Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2018

Pytinkejä ja raunioita Petroskoissa

Hei!

Tässä postauksessa jaan kokemuksia opintomatkalta, jonka teimme viikko sitten Petroskoihin rakennustekniikan ja talotekniikan opiskelijoiden kanssa. Mukana matkassa oli myös Savonia-ammattikorkeakoulusta neljä rakennusalan opiskelijaa sekä mainiot kurssin vetäjämme Timo Pakarinen Kareliasta ja Harry Dunkel Savoniasta. Reissun tavoitteena oli tutustua paikan päällä venäläiseen rakennuskantaan ja rakennuskulttuuriin. Matkalle lähdettiin syventävän opintojakson ”Special Features of Russian Building Stock” puitteissa ja kurssi oli toteutettu Karelian, Savonian ja Petroskoin yliopiston yhteistyönä.

Jo reissun alussa, kun ylitimme Venäjän rajan, oli ero suomalaiseen rakentamiseen ja asumiseen huomattava. Olen kotoisin Imatralta, mutten ollut koskaan aiemmin käynyt Venäjällä siitä huolimatta, että asuin nuorena alle 10 kilometrin päässä rajasta. Olin kuitenkin kuullut, että maisema muuttuu rajan toisella puolella hyvin nopeasti rähjäisemmän näköiseksi. On myönnettävä, että tämä pitää jossain määrin paikkansa. Talot, joita bussin ikkunasta näkyi, olivat vanhoja ja monet niistä huonossa kunnossa. Myöskään pihamaat ja metsät eivät olleet niin hoidettuja kuin meillä päin on totuttu. Korjatuissa taloissa oli kuitenkin nähtävillä sellaista irrottelua väreillä, jota ei Suomessa juurikaan näy. Uusia peltikattoja oli kaikissa mahdollisissa väreissä violetista kirkkaansiniseen!

Menomatkalla poikkesimme lyhyelle kiertoajelulle Sortavalaan ja viimeistään Petroskoihin päästyämme alkoi kaupunkien rosoinen monimuotoisuus hahmottumaan. Oli mielenkiintoista havaita, miten samassa korttelissa saattaa sijaita hieno hotelli tai uusi kerrostalo, jonka vieressä on muutamia peruskorjattuja ja joitakin korjaamattomia omakotitaloja sekä kenties vielä purkamaton palanut raunio.

Tyypillisesti aamupäivisin meillä oli Petroskoin yliopiston tiloissa luentoja. Luennot käsittelivät tietoa paikallisista tavoista ja bisneskulttuurista sekä tyypillisistä rakenneratkaisuista. Iltapäivisin kävimme tutustumassa paikalliseen rakentamiseen jalkautumalla kaupungin kaduille ja vierailemalla parilla rakennustyömaalla. Lisäksi kävimme katselemassa rakennuksia lähistöllä sijaitsevassa Kontupohjan kaupungissa. Oli kiinnostavaa oppia esimerkiksi, että Venäjällä uudet asunnot myydään ilman kiintokalusteita ja asunnon voi ostaa joko paljailla betonipinnoilla, tapettia ja lattiapäällysteitä varten tasoitettuna tai valmiilla seinä- ja lattiapinnoilla oman remonttiosaamisensa ja rahatilanteensa mukaan. Tämä oli täysin uutta tietoa ainakin itselleni, kun on tottunut siihen, että Suomessa uudet asunnot ovat asiakkaalle luovutettaessa tyypillisesti muuttovalmiita. Huomattavia eroja oli nähtävissä toki myös työturvallisuuden tasossa, energiansäästössä ja työmenetelmissä yleensä.

Iltaisin oli sitten runsaasti aikaa shoppailulle ja muulle vapaa-ajan toiminnalle. Kaupoilla tulikin ravattua varmaan jokaisena päivänä ja Petroskoissa oli oikein hyvät ostosmahdollisuudet. Hotellimme lähellä sijaitsi kauppakeskus ja samalla kadulla oli myös paljon kivijalkaputiikkeja. Lisäksi käväisimme yhtenä päivänä bussilla vähän kauempana Lotos Plaza -kauppakeskuksessa. Ainoastaan kielimuuri välillä tökki kaupoissa ja ravintoloissa, sillä monikaan meistä ei juurikaan osannut venäjää ja suuri osa paikallisista ei puolestaan osannut englantia. Hyvin kuitenkin pärjättiin!

Viimeisenä päivänä kävimme vierailulla Kizhin saarella, joka on Unescon maailmanperintökohde. Sinne pääsee Petroskoista vettä pitkin kantosiipialuksella, jonka kyydissä matka taittui reilussa tunnissa. Saarella on upeita puukirkkoja, joiden lisäksi sinne on siirretty useita lähialueilta tuotuja perinteisiä hirsitaloja, myllyjä ja pajoja. Suurinta kirkkoa, joka on saaren päänähtävyys, korjattiin parhaillaan vierailumme aikana. Kirkon kaikki rakenteet on uusittu ja entisöity täsmälleen vanhan mallin mukaan. Korjaukset olivat edenneet jo kupolien tasalle asti. Saari oli hieno nähtävyys ja vierailemisen arvoinen, vaikka matkan pituus ja hinnan suuruus jättivätkin vähän toivomisen varaa.

Kaiken kaikkiaan reissu oli onnistunut ja käteen jäi muutakin kuin runsas kirjo ostoskasseja. Opittuja asioita olisikin vielä tarkoitus palautella mieleen tentissä parin päivän kuluttua. Kiitos kaikille mukana olleille!

– Tiia

Uusi Promotiimi tutuksi: Tiia

Hei kaikille!

Olen Tiia, opiskelen kolmatta vuotta rakennustekniikkaa. Olin mukana promotiimissa jo viime vuonna ja sen verran mukavaksi hommaksi tämä osoittautui, että ajattelin jatkaa remmissä vielä vuoden verran.

Mutta kuinka oikein päädyin opiskelemaan insinööriksi Kareliaan?

Olen kotoisin Imatralta ja muutin alun perin Joensuuhun lukiosta valmistumisen jälkeen. Itse en juurikaan ollut lukion aikana miettinyt – tai ainakaan en ollut miettinyt asiaa tarpeeksi – mitä lähtisin tulevaisuudessa opiskelemaan. Suunnitelmat olivat yhä avoinna siinä vaiheessa, kun piti kirjoitusten jälkeen jatko-opintoihin hakea. En kuitenkaan halunnut pitää välivuotta, joten hain aika lailla summamutikassa useille kiinnostaville, käytännönläheisille aloille ammattikorkeakouluihin sekä ammattioppilaitoksiin. Päädyin lopulta Joensuuhun opiskelemaan ammattikouluun pintakäsittelyalaa.

Pidin alan käytännönläheisyydestä ja maalarin työstä, mutta silti se ei tuntunut täysin omalta jutultani. Tiesin haluavani opiskella vielä korkeakoulututkinnon, mutta en ollut vieläkään varma minkälaisten asioiden parissa halusin tulevaisuudessa työskennellä. Mietiskelyn jälkeen päädyin hakemaan yliopistoon opiskelemaan psykologiaa, koska aihe oli kiinnostanut minua jo lukiossa. En päässyt sisään ensimmäisellä, enkä toisellakaan kerralla. Lopulta se, että jäin vain pisteen parin päähän sisäänpääsystä, oli oikeastaan vain hyvää tuuria. Vaikkei se sillä hetkellä siltä tuntunutkaan…

Takaiskuista toivuttuani päätin suunnitella varavaihtoehdon. Sillä kyllähän minua kiinnostivat monet muutkin asiat kuin psykologia! Minulla oli jo työkokemusta rakennusalalta ja tajusin, että voisin tehdä rakentamisen parissa muitakin töitä kuin maalarinhommia. Olin myös aina pitänyt matematiikasta, joten miksipä en hakisi opiskelemaan insinööriksi. Ajatus vei minut lopulta Kareliaan opiskelemaan rakennustekniikkaa ja olen tykännyt opinnoista kovasti. Tuntuu siltä, että nyt opiskelen omalla alallani.

