaatiota.

Oikeaan aikaan ja oikein kohdennetuilla kuntoutumista edistävällä toiminnalla on siis mahdollista ennalta­ehkäistä kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn heikentymistä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Opinnäy­tetyömme osoitti, että lyhyellä 6-8 viikon kuntoutusinterventiolla, voitiin vähentää kotihoidon palvelu­ja myös pitkäaikaisten kotihoidon asiakkaiden kohdalla. Samalla saadaan aikaan kustannussäästöjä palvelujen tarpeen mahdollisesti vähentyessä. Lähiesimiehellä on merkittävä rooli kuntoutumista edistävän toiminta­tavan käyttöönottamisessa. Kaikkia velvoitetaan toimimaan sovitulla tavalla asiakkaiden toimintakykyä edis­tävästi.

 

Lähteet

Karppinen,T. & Kainulainen,S. 2017.Kotikuntoutusmallin kehittäminen Kiteen kotihoidolle. Opinnäytetyö. Karelia AMK. Theseus.fi.

STM. 2013. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu 2013:11

Ikäosaamisen YAMK-koulutuksen tavoite ja sisällöt

Hakuaika on 17.3.-9.4.2015

Ikäosaamisen YAMK-koulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittyä ikäosaamisen asiantuntijaksi. Tavoitteena on laaja-alainen osaaminen ikääntymisestä sekä valmiudet kehittää, arvioida, uudistaa ja johtaa palveluja.
Ikäosaamisen asiantuntijan on tärkeätä osata edesauttaa ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä toimintakykyä ja osallisuutta. Korostamme ikäihmisten omaa asiantuntijuutta sekä heidän voimavaroistaan ja tarpeistaan lähtevää kehittämistoimintaa.
Ikäosaamisen YAMK-koulutus toteutetaan moniammatillisesti: Opiskelijoiksi voivat hakeutua fysioterapeutit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja sosionomit, joilla on AMK-tutkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus. Tämä mahdollistaa yhteisen oppimisen ja yhteiskehittelyn, johon opiskelijat tuovat oman ammatillisen osaamisensa ja kokemuksensa. Tavoittelemme yhteistä ymmärrystä ikäihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja kuntoutumiseen liittyvissä kysymyksissä.
Koulutuksen ytimessä on ikäosaamisen ja ikäihmisten kuntoutumisen ymmärtäminen laajasti ja moniammatillisesti.
Heti alusta alkaen opiskelu kiinnittyy työelämän kehittämistarpeisiin ja ikäihmisten aktiivisuuden edellytyksiin. Tämä tarkastelu luo pohjaa opinnäytetyölle, joka YAMK-koulutuksessa on 30 opintopisteen laajuinen työelämän kehittämisprosessi. Tätä prosessia tuetaan tutkimustyön ja tutkivan kehittämisprosessin opinnoilla.
Kansainvälinen näkökulma ikäosaamiseen on myös vahvasti esillä. Lisäksi koulutukseen sisältyy johtamisopintoja (henkilöstöresurssien johtaminen sekä taloudenhallinta) ja projektitoiminnan opintoja.
Opinnot rakentuvat henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti, ja oppimista tuetaan ja reflektoidaan portfoliotyöskentelyn avulla.
Opiskelu on hyvin mahdollista työn ohella, ja koulutus toteutetaan valtaosin itsenäisenä ja etäopiskeluna.

Opetussuunnitelma
Seuraavassa blogitekstissä kerromme, miten ymmärrämme ikäosaamisen!