Riveriassa yrittäjyyttä ja vastuunottoa harjoitellaan NY-yrityksissä

Viimeisen parin vuoden ajan Riveriassa on viety yrittäjyyttä eteenpäin erittäin vahvasti. Karelian ja Riverian yhteinen KYKY-hanke on ollut monessa mukana: Opettajat ovat saaneet työkaluja tiimivalmentajana toimimiseen, maakuntiin on perustettu lukuisia uusia NY-yrityksiä ja Joensuussa käynnistyi viime keväänä ProRiveria, joka mahdollistaa opintojen suorittamisen yrittäjämäisesti.

NY Vuosi Yrittäjänä -ohjelmaan kuuluvat olennaisena osana myös erilaiset tapahtumat kuten Uskalla yrittää -semifinaali Joensuussa keväällä 2018. Kuva: Mainostoimisto Muviment

Ensimmäiset NY-yritykset perustettiin Riveriassa jo vuonna 2012. Ne ovat osa NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa, jossa perustetaan lukuvuoden ajaksi oikealla rahalla toimiva yritys. Toimintaa on ollut alusta alkaen myös maakuntien oppilaitoksissa, joissa kokonainen luokka perusti aluksi NY-yrityksen yhdessä. Sittemmin toimintamalli on muuttunut ja nykyisin NY-yrityksissä on useimmiten 1–3 henkilöä.

– NY-yrityksiä on tällä hetkellä paljon ympäri maakuntaa. Esimerkiksi Nurmeksessa melkein koko rakennuspuolen ryhmä on mukana ja toiminta on vireää myös Outokummussa ja Lieksassa. Ensimmäiset NY-yritykset on perustettu myös Valtimolle, kertoo KYKY-hankkeen projektipäällikkö Heli Petsalo.

Aitoja asiakasprojekteja

NY-yritykset ja tiimioppiminen ovat toimintamuotona myös ProRiveriassa, joka käynnistyi huhtikuussa Joensuussa. ProRiveriassa ammatillisia opintojaan suorittaa yrittäjämäisesti kaksi eri ryhmää. Ns. yrittäjyysryhmässä on yhteensä 12 eri alojen opiskelijaa. Toinen ryhmä koostuu matkailualan perustutkinnon opiskelijoista.

– Yrittäjyysryhmän kanssa kokoonnutaan kaksi kertaa viikossa ja jokaisella mukana olevalla NY-yrityksellä on omia asiakasprojektejaan laidasta laitaan, kertoo Petsalo, joka toimii ProRiverian päävalmentajana.

Hänen lisäkseen ProRiveriaa luotsaavat KYKY-hankkeen yrittäjyyskoordinaattori Sanna Lappalainen sekä yrittäjyyden lehtori Marjut Helvelahti. Matkailualan ryhmän vetäjinä on mukana myös alan opettajia.

Tiimiltä tukea

ProRiveriassa on mukana hyvin eritasoisia yrittäjiä, mikä nähdään rikkautena. Tietoa jaetaan auliisti ja kokeneemmat osaavat neuvoa, miten missäkin asiassa kannattaa edetä. Valmentajien mukaan toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin.

– Yrittäjäopiskelijat ovat hienosti johtaneet omaa toimintaansa, Petsalo kehaisee.

– Minua on ilahduttanut, miten nohevia opiskelijat ovat ja miten he ovat lähteneet avustamaan toisiaan, Lappalainen täydentää.

– Matkailupuolen porukasta osa ei ollut aluksi niin motivoitunut, mutta jo pian aloittamisen jälkeen ryhmässä näkyi pilkahduksia innostuksesta, Petsalo muistelee.

– On selvää, että osa pystyy ottamaan vastuuta helposti ja heti, kun taas osalla on vaikeampaa.

Valmentajien näkökulmasta tärkeintä on yrittäjämäisen asenteen ja vastuunoton oppiminen.

Kohti omaa yritystä

NY-yritykset ovat hyvä ponnahduslauta kohti oikeaa yritystoimintaa. ProRiveriassa mukana olevat pelialan opiskelijat perustivat viime keväänä oman NY-yrityksensä kerätäkseen alkupääoman osakeyhtiön perustamiseksi.

Pätkätöiden ja sesonkiluontoisten töiden lisääntyessä Lappalainen näkee mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä jo opiskeluaikana erittäin tärkeänä.

–Kokeilun ansiosta opiskelija näkee yrittäjyyden yhtenä mahdollisuutena valmistumisen jälkeen, eikä toiminimen perustaminen ole peikko.

ProRiverian toiminta jatkuu ja yhteistyötä on kehitteillä jatkossa entistä enemmän myös Karelian Y-akatemian sekä Epic Challenge ja Draft -ohjelmien kanssa.

Kirsi Taskinen
Karelia-ammattikorkeakoulu

Yrittäjyyden teemaviikko polkaisi käyntiin lukioyhteistyön

Kiteen lukio, Karelia-amk ja KETI järjestivät huhtikuun alussa liikeideakurssin osana lukiolaisten yrittäjyyden teemaviikkoa. Kiteen lukion opiskelijoille räätälöity kurssi suunniteltiin Karelia-amk:n yrittäjyyttä edistävässä KYKY-hankkeessa. Viikon aikana 13 osallistujaa pohti ohjaajien ja sparraajien kanssa mahdollisuuksiaan ryhtyä yrittäjiksi sekä kehitteli omia liikeideoitaan.

Kiteen lukiossa järjestetyllä liikeideakurssilla suunnitelmia hioi mm. ryhmä nimeltä Vasen apukäsi, joka aikoo tarjota vanhuksille apua kotiaskareisiin. Kuva: Minna Nirkko.

– Monipuolinen kurssi, tosi hyvin sai tietoa yrittäjyydestä ja yrityksen perustamisesta ja miten yritystä saa kehitettyä, toteaa Katariina Timonen, joka keskittyi kurssin aikana mm. valokuvausta ja nettisivusuunnittelua tarjoavaan yritysideaan.

Yrittäjyysviikon vastuuopettajan Emmi Kaalimaan mukaan opiskelijoiden lisäksi myös opettajat olivat tyytyväisiä viikon antiin.

– Teemaviikon vierailijoita kehuttiin ja heidän läsnäolonsa ja osallistuminen koettiin yhtenä tärkeimmistä tekijöistä.

– Oli oikein onnistunut viikko, opiskelijat tykkäsivät paljon ja Kareliasta oli asiantuntevaa väkeä paikalla, kiittelee myös Kiteen lukion rehtori Sirpa Kostamo.

Kesätyöt omassa yrityksessä

Yksi liikeideakurssin osallistujista oli lukion ensimmäisellä luokalla oleva Siiri Havukainen, joka ideoi Vasen apukäsi -nimistä yritystä neljän muun osallistujan kanssa.

– Liikeideamme on olla avuksi ihmisille erilaisissa kotiaskareissa kuten siivouksessa. Täällä on paljon vanhuksia, joita haluamme auttaa, jotta he pystyvät olemaan kotona mahdollisimman pitkään, Havukainen kertoo. Idean on tarkoitus työllistää kaikki viisi suunnittelussa mukana ollutta ensi kesänä.

Kurssilla Havukainen perehtyi mm. yrityksen perustamiseen ja markkinointiin. Eri yrityksistä saapuneet vieraat ja yrittäjätarinat olivat kiinnostavaa antia.

–  Olin kurssiin tosi tyytyväinen. Parasta oli se, että meille annettiin oikeasti mahdollisuus päästä toteuttamaan oma yritysidea näin nuorena.

Havukainen näkee Karelia-ammattikorkeakoulun mahdollisena jatko-opiskelupaikkana lukion jälkeen. Liikeideakurssista jäi takataskuun jo kaksi suoritettua opintopistettä, jotka voi lukea hyväksi mahdollisiin tuleviin opintoihin.

Uusia yrittäjiä Keski-Karjalaan

Karelia-ammattikorkeakoulun ja kurssin suunnitelleen KYKY-hankkeen verkkopedagogi Minna Nirkon näkökulmasta oli antoisaa tehdä yhteistyötä ensimmäistä kertaa lukion kanssa.

– On todella hienoa, että maakunnassa uskalletaan rohkeasti lähteä kokeilemaan uusia asioita ja tehdään yhteistyötä ennakkoluulottomasti ja nopealla aikataululla.

Nuoret saavat Nirkolta kehuja idearikkaudestaan ja rohkeudestaan. Nirkko nostaa esiin myös Keski-Karjalan kehitysyhtiö Oy KETIn yritysneuvoja Katariina Eskelisen roolin kurssin sparraajana. Hänen avullaan liikeideoita peilattiin Keski-Karjalan todelliseen markkina- ja kilpailutilanteeseen.

– Tosi isolla innolla he miettivät asioita ja kunhan opiskelut on suoritettu, niin uskon kyllä, että heistä yrittäjiä tänne seudulle tulee, Eskelinen pohtii.

Lukion, ammattikorkeakoulun ja elinkeinoyhtiön yhteistyö toimi erinomaisesti myös KETIn näkökulmasta.

– se oli nuorillekin mielekkäämpää, kun ei koko viikon ajan kuuntele samaa henkilöä. Jokainen tekee omalla persoonallaan työtä. Vaikka samoja asioita kävisikin läpi, niin asia saattaa jollekin jäädä paremmin mieleen jonkun toisen sanomana, Eskelinen toteaa.

Liikeideakurssilaisia ohjasivat ja sparrasivat yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun Daniel Bågeberg, Minna Nirkko, Arttu Taponen, Henry Klefström sekä KETIn Katariina Eskelinen.

Kirsi Taskinen
Karelia-ammattikorkeakoulu

Tulevaisuuden työtaidot teemana Elisa Oyj:n seminaarissa Karelian työelämäpäivänä

Miun työ! -työelämäpäivä 23.11.2017 tuo Karelia-amk:n kumppanit, maakunnan kehittämistoimijat, yrittäjät ja opiskelijat yhteen keskustelemaan tulevaisuuden työstä ja yrittäjyydestä.

Työelämäpäivän päätapahtuma on Karelian kumppanina toimivan Elisa Oyj:n järjestämä seminaari. Seminaarin teemoja ovat tulevaisuuden työtaidot, sujuva digitaalinen yhteistyö ja vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja yksilöiden hyvinvointi sekä johtaminen ja esimiestyö.

– Kerromme seminaarissa, miten olemme Elisassa lähteneet kehittämään näitä asioita. Haluamme osallistaa kaikki pohtimaan, mitä työelämä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa on, mitä se meiltä vaatii ja miten voimme kehittää tarvittavia valmiuksia, kertoo HRD Manager Piia Säylä.

Työelämän muuttuminen ja tulevaisuuden työtaidot ovat teemoja, joista puhutaan tällä hetkellä paljon.

– Seminaarin teemat ovat ajankohtaisia meillä, ja on hieno tilaisuus päästä pohtimaan niitä yhdessä opiskelijoiden kanssa. He tuovat varmasti aivan erilaista näkökulmaa työelämään, Säylä toteaa.

Käytössä digitaalinen yhteistyöalusta

Säylän ohella seminaaria vetävät Elisan myymäläpäällikkö Santeri Ollikainen sekä Humapin organisaatiokonsultti Annika Ranta. Humap on tutkinut paljon virtuaalista yhteistyötä ja heiltä on peräisin seminaarissa käytettävä digitaalinen yhteistyöalusta, jonne kerätään osallistujien ajatuksia.

– Kaikki osallistujat pääsevät kirjautumaan alustalle ja keskustelemaan myös keskenään, Säylä kertoo.

Seminaarin lisäksi työelämäpäivänä järjestetään messut sekä erilaisia paneelikeskusteluita mm. tulevaisuuden työelämästä, rekrytoinnista ja yrittäjyydestä.

– Muu ohjelma vaikuttaa todella mielenkiintoiselta ja minusta on ihanaa, että Karelia on tuonut erilaisia näkökulmia samaan tapahtumaan. Olemme tulossa innolla mukaan, Säylä sanoo.

Kirsi Taskinen
Karelia-ammattikorkeakoulu


Miun työ -työelämäpäivä 23.11.2017 klo 12–16 Wärtsilä-kampuksella (Karjalankatu 3, Joensuu). Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot, näytteilleasettajapaikat ja ilmoittautuminen: http://bit.ly/2g1IIRo

Draft-ohjelma tukee unelmaa hotelliyrittäjyydestä

Karelia-ammattikorkeakoulussa työskentelevät Ekaterina Miettinen ja Maria Saastamoinen kehittävät liikeideaansa Karelian ja UEF:n yhteisessä Draft-ohjelmassa. Kuva: Kirsi Taskinen

Karelia-ammattikorkeakoulussa työskentelevillä tutkimusasiamies Maria Saastamoisella ja projektipäällikkö Ekaterina Miettisellä on yhteinen unelma. Heidän tavoitteenaan on perustaa Joensuun keskustaan uniikki hotelli, joka tunnetaan yksilöllisestä ja laadukkaasta palvelustaan, viehättävistä ja kulttuurihistoriallisesti merkittävistä tiloistaan, maakunnalle ominaisista piirteistään sekä kansainvälisestä välittömästä ja turvallisesta ilmapiiristään.

Yhteinen tavoite mielessään Maria ja Ekaterina hakivat keväällä 2017 mukaan Karelian ja UEFin yhteiseen Draft-ohjelmaan, jonka kautta opiskelijat ja henkilöstö saavat rahoitusta innovatiivisten liikeideoiden testaamiseen ja kehittämiseen. Draft-raati innostui tiimin ajatuksista, joten liikeidean kehittäminen on jo täydessä vauhdissa.

– Hotellista tulee näyteikkuna karjalaiseen kulttuuriin, pohjoiskarjalaiseen osaamiseen, tuotteisiin ja palveluihin ja se edustaa maakunnan yrityksiä sekä edesauttaa toiminnallaan niiden liiketoimintaa, Ekaterina suunnittelee.

– Jokainen uniikki huone kertoo ainutlaatuisen tarinan Pohjois-Karjalasta: sen kulttuurista, historiasta, luonnosta ja elinvoimaisuudesta. Hotellissa asiakas kohdataan karjalaisella ilolla ja lämmöllä asiakkaan toiveita ja tarpeita kuunnellen, Maria jatkaa.

Ideana on täydentää maakunnassa jo tarjolla olevia laadukkaita elämys-, hyvinvointi- ja kulttuuripalveluita ja tarjota matkailupalveluja yhteistyössä niiden palveluntuottajien kanssa. Tavoitteena on avata hotelli vuonna 2020.

Hotellin kohderyhmiksi Maria ja Ekaterina kaavailevat laatua arvostavia mukavuudenhaluisia yritys- ja asiantuntijamatkailijoita, venäläisiä ja keskieurooppalaisia matkailijoita sekä yli 55-vuotiaita matkailijoita, jotka ovat kiinnostuneita aidoista kokemuksista Pohjois-Karjalassa.

Tällä hetkellä tiimi kehittää liikeideaansa Draft-ohjelman rahoituksen turvin.

– Olemme vasta Draft-ohjelman alkutaipaleella, mutta heti ohjelmaan ilmoittautumisen jälkeen keväällä 2017 Draft-raadille tehty pitchaus avasi meille ovet Joensuun Tiedepuiston yrityshautomoon ja saimme käyttöömme yritysideaamme eteenpäin auttavia verkostoja, Maria kertoo.

Tämän syksyn tavoitteena on vahvistaa hotellin liiketoimintasuunnitelmaa sekä löytää sijoittajia ja hotelliksi sopiva kiinteistö.

– Samalla jatkamme potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kontaktoimista ja kasvatamme toimialan ja liiketoiminnan osaamistamme eri tavoin, Ekaterina toteaa.

Tiimi tähtää tavoitteisiin avoimin ja rohkein mielin ja lupaa silti pitää jalat visusti karjalaisessa maaperässä.

Kirsi Taskinen
Karelia-ammattikorkeakoulu

Karelian ja UEFin yhteinen Draft-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä pienimuotoisesti. Draft-rahoituksen avulla voi testata oman tuote- tai palveluideansa menestystä helposti opiskelun tai työn ohessa. Syksyn haku on käynnissä 17.9. saakka. Lue lisää: http://www.draftprogram.com/fi/

ViiMetin tuotantotilojen uudistus onnistui innovaatiosetelin tuella

ViiMetin hallituksen puheenjohtaja Olli Rissasen mukaan yrityksen kilpailukyky ja tuotantotehokkuus paranivat Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa toteutetun tuotantotilojen layout-uudistuksen myötä.

Koneistamiseen ja hitsattaviin osakokonaisuuksiin keskittyneen ViiMet Oy:n tuotantotiloja kehitettiin alkuvuoden aikana Lean-oppien mukaisesti. Uudistus suunniteltiin yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa Tekesin innovaatiosetelin tuella.

ViiMet Oy:n tuotantotilat ovat muuttuneet tänä vuonna uuteen uskoon, kun mm. hitsaamon ja siihen liittyvän varaston layout on päivitetty Karelia-ammattikorkeakoulun avustuksella toimimaan Lean-periaatteiden mukaisesti.

ViiMetin hallituksen puheenjohtaja Olli Rissasen mukaan Kareliasta oli uudistuksessa iso apu, sillä omin voimin uudistus ei olisi edennyt yhtä sujuvasti. ”Ulkopuolinen resurssi auttoi siihen, että saatiin projekti vietyä läpi paljon nopeammin”, Rissanen totesi urakan jälkeen.

Projektin aikana Karelia-ammattikorkeakoulun kokenut aikuisopiskelija kartoitti tilannetta ViiMetin hitsaamossa ja haastatteli tehtaan henkilöstöä. Tuloksia käytiin läpi yhteisissä palavereissa ja laskelmien pohjalta suunniteltiin uusi toimivampi layout.

Käytännössä kartoitettiin hitsattujen tuotteiden ja osien kulkeminen hitsaamon läpi: mistä tuotteita haetaan, kuinka paljon ja miten usein niitä tarvitaan. ”Sen jälkeen mietimme Lean-periaatteiden mukaisesti miten työ saataisiin tehtyä mahdollisimman vähin panoksin”, kertoi Karelian Lean-asiantuntija Jarno Mertanen, joka oli projektissa mukana suunnittelun tukena.