Aina ei tie jatko-opintoihin ole ihan niin simppeli ja suoraviivainen kuin olisi toivonut. Minä kuitenkin löysin oman juttuni ja toivottavasti promotiimin kautta voin auttaa myös muita löytämään oman alansa. Tässä vuoden varrella tulee vaelleltua useilla esittelykeikoilla messuilla ja 2.asteen oppilaitoksissa. Tule rohkeasti nykäisemään hihasta, jos törmätään!

– Tiia

PS. Loppuviikosta on tulossa uusi blogipostaus rakennus- ja talotekniikan opiskelijoiden opintomatkasta Petroskoihin!

Opiskelu Y-akatemiassa

Se on promotiimin Henry tässä taas terve! Viimeeksi muisteltiin menneitä ja miten olin päätynyt opiskelemaan Karelia-ammattikorkeakouluun. Tänään otamme hypyn nykypäivään ja vilkaistaan, sitä mitä minä nykyään touhuan. Esittelen teille hieman Y-akatemiaa ja kerron omia fiiliksiäni sieltä opiskelusta opiskelijan suulla! Sen pidemmittä puheitta potkaistaan homma käyntiin!

Miltä kuulostaa opiskelu ilman tenttejä tai luentoja. Alkaisit suorittamaan opintoja itsellesi ja arvioinnin hoitaisivat tiimisi, sekä oikeat asiakkaat? Päätietolähteinäsi toimisivat kirjat ja eri alojen ammattilaiset, sekä oma tiimisi. Opiskelussa itse määrittäisit, mikä on sinulle tärkeää ja ottaisit siitä itse vastuun. 

Mikä on Karelia-ammattikorkeakoulun Y-akatemia?

Y-akatemia aloitti toimintansa virallisesti 8.1.2018.  Y-akatemiassa opiskelijat perustavat yhdessä moniammatillisen tiiminsä kanssa oikean yrityksen, yhtiömuotona osuuskunta.

 

 

Y-akatemia on erikoistumislinja yrittäjyyteen tai yrittäjämäisesti toimimiseen. Opiskelijat työskentelevät tiimeissä, sekä tekevät erilaisia kaupallisia projekteja itse hankkimilleen asiakkaille.

Opiskelijat itse aikatauluttavat viikkonsa, lukuunottamatta kahta neljän tunnin mittaista dialogituokioita yhdessä tiimin ja valmentajan kanssa.

Opintopisteet syntyvät aikakirjauksien kautta Teamwork-alustalle. Opiskelijan täytyy tehdä konkreettista työtä tai tiedonhankintaa noin 27 tuntia per opintopiste.

Mitä tarkoitan moniammatillisuudella?

Moniammatillisuus on yksi Y-akatemian peruspilareista. Moniammatillisuuden kautta tiimi saa rikastettua ajatteluaan ja samalla oppii tekemään yhteistyötä eri aloilta tulevien ammattilaisten kanssa. Ihan kuin oikeassa työelämässä.  Pilottiryhmässämme oli opiskelijoita matkailun, liiketalouden ja fysioterapian koulutusohjelmista. Ensi vuonna starttaavaan uuteen ryhmään on tulossa myös media-alan opiskelijoita.

Paljonko yhdessä tiimissä on opiskelijoita keskimäärin?

Noin 15-25 opiskelijaa. Meitä oli pilottiryhmässä mukana 13.

Sanoin alussa, että ei tenttejä tai luentoja, mitä tarkoitan sillä?

Y-akatemiassa opiskellaan tiimipedagogiikan keinoja hyödyntäen, eli kaiken oppimisen keskiössä on tiimi. Oppiminen rakentuu teoriasta, tiedon jakamisesta ja tekemisestä.

  • Teorialla tarkoitan, että luemme paljon kirjallisuutta ja haemme tietoa eri tietolähteistä oppimistarpeisiin, joita meillä on. Me opiskelija saamme siis itse valita kirjat, joita luemme. Lukemistamme kirjoista tuotamme esseen ja ne ovat kaikkein luettavissa Y-akatemian nettisivuilla.
  • Tiedon jakaminen on sitä, että meillä on kaksi kertaa viikossa riihet, eli tapahtuma, missä istumme alas ja käymme dialogin avuin läpi tiettyä teemaa. Esimerkiksi tapahtumamarkkinointi. Riihissä yhdistämme tietomme, teemme pienryhmätehtäviä ja yritämme synnyttää uutta tietoa asiasta.
  • Käytäntöön vieminen Y-akatemiassa on sitä, että opiskelemme asioita, jotka haluamme viedä käytäntöön. Esimerkiksi opiskelen tapahtumamarkkinointia kirjallisuudesta, jonka jälkeen keskustelen teemasta riihessä ja kolmantena toteutan sen. Etsin asiakkaalta projektin ja vien sen käytäntöön. Projektin jälkeen tuotamme vielä yhdessä jälkimotorolan riihessä, eli mikä meni hyvin, mikä huonosti, mitä opin ja mitä vien käytäntöön.

 

Olemmeko me siellä ihan keskenämme apinalaumana vai millaisia opettajia siellä on?

Y-akatemiassa ei ole opettajia, vaan valmentajia. Valmentajat auttavat ja ohjaavat opiskelijaa, mutta eivät perinteisesti opeta tai luennoi. Sen sijaan he haastavat ohjaamalla opiskelijan ajattelemaan ja etsimään tietoa. Valmentajilla on yhteensä vuosikymmenien verran omaa yrittäjätaustaa, joten he myös itse tuntevat haasteet, joita yrittäjä voi alkutaipaleellaan kohdata.

 

Mainitsin alussa kohdan, että tiimiyrityksessä tehdään oikeaa liikevaihtoa, eli tienaammeko oikeaa rahaa?

Kyllä. Liikevaihto on kaikessa yrittämisessä ja liiketoiminnassa yksi toiminnan mittareista (Olin itse esimerkiksi kesätöissä omassa yrityksessäni ja tein samalla työharjoittelua itselleni).  Mikäli liikevaihtoa syntyy, teet todennäköisesti akatemiassa jotain oikein. Eihän kukaan sinulle maksa sekundasta. Pitää muistaa, että raha ei puussa kasva. Raha on laadukkaan toiminnan seuraus. Sinun ja tiimisi täytyy itse etsiä asiakkaat ja täyttää heidän tarpeensa.

Opiskelija ja tiimi saava täysin itse päättää mihin liiketoimintansa tuotot käyttävät. Päätavoitteena on kuitenkin lähteä Y-akatemian loppupuolella jonnekin päin maailmaa kahden viikon ajaksi huippuleirille testaamaan matkan varrella opittuja tietoja ja taitoja kansainväliseen toimintaympäristöön. Minun tiimini lähtee 2019 syksyllä Kuubaan haastamaan yksilöidemme ja tiimimme taidot.

Mitkä ovat omat kokemukseni Y-akatemiasta?

Kuluneen 9 kuukauden aikana olen oppinut valtavasti erilaisia asioita. Tärkeimpiä taitoja ovat itsensä johtamisen ja vuorovaikutukselliset taidot. Olen oppinut tuotteistamaan, hinnoittelemaan, myymään ja markkinoimaan osaamistani. Yritys- ja työelämäverkostoni ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, kun olen käynyt erilaisissa tapahtumissa etsimässä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Y-akatemiassa en ole ikinä kuullut kenenkään sanovan ”Onko pakko”, sillä kaikki tekeminen syntyy omasta tiedonhalusta ja kehittämisen tarpeista.

Paljon on minulla vielä kehityttävää ennen kuin voin tituleerata itseni liiketalouden ammattilaiseksi, mutta koen, että päivittäin olen askeleen lähempänä sitä. Ottamalla oppimisen kapellit omiin käsiini olen päässyt kehittämään itseäni ihan eri tavalla, kuin perinteisellä tyylillä opiskelemalla. Y-akatemia on vaatinut paljon, mutta on antanut sitäkin enemmän. Helppoa ei ole ollut, mutta hauskaa sen sijaan on!

Toivottavasti tekstini avasi sinulle vähän Y-akatemian mystistä arkkua siitä mitä me siellä touhuamme. Lisätietoja meistä löydät osoitteesta www.Y-akatemia.fi ja kylään saa aina tulla! Tällä hetkellä pidämme majaammme Tiedepuiston kolmannessa kerroksessa avokonttorin tilassa Puolustusvoimien naapurissa.

Loppuun vielä vähän videota!

Nähdään taas,

Terveisin Promotiimin Henry