Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2016

Minäkö mukaan opinnäytetyöhön?

Voimala on toimeksiantajana sosionomiopiskelijoiden Martan ja Heinin opinnäytetyössä, jossa tutkimuksen kohteena ovat ikääntymiseen liittyvät käsitteet. Tule osallistumaan tyttöjen oppariin! 🙂 Ilmoittautumislinkki: https://www.webropolsurveys.com/S/3A2EAE8D71D879A8.par

Lisätietoja voit halutessasi kysyä Voimala-koordinaattori Kaisalta;                                      kaisa.r.juvonen@karelia.fi tai 050 521 9270.

MH

Moniammatillisuus

Moikka lukija! Ruudun takaa kirjoittelee minä, Tommi ja olen opiskellut fysioterapiaa Karelia-ammattikorkeakoulussa kaksi ja puoli vuotta. Suoritin kahdeksan viikon harjoitteluni Voimalan moniammatillisessa oppimisympäristössä ja tarkoituksenani on reflektoida oppimistani ja kokemuksiani varsinkin moniammatillisuuden näkökulmasta.

Voimala on oppimisympäristönä mahdollisuuksia täynnä, sillä kampuksen eri alojen opiskelijat ovat harjoittelussa samaan aikaan. Kanssani opiskeli fysioterapia-, sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijoita eri vuosikursseilta. Tein myös yhteistyötä esimerkiksi musiikin- ja liiketalouden opiskelijoiden kanssa.

Moniammatillinen tiimityöskentely on kuin palapeli - jokainen yksilö on kokonaisuuden kannalta tärkeä.

Moniammatillinen tiimityöskentely on kuin palapeli – jokainen yksilö on kokonaisuuden kannalta tärkeä.

Moniammatillisuudesta minulle tulee mieleen pelkkää positiivisuutta. Ensimmäisenä perspektiivien laajeneminen suunnittelutilanteissa, sillä kaikilla mainitsemillani aloilla on mahdollisuus tuoda oma osaamistaan esille. Tällöin saa itsellekin uusia avaimia terapiatilanteisiin ja samalla oppii mitä muut alat opiskelevat. Tiimityöskentelyn tärkeyttä en voi korostaa tarpeeksi. Moniammatillisessa työryhmässä oppii kuuntelemaan muita, tekemään päätöksentekoa, ottamaan vastuuta omasta työstään ja ammattitaidostaan sekä organisoimaan.

Mittailin ja pohdin, siitä polvikulma
Tiesin muka kaiken, paranee jo pulma
Katseeni kiinnitin, polven vain näin
Ihminen on kokonaisuus, miettimään jäin
Liike tai kaks, vaik mieli on rikki
Ihmistä ei paranna, yks ainut trikki
Monta alaa, verkko on laaja
Niitä hyödyntäen, paranee raaja
Asiakas lähti, hymyillen kiitti
Moniammatillisuus, mikset säkin viitti?

Loppuun kevennyksenä vielä tiimityöskentelyyn viittaava sitaatti, joka kuvaa hyvin omaa toimintaani. Saa sitä välillä olla hauskaakin.

“On our own, we are marshmallows and dried spaghetti, but together we can become something bigger.”
― C.B. Cook

Fysioterapeuttiopiskelija Tommi

 

Ystäväkerhoon vetoapua Voimalasta

 

Olen fysioterapeuttiopiskelija ja suoritin Voimalassa toista harjoitteluani. Ohjasimme harjoitteluni aikana moniammatillisen tiimin kanssa Ystäväkerho -nimistä ryhmää. Moniammatilliseen tiimiin kuului minun lisäksi kolme sairaanhoitajaopiskelijaa.

Ystäväkerho on neljän eläkeläisjärjestön yhteinen kerho, joka oli aloittanut toimintansa vuoden 2016 alkupuolella. He kaipasivat ryhmään ”vetoapua”. Ryhmä kokoontui Koivupihan palvelukeskuksessa kerran viikossa, Voimala-opiskelijat ohjasivat ryhmää yhteensä viisi kertaa. file0001938924415

Ryhmäläiset olivat ikäihmisiä, joista iäkkäin oli jo 93-vuotias. He kaikki tulivat ryhmäkerroille kokoontumispaikan lähiympäristöstä. Osalla heistä oli käytössä liikkumisen apuväline, mutta kaikilla oli sellainen fyysinen kunto, että he pystyivät tulemaan paikalle omin jaloin.

Rakensimme ryhmäkertojen sisällön asiakkaiden toiveiden mukaan. Käsittelimme kerroilla mm. muistia ja unta. Lisäksi pyrimme ohjaamaan jokaisella kerralla jotakin liikunnallista. Ohjasimme esimerkiksi tuolijumppaa, kuminauhajumppaa istuen sekä istumatanssia. Asiakkaat toivoivat myös paljon keskustelua, joten pyrimme käymään asioita keskustellen läpi.

Ryhmän viimeisellä kokoontumiskerralla meillä oli teemana yhteislaulu, koska asiakkaat olivat toivoneet myös musiikkia ryhmäkerroille. Valitsimme kappaleet kohderyhmää ajatellen, ja lauloimme mm. Kultainen nuoruus- ja Kalliolle kukkulalle- nimiset kappaleet. Saimme ohjaamistamme ryhmäkerroista positiivista palautetta, ja asiakkaat toivoivat ryhmälle jatkoa myös tulevaisuudessa Voimalan opiskelijoiden ohjaamana.

2. vuoden fysioterapeuttiopiskelija MK

 

Mistä on Voimala-opiskelija tehty?

“Hymyilettekö te opiskelijat aina vai onko teidät koulutettu?” Tiedusteli reippaasti muuan ryhmäläinen kevään viimeistä tuokiota päätellessämme.

Pääkoppa, selkäranka. Jämptiys, aloitekyky, ennakkoluulottomuus. Jousto ja into. Hymy. Asenne. Asioita, joita jokainen Voimalassa työskentelevä tarvitsee – ja oppii.

Oman alan kentän laajuuden ymmärtäminen on yhden kevään kuluessa avartunut valtavasti. Kehittämistyö tuntuu juuri nyt innostavalta ja moniulotteiselta. Se tarjoaa hehtaarisen kasvualustan oman ammatillisuuden kehittymiselle, johtamistaidoille ja eri asiakasryhmille. 11 viikkoa ja 40 asia-kasta (pois lukien teemapäivät), nuorin 7-kuinen ja vanhin 88-vuotias. Kollegakontakteja kertyi mukavat viitisenkymmentä, joista yli puolet Hyvä sydän -ryhmästä.

Materiaalien haalimista, saatekirjeiden laatimista, postitusta, puhelinsoittoja. Sairaanhoitaja-, fysioterapeutti-, sosionomi-, vaihto-opiskelijoita. Epäonnistuneita tulosteita, tapaamisia, juoksuaskeleita, unohtuneita tulosteita. Kompromisseja, reflektiota, kehittämistä. Tontin antamista ja oman kasvattamista. Voimala-työskentelyssä kohdattavia asioita kaikki.

Onnistumista, kiitollisuutta, ryhmähenkeä. Turhautumista. Neutraaliutta. Epätoivoa, räkäistä naurua, tykytyksiä. Naurua vain, empatiaa.

Kotona, Tikkarinteellä, bussissa, joskus lennossakin. Työntekopaikkoja.

Ei montaa päivää, jolloin ei olisi hymyilyttänyt. Oli laajasti tekemistä. Pohtimista, oivaltamista, huippuihmisiä. Inspiroivaa. Mistä tällaisia työpaikkoja löytää??

Niin, takaisin alun kysymykseen – aitoa hymyä on kai turha säästellä.

 

Pia Rajasuo, 4. vuoden fysioterapeuttiopiskelija, harjoittelu Voimalassa

Muistin virrassa -ryhmän kevät 2016 Voimalassa

Muistin virrassa -ryhmä kokoontui kymmenen kertaa kevään 2016 aikana. Ryhmän toiminnan tarkoituksena on tukea ikääntyvien muistisairautta sairastavien ja heidän puolisoiden toimintakykyä sekä edistää kotona asumista. Ryhmän toiminnan lähtökohtana ovat Green Care -ajattelumalli, psykofyysisen fysioterapian näkökulmat ja moniammatillinen yhteistyö.

Ryhmään osallistui neljä ikääntynyttä pariskuntaa, joista toisella on muistisairaus. Ryhmäläisten keskiarvoikä oli 76 vuotta. Vastuuohjaajia ryhmällä oli kolme, fysioterapeutti-, sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijat. Ryhmän toiminnoissa oli mukana myös muita opiskelijoita ja kolme vaihto-opiskelijaa.

Ryhmän ohjaajat halusivat huomioida ryhmäläisiä mahdollisimman paljon suunnitellessaan ryhmäkertojen sisältöjä ja toimintoja. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla tutustuttiin toisiimme ja samalla tiedusteltiin ryhmäläisten ajatuksia ja toiveita ryhmän toimintaan liittyen. Vastuuohjaajien kesken sovittiin, että ryhmän toimintoja suunnitellaan ja toteutetaan kaikkien opiskelusuuntaus ja osaaminen huomioiden.

Muistin virrassa -ryhmän kymmenen kokoontumiskertaa koostuivat useista erilaisista sisällöistä opiskelijoiden vetäminä. Ryhmäkertojen sisältöinä oli mm. liikuntaa kuntosalikäyntien, sauvakävelyn ja tuolijumpan muodossa. Lisäksi tutustuimme terveellisiin elämäntapoihin, unen merkitykseen, musiikkiin kantelensoiton harjoittelun merkeissä ja aktivoimme ajatuksia pulmapelien ja sananlaskujen avulla. Ryhmäläiset kokosivat oman kuvakollaasin, muistelivat mielekkäitä harrastuksia kuvien avulla, tekivät maalauksen ja kirjoittivat siitä yhteisen runon. Kävimme myös vierailemassa maatilalla, jossa ryhmäläiset ja ohjaajat pääsivät tutustumaan mm. hevosiin, kanoihin, tipuihin ja karitsoihin. Maatilan emäntä kertoi nykypäivän pienmaatilan luonnonmukaisesta elämästä. Ryhmäläiset saivat tilalta lähtiäisiksi tilan omia luomumunia maisteltavaksi.

Muistin virrassa

Muistin virrassa -ryhmän yhteinen taideteos 31.3.2016.

Tämä maalaus on kuin riemu, väriläiskä, paljon värejä.
Tämä maalaus on kuin kesäinen kukkaniitty, tähtisumu, nykyinen maailmantilanne.
Tämä maalaus on kuin kukkaniityllä nukkuva elän, joku eläin, joka nauttii auringon paisteesta ja kesästä.
Tämä maalaus on kuin väririemu, värien leikittely, lapsen iloa, sekamelska.
Tämä maalaus on kuin mielenkiintoinen lasagne, meksikolainen karnevaali, seikkailu lapsena, kaunista värien ilottelua, ilotulitus.
Tämä maalaus on kuin kevät, keväistä iloa, maapallo avaruudesta katsottuna.
Tämä maalaus on kuin kuin pannukakku, kaunis kaaos, värien loiskumista.
Tämä maalaus on kuin lämmin kesäyö, elämännälkä, leikitty lasten kanssa, mennään pesulle, ripustetaan taulu seinälle ja kaikilla on hauskaa.
Tämä maalaus on kuin aurinko, nuotio, makkaranpaistoa ja mustikkametsässä juoksentelua.

Ryhmäläiset kertoivat kokemuksiaan ja antoivat palautetta kerroista. He pitivät tärkeänä sitä, että ohjaajat kysyivät heidän toiveitaan ryhmän toiminnasta. Osa ryhmäläisistä kertoi kokeneensa ryhmäytymisen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mm. tämän vuoksi ryhmään oli mukava tulla ja ryhmäkertoja odotettiin mielenkiinnolla. Ryhmäläiset pitivät tärkeänä samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kohtaamisen ja vertaistuen osallistujien kesken. Heidän mielestään ryhmätoiminta on lisännyt sosiaalista kanssakäymistä ja yhteisöllisyyttä. Ryhmä on tuonut vaihtelua arkeen ja piristystä päivään. Maatilavierailusta ryhmäläiset pitivät erityisesti.

Ohjaajat kokivat ryhmän vetämisen merkitykselliseksi, koska ryhmäläiset osallistuivat aktiivisesti toimintoihin, antoivat positiivista palautetta ryhmäkertojen lopuksi ja odottivat innolla seuraavaa tapaamista. Ryhmän ohjaajat pitivät moniammatillista työskentelyä mielenkiintoisena ja opettavaisena, yhteistyö avasi uusia näkökulmia toisten koulutusalojen opiskelijoiden osaamisen ja tietotaidon kautta.

Tämä blogipostaus tuotettiin yhdessä Muistin virrassa ryhmäläisten ja ohjaajien kanssa

Teen työtä, jolla on tarkoitus

 

Moni varmasti haaveilee mahdollisuudesta tehdä työtä, jolla on tarkoitus – tehdä työkseen, jotain, jolla on merkitystä myös ympärillä olevien ihmisten elämään. Itse ainakin haaveilen siitä. Onnekseni olenkin näiden kolmen opiskeluvuoden aikana huomannut, että omalla kohdallani fysioterapeutin työ on juuri sitä.

Fysioterapeutin työn monipuolisuus ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat alkaneet hyvin hahmottua opiskelujen edetessä ja työharjoittelukokemuksen karttuessa. Olen saanut huomata, että fysioterapia on paljon enemmän kuin vain ohjeiden ja neuvonnan antamista sekä harjoitteiden ohjaamista. Fysioterapian ja erityisesti fysioterapeutin mahdollisuudet yltävät paljon syvemmälle asiakkaan elämään ja arkeen kuin vain pinnalla olevien fyysisen toimintakyvyn haasteiden tasolle. Erityisesti nyt tänä keväänä, ollessani työharjoittelussa Voimalassa, olen saanut huomata sen, miten suuri merkitys esimerkiksi ryhmämuotoisella kuntoutuksella voi olla ikäihmisten sekä fyysiseen että psyykkiseen toimintakykyyn ja yleiseen hyvinvointiin. Ryhmät tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden saada vertaistukea; keskustella ja jakaa kokemuksia samanlaisessa elämäntilanteessa olevien tai samanlaisia asioista kokeneiden kanssa. Ryhmään tuleminen voi myös tuoda muuten yksinäiseen arkeen vaihtelua ja siten lisätä psyykkistä hyvinvointia. Fyysisen toimintakyvyn harjoittaminen ryhmässä, esimerkiksi kuntosali- ja tai tasapainoharjoittelun merkeissä, voi innostaa asiakkaita jatkamaan harjoittelua omassa arjessaan ja motivoida heitä lisäämään arjen aktiivisuutta myös muilla osa-alueille. Ryhmään osallistuminen voi toimia myös kimmokkeena esimerkiksi jonkin uuden harrastuksen aloittamiselle tai pois jääneen harrastuksen jatkamiselle.

_DSC1225

Mikä tästä sitten tekee niin erityisen merkityksellistä – työtä, jolla on tarkoitus? Omasta puolestani voin sanoa sen, että merkitys heijastuu työstä saatavasta palautteesta. Palaute voi olla sitä, että havaitsen ryhmän alku- ja lopputestauksen tuloksissa huomattavaa edistystä tai huomaan kerta kerralta asiakkaan liikkumisen parantuvan ja apuvälinetarpeen vähenevän. Työn merkitys heijastuu myös asiakkaalta saatavassa palautteessa. Sen kautta voi saada syvemmän ymmärryksen siitä, miten monella eri tasolla ryhmä on vaikuttanut asiakkaan elämässä. Asiakkaiden antama palaute voi välillä yllättää, sillä asiakas ja fysioterapeutti voivat nähdä ryhmän merkityksen hyvin eri tavalla. Sydäntä lämmittää erityisesti se, kun kuulee ryhmän jälkeen asiakkaan sanovan, että ”olipa tänään mukava päivä!”. Nämä sanat kuullessaan sitä ihan pysähtyy ja tuntee iloa siitä, että saa tehdä tätä tärkeää työtä.

Työtä, jolla todellakin on tarkoitus.

Kirjoittaja on 21-vuotias kolmannen vuoden fysioterapeuttiopiskelija.

Mistä Voimala alkoi, ja miksi?

 

Oppimis- ja palveluympäristöä kehittämässä

Mistä Voimala alkoi, sitä on vaikea tarkkaan määritellä. Kehittämistyöllä ei useinkaan ole tiettyä aloittamispäivämäärää, vaan asiat kehkeytyvät ja niitä kehitellään eri yhteyksissä. Jos hyvin käy, aikanaan kehittämisprosessi saa jäsentyneemmän muodon ja saadaan aikaan tuloksia. Niistä sitten jälleen jatketaan prosessia eteenpäin, ja asiat kehkeytyvät edelleen.

Oppimisympäristöjen kehittämistyö on ollut meidänkin ammattikorkeakoulussamme moninaista: On kehitetty harjoitteluympäristöjä, on kehitetty fysioterapian oppimisympäristöä (Fysiotikka), on kehitetty simulaatioympäristöä (Simula), ja on myös kehitetty verkko-oppimisympäristöjä.

Voimalan tarinan voisi sanoa alkaneen vuonna 2011, kun William ja Ester Otsakorven säätiö oli myöntänyt ammattikorkeakoulullemme lahjoitusvarat sosiaali- ja terveysalan palvelu- ja innovaatiotoiminnan yliopettajan virkaan. Viisivuotiskauden tavoitteeksi asetettiin ikäosaamisen vahvistaminen sekä uuden oppimis- ja palveluympäristön kehittäminen.

Oppimis- ja palveluympäristön – jonka opiskelijat nopeasti nimesivät Voimalaksi – kehittämiselle asetettiin muutamia selkeitä, ja suuria, tavoitteita. Haluttiin tehdä näkyväksi ikäosaamisen moninaisuutta ja kiinnostavuutta, jotta opiskelijat innostuisivat ikäihmisten kanssa ja hyväksi tehtävästä työstä. Haluttiin ehdottomasti saada aikaan moniammatillinen oppimisympäristö, jossa jo opintojen aikana opittaisiin tunnistamaan toisten ammattilaisten osaamista ja tekemään yhdessä töitä. Lisäksi haluttiin opiskelijoiden harjoitteluissa ja muissa tehtävissä kehittämille asioille jatkuvuutta niin, että seuraavat opiskelijat jatkaisivat jo käynnistettyä kehittämistyötä. Tähän jatkuvuuden tavoitteeseen liittyi neljäs kehittämistavoite: pitkäjänteiset kehittämiskumppanuudet työelämätoimijoiden kanssa.

Aluksi, vuonna 2012, Voimalaa oli kehittämässä vajaan kymmenen opiskelijan ryhmä. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Tikkarinteen kampuksen peruskorjaus mahdollisti Voimalan tilojen järjestämisen, ja Voimalan toiminta laajentui nopeasti kun sana alkoi kiiriä. Ja nyt Voimala-opiskelijoita on jo useampia satoja lukukauden aikana!

Oma työni koostuu tätä nykyä paljolti muista tehtävistä, mutta saan kuitenkin edelleen osallistua Voimalan kehittämiseen. Voimalan toimintaa koordinoi nyt Kaisa Juvonen, joka yhteistyössä tutor-opettajien ja muiden opettajien sekä yhteistyökumppaneiden kanssa tekee hyvin merkityksellistä työtä opiskelijoiden ja asiakkaiden parhaaksi.

Edelleen tunnen suurta ylpeyttä, kun eri yhteyksissä saan nähdä ja kuulla Voimala-opiskelijoiden toiminnasta. Opiskelijat vaihtuvat, mutta jollain ihmeellisellä tavalla säilyy se tärkein: Innostus uuden oppimisesta, sitoutuminen yhdessä tekemiseen ja kumppanuuteen, ilo onnistumisista ja asiakkaiden tyytyväisyydestä. Siksi uusi oppimisympäristö kannatti saada aikaan.

 

Tuula Kukkonen
Yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Ikääntyneen asiakkaan lihasvoimaharjoittelu

puntti

Moikka! Täällä kirjoittelee 23-vuotias fysioterapeuttiopiskelija Anu. Ajattelin kirjoitella ikääntyneen asiakkaan lihasvoimaharjoittelusta. Aihe on niin laaja, että tästähän voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan, mutta tässä olisi pieni pintaraapaisu aiheeseen liittyen näin fysioterapeuttiopiskelijan näkökulmasta!

 

Tavoitteiden kartoittaminen

Miksi?

Tavoitteiden kartoittaminen minkä tahansa harjoittelun kannalta on erittäin tärkeää. Tavoitteiden laatiminen on osa fysioterapiaa ja niiden avulla saadaan luotua asiakkaalle sopiva harjoitteluohjelma. Tavoitteiden avulla voidaan myös seurata harjoittelun vaikuttavuutta arkielämään liittyviin toimintoihin.

Miten?

Tavoitteet olisi hyvä laatia yhdessä asiakkaan kanssa SMART -periaatetta noudattaen. Tällöin tavoitteet ovat yksilölliset (S), mitattavat (M), saavutettavissa (A), realistiset (R) ja aikataulutettavissa (T) olevat. Tavoitteiden laatimisessa voidaan käyttää lisäksi myös GAS -periaatetta, jossa määritellään asiakkaan tämän hetkinen taso (-2), tavoitetaso (0) ja tavoitetasoa korkeampi taso (+2). Tavoitteet olisi hyvä liittää erityisesti ikääntyneillä asiakkailla johonkin arkeen liittyvään asiaan. Tällöin asiakas itsekin huomaa milloin tavoite täyttyy.

 

Toimintakyvyn kartoittaminen testeillä

Miksi?

Toimintakyvyn kartoittaminen on erittäin tärkeä osa fysioterapiaa ja harjoittelua, koska niiden avulla saadaan kuva asiakkaan lähtötilanteesta ja siitä mitä asiakkaan tulisi harjoittaa. Testien avulla on myös helppo seurata harjoittelun edistymistä ja sen luotettavuutta.

Miten?

Esimerkiksi ylösnousu tuolista -testillä, joka on osa lyhyen fyysisen suorituskyvyn testiä, voidaan kartoittaa toimintakykyä. Testin avulla voidaan kartoittaa asiakkaan alaraajojen lihasvoimaa ja kykyä suoriutua toiminnasta, joka liittyy jokapäiväiseen elämään.
Linkki koko testiin tässä: https://www.thl.fi/documents/567861/1449805/Lyhyt+fyysisen+suorituskyvyn+testi.pdf/09df308f-8ef7-415e-a530-45e87590a48e

 

Lihasta kasvattava eli hypertrofinen harjoittelu

Miksi?

Lihasvoiman heikkeneminen on yksi keskeinen toiminnanvajauksen riskitekijä ikääntyneillä ihmisillä. 50 ikävuoden jälkeen lihasvoima alkaa heikentyä noin yhdellä prosentilla vuodessa ja naisilla jopa nopeammin hormonaalisten muutosten myötä. Lihasvoiman heikentyminen kiihtyy iän myötä. 65 ikävuoden jälkeen heikentyminen voi olla jopa 1,5-2% vuodessa. (Sipilä, Rantanen, Tiainen 2008, 107-115.)
Puutteellinen lihasvoima voi aiheuttaa rajoituksia liikkumiseen sekä päivittäisten toimintojen suorittamiseen. Lihasten tuottaman voiman täytyy voittaa maan vetovoima, jotta esimerkiksi tuolilta ylösnousu olisi mahdollista. (Sipilä ym. 2008, 114-115.)
Eli hypertrofinen lihasvoimaharjoittelu olisi tärkeää ikääntyneille etenkin itsenäisen toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta.

Miten?

• kuorma 60–80 % 1RM (yhden toiston maksimikuormasta)
• sarjat 3-4, toistot 8-12
• 2 kertaa viikossa (Häkkinen 1990.)

kuntosali

Siinäpä olisi muutamia tärkeitä asioita ikääntyneiden lihasvoimaharjoittelusta! 🙂

 

Lähteet:
Häkkinen, K. 1990. Voimaharjoittelun perusteet, Gummerus kirjapaino, Jyväskylä.
Sipilä, S., Rantanen, T. & Tiainen, K. 2008. Lihasvoima. Teoksessa Heikkinen, E. & Rantanen, T. (toim.). Gerontologia. Helsinki: Kustannus Duodecim Oy, 107-119.

Fysioterapiaa yhdessä vaihto-opiskelijoiden kanssa

Kreikka

 

Iloisuus. Kohteliaisuus. Ystävällisyys. Kyseiset ominaisuudet kuuluvat kreikkalaisille vaihto-opiskelijoille. He ovat saapuneet Voimalaan työharjoitteluun.

 

Kielitaidon kehittyminen. Vaihto-opiskelijat ovat rikastuttaneet omaa ja varmasti muidenkin työharjoittelua Voimalassa. ”Mitä kuuluu?” sanotaan hymyn kera. Kommunikointimme tapahtuu englannin kielellä ja olemme puolin jos toisin opettaneet toisillemme omalla äidinkielellämme perussanoja ja lausahduksia. Olen erittäin tyytyväinen oman englanninkielen taidon kehittymiseen. Kiitos siitä kuuluu uusille kreikkalaisille ystävilleni!

Työpari. Voimala-projekteissa olemme toimineet yhtenä tiiminä vaihto-opiskelijoiden kanssa. Käytännön työssä olen huomannut eroavaisuuksia fysioterapian painotuksissa. Heidän vahvuudet ovat mielestäni manuaalisten taitojen saralla, kun taas itsellä vahvuudet ovat ikäosaamisen parissa. Olemme puolin ja toisin oppineet toisiltamme fysioterapian taitoja ja näkökulmia. Oman oppimisen näkökulmasta on ollut hyödyllistä ”joutua” perustelemaan omaa toimintaani. ”Miksi teen näin? Miksi noin ei kannata tehdä? Mitä kannattaa huomioida?” Asiakas on myös oppinut kansainvälisiä toimintatapoja suomalaisen toimintatavan rinnalle.

Uudet ystävät! Voimalassa olemme tiivis työyhteisö ja tiimi, joka viettää yhteistä aikaa myös vapaa-ajallakin. Mielestäni on tärkeää, että me joensuulaiset kerromme heille Joensuun alueen harrastusmahdollisuuksista ja muista vapaa-ajan toiminnoista. Näin he saavat mahdollisuuden kokea jotain uutta.

Avantouinti. En ollut uskoa korviani, kun kuulin vaihto-opiskelijoiden innostuneen avanto-uinnista. Itse en ole koskaan edes miettinyt vakavissaan avantoon menemistä, koska se on vaan niin kylmää! Voimalan opiskelijoiden kautta he kuulivat Jääkarhujen toiminnasta ja yhdessä he saivat aivan uudenlaisia kokemuksia itselleen.

Anu Hartikainen, fysioterapeuttiopiskelija

Päivä Voimalaopiskelijana

 

Päiviä Voimalassa minulle on kertynyt jo jonkinmoinen määrä, sillä olen ollut viime syksynä Voimalassa tekemässä vanhustyön harjoittelua ja tällä hetkellä teen vielä vapaasti valittavia opintoja loppuun Voimalassa. Päivä Voimalassa vaihtelee riippuen siitä, missä kaikessa olet mukana opiskelijana. Omat päiväni ovat vaihdelleet suuresti viikonkin sisällä. Jotkut päivät kestävät vain pari tuntia, kun taas toisena päivänä saa koululla olla ihan täysipäiväisesti melkein 8 tuntiakin. Yleisimmin päivä koostuu ryhmäkerroista, palavereista, suunnittelusta, tiedon etsimisestä, sekä kotikäynneistä. Lisäksi saattaa olla myös tapahtumapäiviä, jolloin melkein koko päivä kuluu sen järjestämiseen.

Eräs keskiviikkopäivä viime syksyltä:

Aamulla herään ja nousen sängystä. Katson, kuinka talvinen ympäristö alkaa tehdä tuloaan. Kuitenkin laitan itseni valmiiksi ja nousen pyörän selkään. Pyörän kanssa polkaisen koululle heti aamu kahdeksaan Voimalan viikkopalaveriin. Viikkopalaverissa käymme läpi ajankohtaisia asioita sekä ryhmien kuulumiset. Viikkopalaverit ovat aina niin mukavia, koska silloin näkee lähes kaikkia opiskelijoita samaan aikaan.

Viikkopalaveri on ohi reilussa tunnissa. Siirrymme muutaman muun opiskelijan kanssa opiskelijoiden työtilaan suunnittelemaan seuraavan viikon Avoimet ovet-tapahtumaa. Oma tehtäväni on lukea valmis materiaali, kuinka tehdä Hetki ikäihmisenä-rasti avoimia ovia varten. Olemme saaneet toisen opiskelijan kanssa luettua materiaalin ja suunnittelemme siitä oman näköisen versiomme. Suunnitelma on hyvällä mallilla, vielä seuraavalla viikolla pitää hankkia vielä välineet rastia varten. Vihdoin pääsemme syömään, olemmehan jo suunnitelleet aika kauan ja nälkä kurnii mahassa. Ruoka on hyvää.

Nyt on mukava suunnitella ensi keväälle uutta ryhmää. Alamme suunnitella kahden fysioterapeuttiopiskelijan sekä toisen sairaanhoitajaopiskelijan kanssa ryhmää nimeltä Elämäniloa eläkkeellä. Ryhmän pohjana toimii kahden fysioterapeutin valmisteilla oleva opinnäytetyö. Teemme tänään ryhmäkerroille teemoja, ja suunnittelemme mitä kaikkea asioita niissä voisi käydä. Aikataulu saatiin myös lyötyä lukkoon ja ryhmän pohja oli aika lailla kasassa. Tyytyväisenä kaiken suunnittelun jälkeen, pääsen kotiin lepäämään. Tämä päivä on ollut mukava ja olemme saaneet paljon aikaan. Huomenna on taas toisenlainen päivä, sitä ei vielä tiedä mitä se tuo tullessaan.

 

Juulia Niskanen, sairaanhoitajaopiskelija