Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2017

Mobiililaitteet informaation välittäjänä ja digitaalisena oppaana

Henkilökohtaiset mobiililaitteet ja niiden lukuisat applikaatiot ovat kiinteä osa luontomatkailua. Vaikka nousevana trendinä on kännyköiden hylkääminen ainakin osaksi loma-aikaa addiktoitumisen ja jatkuvan vilkuilun vähentämiseksi, niistä on myös hyötyä luonnossa. Mobiililaitteet toimivat esimerkiksi erilaisissa tilanteissa informaation välittäjänä, oppaana, kamerana ja tulevaisuudessa myös erilaisina sensoreita, jotka keräävät ja näyttävät ympäristöstä tietoja mitä ihmisen aistit eivät muuten havaitsisi. Pyrimme selvittämään yhtenä pienehkönä osatehtävänä Virtuaaliluonto-hankeessa minkälaista informaatiota mobiililaitteisiin halutaan, joko verkon kautta haettuna tai sensoritietoina.

Teimme opiskelijaryhmän kanssa tutkimusta ja protoilua mobiilisovelluksesta, joka auttaisi kansainvälisiä luontomatkailijoita. Opiskelijaryhmä selvitti matkailijoiden informaatiotarpeita luontomatkailuun liittyen erityisesti mobiilipalveluiden kehittämisen näkökulmasta syksyn 2016 aikana. Ryhmän jäsenet lähettivät kyselyn sosiaalisen media kautta kansainvälisille henkilöille, joista 42 henkilöä vastasi kyselyyn. He edustivat 19 eri kansallisuutta, joista eniten vastauksia tuli Yhdysvalloista, Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista.

Vastaajat listasivat kaksikymmentä erilaista digitaalista sovellusta, joita he käyttävät matkustamiseen liittyen. Kaksi merkittävintä oli Google Maps ja Trip Advisor ,mutta mukana oli erilaisia reitti-, hotelli- ja buukkaus-sovelluksia.

Suomen kaunis luonto mainittiin merkittävimmäksi syyksi tulla Suomeen. Vesistöt (61%) olivat merkittävin kiinnostuksen kohde, sen jälkeen tuli metsä (31%) ja eläimet (8%). Aktiviteeteista melonta (25%), vaellus (21%), pyöräily (13%) ja leireily (13%) olivat kärkipäässä. Marjojen ja sienien keräily, kalastus ja lintubongaus ja suppailu mainittiin myös varsin usein.

Reitit, luontokohteet, näköalapaikat ja julkisen liikenteen informaation välitystarpeen mainitsi joka kolmas. WC:n löytämisen tärkeyden mainitsi myös lähes joka kolmas, mikä ehkä helposti unohtuu mobiilioppaista. Vähintään joka viidennessä vastauksessa mainittiin seurantatieto (GPS), viihde- tai huvipaikat ja leirinuotiopaikat.

Kun verrataan em. tuloksia kiinnostuksen kohteisiin ja aktiviteetteihin liittyvään informaation, huomaamme että ihmisiä kiinnostaa saada tietoa perinteisistä kiinnostuksen kohteista ja aktiviteeteista myös älypuhelimeensa. Vesistöihin liittyvä informaatio on läheisesti kytköksissä melontaan, vaellukseen ja pyöräilyyn, jotka olivat kolme toivotuinta tietosisältöä. Lisäksi mobiilisovelluksen tarjoaman tiedon tulee auttaa heitä löytämään kiinnostavat paikat matkailukohteessa ja varmistamaan, että he löytävät perille ilman eksymistä. Näihin liittyen nostettiin esille reittitiedot, kiinnostavat kohteet ja julkisen liikenteen aikataulut, joka indikoi ainakin osittain omatoimista matkailua. Tulokset eivät poikenneet juurikaan aikaisemmasta käsityksestä, mutta ne vahvistavat käsitystä siitä, että informaation tarpeet ja toiveet ovat moninaisia ja oudossa paikassa tarvitaan opastusta ja turvallisuuden tunnetta liikkumisen suhteen. Mobiililaitteeseen voidaan tuoda myös reaaliaikaista tietoa ympäristöstä erilaisia sensoritekniikoita hyödyntäen.

Kirjoittaja Ari Alamäki on Haaga-Helian yliopettaja, joka on mukana Virtuaaliluonto-hankkeessa. Hanketta koordinoi Lahden amk, ja muut osapuolet ovat Karelia amk, Haaga-Helia amk ja Itä-Suomen yliopisto.


Parasta maalla -blogissa käsitellään maaseutumatkailuun ja sen kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Kirjoittajina toimivat niin hankkeen työntekijät kuin alan toimijat eri puolilta Suomea. Mikäli palat innosta päästä kertomaan omia ajatuksiasi matkailun kehittämisestä, niin ota yhteyttä meihin päin (tero.taatinen(a)karelia.fi)

Lisätietoa Rural Finland -koordinaatiohankkeesta: http://ruralfinland.karelia.fi/
Twitter: https://twitter.com/RuralFinland
Facebook: https://www.facebook.com/RuralFinland/

YouTube: https://www.youtube.com/channel/UCJgdB-HqV9S7lNT6VieEUhQ

Matkailuhankkeilla kansainvälisille markkinoille – roolit selviksi!

Mistä kaikki alkoi?

Meillä Suomessa matkailuelinkeinon parissa työskentelee monia eri tahoja – ja hyvä niin! Matkailu on mielenkiintoista ja jokaisella on käsityksensä siitä, miten matkailua kehitetään ja viedään eteenpäin. Viimeiset vuodet, paremminkin vuosikymmenet olemme eläneet hankemaailmassa, kiitos EU:n. Hankerahojen tuleminen aiheutti innostusta ja hankkeita alkoi syntyä kaikkiin kuntiin. Hankkeet olivat yleensä yleisellä tasolla ja suunnitelmia muutettiin matkan varrella.

Hankeaikojen alussa 90-luvulla aloitettiin tuotekehityshankkeilla ja pidettiin työpajoja, joissa yleensä ideoitiin loputtomiin, mitä kaikkea tarjottavaa meillä onkaan. Lähtökohtana oli yritysten tarjonta, asiakkaan toiveista ja tarpeista harvoin puhuttiin. Monet ideat olivat edellä aikaansa, jotkut liian idealistisia sekä kaukaa haettuja ja osa liian monimutkaisia. Tuotekehitysvaiheessa ei ajateltu myyntipolkua eikä välttämättä tunnettu asiakkaan tarpeitakaan.

Hankkeilla täytettiin 2000-luvun Matkamessut, tehtiin esitteet ja markkinoitiin. Kaikesta vastasi yleensä projektipäällikkö tai millä nimellä häntä kutsuttiinkaan. Hän oli alueen äänitorvi ja yritysten kasvot. Pikkuhiljaa yrityksissä tuli hankeväsymys ja kyllästyminen ainaiseen hankemaailmaan. Kyseltiin saavutetaanko hankkeilla mitään pysyvää. Hankkeen tulokset näkyivät enemmänkin mappeina hallinnoijan hyllyssä kuin tuloksina matkailuyritysten kassassa.

Ja mihin se johti?

Hankemaailmasta on opittu paljon ja tänä päivänä moni asia on muuttunut. Hankesuunnitelmat mietitään tarkemmin, tavoitteet ovat realistisia, yritystenkin toiminnan kehittäminen on huomioitu ja hankehallinnointia hoitavat osaava tahot. Eri maakunnissa on vakiintunut erilaisia käytäntöjä toteuttaa hankkeita. Rahoitusjärjestelmästä johtuen hallinnoijaksi tarvitaan edelleen vakavarainen taho, joka voi maksaa kuluja ennen kuin saa hankkeen maksatuksesta rahat takaisin. Hyviä hankehallinnoijia ovat usein kehittämisyhtiöt tai oppilaitokset.

Mutta, mutta… Kun tarkoituksena on kehittää jotain pysyvää, kannattaa miettiä toimijoiden roolit todella tarkkaan. Matkailu on kaikkien intohimo ja kaikilla siihen on osaamista, ainakin omasta mielestä. Matkailu on kuitenkin toimiala muiden rinnalla ja markkinoilla ollaan tekemisissä ammattilaisten kanssa, jolloin ammattilaiset keskustelevat keskenään.

Hanke on kehittämisen väline, jonka tehtävä on integroitua matkailun toimijoiden kanssa ja tukea alueorganisaatioiden työtä, sekä erityisesti yritysten toiminnan kehittymistä ja kasvua. Oppilaitokset ovat hyviä hallinnoijia hankkeille ja oppilastyöllä voidaan edistää asioita, mutta nämä eivät voi tehdä yritysten töitä eikä myynninedistämistyötä, mikä kuuluu yrityksille itselleen, alueellisille matkailuorganisaatioille tai incoming-toimistoille. Oppilaat voivat tehdä projekteja yritysten kanssa yritysten tarpeisiin perustuen, mutta ei itse ideoiden.

Hankkeiden pitää toteuttaa alueellista ja kansallista matkailustrategiaa, valita kohderyhmät ja kohdemarkkinat strategian mukaan ja pysyä niissä. Jo tuotetta rakentaessa täytyy miettiä mistä asiakas sen löytää, miten saavutaan kohteeseen, minkälaisia yhteistyökumppaneita tarvitaan ja mikä on palveluiden kapasiteetti. Kansainvälisille markkinoille suunnatussa hankkeessa kannattaa miettiä, mihin alueen yritysten rahkeet, kapasiteetti ja osaaminen riittävät. Parempi on aloittaa Ruotsin tai Saksan markkinoilta, vaikka Intia tai Argentiina vaikuttaisi eksoottisemmalta. Mitä kauemmas mennään sitä suuremmat ovat kulttuurierot ja sitä laajempaa yhteistyön tulee olla.

Hyviä käytänteitäkin on

Visit Finlandin Merellinen saaristo -kasvuohjelman parhaana onnistumisena voidaan pitää juuri uusien tuotteiden markkinoille saattamista. Kohdemaat valittiin Euroopasta. Eurooppalaiset tekevät matkoja omalla tai vuokra-autolla suosien kiertomatkoja ja saaristo voitaisiin helposti lisätä mukaan ohjelmiin. Koska alue on tuntematon ja toimijat kansainvälisillä markkinoilla kokemattomia, oli viisasta aloittaa läheltä. Alussa kartoitettiin koko rannikkoa yhdistäviä teemoja kiertomatkojen pohjaksi ja aloitettiin tuotteistaminen.

Tämän jälkeen työtä on tehty johdonmukaisesti tuottamalla valmista ja puolivalmista tuotesisältöä, jota hyödyntämällä matkanjärjestäjät ovat voineet paketoida myytäviä tuotteita. Tämä sisältö on koottu sähköiseen tuotemanuaaliin, joka on suunnattu matkanjärjestäjille ja johon on helppo lisätä uutta tuotetarjontaa. Erityisesti Saksan markkinoilla on onnistuttu saamaan saariston tuotteita monien merkittävien matkanjärjestäjien tuotantoon. Tuote matkanjärjestäjän esitteessä on myös hyvää markkinointia, sillä valmiiden matkaohjelmien perusteella voivat omatoimimatkailijatkin suunnitella reittejä ja vierailukohteita.

Yhteistyön tärkeys on korostunut tavassa tehdä asioita. Rannikon alueorganisaatiot olivat yhdessä Berliinin ITB-messuilla ja tapasivat paljon matkanjärjestäjiä. Mukana olleille avautui yhteistyön tärkeys, kun alue tai kaupunki yksin ei olisi kiinnostanut samalla tavalla kuin 4-5 alueen yhteinen esiintyminen. Kaikkien tuottamista lyhyistä 2-4 päivän ohjelmista muodostuikin kiinnostavia matkakokonaisuuksia eli kiertomatkoja. Näin yhteistyön avulla kaikki voittavat ja myytäviä tuotteita syntyy. Seuraavalla kerralla mukaan täytyy saada vielä incoming-toimistoja tekemään kauppaa.

Näitä hyviä käytänteitä ja oppeja kannattaa levittää laajemmallekin hyödyntämään koko Suomen matkailuelinkeinoa. Yhdessä päästään eteenpäin ja kun keskitytään omaan rooliin ja osaamisalueeseen, niin saadaan paljon aikaan!

Teksti: Heli Saari, Merellinen saaristo -ohjelma, Visit Finland
Kuva: Visit Finland / Juho Kuva


Parasta maalla -blogissa käsitellään maaseutumatkailuun ja sen kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Kirjoittajina toimivat niin hankkeen työntekijät kuin alan toimijat eri puolilta Suomea. Mikäli palat innosta päästä kertomaan omia ajatuksiasi matkailun kehittämisestä, niin ota yhteyttä meihin päin (tero.taatinen(a)karelia.fi)

Lisätietoa Rural Finland -koordinaatiohankkeesta: http://ruralfinland.karelia.fi/
Twitter: https://twitter.com/RuralFinland
Facebook: https://www.facebook.com/RuralFinland/

YouTube: https://www.youtube.com/channel/UCJgdB-HqV9S7lNT6VieEUhQ