Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2016

Karelia-amk:n ja Pohjois-Karjalan sekä Kainuun terveysalan yhteistyötä fysioterapiassa

Helmikuun lopussa päättyi yhdessä Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskuksen, Karelia-amk:n, alueen terveyskeskusten ja PKSSK:n yhteisellä ponnistuksella toteutettu koulutus ”Tehtäväsiirrot fysioterapiassa”. Nyt päättynyt koulutus on toinen laatuaan (edellinen päätyi 2011). Kainuun Sote-kuntayhtymän kanssa toteutettava täydennyskoulutus on pyörinyt viime elokuusta alkaen ja päättyy syyskuussa 2016.

Suomessa n. 2,5 miljoonaa ihmistä asuu alueilla, joissa on jo toteutettu tehtävänsiirtoja lääkäreiltä fysioterapeuteille. Suoravastaanottotoiminnassa tuki- ja liikuntaelinongelmaiset henkilöt hakeutuvat suoraan fysioterapeutin vastaanotolle lääkärin sijasta. Fysioterapeuttien tule-osaaminen suhteessa lääkäreihin, ja sitä kautta järkevä työjako ammattilaiset kesken, on julkisen terveydenhuollon toiminnan ja ennen kaikkea asiakkaiden kannalta hyvä ratkaisu. Osassa kunnista fysioterapeuteilla on, toimintakyvyn tutkimisen ja ohjauksen lisäksi, oikeus määrätä lyhyitä sairaslomia ja suositella tiettyjä kipulääkkeitä.

Kokemukset niin Suomesta kuin maailmalta, ovat olleet positiivisia kaikilla mittareilla arvioituna (työ- ja toimintakyvyn palautuminen, asiakastyytyväisyys, sairaslomien pituus, kustannusvaikuttavuus, palveluiden saatavuus sekä niihin hakeutuminen). Viimeksi mainittu on erityisen merkittävää alueilla joilla palveluiden saatavuus on ongelmallista etäisyyksien tai esimerkiksi lääkärityövoiman saatavuuden kannalta. Organisaatiot ovat todenneet, että peruskoulutuksen jälkeen kertyneen kliinisen työkokemuksen lisäksi, on tärkeää varmistaa ja tukea toimintaan osallistuvien fysioterapeuttien ammatillisen osaamisen syventämistä, päivittämistä ja tieteelliseen näyttöön perustuvan toiminnan osaamista.

Koulutuksen jälkeen niin Pohjois-Karjalassa kuin Kainuussa on lähes kaikissa kunnissa valmius fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnan käynnistämiseen. Tulevaisuus näyttää onko tarvetta eri alueilla laajentaa toimintaa.

Antti Alamäki

Karelia amk/ Fysioterapia koulutus

Lehtori, TtM, ft

Karelian kumppanuustoiminta

Kumppanuuksien tehokas hallinta ja niiden hyvä johtaminen ovat organisaation menestymisen kannalta yksi avaintoiminnoista. Karelia-ammattikorkeakoulun kumppanuustoiminta perustuu strategian ja vision toteuttamiseen ja toiminnan tavoitteena on lisätä Karelia-amk:n omaa osaamispääomaa sekä tuottaa kumppanuustoiminnalla lisäarvoa molemmille osapuolille. Kumppanuustoiminta on enemmän kuin yksi plus yksi.

Strategista toimintaa

Karelia-amk:lla on tarve, halu ja kyky toteuttaa hedelmällistä kumppanuustoimintaa. Karelian tarve lähtee strategiasta ja siellä olevista painoalueista sekä läpileikkaavista teemoista. Toisaalta yhteistyön tekeminen vaatii myös motivaatiota ja joskus myös rohkeutta heittäytyä yhteistyön ja kumppanuuden tielle. Tarve ja halu eivät yksin riitä, ellei ole tarvittavaa osaamista toteuttaa hedelmällistä kumppanuustoimintaa. Kumppaneiden valinta ja toimenpiteet kumppanuustoiminnassa ovat ehdottoman tärkeitä. Kumppanin valinnassa olisi hyvä puolin ja toisin pysähtyä ja miettiä, että kumppanuustoiminta on varmasti kannattavaa molemmille osapuolille. Karelia-amk on tietenkin erityisen kiinnostunut kumppanuustoiminnasta painoaloilla (Uusiutuvat hyvinvointipalvelut sekä Kestävät energiaratkaisut ja materiaalit) sekä läpileikkaavilla teema-alueilla (Digitalisaatio, Yrittäjyys, Kansainvälisyys). Seurusteluaika kannattaa hyödyntää ennen syvempää kumppanuutta. Karelia-amk:n kumppanivalintoihin vaikuttavat koulutuksen, tki- ja palveluliiketoiminnan tarpeet ja odotukset.

Kumppanuustoiminnan arkea

Kumppanuustoiminta pitäisi näkyä korkeakoulun arjessa. Kampusten käytävillä, www –sivuilla, talon julkaisuissa tai kumppaneiden asiakaslehdissä. Meidän tulisi rohkeammin tuoda esille kumppaneidemme nimiä ja logoja kampuksilla: Nordea –auditorio, Tulikivi –sali tai Abloy –luokka voisivat vallan mainiosti piristää kampusten arkea. Ne myös olisivat näkyvä osa kumppanuustoimintaa. Sitä samaa linjaa kannattaa miettiä myös Karelian www -sivuilla. Haluaisiko meidän kumppanit mainostaa tuotteitaan tai palveluja Karelia.fi lehdessä tai voisiko olla kerran vuodessa avainkumppaniteemainen lehti, jossa esitellään avainkumppanitoimintaa tai avainkumppaniyritysten toimintaa. Olemmeko liian arkoja toiminnan esille tuomisessa? Pitääkö meidän olla niin tasapuolisia kaikkia kohtaan, ettemme uskalla tehdä uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Karelia-amk tekee yhteistyötä Nasan kanssa. Karelian sivuilta en löytänyt Nasa –logoa. Asiasta mainitaan Karelian www-sivuilla ja ohjataan Epic Chalenge sivuille.

Korkeakoulujen kumppanuustoimintaa tehdään laajasti ja monella tasolla. Kansainvälisten korkeakoulukumppaneiden kanssaan tehdään yhteistyötä TKI –toiminnassa, opiskelija-henkilökunta vaihdoissa tai vaikkapa koulutuksen viennin tiimoilta. Alueellisesti ja kansallisesti kumppanuustoimintaa tehdään muiden korkeakoulujen, julkisyhteisöjen tai yritysten kanssa. Sen lisäksi, että tuotetaan toinen toisillemme osaamispääomaa tai lisäarvoa, voidaan kumppanuustoiminnalla mahdollistaa toiminta kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Karelia, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Itä-Suomen yliopisto tekevät yhteistyötä laajasti. Palveluliiketoiminnan osalta em. kolmikko tarjoaa yhdessä koulutuspalveluja alueen suuryrityksille.

Kumppanuuksien hallinnan kehittämisen tavoitteena on tehdä näkyväksi Karelia-amk:n kumppanuustoiminta (sisäinen ja ulkoinen näkyvyys) sekä sopia, miten kumppanuuksia hallitaan, johdetaan, arvioidaan ja kehitetään. Karelian kumppanuustoiminta on sisään rakentunut ja läpileikkaava teema kaikessa ammattikorkeakoulun toiminnassa. Ehkä me teemme monesti kumppanuustoimintaa tiedostamattamme: opinnäytetyön suunnittelua yrityksen edustajan kanssa, harjoitteluun liittyvät tapaamiset tai keskustelut yhteisestä hanketoiminnasta. Tai kun suunnittelemme ja toteutamme yritykselle palveluliiketoimintaa. Tämä kaikki monipuolinen ja arvokas työ voi jäädä unholaan, jos sitä ei kirjata CRM:ään, analysoida ja kehitetä edelleen vuosittain. Vahvan ja väkevän kumppanuustoiminnan kehittämisväline on palautteen kerääminen ja ennen kaikkea sen analysointi sekä hyödyntäminen yhteistyössä.

Kumppanuustoiminnan on oltava Karelialle hyödyllistä ja kannattavaa. Jotta kumppanuustoiminta olisi jäsentyneempää, Karelia-amk:n kumppanuustoiminta jakautuu kolmeen eri kumppanuusluokkaan: strategisiin-, avain- ja toiminnallisiin kumppanuuksiin. Kumppanuustoiminnan lisäksi vahvistetaan ja jäntevöitetään muiden sidosryhmien, alumnien ja asiakkaiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja sen hallintaa Kareliassa.

Rohkaisen kaikkia karelialaisia aktiivisuuteen kumppanuustyössä. Ja ennen kaikkea tehdään siitä näkyvää tässä blogissa, Karelia.fi –lehdessä, www –sivuilla, esitteissä, CRMssä. Avainkumppanivastaavan Ulla Kärnän sanoin: ”Kumppanuustoiminta on työssämme pippuri ja suola!”.