Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2016

Harjoittelu – challenge accepted

Harjoittelupaikan etsiminen voi olla melkoisen stressaavaa puuhaa ja viime syksynä harjoittelu oli ehdottomasti yksi opiskelukavereitten kanssa käytyjen keskustelujen kestopuheenaihe. Meillä markkinoinnin puolella harkkapaikat etsitään siis pääosin itse, tosin joistakin haussa olevista paikoista ilmoitellaan myös sähköpostin kautta.  Kaikesta stressistä ja ahdistuksesta huolimatta kaikki kaverit kuitenkin löysivät mielenkiintoiset paikat Joensuusta. Itse olen viettänyt tämän kuluvan kevään Arcusys Oy:ssä markkinoinnin harjoittelijana. Aloitin tammikuussa ja nyt on viimeinen viikko käsillä. Kaikenlaista olen ehtinyt nähdä ja tehdä.

Harkan alussa sain ikioman mukin

Harkan alussa sain ikioman mukin

Miten pääsin juuri tähän kyseiseen paikkaan harjoitteluun?

Aloin itse miettiä harkka-asioita vuosi sitten keväällä, mutta sitten viime syksyn alussa aloin aktiivisesti etsiä paikkaa. Arcusysin nimi oli jäänyt takaraivoon jostakin aiemmasta rekryilmoituksesta ja lisäsin sen potentiaalisten kohteiden listalle. Katselin sitten mielenkiinnolla vähän tarkemmin, millaisesta yrityksestä on kyse. Someprofiilit ja nettisivut saivat minut vakuuttuneeksi ja päätinkin soittaa ensimmäisenä listalta juuri Arcusysin toimitusjohtajalle. Sattuikin niin sopivasti, että heillä oli ollut mietinnässä ottaa juuri markkinoinnin harjoittelija seuraavaksi kevääksi. Sovittiin, että tavataan kasvotusten ja senpä jälkeen paikka olikin minun. Oma aktiivisuus ja silmien auki pitäminen on siis ehdottoman kannatettavaa harkkapaikkaa etsiessä!

Mitä harjoittelu on pitänyt sisällään?

Muistan vielä sen jännityksen määrän, kun aloitin Arcusysillä. Oikeastaan ensimmäinen viikko meni ihmetellessä ja sisäistäessä uutta informaatiota, jota tuli ja paljon! Kaikenlaiset it-alan termit vilisivät silmissä ja puheissa, mutta aika nopeasti pääsin jyvälle, mistä yrityksen toiminnassa ja myös markkinoinnissa oli kyse. Pääosin olen toiminut markkinointipäällikön alaisuudessa ja apuna ja hoitanut markkinoinnin ja viestinnän tehtäviä laidasta laitaan. On ollut erityisen hyödyllistä päästä käyttämään erilaisia järjestelmiä ja tuottamaan sisältöjä niin suomeksi kuin englanniksikin. Toiveenani olikin päästä toimimaan kansainvälisessä ympäristössä ja se toive on todellakin toteutunut. Ja pitänee myös mainita työn ulkopuoliset yhteiset tapahtumat, joista päällimmäisenä mieleen jäivät Great Place to Work -juhlintaa siivittäneet naamiaiset.

Darth Vaderina Arcusysin naamiaisbileissä

Darth Vaderina naamiaisissa

Karelia-amk ja Arcusys toimivat muutenkin yhteistyössä esimerkiksi Epic Challenge -ohjelman puitteissa, josta Joni aiemmin kirjoitti blogissa. Viime viikolla myös joukko Karelian tradenomiopiskelijoita vieraili tutustumassa yrityksessä.  Vierailu lähti liikkeelle Joensuun tradenomiopiskelijoiden Kilta ry:n puheenjohtaja Siirin ajatuksesta ja yhdessä mietittiin ajankohta, milloin vierailu sopisi. Paikalla oli etenkin tietojenkäsittelyn opiskelijoita, joiden näkökulmasta Arcusys on erityisen kiinnostava työnantaja.

Tradenomiopiskelijat vierailulla

Tradenomiopiskelijat vierailulla

Mutta nyt tosiaankin harkka alkaa olla pikkuhiljaa taputeltu minun osaltani ja ylipäätään opinnot ovatkin melkeinpä tutkinnon hakemista vaille valmiit. Näin päättyvät myös nämä Karelia-amk:n markkinointiassarin työt ja annan tilaa uusille innokkaille assareille.

Kiitos lukijoille ja ihanille promotiimiläisille! Hyvää kevään jatkoa!

-Sanna, liiketalous

Pyörätuoli, kalvo ja body

Ajatus lähti keväällä 2015 kun kaksi minibussillista Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoita lähti Lahteen tapaamaan muiden amkien fyssariopiskelijoita. Lahden meininkejä katsellessa porukka tajusi, että tämähän pitää saada Joensuuhun! Keväällä 2016 järjestettiinkin Suomen Fysioterapeuttiopiskelijoiden tapaaminen, SFOT, meidän Tikkarinteen kampuksella.

