Nuori, älä pelkää puhua kiusaamisesta

Koulukiusaaminen on aihe, joka koskettaa monia. Ollessani syksyllä ja keväällä harjoitteluissa kouluterveydenhuollossa, huomasin koulukiusaamisasioissa yhtenäisen trendin – oppilaat eivät halunneet puhua koulukiusaamiskokemuksistaan. Tästä heräsi halu ottaa kantaa ja kannustaa nuoria kiusaamiskokemuksista puhumiseen.

Nuoren kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa. Ideaalitilanteessa nuori saa onnistumisen kokemuksia sosiaalisissa suhteissa sekä omasta itsestä toimijana osana ryhmää, ja saa näin itseään toteuttaen kasvaa turvallisessa ympäristössä esimerkiksi hyvän itsetunnon ja minäkuvan omaavaksi yhteiskunnan jäseneksi. Kuinka käy, jos tässä herkässä kehitysvaiheessa tuleekin henkisesti- ja/tai fyysisesti pahoinpidellyksi eli toisin sanoen koulukiusatuksi?

Noin joka kymmenes koululainen joutuu kiusatuksi. Kiusaaminen voi ilmetä tönimisenä, haukkumisena, ryhmän ulkopuolelle jättämisenä, ilkeinä viesteinä tai vaikkapa tahallisena nolaamisena. Kiusatuksi voi tulla kuka tahansa. Kiusattu nuori syyttää herkästi itseään ja voi harhaanjohtavasti ajatella kiusaamisen syyksi oman erilaisuutensa. Kiusaamisessa ei kuitenkaan ole kyse kiusatun ominaisuuksista vaan kiusaaja hakee kiusaamisella esimerkiksi vallan tunnetta, ylläpitää tietynlaista sosiaalista roolia tai purkaa omaa pahaa oloaan ja kateuden tunteita muihin.

Sosiaalisen median aikakaudella kiusaaminen on tehty ”naurettavan” helpoksi, sillä kärjistettynä kaikki on kaikkien saatavilla. Internet mahdollistaa myös anonyyminä tapahtuvan kiusaamisen. Sen lisäksi, että kiusaamista tapahtuu koulussa, seuraa se myös kiusatun kotiin. Mistä kiusattu saa turvaa?

On tutkittu, että koulukiusaaminen vaikuttaa alentavasti nuoren itsetuntoon ja minäkäsitykseen, mikä voi näkyä esimerkiksi huonommuuden tunteina tai negatiivisena suhtautumisena omaan ulkonäköön. Lisäksi kiusatuilla nuorilla on korkeampi riski sairastua masennukseen tai paniikkihäiriöön. Koulukiusaamisen välittömien vaikutusten lisäksi on tutkittu sen pitkäaikaisia vaikutuksia. Sosiaalisten tilanteiden jännittäminen ja heikko kehonkuva voivat seurata pitkälle aikuisuuteen. Lisäksi kiusatut voivat kokea uusien ihmis- tai parisuhteiden solmimisen hankalaksi sekä hakea hyväksyntää miellyttämällä muita. Tämän takia kiusaamiskokemuksen käsittely on tärkeää jo nuorena.

Kiusaamisesta kannattaa puhua turvallisen aikuisen, kuten perheenjäsenen, opettajan tai terveydenhoitajan, kanssa. Kiusaaminen on koko kouluyhteisön asia, joten avainasemassa koulumaailmassa on yhteistyö. Ovatko nykyiset KiVa koulun toimet toimivia? Meillä aikuisilla on vastuu puuttua kiusaamiseen eikä sulkea siltä silmiä. Koulukiusaaminen ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää, sillä kiusaaminen satuttaa nuorta nyt ja voi jättää kipeät arvet aikuisuuteen. Kiusaamisesta saa ja pitääkin puhua, vaikka se voi herättää häpeää. Kiusaamisen herättämien tunteiden nimeäminen ja rakentava käsittely auttavat luomaan tilanteesta realistisen kuvan.

Joten nuori, haluan sanoa sinulle – Älä jää yksin. Koulukiusaaminen ei määritä tulevaisuuttasi. Etsitään yhdessä ratkaisuja ja katkaistaan kiusaamiselta siivet. Olemme täällä sinua varten.

Katja Räty
Valmistuva terveydenhoitaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mielipidekirjoitus on osa Yhteiskunnallinen terveydenhoitotyö -opintojaksoa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *