Voinko terveydenhoitajana vaikuttaa ilmastonmuutokseen?

Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon, se on jatkuvasti esillä mediassa ja asia aiheuttaa monelle huolta. Huomasin erään lehden otsikon, jossa todettiin, että ilmastoahdistus on uusi kansantauti. Myös minä myönnän, että aihe mietityttää minua, ja aloinkin pohtia olisiko minulla mahdollisuus vaikuttaa tulevana terveydenhoitajana ilmastonmuutokseen ammattini kautta, jos ei suorasti niin epäsuorasti. Asiakastyöhön ei ole ehkä soveliasta sotkea suoranaisesti ympäristönsuojelua, mutta monet terveyttä edistävät valinnat hyödyttävät niin ihmistä kuin ympäristöäkin.

Ilmastonmuutos on tällä hetkellä yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista. Muuttuva ilmasto vaikuttaa elinympäristöömme ja sitä kautta terveyteen, millä on taas yhteiskunnallisia vaikutuksia laajemmin. Ilmastonmuutoksen vaikutusta ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen on tutkittu Suomessa vielä vähän, mutta tiedossa on, että ilmastonmuutoksella on joitakin suoria terveysvaikutuksia. Suoria terveysvaikutuksia ovat muun muassa synkkenevien talvien vaikutus mielenterveyteen, hellepäivien lisääntymisestä aiheutuvan lämpökuormituksen terveyshaittojen yleistyminen ja lisääntyvän UV-säteilyn haitalliset terveysvaikutukset, kuten ihosyövät. Ilmastonmuutoksella on myös epäsuoria terveysvaikutuksia, sillä ilmastonmuutos saattaa heikentää ilmanlaatua ja ilmaston lämpeneminen voi heijastua muun muassa allergioihin. Lisäksi erilaiset infektiot voivat levitä ilmastonmuutoksen myötä. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös ruoan ja veden laatuun.

Ilmastonmuutos on ongelma, jota kukaan ei voi ratkaista yksin, mutta jokainen voi vaikuttaa pienillä arkisilla asioilla ja valinnoilla siihen, että ympäristön kuormittumista voitaisiin vähentää. Tästä ensimmäisenä esimerkkinä tulee mieleen lihan syönti. Tutkimusten mukaan lihantuotanto on yksi ylivoimaisimmista ympäristöä kuormittavimmista tekijöistä. Lihansyönti on itsessään yksi riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksille, kuten verenpainetaudille ja sepelvaltimotaudille. Lihan syönti lisää myös riskiä sairastua diabetekseen ja erilaisiin syöpiin. Lihan syöntiä vähentämällä voisi siis vaikuttaa omaan terveyteen ja suuremmassa mittakaavassa lihantuotantoon ja ympäristön kuormittumiseen. Lihan syöntiä ei tarvitse lopettaa kokonaan, pelkkä vähentäminen riittää. Vähentämällä ruokavaliosta lihaa, tulee tilalle todennäköisesti kasviksia ja vihanneksia, jotka ovat terveellisiä ja tukevat monipuolista ruokavaliota. Toinen esimerkki liittyy liikuntaan ja hyötyliikunnan lisäämisen, eli auton voisi vaihtaa pyöräilyyn tai julkisilla kulkemiseen. Julkisilla kulkemisessa tulee huomaamatta hyötyliikuntaa, sillä harvoin pysäkki on heti kotioven vieressä. Pyöräily tai kävely paikasta toiseen on myös kätevä tapa saada liikuntaa ja kaikesta liikunnasta on aina yksilöön kohdistuvia terveyshyötyjä.

Terveyden edistäminen ja siihen liittyvä ohjaus on terveydenhoitajan yksi tärkeimmistä tehtävistä ja terveyden edistämiseen liittyy olennaisesti ravitsemus ja liikunta, lisäksi yksilöiden, perheiden ja ryhmien ohjaaminen kuuluu työnkuvaan. Sanonta: ”Pienistä puroista kasvaa suuri joki” pätee myös tässä, sillä kaikki asiat lähtevät pienistä teoista. Yksittäisten henkilöiden teot saattavat muuttua tottumuksiksi ja esimerkiksi muu perhe tai muu lähipiiri ottaa näistä mallia. Kun ihmiset kiinnittävät huomiota terveyttä edistäviin valintoihin, myös ilmasto ja ympäristö kiittävät. Terveydenhoitajan ammatissa omalla ohjauksellani ja neuvonnallani voisin siis teoriassa vaikuttaa ilmastomuutokseen, siten että asiakkaat olisivat halukkaita tekemään pieniä terveyttä edistäviä ja ympäristöystävällisiä valintoja ja muutoksia pienen motivoinnin jälkeen. Ohjaus ja neuvonta voisivat osaltaan myös lieventää ilmastoahdistusta, tuota uutta kansantautia, sillä usein tieto siitä, että pystyy jollain tavalla vaikuttamaan, voi osaltaan helpottaa ahdistuksen tunnetta. Pyrin myös itse tekemään näitä pieniä tekoja ja valintoja arjessani, jotta voisin omalla toiminnallani vaikuttaa sekä omaan terveyteeni että maapallomme hyvinvointiin.

Elli-Maija Kokko
Valmistuva terveydenhoitaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mielipidekirjoitus on osa Yhteiskunnallinen terveydenhoitotyö -opintojaksoa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *