Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2018

Rokottaminen puhututtaa

Joitain epäilyttää, voivatko rokotusohjelmaan sisältyvät rokotteet heikentää tai rasittaa immuunijärjestelmää, sillä etenkin lapsuudessa niitä laitetaan niin monta lyhyellä aikavälillä. Kuitenkin useat tutkimustulokset osoittavat, että rokotteet eivät heikennä vastustuskykyä eikä varsinaista rokotuskattoa ole.

Etenkin uusien rokotusohjelmaan tulleiden rokotteiden tarkoituksenmukaisuutta on kyseenalaistettu. Lähivuosina erityisesti HPV-rokote ja vesirokkorokote ovat herättäneet runsaasti keskustelua. HPV-rokotetta kyseenalaistetaan näytön puutteen vuoksi. Vesirokkoa taas ajatellaan monesti harmittomana tautina, jonka jokainen sairastaa. Kuitenkin vesirokko on erittäin vaarallinen, jopa kuolemaan johtava tauti esimerkiksi aikuisiällä tai raskaana ollessa.

Myös vanhojen rokotteiden, kuten esimerkiksi MPR:n (tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko) tarpeellisuutta nykypäivänä on kyseenalaistettu korkean laumaimmuniteetin vuoksi. Vaikka MPR taudit ovat hävinneet Suomesta, on kuitenkin hyvä muistaa niiden olemassaolo muualla maailmassa. Joten on oletettavaa, jos rokotuskattavuus heikkenee niin taudit palaavat matkailijoiden mukana. Harva muistaa tai nykynuoriso tietääkään, kuinka vakavia MPR-taudit voivat pahimmillaan olla.

Ihmisten on hyvä muistaa lähteiden luotettavuus etsiessään tietoa rokotteista. Helposti uskomukset perustuvat tuttavilta kuultuihin ja keskustelupalstojen huhupuheisiin. Mieltä askarruttavissa tilanteissa voi rohkeasti kääntyä terveydenhuollon ammattilaisten puoleen.

Hanna Asikainen ja Tia Kasurinen
Valmistuvat terveydenhoitajat
Karelia ammattikorkeakoulu
Kirjoitus on osa Yhteiskunnallinen terveydenhoitotyö -kurssia
Kirjoitus jaettu Facebookissa

Terveydenhoitaja varhaisen vuorovaikutuksen edistäjänä

Terveydenhoitajien tulisi saada jo opiskeluaikana sekä työuran varrella koulutusta varhai-sen vuorovaikutuksen arviointiin ja tukemiseen, sillä tiedetään, että varhaisella vuorovaikutuksella on suuri merkitys lapsen hyvinvoinnin ja kokonaiskehityksen kannalta. Tämän vuoksi varhaisen vuorovaikutuksen havainnointi ja ongelmien ennaltaehkäisy ovat erityisen tärkeitä sekä äitiys- että lastenneuvolatyössä.

Varhainen vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä alkaa jo raskausaikana. Terveydenhoitajan olisi tärkeää kertoa vanhemmille vuorovaikutuksen merkityksestä ja kannustaa vanhempia muodostamaan suhdetta lapseen jo raskausaikana. Terveydenhoitajan on hyvä tiedostaa, että vanhemman omat vuorovaikutuskokemukset voivat vaikuttaa vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen ja kiintymyssuhteen syntymiseen. Terveydenhoitajalla tulisi olla taitoa puuttua varhaisen vuorovaikutuksen haasteisiin ja ohjata perheitä tarvittaessa niiden palveluiden pariin, jotka tukevat vanhempien voimavaroja.

Vuorovaikutuksen havainnointi lapsen ja vanhempien välillä ja mahdollisiin vuorovaikutushaasteisiin puuttuminen vievät paljon aikaa, joten terveydenhoitajalla tulisi olla mahdollisuus kohdata perhe rauhassa ja heitä kuunnellen. Tämän vuoksi neuvolakäynneille pitäisi pystyä varaamaan riittävästi aikaa, jotta saadaan syntymään hyvä luottamussuhde terveydenhoitajan ja vanhempien välille, jolloin myös haastavimmista asioista on helpompi keskustella avoimesti.

Katja Hujanen ja Tanja Halonen
Valmistuvat terveydenhoitajat, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirjoitus on osa Yhteiskunnallinen terveydenhoitotyö -kurssia.

Nuorten syrjäytyminen, yhteiskunnan vai lapsuuden aikaansaannos?

Nuorten syrjäytyminen on huolestuttava ilmiö. Viime aikoina mediassa on ollut runsaasti kirjoituksia nuorten syrjäytymisen lisääntymisestä. Koti- ja perhetausta, taloudelliset asiat, ylivelkaantuminen, eriarvoisuus, yhteiskunnan asettamat paineet, odotukset ja kiire ovat esimerkiksi asioita jotka nousevat esille toistuvasti julkisessa keskustelussa. Nykymaailmassa vaaditaan paljon ja nuorille asetetut odotukset ovat suuria. Eri alojen asiantuntijat ovat mediassa ottaneet kantaa syihin nuorten syrjäytymisen taustalla ja esimerkiksi Suomen mielenterveysseuran internetsivuilla olevan nuorten syrjäytymistä tutkineen dosentti Mikko Aaltosen haastattelussa nousee vahvasti esille näkökanta siitä, että koti- ja perhetaustalla on suuri merkitys siihen, ketkä nuorista tippuvat yhteiskunnan ulkopuolelle.

Ajatellaan peruskoulun päättävää nuorta, toisen asteen koulutus on tärkeä vaihe nuoren elämässä. Kuvitellaan tilanne, jossa nuori pohtii erilaisia jatkokoulutusmahdollisuuksia. Lukio vai ammattikoulu? Aaltosen mukaan vanhempien matala koulutustaso ja toimeentulotuen varassa eläminen tekevät nuoren tilastollisesti alttiimmaksi pudota koulutuksen piiristä. Joten entä jos perheen taloudellinen tilanne vanhempien työttömyyden tai esimerkiksi työkyvyttömyyden takia estää jo lähtökohtaisesti lukiossa opiskelemisen vaihtoehtona? Lasketaanpa mitä lukion aloitus maksaa. Vuonna 2016 lukion aloittaminen maksoi keskimäärin 1600-2000 euroa ensimmäisenä vuonna, riippuen esimerkiksi hankittavan tietokoneen hinnasta. Lukuvuonna on viisi jaksoa ja lähestulkoon jokaiselle jaksolle tulee ostaa uudet kirjat. Loput kulut koostuvat vihkoista, koepapereista, kynistä, laskimesta ja tietokoneesta/tablettitietokoneesta. Tietokoneen järjestelmävaatimukset asettavat hankinnalle omat vaatimuksensa ja valitettavasti kaikista halvin vaihtoehto ei välttämättä ole opiskelijan tarpeisiin riittävä. Tietokonetta tarvitaan opiskeluun ja lisäksi ylioppilaslautakunta velvoittaa, että oppilaan tulee hankkia itse ylioppilaskirjoituksiin sopiva tietokone.

Lukiossa tehdään myös erilaisia kotimaahan ja ulkomaille suuntaavia opintomatkoja kursseihin liittyen. Matkoille osallistuminen on vapaaehtoista, mutta kuinka nuori kokee sen, jos ei taloudellisista syistä voi osallistua matkalle? Kelalta voi hakea tukea opiskeluun ja ainakin osassa maata sitä on myös myönnetty. Edellytys tukien saamiselle kuitenkin on, että opiskelijan vanhemmat ovat toimeentulotuen piirissä. Nuorelle avun hakeminen voi olla kynnyskysymys, sillä leimaantuminen ”köyhäksi” voi olla nuoresta ahdistava ajatus. Tuen hakeminen ei ole välttämättä helppoa, sillä siitä ei kokemuksemme mukaan informoida riittävästi koulussa ja tiedon etsiminen jääkin monesti nuoren itsensä ja perheen tehtäväksi.

Kuinka moni nuori jättää tai joutuu jättämään lukion taloudellisten seikkojen vuoksi suunnitelmista? Ammatillinen koulutuskaan ei ole täysin ilmaista, mutta alkukulujen jälkeen kuitenkin halvempaa kuin lukiossa opiskeleminen. Perustamme mielipiteemme nyt erityisesti lukiovaihtoehtoon. Eriarvoisuus korostuu peruskoulun jälkeen jo merkittävästi. On ilmeinen riski ja tosiasia, että nuori jolla olisi resursseja opiskella lukiossa voi joutua luopumaan haluamastaan koulutuksesta kalliiden opiskelukustannusten vuoksi.

Dosentti Mikko Aaltonen nostaa Mielenterveysseuran tekemässä haastattelussa esille myös nuorten ylivelkaantumisen etenkin peruskoulun varaan jäävien nuorten osalta. Nuorena tehtyjen virheiden seurauksena voi ylivelkaantua niin, ettei opiskeleminen tai työn tekeminen enää ole kannattavaa ulosoton viedessä osan tuloista.

Jokaisen syrjäytyneen tai syrjäytymisvaarassa olevan nuoren tarina on erilainen, omanlaisensa. Syrjäytymistä voidaan ja pitää voida ehkäistä vaikuttamalla erilaisiin riskitekijöihin, että nuorten syrjäytyminen saadaan vähenemään. Järjestämällä maksuton toisen asteen koulutus tai ainakin pienentämällä sen kustannuksia voi olla suuri vaikutus nuorten syrjäytymisriskiin. Kouluille hankittavat yhteiskäytössä olevat tietokoneet, internettiin ladattavat ilmaiset oppimateriaalit ja koulukirjojen tehokas kierrättäminen sekä lukio-opiskelijoiden tukien helpompi saatavuus voisivat olla esimerkiksi kokeilemisen arvoisia ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi.

-Valmistuvat terveydenhoitajat Pia Kuokkanen ja Outi-Leena Uniluoma,
mielipidekirjoitus osana Yhteiskunnallinen terveydenhoitotyö -kurssia

Imetysohjauksen tarpeellisuus neuvoloissa

Työskentelen kätilönä synnytyssalissa ja synnyttäneiden naisten ja perheiden parissa. Monesti työssäni olen kuullut kommentteja perheiltä, että neuvolassa ei keskitytä tarpeeksi imetysohjaukseen. Jos imetyksen aloituksessa ja maidon nousussa on ollut hankaluutta sairaalassa, on osa tuoreista äideistä kokenut jäävänsä tyhjän päälle sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Mielestäni neuvoloissa työskentelevillä terveydenhoitajilla pitäisi olla vahva osaaminen imetyksen ohjauksessa, sen ongelmien tunnistamisessa ja niiden ratkaisemisessa.
Nykyisin terveydenhoitajaopintoihin kuuluu myös imetysohjauksen koulutus, mikä on hyvä asia. Tulevat terveydenhoitajat saavat valmiuksia imetysohjaukseen ja näin tuoreet äidin saavat hyvää, ajankohtaista tietoa imetyksestä ja sen hyödyistä. Jo työssä olevienkin terveydenhoitajien pitäisi kouluttautua enemmän imetysohjauksessa, jotta jaettu tieto olisi yhdenmukaista ja samanlaista kaikille. Joissakin kaupungeissa koulutuksia onkin tarjolla. Toivottavasti kaikki kouluttautuvat, aihe on nimittäin tärkeä ja ajankohtainen.
Minä itse tulevana terveydenhoitajana haluan vaikuttaa myönteisesti äitien imetyksessä onnistumiseen antamalla neuvoja ja ratkaisemalla perheen kanssa yhdessä mahdollisia imetykseen liittyviä ongelmia. Osallistutaanhan kaikki yhdessä parantamaan imetysmyönteisyyttä ja -ohjausta maassamme?

Hanna Tuppurainen
Terveydenhoitajaopiskelija
Karelia- Ammattikorkeakoulu