Puurakentamisen näkymiä

Rakentaminen on elänyt viimeisten viiden vuoden aikana vahvan tekemisen ja kasvun aikaa. Erityisesti asuinrakentaminen on ollut eri rakentamisen sektoreista vahvaa. Tästä kasvusta myös puutuotteet ovat hyötyneet. Rakennusteollisuuden tilastojen mukaan sahatavara- ja puutuoteteollisuuden tuotanto kasvoi viime vuonna 7%. Puutuotteiden käytön osalta ja alan teollisuuden menestymisen ja toiminnan osalta tämä on hyvä uutinen.

Rakennusteollisuuden tilastojen mukaan sahatavara- ja puutuoteteollisuuden tuotanto kasvoi viime vuonna 7%

Puurakentamisen osalta tapahtui myös merkittävä muutos, kun palonormit uudistettiin ja uudet määräykset astuivat voimaan vuoden 2018 alusta. Nyt ainakin jossakin määrin puiset kantavat rakenteet voivat olla asuinrakentamisessa myös osa asuntojen sisustamista. Muutos ei ollut mitenkään radikaali, mutta ehdottomasti oikean suuntainen. Tämä muutos parantaa puun kilpailukykyä asuinrakentamisessa ja toivottavasti sitä voidaan hyödyntää jo tässä hyvässä suhdanne tilanteessa.

Toisaalta on varmaa, että korkea rakentamisen suhdanne taittuu ennemmin tai myöhemmin. Muutaman vuoden sisällä eteen tuleviin rakentamisen volyymeihin pitäisi myös pystyä vastaamaan. Suomen markkinoiden osalta kotimaiset alan toimijat ovat vahvistaneet asemiaan puurakentamisen markkinassa ja näiden lisäksi myös Binderholz GmbH:n ja Lindbäcks Bygg AB:n saapuminen Suomen markkinoille vahvistavat puurakentamisen osaamista sekä tuotantovolyymia merkittävästi.

Ilmastomuutoksen hillinnän yhteydessä on paljon puhuttu hiilensidonnasta ja hiilivarastoista. Rakentamisen osalta tämä on koskenut erityisesti puurakentamista ja puupohjaisia tuotteita. Käytännön vaikutusta näillä asioilla ei kuitenkaan vielä ole voinut havaita kuin pienessä määrin. Loppukäyttäjät eivät vielä arvota tätä ekologisuuden osa-aluetta sellaisena, että se johtaisi nopeampaan kaupankäyntiin tai korkeampiin lopputuotteiden hintoihin. Muutokset tuulet ovat kuitenkin aistittavissa, sillä ympäristöministeriö on valmistelemassa lainsäädäntöä, jonka mukaan rakennusten hiilitaselaskelmat tulisivat pakollisiksi kaikkeen rakentamiseen jo vuonna 2024.

Hiilitaselaskelma on näin merkittävä työkalu ja toimenpide ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja samalla se tuonee kilpailuetua puupohjaisten tuotteiden käytölle.

Jos ympäristöministeriön valmistelema hiilijalanjäljen laskentavelvoite astuu voimaan suunnitellusti, niin sen vaikutuksesta puurakentaminen ja puutuotteet saanevat entistä vahvemman aseman markkinoilla. Hiilitaselaskelman pääperiaatteena nimittäin on, että jokaisen uuden rakennuksen on saavutettava asetettu tavoitetaso, joka on materiaalien, valmistuksen ja rakentamisen päästämä CO2 päästö vähennettynä rakennuksen sitomalla hiilellä. Tämä tarkoittanee, että hiilivarastoina toimivien materiaalin käyttö tulee lisääntymään, koska näin rakennukseen saadaan sitoutumaan hiiltä ja vastaavasti se mahdollistaa koko hiilitaseen hallinnan. Hiilitaselaskelma on näin merkittävä työkalu ja toimenpide ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja samalla se tuonee kilpailuetua puupohjaisten tuotteiden käytölle.

Toimintaympäristössämme tapahtuu markkinalähtöisiä sekä lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka pitäisi pystyä ennakoimaan ja siten hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Meillä Pohjois-Karjalassa on hyvä mahdollisuus olla mukana siinä kehitystyössä, jonka tavoitteena on hyödyntää näitä näköpiirissä olevia muutoksia. Maakunnan osaaminen niin puurakentamisessa kuin puumateriaalienkin osalta pitää vain hyödyntää täysimääräisesti. Samalla tulisi entisestään vahvistaa toimialan yritysten sekä tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden vuoropuhelua.

Teksti: Timo Pakarinen, erityisasiantuntija

Teollinen puurakentaminen

Puurakentaminen on nouseva trendi Suomessa ja maailmalla. Sen kilpailuvalttina ovat muun muassa rakennusosien korkea esivalmistusaste sekä ympäristötekijät. Lisäksi puurakentamisen kilpailukyky järjestelmänä haastaa perinteisen rakentamistavan nopeudessaan.

Puurakentamiseen liittyvät mielikuvat ovat ristiriitaiset: puulla on tutkitusti positiivinen vaikutus rakennusten sisäilmaan ja puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä merkittävästi. Vastapainona puuhun liittyvät negatiiviset mielikuvat ovat kalleus, paloturvallisuus ja pitkäaikaiskestävyys.

Puukerrostalorakentaminen antaa vahvan vastuksen perinteisen rakentamistavan malleille myös kilpailukykynsä ansiosta. Kustannustehokasta puukerrostaloa ei rakenneta työmaalla ”pitkästä tavarasta”, vaan rakennustuotteet esivalmistetaan kuivissa tehdastiloissa. Näin ollen rakennusaikaan sidottu pääoma saadaan tuottamaan mahdollisimman nopeasti.

Keskusteltaessa puukerrostalosta ei voida yleensä välttyä paloturvallisuuskysymyksiltä. Maallikolle voi olla yllätys, että haluttaessa pitkiä palonkestoaikoja on massiivipuu erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto. Tämä johtuu puun hiiltymisominaisuudesta. Hiiltymäkerros suojaa ehjää puukerrosta joka toimii rakenteellisesti kuten normaalitilanteessakin.  Lisäksi Suomessa puukerrostaloihin vaaditaan lähes poikkeuksetta automaattinen sammutusjärjestelmä.

Rakennusmateriaalina puu soveltuu hyvin erittäin vaativien rakennuskohteiden materiaaliksi, kun muistetaan laittaa oikea materiaali oikeaan paikkaan. Muun muassa Norjasta löytyy alkuperäisessä kuosissaan oleva puukirkko, joka on iältään yli 300 vuotta vanha.

Teksti: Mikko Matveinen, projektipäällikkö