Osaatko antaa palautetta oikein?

Hoitoalalle hakeutuu empaattisia ihmisiä, joten voisi kuvitella, että työyhteisöissä osataan huomioida hyvin toisten tunteet ja palautteen antaminen olisi luontevaa. Näin ei kuitenkaan aina ole. Neljän vuoden opintojen aikana on ennättänyt näkemään kaikenlaisia työyhteisöjä ja kohtaamaan paljon uusia ihmisiä. Myös luokkatovereilta on saanut kuulla monenlaisia tarinoita siitä, kuinka kohtaamiset eivät ole aina sujuneet niin kuin olisi toivonut.

Kaikista asioista pitää pystyä puhumaan reilusti ja avoimesti. Se ei kuitenkaan tarkoita, että jollakin ihmisellä on oikeus tokaista toiselle mitä sylki suuhun sattuu tuomaan. Rakentavan palauteen antaminen on toki tärkeää, mutta se kuinka sitä tulisi antaa, tuntuu välillä olevan hakusessa. Liian usein suorapuheisuutta pidetään verukkeena olla ilkeitä toiselle. Se, että sanoo asiat suoraan, ei tarkoita sitä, että saa sanoa mitä tahansa, milloin tahansa.

Palautteen antamisen tyylejä voidaan joskus perustella temperamenttieroilla, jolloin toisen ymmärtäminen voi helpottua, eikä suoraan sanottu palaute enää saata aiheuttaa itsessä niin voimakkaita reaktioita. Toiset kertovat sen mitä heiltä on pyydetty, sen enempää asiaa miettimättä, kuinka tuoda asia esille. Tällaisenkaan ajatusmallin taakse ei aina voi mennä, sillä palautteen antamisella, varsinkin rakentavan palautteen kohdalla, ajoituksella ja oikeilla sanoilla on keskeinen merkitys. Jos möläyttää mitä sattuu, niin tilanne harvoin saa aikaan positiivisen muutoksen, vaan todennäköisempää on pahan mielen aiheuttaminen ja kenties jatkossa ihmisten välinen yhteistyö vain hankaloituu ja syntyy eripuraa.

Rakentavaa palautetta pitäisi siis antaa mielellään oikeaan aikaan. Ei niin, että aletaan listaamaan, kuinka joku on toiminut väärin viimeisen vuoden ajan. Tärkeää olisi myös, ettei ketään nöyryytettäisi työkavereiden silmien edessä, vaan palautteen antaminen tapahtuisi yksityisesti.

Positiivisen palautteen antamista puolestaan voisi lisätä. Jokainen meistä varmasti tietää, kuinka mukavalta tuntuu saada tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Miten jo ihan pienillä asioilla voi olla työhyvinvoinnin kannalta valtava merkitys, kuten sillä, että kiitetään työkaveria päivästä ja sanotaan heipat. Kuulostaa itsestäänselvyyksiltä, mutta ei se vain sitä kaikkialla ole.

Palautteen antaminen on osa ammatillisuutta tai ainakin sen pitäisi olla. Meidän tulisi muistaa olla aina ystävällisiä toisillemme, koska ikinä ei voi olla varma siitä, millaisten asioiden kanssa kukakin meistä parhaillaan kamppailee. Näin ollen jonkun tylyt sanat, voivat tehdä huomattavaa vahinkoa. Kun taas ystävällisyydellä ja positiivisella palautteella, saattaa piristää toisen päivää merkittävästi.

Niina Hynninen ja Satu Koponen
Valmistuvat terveydenhoitajat, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirjoitus on osa Yhteiskunnallinen terveydenhoitotyö -opintojaksoa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *