Kierrätyslannoite-konsentraatin sadontuottokyky vastaa väkilannoitteen sadontuottokykyä

”Mitenkähän tuo kasvaa, kun on näin pirun kuumaa ja kuivaa?” Näin pähkäiltiin kiteeläisen pellon reunassa yhtenä monista erityisen lämpimistä päivistä kesällä 2018. Lämpötilat huitelivat välillä yli +30 °C:ssa ja maa janosi kosteutta. Arveltiin, että sadot jäävät normaalia pienemmiksi, ja niinhän ne jäivätkin. Jotain pystytään kuitenkin sanomaan BioRaEE-hankkeen peltomittakaavan kokeista, joissa yhtä kierrätyslannoitetta eli ns. konsentraattia ja sen lannoitusvaikutusta testattiin tavanomaisella timoteinurmella sekä tavanomaisella viljalla (kevätvehnä) naudan lietteen, mädätysjäännöksen (LuomuKymppiA) ja väkilannoitteen kanssa.

Hankkeen lannoituskokeiden tarkoituksena on selvittää, miten Biokymppi Oy:n Kiteen biokaasulaitoksella jalostetut kierrätyslannoitteet soveltuvat peltoviljelyyn. Karelia-ammattikorkeakoulun pääasiallinen tehtävävastuu hankkeessa on peltoviljelyn lannoituskokeiden suunnittelu ja koordinointi sekä tiedon levittäminen. Lisäksi selvitettävänä on ollut maatilojen tavanomaisen levityskaluston soveltuvuus kierrätyslannoitteille ja mahdolliset muutostarpeet kalustoon.

Kokeet tehtiin Kiteellä (Puhos ja Papinniemi) eri lannoitekäsittelyillä kahdella eri typpiportaalla (<40 ja <80 kg liuk-N/ha, toteutuneet tasot), koeruutuja oli yhteensä 36 kpl neljässä kerranteessa per koealue. Koelannoitteet levitettiin Livakka-lietevaunulla varustettuna kiekkomultaimella ja prototyyppi-letkulevittimellä, täydennyslannoitus tehtiin Juko-kylvölannoittimella. Maanäytteiden perusteella kerranteiden välillä oli jonkin verran eroja, mutta viljavuusluokittain erot olivat kuitenkin pieniä. Riittävän homogeenisten koealueiden löytäminen ja saaminen koekäyttöön on hankkeissa osoittautunut yllättävän vaikeaksi.

Lannoitekäsittelyjen väliset erot näkyivät silmämääräisesti kasvustoissa sekä paalien painoissa/ suursäkkien punnituksissa, vaikka kokonaiskuiva-ainesatoihin (nurmi, vilja) ei saatukaan tilastollista merkitsevyyttä käsittelyjen välille (ANOVA). Myös liukoista typpikiloa kohti saadut tulokset vaihtelivat, mikä vaikeutti typen käytön hyötysuhteen tarkastelua. Huomionarvoista oli, että viljalla liukoista typpikiloa kohden tarkasteltuna lannoitteet tuottivat pienemmällä liukoisen typen tasolla tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuiva-ainesatoa kuin suuremmalla liukoisen typen tasolla.

Ei ole harvinaista, että maatalouskokeissa ei saada suoraviivaisia tuloksia, sillä satoon vaikuttaa hyvin moni asia. Sääolosuhteet sekä tietyt, maaperän ravinnesuhteisiin liittyvät kasvun ja tuoton lainalaisuudet lienevät tässäkin olleet taustalla. NH4-typpeä saattoi haihtua ammoniakkina levityksen aikana, sillä säätila oli hyvin lämmin. Edellisen vuoden lannoitus saattoi turvata riittävät typpivarat jo ilman lannoitusta. Lämmin kesä on kenties aktivoinut maamikrobistoa orgaanisen aineksen hajottamiseen, mikä on tuottanut kasveille liukoisia ravinteita, erityisesti typpeä. Sadon minimitekijänä saattoi toimia myös vesi, tosin, veden puutetta voi normaalisti hieman korjata typpilannoituksella.

Lopultakin, sadonlisäystä eli nollaruudun kasvun ylittävää osuutta laskettaessa tulokset näyttivät kuitenkin järkeviltä sekä kokonaiskuiva-ainesatoa että liukoista typpikiloa kohden tarkasteltuna. Eli mitä enemmän liukoista typpeä oli annosteltu, sitä isompi kuiva-ainesato saatiin. Pitää muistaa, että vehnälle alle 50 kilon typpilannoitustasot ovat käytännön viljelyssä tuntemattomia. Vehnä on vaatelias kasvi ja vaatii yleensä reippaan typpilannoituksen. Tätä tukee myös se, että tulokset olivat samanlaisia keinolannoitteellakin.

”Tulossa 2000-luvun pienin viljasato” uutisoi Luonnonvarakeskus heinäkuun loppupuolella 2018. Lopulta kävikin niin, että yleisesti sato onnistui paremmin Itä- ja Pohjois-Suomessa, kun tilanne oli päinvastainen vuonna 2017. Kierrätyslannoitteista konsentraatin tiedetään olevan nopeavaikutteinen typpilannoite johtuen korkeasta liuk-N/kok-N -suhteesta (n. 90 %), minkä vuoksi se täydentää hyvin etenkin luomulannoitevalikoimaa. Kasvukauden 2018 kokeiden perusteella konsentraatin lannoitusvaikutus vastaa väkilannoitteiden lannoitusvaikutusta tai voi olla jopa sitä parempi. Nurmella konsentraatin lannoitusvaste näyttäisi olevan hieman viljaa parempi. Erityisen kuiva kesä ja maan kuivuus lienee kuitenkin vaikuttanut epäedullisesti väkilannoitteen tehoon tavanomaisilla viljelykoelohkoilla, joten tarvitaan lisää kenttäkokeita kierrätyslannoitteiden koko vaikutusdynamiikan selville saamiseksi. Lannoitusvaikutusta ja lannoitusvaikutuksen tapaa (nopeus/hitaus) tullaan tarkentamaan hankkeessa uusilla peltokokeilla kasvukaudella 2019.

Konsentraatin lannoitusvaikutusta testattiin kasvukaudella 2018 tavanomaisella timoteinurmella sekä tavanomaisella viljalla (kevätvehnä) naudan lietteen, mädätysjäännöksen (LuomuKymppiA) ja väkilannoitteen kanssa.

Teksti ja kuvat:

Markku Huttunen, projektikoordinaattori

Anssi Kokkonen, projektipäällikkö

Karelia-ammattikorkeakoulu

Hanke: Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle (BioRaEE) 2017–2019

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *