Mitä tuli tehtyä?

RSS
FACEBOOK
FACEBOOK

Rural Finland – valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke on jäämässä kesälomalle. Ensimmäinen hankevuosi on kohta takana ja on aika miettiä, mitä sitä tulikaan tehtyä tai jäi tekemättä.

Meiltä sähköposteja saaneet ovat ainakin huomanneet, että kartoista on puhuttu. Paljon. Ja jatkuvasti. Näiden maaseutumatkailun kehittämisen karttatyökalujen ajatus syntyi siitä, että meidän tavoitteenamme oli saada näkyväksi ja tarkasteluun se, mitä missäkin maakunnassa tapahtuu. Ja olihan niistä apua ihan perus maantiedonkin kannalta. Etenkin, kun allekirjoittaneista toinen (se maantieteilijä) ei hankkeen alkaessa tiennyt, missä Pori sijaitsee. Näin syntyi ajatus kartoista, joille koostaisimme tiedot eri maakuntien kehittämistoimista. Karttoja varten teimme aluekierroksen, jonka aikana kävimme 17 paikkakunnalla tarjoamassa osallistujille teetä, kahvia ja pullaa sekä siinä sivussa kyselemässä, mitä missäkin alueella matkailun kehittämisen osalta tapahtuu. Kierros oli opettavainen (Porissakin tuli käytyä) ja osoitti, että kyseisille kartoille olisi muillakin käyttöä kuin meillä itsellämme. Nyt nuo karttatyökalut ovat julkisia ja löytyvät osoitteesta: http://ruralfinland.karelia.fi/kartat

Karttojen täydentäminen jatkuu, mutta se, mitä emme kartalle vielä ole onnistuneet juurikaan saamaan, ovat itse maaseutumatkailuyritykset, vaikka julkistimmekin Ilmianna hyvä yritys -kampanjan (edelleen käynnissä osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/1CF68D778D0B95B3). Olemmekin pohtineet, miksi yrittäjät eivät ole aktivoituneet ja kertoneet hyvistä käytänteistään meille niin, että muutkin voisivat ottaa niistä oppia? Kaikki vinkit siitä, miten saisimme näitä hyvien käytänteiden yrityksiä kartalle, ovat tervetulleita. Kiitos!

IMG_1068a

Olemme koostaneet matkailukehittäjien käyttöön työkalupakin, jonne kokosimme eri aihepiireihin liittyviä työkaluja siten, ettei sitä pyörää tarvitsisi aina keksiä uudelleen, vaan jo aiemmin kehitetyt työkalut otettaisiin aktiiviseen käyttöön. Eli jos tuntuu, että matkailun kehittämisen ruuvit ovat löysällä, työkalut niiden kiristämiseen löytyvät osoitteesta http://ruralfinland.karelia.fi/tyoekalut. Pakissa jo olevien työkalujen osalta toivomme teiltä käyttäjäkokemuksia. Jos lisäksi tiedät työkaluja, jota pakista vielä puuttuvat, niin vinkkaahan meille.

Kehittämistyön tueksi olemme myöskin UEF:n kanssa kyselleet tutkimustiedon tarpeita, ja jos et vielä niitä ole meille kertonut, voit käydä vastaamassa kyselyyn osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/082554A3BCA78854. Tutkimustiedosta ja kehittämiseen liittyvistä raporteista on tarkoitus koostaa visualisoituja tiivistelmiä, joista ensimmäinen löytyy osoitteesta http://ruralfinland.karelia.fi/images/Tiedostot/Julkaisut/Tem_digiraportti_web.pdf. Lisää näitä vastaavia on tulossa sivuillemme heti loppukesästä.

Olemme myös perustaneet ja käynnistäneet kansallisen viestinnän, jossa toimimme aktiivisesti niin nettisivuillamme, Facebookissa, Twitterissä kuin YouTubessakin. Viestinnästä vastaava somehörhömme on erityisen innoissaan kokoon saaduista liki 400 Facebook-tykkääjästä ja yli 200 Twitter-seuraajasta! Instagram meillä on jäänyt vielä vähemmälle käytölle, mutta katsotaan, mitä sen kanssa jatkossa keksitään. Se, mikä meitä erityisesti haastaa viestinnässä, on se, että saisimme teidät, hyvät aluetoimijat, lähettämään viestiä myös meidän suuntaamme. Olisi mukava päästä postituslistoillenne, jotta matkailun kehittämisen alueelliset viestit kiirisivät myös meidän korviimme tai näytöillemme tavalla tai toisella.

Olemme myös osallistuneet erilaisiin seminaareihin sekä järjestäneet yhdessä ja erikseen tapaamisia. Olemme tutustuneet uusiin ihmisiin sen lisäksi, että olemme halailleet vanhoja tuttuja. Olemme innostuneet, nauraneet, miettineet ja samalla oppineet paljon uutta. Olemme olleet avoimia uusille näkökulmille ja asioille. Olemme oppineet kyselemään muilta ja kiittämään saamastamme palautteesta. Koko kansan viihdyttäjä Pirkka-Pekka Petelius on sanonut, että taiteilijalle yleisö on se lataava voima ja palaute on polttoainetta. Saman suuntaisesti voi todeta meidänkin osalta. Saatu palaute tuo lisäintoa jatkaa hyvin alkanutta työtä entistä suuremmalla tarmolla.

”Tekemänne työ hankkeessa on tullut todella tarpeeseen eri alueilla.”

Ja näiden jo mainittujen lisäksi ennen kaikkea: olemme nauttineet tästä työstä. Kiitos kaikille tähän mennessä verkostossamme mukana olleille. Jatketaan samalla linjalla eteenpäin.

Toivotamme kaikille lämmintä, aurinkoista, rentouttavaa ja myös menestyksekästä sekä matkailurikasta kesää. Nähdään jälleen elokuussa!

Kesäterveisin,
Raija (se melova projektipäällikkö)
Tero (se pyöräilevä projektikoordinaattori)

RuralFinland_kesa2016_780

(kuva: Anne Saarinen / Visit Finland)


Parasta maalla -blogissa käsitellään maaseutumatkailuun ja sen kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Kirjoittajina toimivat niin hankkeen työntekijät kuin alan toimijat eri puolilta Suomea. Mikäli palat innosta päästä kertomaan omia matkailuajatuksiasi blogin muodossa, niin ota yhteyttä meihin päin (tero.taatinen(a)karelia.fi)

Lisätietoa Rural Finland -koordinaatiohankkeesta: http://ruralfinland.karelia.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/RuralFinland/

Twitter: https://twitter.com/RuralFinland


RSS
FACEBOOK
FACEBOOK

Voihan sauna!

RSS
FACEBOOK
FACEBOOK

Suomen hyvinvointimatkailutuotteista sauna on ehdoton ykkönen. Meillä on yhteensä yli kolme miljoonaa saunaa ja niistä suuri osa sijaitsee maaseudulla. Mikäs sen helpompi ja parempi tuote kansainväliselle asiakkaalle kuin sauna, vai mitä?

– Sauna is in the first floor and open till ten, sanoo vastaanottovirkailija hotellissa.
Minä kuuntelen respan jonossa tätä mantraa ja mietin, miten ulkomaalainen vieras ikinä uskaltaa mennä saunaan, jos tuo on ainut, jonka hän siitä saa tietää.

Vien laukkuni huoneeseen, otan pyyhkeen mukaan ja menen saunaan, jossa jonossa olleita kiinalaisia ei näy, ei toki muitakaan ulkomaalaisia. Muutamat suomalaiset käyvät suihkussa luontevasti alasti, ottavat rullasta pefletin ja menevät löylyyn. Katselen uteliaana ympärilleni, eikä missään näy ohjeistusta, miten saunassa tulisi toimia, missä istua, miten heittää löylyä tai miten kauan saunassa voi olla.

Kuvittelen itseni takaisin Japaniin, jossa kävin paikallisessa kylpylässä. Onsen, kuten sitä siellä kutsutaan, oli kieltä taitamattomalle turistille niin eksoottinen paikka, etten olisi uskaltanut sinne yksin, ellen olisi tarkkaan seurannut edelläni jonossa ollutta vanhempaa japanilaista naista. Häntä apinoimalla osasin jättää vaatteeni oikeaan paikkaan, istua suihkun alle jakkaralle peseytymään ja siirtyä hänen perässään luonnonvesialtaisiin. Seurasin häntä varjona ja ajattelin, että onpa ontto olo, kun ei osaa eikä tiedä. Toisella kerralla olin jo luottavaisempi, mutten voi kehua vielä silloinkaan nauttineeni paikasta rennoin mielin.

Muistan myös saksalaisen vieraani, joka oli tottunut Suomen kävijä, mutta silti kyseli ennen saunaan menoa, miten siellä tulisi toimia ja kauanko olla. Näytin hänelle pukuhuoneen, paikan mihin jättää vaatteensa. Näytin, miten suihku toimii ja miten sauna, missä istua ja miten heittää löylyä. Kerroin miten hän voi käydä välillä pyyhkeeseen kietoutuneena takakuistilla vilvoittelemassa. Häneltä opin, miten seikkaperäisesti ohjeet tuli antaa, jotta vieraani saattoi rennoin mielin nauttia suomalaisesta saunasta.

img_0581

Hotellin aamusaunassa ei ole muita. Sauna on hieman haalea, vain 50 astetta, mutta kun istun lauteelle, kiukaan kansi aukeaa ja sauna lämpiää 70 asteeseen. Istun ajatuksissani lauteella ja nautin lämmöstä. Hetken kuluttua kiukaan kansi sulkeutuu. Ihmetellen koetan heittää hieman löylyä, josko kansi kuitenkin olisi kuuma. Mitään ei tapahdu. Alkaa tulla hölmö olo, kun en tiedä, mistä on kysymys ja miksi sauna viilenee. Viidessäkymmenessä asteessa luovutan ja nousen. Ovella huomaan kiukaan kannen avautuvan.
– Onkohan siinä ajastin, ajattelen kiuasta.

Lähtiessäni kysyn respasta, miten sauna toimi eli miksi se ei toiminut.
– Se on liiketunnistimella toimiva sauna, naurahtaa nainen.
– Kiukaan kansi aukeaa liikkeen perusteella ja sulkeutuu, jos kukaan ei liiku, hän hymyilee ongelmalleni. Nainen pitää tilannetta itsestään selvänä, ja minä tunnen itseni entistä tyhmemmäksi. En ole koskaan ennen kuullut vastaavasta saunasta enkä nähnyt missään asiasta kerrottavan.

Kotimatkalla mietin, miten paljon meillä onkaan vielä tekemistä saunan kanssa. Jospa aloitettaisiin siitä, että ei pidettäisi saunomista itsestään selvänä, vaan neuvottaisiin sen käyttö niin koti- kuin ulkomaalaisillekin asiakkaille olipa kyseessä kaupungin hotelli, maaseudun lomamökki, kotimajoitus tai rantasauna. Mitä epävarmemmaksi asiakas itsensä matkailukohteessa tuntee, sitä vähemmän hän lomastaan nauttii. Tämä pätee myös saunaan!

Tolloterveisin

Raija Ruusunen
projektipäällikkö
Rural Finland – valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke

kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen


Parasta maalla -blogissa käsitellään maaseutumatkailuun ja sen kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Kirjoittajina toimivat niin hankkeen työntekijät kuin alan toimijat eri puolilta Suomea. Mikäli palat innosta päästä kertomaan omia matkailuajatuksiasi blogin muodossa, niin ota yhteyttä meihin päin (tero.taatinen(a)karelia.fi)

Lisätietoa Rural Finland -koordinaatiohankkeesta: http://ruralfinland.karelia.fi/


RSS
FACEBOOK
FACEBOOK