Suunnittelutyön jälkeen varsinainen muutos toteutettiin ViiMetin omin voimin. Kehitysprojektin ohessa koko henkilöstö osallistui Karelian järjestämään Lean-koulutukseen.

”Tämä oli todella hyvä projekti, tällä parannetaan taas kilpailukykyä ja tuotantotehokkuutta”, kiitteli Rissanen yhteistyön tuloksia.

Tukirahaa on vielä jäljellä

Innovaatioseteli on tarkoitettu palvelujen ja osaamisen hankkimiseen yrityksen ulkopuolisilta asiantuntijoilta. ViiMetin tuotantotilojen kehitysprojekti oli juuri sitä Tekesin määrittelemää toiminnan ketterää kehittämistä, johon innovaatioseteli sopii erinomaisesti.

Karelia-ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan päällikkö Harri Mikkosen mukaan koko prosessi oli hyvin yksinkertainen. ”Kävimme ensin paikan päällä selvittämässä tarpeen. Viikon päästä tehtiin hakemus alle tunnissa, ja päätös tuli siitä kahden päivän kuluttua”.

Karelian osaamista erilaisissa kehitysprojekteissa ovat hyödyntäneet innovaatiosetelin tuella mm. juukalaiset, joensuulaiset ja kontiolahtelaiset yritykset. Setelin hakeminen kannattaa edelleen, sillä hakuaikaa jatkettiin juuri vuoden 2019 loppuun.

– Suosittelen setelin hakua muillekin. Tällainen kannattaa hyödyntää, ja käyttökohteita on vaikka minkälaisia, rohkaisee Rissanen kanssayrittäjiään.

Kirsi Taskinen
Karelia-ammattikorkeakoulu


Tekesin innovaatiosetelikokeilu jatkuu aiemmin ilmoitetun kahden vuoden sijaan vuoden 2019 loppuun saakka. Innovaatiosetelin hakeminen keskeytetään kesällä 23.6–6.8.2017 väliseksi ajaksi, ja hakeminen on jälleen mahdollista 7.8.2017.

Lue lisää Karelian palveluista, joihin voit hakea innovaatiosetelitukea: http://www.karelia.fi/innovaatioseteli

Work Smart -verkostoitumistreffit onnistuvat myös etäyhteydellä

Huhtikuussa järjestettiin Karelia-ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn kakkosvuoden opiskelijoiden Work Smart -verkostoitumistyöpaja. Verkostoitumistyöpajoissa opiskelijat tapaavat potentiaalisia työnantajia yleensä kasvokkain. Parin tunnin verkostoitumisen aikana osallistujat ehtivät keskustella 4–7 eri yrityksen edustajan kanssa pikatreffien tyyliin.

Tietojenkäsittelyn opiskelijat suorittavat opintonsa kokonaan verkossa, joten tällä kertaa työpajassakin kokeiltiin myös etäyhteyttä. Osa osallistujista oli paikan päällä Wärtsilä-kampuksen Dynamo Loungessa ja osa AC-yhteyden päässä kotonaan.

Käytössä oli kannettavat tietokoneet, joihin oli liitetty mikrofonit. Tapaamiseen osallistui kaiken kaikkiaan noin parikymmentä opiskelijaa, joista puolet etäyhteyden avulla. Työpajan opiskelijat jaettiin työnantajien lukumäärän mukaan viiteen eri ryhmään, joista kaksi toimi siis kokonaan verkon välityksellä. Yrityksistä mukana olivat CGI, Opteam, Collapick, atFlow ja Nolwenture.

Aktiivista keskustelua syntyi niin verkossa kuin paikan päälläkin. Verkossa olevat opiskelijat ottivat vuorollaan puheenvuoroja ja keskustelu oli sujuvaa. Etäyhteyden käyttö oli yrittäjille hieman vierasta, mutta he tottuivat siihen nopeasti. Etäyhteys toimi hyvin, eikä teknisiä ongelmia ilmaantunut. Vaikka etäyhteys ei ole sama kuin kasvokkain tapaaminen, oli työpajasta kommenttien perusteella hyötyä kummallekin osapuolelle.

”Work Smart on tehokas tapa”
”Vaihtelevaa ja hauskaa”
”Hyvä tapa tehdä paikalliset yritykset tutuksi”

Minna Niva
Harjoittelija
Work Smart – Älykkäästi Töihin -hanke

Work Smart – Älykkäästi töihin on EU-hanke, jolla Karelia-amk ja PKKY helpottavat opiskelijoiden siirtymistä opinnoista työelämään yhteistyötä kehittämällä. Lisätiedot: Facebook, Twitter ja Kyvyt.fi

Opiskelijat saivat työelämäpäivästä vinkkejä työnhakuun

Wärtsilän työelämäpäivän järjestivät yhteistyössä talotekniikan opinto-ohjaaja Johanna Luostarinen (vas.), liiketalouden opinto-ohjaaja Pilvi Purmonen sekä Work Smart – Älykkäästi Töihin -hanke.

Maaliskuun lopussa vietettiin Karelia-ammattikorkeakoulun Wärtsilä-kampuksella  työelämäpäivää, johon kuului aamupäivästä yritysesittelyitä kampuksen aulassa ja iltapäivällä järjestetty seminaarikeskustelu. Mukaan oli kutsuttu eri alojen yrittäjiä antamaan oma asiantuntijan näkemyksensä työelämän aiheisiin. Paikalla olivat Annamari Kärki Sisäilmatalo Kärjestä, Christa Kettunen Kotimaailma Joensuusta, Eriika Kankkunen Banssi Oy:lta, ja Petteri Torssonen Collapickilta. Kaikkia asiantuntijoita yhdisti se, että heillä oli taustallaan AMK-tutkinto. Siitä he kaikki olivat lähteneet yrittäjiksi, osa tietoisesti ja osa sattuman kautta.

Työnhakeminen

Ensimmäisenä aiheena oli työhakemuksella erottuminen. Sisäilmatalon Annamari Kärki mainitsikin, että hän arvostaa työhakemuksissa rehellisyyttä ja sitä, että hakija kertoo sen mitä oikeasti haluaa. Lisäksi haastattelussa ratkaisee lopulta asenne. Petteri Torssonen Collapickilta kertoi kokevansa tärkeäksi työharjoittelun ja yritysten kanssa verkostoitumisen. Hänen mielestään on myös tärkeää, että hakijalla on tahtotila kehittyä.

Eriika Kankkunen Banssi Oy:lta sanoi mielestäni osuvasti, että haussa on niin sanotusti hyvä tyyppi. Aikaisemmalla työkokemuksella ei ole välttämättä niin paljon väliä, kunhan on hyvä asenne ja halu oppia uutta. Lisäksi työkokemuksen ei tarvitse välttämättä olla ns. ”relevanttia” työpaikkaan nähden, vaan kaikki työkokemus on tärkeää. Annamari Kärki sanoikin, että ”koskaan ei mene hukkaan työhön ryhtyminen”.

Työelämätaidot

Seminaarissa pohdittiin myös työelämätaitoja. Christa Kettunen kertoi kokeneensa opinnoissa olleet ryhmätyöt erittäin hyödyllisinä, sillä työelämässä on tärkeää tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen. Ryhmätyötaitojen lisäksi asiantuntijat korostivat muun muassa ennakkoluulotonta ja hyvää asennetta, asiakashenkisyyttä ja esiintymistaitoja. Lopuksi Christa Kettunen ja Annamari Kärki korostivat vielä oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä. Kokemukset oman mukavuusalueen ulkopuolelta useimmiten opettavat kaikista eniten ja vaikka epäonnistuisikin, kokemuksista voi silti jäädä jotain mukaan.

Uusia, ei niin perinteisiä tapoja etsiä töitä ja erottua muista työntekijöistä kannattaa asiantuntijoiden mukaan hyödyntää. Esimerkiksi somekanavat, kuten LinkedIn, ja videohakemus ovat uusia käteviä tapoja. Videohakemus varmasti erottuu joukosta ja näyttää työnhakijasta aivan erilaisen kuvan kuin perinteinen paperinen tai sähköinen hakemus.

Siispä loppuun vielä muutamia vinkkejä työelämäpäivästä:

  • Yrityksillä ei ole välttämättä julkista rekrytointia, mutta ne saattavat silti kaivata osaajia!
  • Valitse monipuolisesti opintoja, koskaan ei tiedä mitä työelämässä tulee tarvitsemaan!
  • Työssä ja työtä tekemällä oppii, ei välttämättä haeta valmista osaajaa!
  • Jokaiseen työmahdollisuuteen kannattaa tarttua – työntekeminen ei mene koskaan hukkaan!
  • Hyödynnä uudet tavat ja kanavat!

Minna Niva
Harjoittelija
Work Smart – Älykkäästi Töihin -hanke

Work Smart – Älykkäästi töihin on EU-hanke, jolla Karelia-amk ja PKKY helpottavat opiskelijoiden siirtymistä opinnoista työelämään yhteistyötä kehittämällä. Lisätiedot: Facebook, Twitter ja Kyvyt.fi

Innovaatioseteli johti Juuan Yrittäjien ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyösopimukseen

Karelia-amk:n Harri Mikkonen sekä Juuan Yrittäjien Arja Lehikoinen ja Seppo Hernesniemi hiovat yhteistyösuunnitelmia. Kuva: Pasi Karjalainen

Yhteistyösopimus Juuan Yrittäjät ry:n ja Karelia-ammattikorkeakoulun välillä tuo Juuan yrityksille uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaansa, hankkia asiantuntijapalveluita ja rekrytoida opiskelijoita.

– Meillä on positiivisia odotuksia yhteistyöstä ja toivomme lämpimästi, että saamme Karelia-ammattikorkeakoulun tietotaitoa, osaamista ja kanavia hyödynnettyä meidän yrittäjien arkipäiväisessä toiminnassa, toteaa Juuan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja ja VS Turva-aidat Oy:n toimitusjohtaja Seppo Hernesniemi.

Tiivis yhteistyö käynnistyi jo viime vuoden puolella Tekesin lanseeraaman innovaatiosetelin myötä. Setelin tarjoama 6200 euron tuki asiantuntijapalveluiden hankintaan on otettu innolla vastaan.

– Innovaatiosetelin käyttö on ollut Juuassa erittäin vilkaista ja setelin kautta tulee moneen yritykseen kehittämistukea, Hernesniemi iloitsee.

Karelia-ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan päällikkö Harri Mikkonen on käynyt viime kuukausina aktiivisesti juukalaisissa yrityksissä kertomassa innovaatiosetelin mahdollisuuksista.

– Kun vaan kutsu on käynyt, niin Harri on tullut. Pidän sitä erittäin hyvänä asiana, kiittelee Juuan Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen ja Tulikivi Oyj:n henkilöstöpäällikkö Arja Lehikoinen.

Kehityshankkeista konkreettisia palveluja

Yhteistyösopimus Juuan Yrittäjien kanssa on Karelia-ammattikorkeakoululle ensimmäinen suoraan yrittäjien paikallisjärjestön kanssa solmittu sopimus.

– Näin pääsemme lähemmäksi alueen yrityksiä, Mikkonen toteaa tyytyväisenä.

– Pyrimme tuomaan Karelian yrityspalveluja sekä kehitystoimintaa tunnetuksi maakunnassa, jotta yritykset voisivat hyötyä esimerkiksi yhteistyöstä tutkimus- ja kehityshankkeiden kanssa, hän valaisee sopimuksen tavoitteita.

Kareliassa on käynnissä useita hankkeita, joihin etsitään yhteistyökumppaneita. Hankkeiden kautta yrityksille tarjotaan palveluita esimerkiksi energiatehokkuuden edistämisessä, uusiutuvan energian käyttöönotossa ja kansainvälistymisessä. Yhteistyössä kehitetään myös mm. palvelurobotiikan liiketoimintamahdollisuuksia sekä digitalisaatiota niin sosiaali- ja terveysalalla kuin ICT-alan, rakentamisen ja kiinteistöalan toimijoiden kesken.

Hernesniemen omalla yrityksellä on tälläkin hetkellä käynnissä konkreettinen kehityshanke Karelian kanssa.

– Kokeilemme tehostaa ja optimoida varastojamme ja varastovirtaa sekä nopeuttaa materiaalin käsittelyä.

Opiskelijoita työharjoitteluun ja kesätöihin

Yrityspalveluiden ja tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäksi tuore yhteistyösopimus ottaa huomion opiskelijat.

– Pyrimme saamaan harjoittelijoita, kesätyöntekijöitä ja opinnäytetyöntekijöitä juukalaisiin yrityksiin, Lehikoinen kaavailee.

Tulikivellä on aiempaa kokemusta harjoittelijoista ja opinnäytetyön tekijöistä, ja Lehikoinen suositteleekin opiskelijoiden ja yritysten yhteistyötä lämpimästi.

– Yleensä tarve on aika täsmällinen. Harjoittelijoita on ollut tekemässä esimerkiksi viennin työtehtäviin liittyviä asioita.

Sopivien harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden löytymiseksi järjestetään maaliskuun lopussa verkostoitumistapahtuma, jossa yrittäjät, opiskelijat ja kunta esittäytyvät toisilleen. Tapahtuman järjestelyissä on mukana myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, joten toiveissa on houkutella Juukaan mahdollisimman paljon sekä ammattikorkeakoulun että ammattiopiston opiskelijoita.

Kirsi Taskinen
Karelia-ammattikorkeakoulu

Draft-ohjelmassa voi testata tuote- tai palvelukehitysideansa mikrorahoituksen tuella

ratilainen-sight

Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen Draft-ohjelma antaa kehittämisrahoitusta vuosittain noin 24 tiimille tuote- tai palvelukehitysideoiden testaamista varten. Ohjelma on suunniteltu opiskelijoille, tutkijoille, opettajille ja professoreille siten, että kehittämistyötä tehdään opiskelujen tai työn ohessa, aikaa säästäen.

Draft-ohjelmassa tiimeillä on mahdollisuus saada käyttöönsä jopa 4000 euroa kehitysrahaa 8 kuukauden aikana. Kehitysrahaa voivat hakea tiimit, joissa on vähintään kaksi jäsentä ja joissa vähintään yksi jäsen on Karelia-ammattikorkeakoulun tai Itä-Suomen yliopiston opiskelija tai henkilökunnan edustaja.

Draft-ohjelmaa rahoittavat Itä-Suomen yliopisto, William ja Ester Otsakorven Säätiö, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Myös Karelia-amk:n ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteinen KYKY-hanke on mukana edistämässä Draft-mikrorahoituksen testausta ja tukemassa näin opiskelijoiden yrittäjyyttä.

Draft-lukuina syksystä 2012 alkaen:

414 opiskelijaa, tutkijaa, opettajaa ja professoria (30 syyskuussa 2016)

65 rahoitettua tiimiä (6 syyskuussa 2016)

1.150.000 € Draft-tiimien keräämä yksityisen jatkorahoituksen määrä

Lue lisää Draft-ohjelmasta: http://www.draftprogram.com/fi/

Kirsi Taskinen
Karelia-ammattikorkeakoulu

Osuuskuntakoulutuksia järjestettiin yhteistyössä syksyn 2016 aikana

yleiso_fb

Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteinen KYKY-hanke (Kompetenssiperustainen yrittäjyys) teki syksyn 2016 aikana tiivistä yhteistyötä mm. Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy:n sekä Pohjois-Karjalan TE-palvelujen kanssa. Yhteistyössä järjestettiin osuuskuntatoiminnan koulutuspäiviä teemoilla ”Tee tulevaisuutesi – yhteistyössä osuuskunnassa” ja ”Yhteisöllisyys euroiksi – mitä se tuo ja mitä se vie?”.

Koulutuspäivät suunniteltiin käytännönläheiseksi ja vastaamaan osuuskuntatoimijoiden todellisia tarpeita. Tilaisuuksien asiantuntijoita olivat mm. Josekin yritysneuvonnan johtaja Risto Ravattinen, Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen Ulla Leppänen sekä TE-palvelujen Jarmo Valtonen.

Luentojen lisäksi järjestettiin työpajoja, joista osallistujat saivat konkreettista oppia osuuskunnan perustamisesta, talousasioista, johtamisesta sekä myynnistä ja markkinoinnista. Opiskelijoille suunnatussa työpajassa käytiin läpi jokaisen osallistujan tilanne ja keskusteltiin tiiviisti mm. siitä, miten osuuskuntatoiminta lähtee liikkeelle ja millainen on se oikeanlainen porukka, jonka kanssa osuuskuntaa kannattaa lähteä perustamaan.

Koulutuspäiviin kuului paljon painavaa asiaa, mutta myös sopivasti piristäviä ohjelmanumeroita. Tyytyväisiä kommentteja tuli usealta taholta ja tyytyväisiä olivat myös järjestäjät sekä vierailevat asiantuntijat:

”Hirveän innostavaa oli olla opettamassa. Oli ihanaa, että aamulla oli lähemmäs sata ihmistä paikalla ja työpajoissa tuli todella kiinnostavia kysymyksiä, kun ihmiset ovat perustamassa osuuskuntia ja asiat askarruttaa. On kiva olla kouluttamassa yleisöä, jota kiinnostaa.” Ulla Leppänen, Tampereen seudun osuustoimintakeskus

”Yllätyimme siitä, että tulijoita oli näin valtavan paljon. On ollut mielettömän hauskaa olla tekemässä tätä päivää.” Mari Karjalainen, KYKY-hanke

”Oli oikein hyvä päivä kokonaisuutena. Työpajan pito oli mukava kokemus, tosi hyvin ihmiset olivat läsnä ja mukana. Verkottumista tapahtui hienosti ja toisistakin työpajoista saatuja vastauksia jaettiin osallistujien kesken.” Tuomo Roivas, Josek Oy

Lue lisää osuuskuntakoulutuksista ja KYKY-hankkeesta: http://kyky.karelia.fi/

Kirsi Taskinen
Karelia-ammattikorkeakoulu