Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2019

Kannnanotto äidinmaidonkorviketutkimusta koskevaan ilmoitukseen

27.1.2019 Helsingin Sanomissa oli ilmoitus, jossa haettiin vapaaehtoisia vanhempia vauvoineen äidinmaidonkorviketutkimukseen Tampereen ja Helsingin alueelta. Tutkimuksen toimeksiantajana toimii kansainvälinen yritys. Tutkimuksessa on tarkoitus alkaa antamaan enintään 28 vuorokauden ikäiselle vauvalle tutkimuksen kustantamaa äidinmaidonkorviketta, jota on käytettävä vähintään neljän kuukauden ikään saakka. Tutkimuksessa seurataan allergiaoireiden ilmenemistä. Tutkimukseen haettiin nimenomaan vauvoja, joita on ruokittu ainoastaan rintamaidolla tai aminohappopohjaisella äidinmaidonkorvikkeella.

Eettisesti ja terveyden edistämisen näkökulmasta ajateltuna tutkimuksessa on monia huolestuttavia seikkoja. Ensinnäkin tutkimus vetoaa pienituloisiin, sillä tutkimus tarjoaa ilmaista äidinmaidonkorviketta tutkimukseen osallistuville. Kansainvälisen korvikekoodin mukaan on myös kiellettyä mainostaa äidinmaidonkorviketta raskaana oleville ja imettäville. Kyseinen tutkimus asettaa tutkimukseen osallistuvat eriarvoiseen asemaan terveyden näkökulmasta viitaten imetyksen lukuisiin terveyshyötyihin ja verraten niitä korvikkeesta saataviin hyötyihin. Tutkimus on ristiriidassa kansallisen imetyssuosituksen kanssa, sillä suositus suosittaa vauvan täysimetystä neljän-kuuden kuukauden ikään saakka ja siitä eteenpäin kiinteiden lisäruokien ohella vähintään vuoden ikään. Tutkimuksen ilmoitustekstissä mainitaan, että imetystä voi jatkaa tutkimuksen korvikkeen antamisen ohella. Kuitenkin jo tutkitun tiedon valossa tiedetään, että jokainen vauvalle annettu lisämaito, jota ei ole lypsetty äidin rinnasta, vähentää rinnan saamaa stimulaatiota, joka taas vähentää rinnan muodostaman maidon määrää. Tämä on riskitekijä imetyksen kannalta, koska edellä mainittu tapahtumasarja voi aiheuttaa imetyksen loppumisen ennenaikaisesti. Näin ollen tutkimukseen osallistuvilla on huonommat mahdollisuudet palata täysimetykseen tutkimuksen vaatiman neljän korvikkeenkäyttökuukauden jälkeen. Lain mukaan äidinmaidonkorviketta koskevan tiedotusaineiston tulisi tuoda esille pulloruokinnan aloittamisen haitallinen vaikutus imetykselle, mikä ei tutkimuksen ilmoituksessa käy ilmi. Mieleen nousee kysymys siitä, tarjoaako tämä tutkimus ilmaista korviketta vain vaaditun neljän kuukauden ajan. Laki velvoittaa äidinmaidonkorvikevalmistelahjoitusten osalta, että lahjoittajan on luovutettava perheelle korviketta niin kauan kuin imeväinen sitä tarvitsee.

Valmistuva terveydenhoitaja

Johanna Penttinen

Mielipidekirjoituksen pohjalta julkaistiin kannanotto Helsingin Sanomissa 14.02.2019, jonka kirjoittamiseen osallistuivat myös Suomen Vauvamyönteisyyskouluttajat, Kätilöliitto, Terveydenhoitajaliitto, Tehy:n terveydenhoitajajaosto sekä Imetyksen Tuki ry.

Terveydenhoitajan työnkuvan tulevaisuus

Terveydenhoitajakoulutuksen aikana on usein noussut esiin terveydenhoitajan työn tulevaisuus; kuinka terveydenhoitajan työtä voisi jalkauttaa nykyistä laajemmalle toimintakentälle ja kuinka perinteisen vastaanottotyön rinnalle voisi pohtia myös paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavia palvelumuotoja. Esiin on myös noussut huoli siitä, onko terveydenhoitajille tarvetta tulevaisuudessa.

Terveydenhoitaja on terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän terveydenhoitotyön erikoisosaaja. Tällaiselle ammattilaiselle on ehdottomasti tarvetta nyt ja tulevaisuudessa. Vaikuttavinta ja kustannustehokkainta on juuri sairauksien ja terveysongelmien ennaltaehkäisy verrattuna niiden hoidosta aiheutuviin kustannuksiin.

Tulevaisuudessa terveydenhoitajia tarvitaan, mutta missä he työskentelevät? Perinteinen vastaanottotyö ei välttämättä saavuta asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Vastaanotolle ajan varaaminen ja saapuminen edellyttää kuitenkin aina asiakkaan omaa aktiivisuutta, jolloin kynnys palvelujen pariin hakeutumiseen nousee. Tulevaisuudessa voisikin miettiä, kuinka terveydenhoitajat hakeutuisivat asiakkaiden luo. Perinteisen vastaanottotyön ohelle voisi kehittää laajempia asiakasryhmiä tavoittavia matalan kynnyksen palveluja.

Terveydenhoitajia täytyisi myös saada kaikkien ikäryhmien palveluihin nykyistä laajemmin. Terveyden edistäminen on erilaista, mutta kuitenkin tarpeellista kaikille ikäryhmille. Terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää terveydenhoitotyötä tarvitaan kaikkialla, missä vain on ihmisiä. Työikäisillä ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvät asiat ovat tärkeitä, mutta ikääntyneillä merkityksellisiä voivat olla esimerkiksi uneen ja toimintakyvyn ylläpitoon liittyvät seikat. Psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät asiat taas korostuvat kaikissa ikäryhmissä.

Terveydenhoitotyön jalkauttaminen nykyistä laajemmalle toimintakentälle takaisi terveydenhoitajan ammatin tarpeellisuuden myös tulevaisuudessa. Samalla se toisi terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän terveydenhoitotyön kaikkien ikäluokkien saataville. Koska terveyden edistäminen käsittää useita eri osa-alueita, voisivat terveydenhoitajat tehdä tulevaisuudessa työtään oman ammattiosaamisensa edustajana osana moniammatillista työskentelyä mm. fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien yms. ammattilaisten kanssa.

Valmiita vastauksia siihen, kuinka terveydenhoitotyötä voisi tulevaisuudessa toteuttaa, ei ole. Voisiko se olla nykyistä enemmän terveystavoitteisia ryhmiä, käyntejä ja asiantuntijaluentoja työpaikoilla, sosiaalisen median hyödyntämistä tai eri ikäryhmille kohdennetun terveystiedon jakamista? Terveydenhoitajien jalkautuminen ihmisten pariin ja erilaisten palvelumuotojen tarjoaminen voisi kuitenkin edesauttaa asiakkaiden saavutettavuutta.

 

Valmistuvat terveydenhoitajat

Elina Hiltunen ja Tiia Martiskainen

 

Mielipidekirjoitus tarjottu julkaistavaksi myös Terveydenhoitaja-lehdessä

Yhteisasuminen yksi keino ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisemiseen

Yli 65-vuotiaiden Ikäihmisten yksinäisyys on kasvava ongelma Suomessa. 70 prosenttia yli 65-vuotiaista asuu yksin ja heidän määränsä tulee tulevaisuudessa kasvamaan.

ET-lehden numerossa 18/2018 olleessa artikkelissa kerrottiin kahdesta ystävästä, jotka päättivät muuttaa yhteiseen kotiin viettämään eläkepäiviään. He olivat tunteneet toisensa lähes 20 vuoden ajan. Koska nämä pitkäaikaiset ystävät halusivat välttää yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen, sai se heidät kokeilemaan todella innovatiivista ja rohkeaa ratkaisua. Ystävykset hankkivat yhteisen asunnon, jossa heillä oli kuitenkin omat huoneet mahdollistamassa oman rauhan ja yksityisyyden tarvittaessa.

Yhteisasumismuoto olisi todella hieno ratkaisu, jolloin toisesta ihmisestä olisi seuraa ja hänen kanssaan voisi jakaa niin ilot kuin surutkin. Konkreettisen avun saaminen arjessa helpottuisi ja asumiskustannusten jakaminen toisi myös taloudellista etua. Toisaalta tällainen asumismuoto ei sovellu kaikille, mutta silti siitä vaihtoehdosta tulisi rohkeasti informoida. Asuinkaupungin tulisi tukea ikäihmisien yhteisasumismuotoa sekä mahdollistaa sen toteuttamisen mahdollisimman helpoksi. Kun asuinkumppanin voi valita itse, myös pitkäaikaisen yhteisasumisen onnistumismahdollisuudet kasvavat. Ystävät tuntevat toistensa tavat ja tottumukset sekä mahdolliset iän tuomat sairaudetkin.

Me valmistuvat terveydenhoitajat näemme tässä asumisratkaisussa valtavasti hyvää terveyden edistämisen kannalta. Koska yksinäisyys heikentää tutkitusti elämänlaatua, tulisi ikäihmisten yksinäisyyttä ennaltaehkäistä räätälöimällä jokaiselle omaan elämäntilanteeseen sopivat ratkaisut. Ikäihmisten yksinäisyyttä, ennaltaehkäiseviä projekteja ja hankkeita tulisi perustaa. Niihin tulisi rekrytoida myös terveydenhoitajia, jolloin terveyttä edistävät seikat tulisi kartoitettua riittävän laajasti ja tutkittuun tietoon perustuen.

Satu-Lilja Kurkinen, Riina Turunen & Marjo Vaittinen

Valmistuvat terveydenhoitajat, Karelia-ammattikorkeakoulu.

Kirjoitus on osa yhteiskunnallisen terveydenhoitotyön opintojaksoa.

 

Julkaistu myös ET-lehden keskustelupalstalla:

https://www.etlehti.fi/keskustelu/40997/yhteisasumisesta-apua-yksinaisyyteen-ja-turvattomuuden-tunteeseen

Valmistuvien terveydenhoitajien kirje sinulle, tuleva asiakkaamme

Lähes jokainen meistä on joskus elämänsä varrella kohdannut terveydenhoitajan. Millainen oli sinun kokemuksesi? Valmistuvina terveydenhoitajina olemme miettineet, miten haluaisimme työtämme tehdä.

Terveydenhoitajat ovat ammattiroolinsa lisäksi myös vanhempia, puolisoja, lapsia, ystäviä… Terveydenhoitajan työssä yhdistyvät ammatilliset tiedot ja taidot sekä omat kokemukset. Nämä ovat meille tärkeitä työvälineitä kohdatessamme sinut. Me haluamme kohdata sinut tasavertaisena ihmisenä, emme ole kenenkään yläpuolella. Me elämme samojen arjen haasteiden keskellä, kuin sinäkin. Terveydenhoitajatyöhön hakeutumisemme taustalla on aito halu auttaa ja tukea sinua ja perhettäsi.

Terveydenhoitajan tärkeimpiä työkaluja ovat ihmisen kohtaamisen taito, aito läsnäolo, kuunteleminen ja oikeiden – joskus väärienkin kysymysten kysyminen. Tehtävämme ei ole tuomita sinua, eikä arvostella elämänvalintojasi. Tämän kaiken rinnalla toimintaamme ohjaavat meille annetut säädökset ja puitteet. Työtä tehdään kuitenkin omalla persoonalla. Tämä tarkoittaa sitä, että työtapoja on yhtä monta kuin tekijöitäkin. Tulemme siis myös erehtymään. Tietämättömyyden tunnustaminen ja nöyryys sen edessä on tärkeää.

Arvostamme mahdollisuutta olla osana sinun perheesi elämää ja sen polkuja. Me tiedostamme vastuun, joka tähän antoisaan työhön liittyy. Haluamme, että kohtaamisellamme on merkitystä.

Kiitos, että luit tämän. Odotamme innolla, että pääsemme tekemään terveydenhoitajan työtä; ihmisenä ihmiselle. ♥

Terveisin,
valmistuvat terveydenhoitajat Mervi Nevalainen, Maija Pilbeam, Sari Silvennoinen ja Riitta Toivanen

Julkaistu myös Meidän perhe -Facebook-sivuilla