Koska sanoista tekoihin ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, lähtivät ideasta pyörät pyörimään. Aloimme 5 hengen voimin miettiä, mikä meidän amkissa on erityistä? Mistä aiheesta haluamme saada lisää tietoa? Missä me tapahtuma todellisuudessa järjestetään?

Ensimmäinen ajatuksemme oli linkittää aihe jotenkin ikäosaamiseen, jota meidän opinnoissamme ja tulevassa työelämässä kaivataan. Monen mutkan kautta aiheeksi valikoitui vihdoin ergonomia ja apuvälineet hieman luennoitsijoidenkin pohjalta. Aiheiden lopulliset, todelliset asiantuntijat saapuivatkin paikalle: Kokemuskouluttajat Seija Lappalainen ja Tapani Meriläinen, uuden CareCare-innovaation kehittänyt Anneli Muona sekä lisämausteena psykofyysisen fysioterapian huippuammattilainen, Karelia-amk:n entinen opiskelijan Sanna Saastamoinen.

Toinen hyvä kysymys oli, kuinka saada opiskelijat kaikkialta Suomesta kauas itärajalle, Joensuuhun? Yhdistimme voimamme amkkimme medianomiopiskelijoiden kanssa; Sattumalta nämäkin veijarit olivat pohtineet, olisiko meidän kampuksiamme mahdollista hyödyntää majoittumiseen? Matkustaminen Joensuuhun maksaa reilusti, eikä opiskelijoilla ole varaa maksella useita kymmeniä sekä tapahtumasta että majoituksetsa, lisäksi jos jotain paikan päällä tulisi ostaakin. Otimmekin yhdessä tuumin yhteyttä Karelian toimialajohtajaan: Monien vaiheiden jälkeen ammattikorkeakoulun henkilökunnan ja mediaopiskelijoiden avustuksella meillä oli pelastuslaitoksen hyväksymä pelastussuunnitelma, ja tilat majoittaa lauma opiskelijoita tapahtumaamme varten!

Vaikka työ aloitettiin ajoissa, olivat viimeiset kuukaudet jänniä: tapahtumamainontaa, sponsoreiden hankintaa, yhteistyökumppaneiden kanssa keskustelua, luennoitsijoiden varmistamista, tilavarauksia, ihanien ahkerien vapaahtoisten rekrytointia, iltaohjelman suunnittelua, ruokahuoltoa, aikataulutusta… Ja SFOT oli valmis!

Lopulta tapahtumamme näytti tältä:

1

Porukkaa lauantaiaamuna 8 jälkeen kampuksella…? Outoa, mutta fysioterapeuttiopiskelijat ilmoittautuivat tapahtumaan. Osa heräsikin jo valmiiksi Tikkikseltä luokasta A119, joku oli saapunut jo perjantaina.

3 

Fysioterapiaopiskelija Tarmo Kauppinen avasi tilaisuuden. Olihan sitä lössiä sitten mm. Seinäjoelta, Oulusta, Lappeenrannasta, Helsingistä, Savonlinnasta… Seija ja Tapani odottelivat omaa vuoroaan tapahtuman ensimmäisinä luennoitsijoina

5

Fysioterapian koulutuspäällikkö Anna-Riitta Mikkonen toivotti opiskelijat omasta puolestaan tervetulleeksi. Kellä on kivintä?

13

Tapahtumaa jatkettiin kahvien jälkeen Anneli Muonan luennolla porilassiirroista ja ergonomiasta. Kuvassa harjoitellaan painonsiirtoja, jotka ovat oleellisia turvallisissa potilassiirroissa. Oli myös hauska tehdä välillä muutakin kuin istua.

7

Ja totta kai sitä säännöllisesti täytyy jumpatakin!

15

Sanna Saastamoinen piti viimeisen luennon psykofyysisestä fysioterapiasta – miten kohtaat ihmisen joka on kokenut paljon hankalia asioita?

Sitten päästiinkin kokeilemaan kaikkea käytännössä!

22  46  32  35

Workshopeissa testattiin ergonomisia potilassiirtoja CareCare-kalvojen avulla…

29  45

…BBAT-terapiaa (BasicBodyAwarenessTherapy), jonka tavoitteena on oppia tuntemaan oma keho ja sen toiminta…

42

…sekä tutustumaan urheiluvammojen ehkäisyyn Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapian harjoitteluympäristön ohjaavan fysioterapeutin Juha Jalovaaran johdolla…

Illalla rentouduttiin sovelletun erityisliikunnan avulla Niinivaaran koulun salissa. Kokeiluun pääsi istumalentopallo, suuren suosion saavuttanut pyörätuolikoripallo sekä järjestäjien oma keksintö, lakanapallo!

64  68 72  75

Ilta sai ansaitsemansa päätöksen lauantai-iltana Tikkarinteen ravintolassa, Solinassa.

91  93  103  112

Tapahtuma oli onnistunut ja osallistujat olivat aktiivisia. Sen pohjalta luotiinkin kaikille Suomen fysioterapeuttiopiskelijoille yhteinen facebook-ryhmä, jonka kautta kontaktoitua ja kysyä esimerkiksi harjoittelupaikoista, työpaikoista, opiskelusta jne. On mahtavaa, että 89 opiskelijaa, joista suurin osa oli aluksi tuntemattomia toisilleen, oppivat edes yhden uuden nimen tapahtuman aikana. Ja oivalluksia tuli ainakin yhden käden sormien verran. Kolmas kerta toden sanoi tapahtumamme myötä. Ensi vuonna jatketaankin Tampereella!

Marleena –

Opintopisteitä matkustelusta? Häh, oikeesti?!

Yksi parhaita puolia ammattikorkeakoulussa opiskelemisessa on se, ettei kaikkia opintopisteitä suoriteta ja saada ainoastaan kirjoja pänttäämällä. Toki sitäkin tehdään, mutta kaikilla aloilla opitaan myös käytännössä, esimerkiksi työharjoitteluiden ja erilaisten projektien kautta. On ihan mielettömän siistiä, että niitä luokassa opittuja asioita pääsee jo opiskeluaikana soveltamaan myös oikeassa työympäristössä.

Parhaimmillaan opiskelu voi olla myös hotelleissa ja hostelleissa yöpymistä, uusiin kulttuureihin uusissa kaupungeissa ja maissa tutustumista, sekä uusiin ihmisiin törmäämistä ympäri maailmaa. Siis vanhaa kunnon matkustelua. Ihan kirjaimellisesti. Tai niin ainakin meillä täällä matkailualalla.

Matkailun koulutus meillä Kareliassa kestää 3,5 vuotta, ja sen aikana tehdään nykyisen opintosuunnitelman mukaisesti joka lukuvuosi vähintään yksi opintomatka. Ensimmäisenä vuonna tutustuttiin esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueeseen ja maakunnan tärkeimpiin matkailullisesti vetovoimaisiin kohteisiin. Ehdittiinpä ensimmäisen vuoden aikana myös hyppäämään Suomenlahden toiselle puolen pikkuvierailulle Tallinnaan. Siltä reissulta on itsellä etu- ja takataskut täynnä mielettömän hyviä muistoja ja useita naurunremakoita.

Nyt toisena opiskeluvuotenamme suuntasimme katseemme vähän pidemmälle itään, ja teimme viiden päivän reissun Pietariin. Suuri ja mahtava Venäjä tuli kauniin Pietarin kautta tutuksi – ja aika moneen otteeseen tuli myös oivallettua, että hitsi vieköön, tämä paikkahan se on tosissaan suuri ja mahtava. Henkilökohtaisesti olin eniten vakuuttunut kaikista kaupungin kauniista rakennuksista. Barokin ja uusklassismin vaikuttavia arkkitehtuurisia mestariteoksia sai tuijotella kuola poskella (minä ainakin). Reissussa hyvää on aina myös ruoka – autenttinen, venäläinen borssikeitto lusikallisella smetanaa, sekä tuore, vasta paistettu ja huumaavan hyvältä tuoksuva lämmin leipä hurmasivat paikallisissa ravintoloissa ja kahviloissa.

IMG_2838
Paikallisen Bushe-kahvilan ikkuna. Täysin samaa mieltä.

Olen itse asunut koko ikäni Suomen itärajalla, lähes tulkoon kivenheiton päässä rajalta, mutta koskaan en aiemmin ollut Venäjällä käynyt. Oli tolkuttoman mahtavaa päästä tutustumaan Suomen rajanaapuriin opintomatkan merkeissä, sillä kaikki tärkeimmät paikat, nähtävyydet ja monumentit tuli kyllä varmasti käytyä läpi. Iisakin kirkosta Verikirkkoon, Amiraliteetin kautta Mars-aukiolle ja sieltä suoraan Eremitaasiin, yhtäkään lukuisista patsaista unohtamatta. Mieletön kokemus. (Oma kohokohtani reissussa: Anastasia-animaatioelokuvasta tutun kappaleen Kerran joulukuun aikaan hyräily Talvipalatsissa, muutaman ujon valssiaskeleen ottaen. Olo vähintäänkin kuin Venäjän keisarinnan perillisellä.)

IMG_2774
Verikirkko

Kolmantena vuonna olisi edessä vielä oman opintoryhmämme itse suunnittelema ja toteuttama kansainvälinen opintomatka johonkin haluamaamme kohteeseen. Vaikka Pietarista on kotiuduttu vasta muutama päivä sitten, tärisevät jalat jo nyt matkakuumeesta. Krooninen sairaus, jonka ainut hoitokeino on jatkuva matkustelu.

Ja sekös meille passaa.

IMG_2858

Matkailun Anni