Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2015

Vaihtelua viikkoihin

Aina ei tarvitse istua koulun penkillä ja tuijottaa tietokoneen ruutua. On mukavaa päästä välillä itse tekemäänkin ja tutustumaan uusiin asioihini ulkoilmassa. Tällaiset päivät virkistävät kummasti viikkoja! Juuri tällaisilla vierailuilla saa itsekin enemmän irti paikallisista matkailupalveluiden tarjoajista ja enemmän sisältöä opiskeluihin. Heti syntyy kehitysideoita ja opiskeluryhmässä pohditaan yhdessä mikä oli hyvää ja mitä olisi voitu ottaa huomioon vielä enemmän.

Metsäjoogaa

Metsäjoogaa Kuhasalossa

Elämyksellisyys, luonto ja ympäristö-kurssilla pääsimme tutustumaan EnjoyLife:n palveluihin metsäjoogan kautta. Meille matkailun opiskelijoille oli järjestetty n. 40min pituinen jooga sessio Kuhasalossa rauhoittavassa ympäristössä. Vaikka lumi oli jo maassa ja viima kävi järveltäpäin, hyvin sitä pystyi rentoutumaan ja kuuntelemaan luontoa. Tämän jälkeen meille oli järjestetty kodassa teetä ja kahvia sekä lettukestit. En muista koska olen noin hyviä lettuja syönyt! Tottahan se on, että ruoka maistuu aina paremmalle ulkona. 

TreetopTutustumassa Treetopin tarjontaan

Tässä myös samaiset opiskelijat tutustumassa Treetopin tarjontaan. Itse ainakin pidin puurataseikkailusta todella paljon.

– Matkailun Heini

Tietojenkäsittelyopiskelijan arki Kareliassa

Moro kaikille! Minun nimeni on Joni Rokkanen ja opiskelen Karelia-ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyä. Tämä on ensimmäinen päivitykseni tänne promotiimin blogiin ja keskityn tässä ennen kaikkea tietojenkäsittelyopiskelijan arkeen. Karelia-amk:n tietojenkäsittelyn tradenomin tutkintoon johtava koulutus eroaa nimittäin oleellisesti monista muista tutkinnoista.

Olen opiskellut Kareliassa nyt noin puolitoista vuotta. Kampuksellani olen käynyt kuitenkin yhteensä vain noin kymmenen kertaa. Kareliassa on nimittäin mahdollista suorittaa valtaosa näistä opinnoista etänä verkon välityksellä. Tietojenkäsittelyopiskeluun ei siis vaadita esimerkiksi Joensuussa asumista. Välttämättömyyksiin lukeutuvat vain tietokone, riittävä internetyhteys sekä headset ja webkamera.

Monella opintojaksolla on myös mahdollista valita mieluinen opiskeluaika. Luennot yleensä tallennetaan ja niihin voi perehtyä vaikkapa iltaisin, jos esimerkiksi aamuisin sängystä nouseminen aiheuttaa vaikeuksia. Suurin osa toteutettavista tenteistä ja tehtävistä myös sisältää useamman päivän palautusliukuma-ajan, joka helpottaa muun muassa opiskelujen ohessa työssäkäyntiä.

Valinnanvapaus opintojen ajan ja paikan suhteen ei tietenkään tarkoita, että itse opiskelu olisi millään tavalla valinnanvaraista. Kyseessä on päivämuotototeutus, jossa on aivan yhtä tiukka tahti kuin muissakin Karelia-amk:n koulutuksissa. Opiskeluajan ja -paikan valinnanvaraisuus korostaa opiskelijan vastuuta omasta oppimisestaan ja sen suunnittelusta.

Mikäli luentoja ei katso luentopäivänä tai tehtäviä ei tee ajoissa, syntyy niistä helposti työvuori jonka edessä on vaikea olla lannistumatta. Toisille oman ajankäytön hallinta on helpompaa kuin toisille. Itse henkilökohtaisesti hain nimenomaan Karelia-ammattikorkeakouluun opiskelemaan tämän ajan ja paikan liukuvuuden vuoksi. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että saan iltavirkkuna ihmisenä nukkua aamulla pitkään sekä käydä päivisin osa-aikatöissä.

No mutta miltä se minun opiskelijan arkeni sitten käytännössä näyttää? No suunnilleen tältä.

blogikuva

Keitän aamulla pannun kuumaa kahvia, käynnistän tietokoneeni, katson luentoja, teen tehtäviä, käyn ryhmätyöpalavereissa ja höpöttelen sekalaisia opiskelijatovereideni kanssa esim. IRC:n välityksellä. Välillä pidän taukoja: keitän lisää kahvia, käytän koiraa ulkona, syön lounasta ja niin edelleen.

Jaksan työskennellä tietokoneen parissa maksimissaan noin yhdeksän tuntia, kunnes aivot viimeistään alkavat ylikuumentua ja on aika siirtyä vapaa-ajan viettoon. Tapaan opiskelijatovereitani usein myös kasvotusten esimerkiksi kuppiloissa ja tapahtumissa. Opiskelen yleensä viikon jokaisena päivänä. Mikäli arkena esimerkiksi jokin luento jää väliin, katson sen viikonloppuna.

Jos minun tapani opiskella kuulostaa ankealta, on hyvä uutinen se että tietojenkäsittelyopiskelija voi Kareliassa valita myös pitkälti erilaisen tien. Luennoilla voi käydä myös kampuksella eikä tallenteita tarvitse ikinä jättää viikonlopuille. Tällainen valinnanvapaus on mielestäni jo itsessään erittäin opettavaista ja antaa hyvät valmiudet työelämään.

Tähän onkin hyvä päättää ensimmäinen blogipäivitykseni. Kiitos kun luet blogiamme!
– Joni Rokkanen

Vertaistuutoritoiminta vailla vertaistaan

Kareliassa ollaan hyvin yhteisöllisiä, ja se näkyy ja kuuluu: meillä yhteistyö toimii sekä opiskelijoiden, että myös opettajien kanssa. Opiskelijakunta POKA sitoo yhteen opiskelijoita, valvoo meidän etujamme ja järjestää puolestaan myös erilaisia tapahtumia ja illanviettoja opiskelun vastapainoksi. Yksi ylpeydenaiheistamme on myös vilkas vertaistuutoritoimintamme, josta tänään aionkin puhua.

Vertaistuutorointi on Kareliassa hyvin pitkälti sitä, mistä siinä on alunperinkin kyse: siitä, että toimitaan vertaistukena, kaverina ja eräänlaisena oppaana uusien opiskelijoiden aloittaessa opinnot ammattikorkeakoulussamme. Opintojen alku voi olla hieman haparointia ja monilla uusilla opiskelijoilla on varmasti mielessään myös monia kysymyksiä, joihin tuutorit osaavat vastata. Toisille esimerkiksi opiskelukaupunki voi olla uusi, kampuksista nyt puhumattakaan, mutta tuutorit astuvat myös tässä kohtaa esiin ja voivat vaikka konkreettisesti näyttää mistä kaupungista löytyy kampuksien lisäksi ne tärkeimmät (kirjasto, ruokakaupat, liikuntapaikat ja illanviettopaikat – ei kuitenkaan välttämättä siinä järjestyksessä, heh). Usein myös opintojen alussa opiskelijat saavat niin paljon uutta informaatiota, että on ihan luonnollista, jos osa infosta menee ohi korvien. Tässäkin kohtaa tuutorit osaavat auttaa – varmistaa, että opiskelijat tietävät vaikkapa kuinka oppimisalusta Moodlea käytetään, mistä opiskelijakortin voi tilata ja hakea, ja niin edelleen. Tuutorina pääsee järjestämään myös erilaisia tapahtumia ja illanviettoja ja olemaan vahvasti osana niitä.

Tuutoritoimintaan panostetaan Kareliassa joka lukuvuosi. Kaikilla koulutuksilla on omat tuutorinsa, jotta jokaiselle uudelle opiskelijalle voidaan taata ainakin yksi tuttu samalta koulutusalalta, joka osaa auttaa ja kertoa kyseisen alan opinnoista tarvittaessa enemmänkin. Tuutorointiin satsataan myös koulutusten avulla – joka kevät valituksi tulleet tuutorit kootaan yhteen ja koulutetaan tuutorin tehtäviin alusta loppuun opiskelijakunta POKAn johdolla. Koulutuksissa leikitään, pelataan, keskustellaan ja opitaan (ja usein myös syödään). Koulutukset antavat todella paljon – uutta intoa ja materiaalia vertaistuutorointiin, sekä lukemattoman määrän uusia yhteyksiä ympäri Karelia-ammattikorkeakoulua toisten alojen opiskelijoiden myötä.

Hain itse tuutoriksi, koska pidin omista tuutoreistani niin paljon, ja ajattelin jo opiskelun alkuaikoina, että vertaistuutorointi vaikuttaa todella mukavalta hommalta – ja sitä se on. Hakuprosessiin kuului kirjallinen ”työhakemus”, sekä lopulta myös haastattelu, jossa POKAn edustajia oli selvittämässä millaisia tyyppejä tuutoreiksi oli hakemassa. Valituksi tulemista tottakai jännitti, mutta tilanne kääntyi lopulta hyväksi ja pestin saivat meiltä matkailun puolelta kaikki hakeneet.

Tuutorointi on ollut myös hyvin monipuolista, mikä miellyttää minua edelleenkin. Olen muun muassa saanut järjestää tapahtumia omille ”fukseilleni” yhdessä muiden koulutusalani tuutoreiden kanssa, toiminut kaupunkioppaana fuksien ensimmäisen viikon aikana, sekä päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin niin omalta kuin muiltakin aloilta. Omat sosiaaliset taitoni ovat kehittyneet valtavasti tuutorin hommia tehdessä. Tuutorina oppii myös organisoimaan: olemme saaneet laatia toimintasuunnitelmia, järjestää tapahtumia alusta loppuun, sekä huolehtia ja edesauttaa omien tuutoroitavien opiskelijoidemme hyvinvointia. On ollut hienoa huomata, että meidän tuutoreiden puoleen kyllä käännytään, mikäli fuksien keskuudessa herää kysymyksiä, ihmetyksen aiheita tai ongelmia. Siitä saa valtavan hyvän mielen, kun joku pyytää ja tuntee saavansa apua kinkkisissä tilanteissa  – tai ihan vain vaikka juttukaveria tarvitessaan.

Vertaistuutoritoiminta on siis vailla vertaansa, ja etenkin meillä Kareliassa. Odotan innolla tulevaa puolivuotista, jolloin saatan oman tuutori-aikakauteni loppuun – muun muassa pikkujouluja ja sitsejä suunnitellen, sekä omia fuksejani ja heidän toiveitaan kuunnellen.

Matkailun Anni