Äitien tekemää superfoodia taaperoille

Maailman terveysjärjestö suosittaa vähintään kahden vuoden imetystä. Suomessa kuitenkin suositus on vähintään vuoden ikään asti. Taaperoimetys jakaa mielipiteitä. Usein taaperoimetyksessä on negatiivinen kaiku. Saatetaan ajatella, että taaperoimetys on vain äidin tahto. Rinnalle kävelevää ja rintaa itse pyytävää lasta saatetaan pitää kummajaisena. Lähipiiri saattaa kommentoida lapselle rinnalla käynnistä negatiivisia kommentteja tai kannustaa lasta luopumaan rinnalla käynneistä. Taaperoimetystä saatetaan pitää luonnottomana. Kuitenkin lapsen luonnollinen vieroittautumisikä on 2,5-7 vuoden iässä.

Imetyksellä on tutkimusten mukaan runsaasti hyötyjä niin äidille, kuin lapselle. Mitä pidempään lasta imetetään, sitä suuremmat imetyksen hyödyt ovat. Esimerkiksi mitä pidempään nainen on imettänyt, sitä pienempi on riski sairastua rinta- ja munasarjasyöpään. Muita pitkäaikaisia hyötyjä äidille imetyksestä on mm. pienempi riski sairastua masennukseen, tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Imetys suojaa lasta mm. tulehduksilta, astmalta, atooppiselta ihottumalta, kelialta ja lapsuusiän leukemialta sekä pidemmällä aikavälillä lihavuudelta, diabetekselta sekä sydän- ja verisuonitaudeilta.

Taaperolle rintamaito on yksi osa ravintoa, todellista superfoodia, ja monta osaa läheisyyttä ja rakkautta. Rinta toimii lohtuna ja turvasatamana. Sairastuessaan taaperoa voi olla vaikea saada syömään ja juomaan, mutta kipeänäkin rinta usein kelpaa. Rintamaito sisältää kaikki ravinto- ja vasta-aineet vauvavuoden jälkeenkin. Maito mukautuu lapsen iän mukaan – se on koostumukseltaan aina sopivaa.

Mielestäni taaperoimetystä tulisi tukea yhteiskunnassa paremmin, etenkin yleisellä ilmapiirillä taaperoimetystä kohtaan. Suomalainen imetyssuositus on Maailman terveysjärjestön suositusta alhaisempi, eikä se mielestäni kannusta pitkään jatkuvaan imetykseen. Vuonna 2017 Suomessa 38,5% imetti lastaan vuoden, tai pidempään. 61,5% lopettivat imetyksen ennen vuoden ikää. Toisaalta taas juuri he tarvitsivat tukea siihen, että imetys jatkuisi edes nykyiseen vuoden suositukseen saakka.

Imettäminen, imetyksen lopettaminen tai kokonaan imettämättä jättäminen ovat jokaisen äidin ja perheen henkilökohtaisia päätöksiä. Terveydenhoitajien, lähipiirin ja jokaisen meidän tulisi kunnioittaa perheiden päätöksiä ja antaa tukea päätöksiin. Itsekin taaperoimettäjänä toivon saavani tukea ja kunnioitusta päätökseeni imettää lasta yli vuoden iässä. Tulevana terveydenhoitajana aion kannustaa äitejä imetykseen liittyvissä päätöksissään, olivatpa ne mitä tahansa.

Näin pääsiäisen alla loppuun vielä vanha suomalainen uskomus vuodelta 1936: ”Jos lasta imettää kolome pitkee perjantaita niin siitä tulloo veleho eli tietäjä.”

Valmistuva terveydenhoitaja, Tiina Tuononen, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mielipidekirjoitus on kirjoitettu osana yhteiskunnallinen terveydenhoitotyö -opintojaksoa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *