Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten syrjäytymisriskeihin

Nuorten syrjäytyminen on yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Syrjäytymiselle altistavia tekijöitä ovat pitkäaikaistyöttömyys, toimeentuloon liittyvät ongelmat sekä matala kouluttautuminen. Varsinkin puutteellisen turvaverkoston ja sosiaalisten suhteiden vähyyden on todettu syrjäytymistä paljolti edistäväksi. Työmarkkina- ja koulutusjärjestelmien ulkopuolelle jääminen vaikuttaa myös olennaisesti nuorten hyvinvointiin. Suomessa on kymmeniä tuhansia syrjäyty-misuhan alla olevia nuoria, joista useat jo ovatkin yhteiskunnallisten järjestelmien ja tilastojen ulkopuolella.

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen seuranta lastenneuvolassa ja kouluter-veydenhuollossa on erinomainen keino kartoittaa mahdollisia syrjäytymiseen altistavia tekijöitä hyvin varhaisessa vaiheessa. Vaikka syrjäytymisriski on ole-massa läpi elämän, tulisi ongelmallisiksi havaittuihin taitekohtiin puuttua yhä enenevässä määrin ennaltaehkäisevästi. Näin voidaan tehokkaasti vaikuttaa nuoren mahdolliseen tulevaisuuden syrjäytymiskierteeseen. Jo ongelmaksi asti muodostuneet hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavat tekijät vaativat enemmän ponnisteluja lapsen ja nuoren kehitysuran kääntämiseksi. Myöhäisessä vaiheessa hyvinvointiin puuttuminen vaatii hoitavalle taholle enemmän resursseja sekä tulee kalliiksi yhteiskunnalle.

Lasten ja nuorten ongelmakohtiin puuttuminen on tehokkainta moniammatilli-sessa yhteistyössä. Eri ammattikuntien yhtenäistetty tietotaito ja käytännöt lap-sen ja nuoren kasvun sekä kehityksen tukemisessa ovat välttämättömiä hyvin-voinnin riskitekijöiden tunnistamisessa ja hoitamisessa. Jo varhaiskasvatukseen valmistavissa koulutuksessa tulisi panostaa keinoihin, jotka ohjaavat varhaisen puuttumisen toimintamallin hyödyntämiseen. Ongelmakeskeisestä ajattelusta tulisi päästä eroon ja tilalle saada haittoja ennaltaehkäisevä sekä terveyttä edistävä työote. Onneksi oikeaan suuntaan olemmekin jo matkalla.

Katriina Kahelin ja Saara Pölönen
Valmistuvat terveydenhoitajat, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mielipidekirjoitus on osa Yhteiskunnallinen terveydenhoitotyö -opintojaksoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *