Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2016

Liiketalouden opiskelijat Voimalassa

Kirjoitettu 17.5.2016.

Olemme 6 henkilöä, jotka ovat liiketalouden kolmannen vuoden opiskelijoita ja pääsemme tutustumaan Voimalan toimintaan Kehittämisprojekti-kurssin myötä. Kurssi on vielä melko aluillaan, mutta kaikki projektiryhmämme jäsenet ovat innoissaan projektista, jonka tarkoituksena on kehittää oppimis- ja palveluympäristön taloudellista puolta. Ryhmämme nimi on arkisesti Voimala 1 -ryhmä, sillä Voimala tarjoaa kehittämisprojektin myös toiselle ryhmälle samalta opintojaksolta. Voimala 2 -ryhmän projekti painottuu Voimalan markkinointiin. Tähän mennessä olemme tutustuneet Voimalan toimintaan lähinnä teoriapohjalta, mutta suunnitelmanamme on vierailla Voimalassa kevään aikana ja siellä oppia ja havainnoida, millaista tämän oppimis- ja palveluympäristön toiminta on käytännössä.

Yhteistyö Voimalan henkilökunnan kanssa projektin tiimoilta on sujunut erittäin hyvin. Olemme tiedustelleet paljon erilaisia asioita ja aina saaneet vastauksia nopeassa tahdissa. On hienoa olla mukana projektissa, jossa kaikki osapuolet ovat täysillä mukana ja jossa kehittämistarpeet ovat aitoja. Opintoihimme on kuulunut useita projekti-opintojaksoja, joissa on suunniteltu kuvitteellisia projekteja ja hankkeita. Oikeassa projektissa mukana olo on paljon antoisampaa, kun tietää saavansa aikaan konkreettisia tuloksia jonkun oikeasti merkittävän asian hyväksi.

Kuva blogiin1Tutkimusongelmanamme on kartoittaa Voimalan taloudellisia mahdollisuuksia. Pääasiallisesti selvitämme, olisiko Voimalan mahdollista ja kannattavaa periä asiakasmaksuja saadakseen tuloja toiminnan pyörittämiseen. Tutkimussuunnitelmana meillä on laatia asiakaskysely Voimalan ryhmäasiakkaille. Kyselyllä selvitämme Voimalan asiakkaiden asiakastyytyväisyyttä sekä suhtautumista mahdollisiin asiakasmaksuihin ja niiden suuruuteen. Tämän lisäksi taloudelliseen puoleen liittyy paljon muitakin erilaisia selvitettäviä asioita. Aikaa projektin toteuttamiseen meillä on elokuuhun saakka ja teemme parhaamme, että Voimala aidosti hyötyisi tekemästämme työstä.

Kehittämisprojektiimme liittyen käytämme erilaisia aineistonhankintamenetelmiä kuten projektityöskentelyyn liittyvää lähdekirjallisuutta, Karelia-AMK:n Voimalan sivustoja, internetiä sekä keskeistä lainsäädäntöä liittyen ammattikorkeakoulu-toimintaan, osakeyhtiöön, ja alv-velvollisuuteen. Olemme tutustuneet myös muiden ammattikorkeakoulujen, kuten esimerkiksi Savonian ja Lapin AMK:n vastaaviin oppimis- ja palveluympäristöihin, sekä heidän käyttämiin asiakaslaskutuksen käytäntöihin. Laskelmat asiakasmaksuista tulemme laatimaan Excelille, jonne laskemme muun muassa herkkyysanalyysin, kriittisen pisteen ja markkinahinnan asiakasmaksuista.

Kuva blogiin2test2Aikaa kehittämisprojektimme työstämiselle meillä on elokuun puoliväliin asti, jolloin esitämme koulun lähipäivässä projektimme tulokset Voimalan vastuuhenkilöille sekä kurssimme opettajille. Olemme innoissamme päästessämme tekemään tätä projektia Voimalalle, ja uskomme, että työmme tuloksista tulee olemaan aidosti hyötyä Voimalan toiminnan kehittämistä ja sen tulevaisuutta ajatellen.

Ihanaa kesän odotusta kaikille Voimalan toiminnoissa mukana oleville ja tsemppiä opintoihin!

Toivottelevat: Susan Karppanen, Johanna Ikonen, Anne Mustonen, Jonne Turunen, Susan Bergman ja Tiia Häkkinen

Tietoa ja tekemisen näkökulmia

Tervehdys lukija! Nimeni on Juho-Matti ja olen kolmannen vuoden fysioterapeuttiopiskelija. Suoritin kolmannen harjoitteluni Voimalan oppimisympäristössä ja seuraavaksi kerron pienen katkelman kokemuksesta moniammatillisessa työympäristössä.

Voimalassa me opiskelijat päästään itse toteuttamaan erilaisia projekteja ja suunnittelemaan ryhmäkokonaisuuksia. Kun työskennellään moniammatillisesti, myös oma näkemys laajenee ja tämän kehityksen huomaa nopeasti. Uskon, että myös meidän asiakkaat saavat enemmän irti osallistumisestaan ryhmiin, kun tietoa ja tekemisen näkökulmia tulee monilta eri ammattiryhmiltä.

Esimerkiksi hieronnan yhteydessä jaettiin tietoa ja taitoa monesta eri näkökulmasta.

Esimerkiksi hieronnan yhteydessä jaettiin tietoa ja taitoa monesta eri näkökulmasta.

Voimalassa suoritettu harjoittelu avartaa ajattelua ihmisen moninaisuuden näkemiseksi. Loppuun pieni katkelma sitaattia, joka mielestäni olisi hyvä muistaa yhteistyössä ihmisten kanssa.

”Sinun tulee antaa aikaa kanssaihmisillesi
vaikka se olisi miten pientä
tee jotain muiden puolesta
jotain mistä et saa palkkaa
vaan etuoikeuden tehdä se”
– Albert Schweitzer

Juho-Matti, fysioterapeuttiopiskelija

Kohtaamisia

Voimala ja Pohjois-Karjalan Muistin Muistiluotsitoiminta on toteuttanut Voimala-päivän kolmena vuonna, ja neljännen päivän Outokummussa. Muistin virrassa -ryhmä on toiminut vuodesta 2014. Saliparit on ehtinyt muuntua jo myös työikäisten ryhmäksi. Opinnäyte- ja kehittämistöistä on saatu Muistiluotsin toimintaan tarpeellisia sisältöjä ja materiaalia. Opiskelijoiden kanssa on suunniteltu ja arvioitu useita ryhmiä. Voimalayhteistyö syvenee ja hyvät kokemukset kantavat eteenpäin.

”Sait uuden tädin, katsos vain, siitä saatiin.” Näin meidät nimesivät kaksi ikäistämme muistisairauteen sairastunutta miestä, joiden kanssa harjoiteltiin lähtemistä Voimalaan. Meillä kolmella tädillä on työvuosia ihmisiän verran. Tädit ovat tuttuja, turvallisia ja tarvittaessa napakoitakin. Tädit tuntevat kaikki, heille voi kertoa asioitaan, ja välillä voi hassutella yhdessä. Tätien tehtävä on löytää ihmiset, jotka jakamalla asioitaan toistensa kanssa saavat jotain hyvää elämäänsä. Toinen ihminen, ihminen ihmiselle, on Voimalan opiskelija, omainen, muistisairauteen sairastunut, toinen toisilleen

Voimalan opiskelijoilla työvuodet ovat edessäpäin. He ovat aitoja, valppaita, innokkaita, luotettavia ja kokevia. Voi mikä taito on, jos aika ei koskaan muuttaisi muunlaiseksi, vaan säilyttäisi nuo hyvään kohtaamiseen tarvittavat taidot yhtä elinvoimaisina kuin heillä nyt on.

Kun itselle sattuu kohdalle muistisairaus tai läheinen sairastuu, niin kovin usein ihmisten kohtaamisissa joutuu kokemaan tulevansa ohitetuksi tai sivuutetuksi. Kuunteleeko toinen oikeasti? Olettaako hän jo valmiiksi, mitä tapahtuu tai mitä ajattelen? Antautuuko hän kokemaan kanssani, vai olenko vain kohde, jolle järjestetään jotain? Voimalan opiskelijat ja ryhmiin osallistuvat jakavat yhteistä hetkeä. Tämä on kaikkein tärkeintä ja keskeisintä, vaikka samalla voi olla oppija ja tuettu.

Tarkoituksellista elämää, elämään mielekkyyttä ja merkitystä löytyy, kun asiat koskettavat, niissä saa olla mukana ja niitä voi jakaa ihmisten kanssa. Tekeminen, osallistuminen, luominen, lahjojensa käyttäminen ja yhteiseen hyvään oman lisänsä tuominen ovat polkuja, joilta löytyy ainutkertaisia hetkiä. Voimalan toiminta rakentuu hienosti mahdollistamaan kaikkea tätä. Oppimiskokemukset voivat kantaa vaikka läpi elämän. Kaikki aikahan on omaa aikaa, ja kaikki kokeminen muuttaa meitä.

WP_20160517_11_06_29_Pro

Yhdestä on moneksi! Aiemmin Muistin virrassa -ryhmässä kertoneessa postauksessa esiintynyt ryhmäläisten maalaus on jalostunut kesänäyttelyksi Pohjois-Karjalan Muisti ry:n tiloihin.

WP_20160517_11_05_49_Pro

 

Voimalan ryhmiin osallistuvien elämässä on menetystä, luopumista, asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Ettei kadottaisi tarkoituksentäyteistä elämää, joutuu tai saa yhä tarkemmin pysähtyä hetkiin. Sillä, miten toimin, mitä teen tai ajattelen, on merkitystä. Käteni eivät ole tyhjät. Voimalassa voi olla keskellä elävää toimintaympäristöä ja leimautumatta. Kokemus auttaa edessäpäin, kun onnistumisen kokemukset kantavat uusissa tilanteissa.

Ryhmissä olo ei ole sattumaa tai irrallista, vaan kokemusten jakaminen jatkuu kunkin omilla poluilla. Ryhmässä on tehty suuri maalaustyö. Nyt se on kehystettynä monina tauluina jaettavaksi uusissa kohtaamisissa. Näin on myös ihmisten kanssa.

Kaikkia yhteistyötä tehneitä opiskelijoita kiittäen, sinua, joka olit siellä, jätit kauniin jäljen itsestäsi. Iloitsemme hyvästä yhteistyöstä, jota saamme tehdä Voimalan toimijoiden kanssa.

Toiminnanjohtaja Leena Knuuttila koko Muistin väen puolesta

Voimala valintakoepäivien vilinässä

Valintakokeet ovat itse kullekin jännittävä kokemus. Sosiaali- ja terveysalan valintakokeita vietettiin Tikkarinne-kampuksella koko viime viikko. Voimala oli menossa mukana keskiviikkona ja torstaina.

Valintakoe

Ilmassa oli selkeästi aistittavissa jännitystä. Toisaalta luppoaikaakin päivään saattoi sisältyä -valintakokeen eri osioiden välissä voi olla useampi tunti. Voimala halusi omalta osaltaan olla tarjoamassa hakijoille muuta ajateltavaa piinaavan odottelun vastapainoksi.

20160608_130424

 

”Enhän mie voi tulla kun sitten myöhästyn haastattelusta!”

 

 

 

20160607_110811

Hakijoilla oli mahdollisuus osallistua taukojumppaan, kuulla Voimalan toiminnoista, napata valintakoeselfie tai keskustella opinnoista. Halutessaan sai myös uppoutua omiin ajatuksiin rentoutumishuoneessa joko viltin alla säkkituolissa pötkötellen tai kuvia värittäen. Myös tulevaan ammattiin oli mahdollisuus ottaa tuntumaa terveysmittauksia tehden – havaita saattoi myös jännityksen vaikutuksen verenpaineeseen! 🙂

 

 

20160607_11160420160608_120740   ”Tänne voin tulla ottamaan päikkärit!”

Rohkeat tutorit ;)

Rohkeat tutorit 😉

Voimala kiittää, kun sai olla mukana valintakoepäivissä ja toivottaa kaikille tuloksia odottaville onnea!

Voimala-koordinaattori Kaisa ja Voimala-opiskelijat

Ps. Pahoittelemme kuvien asettelua, mutta kyseinenkin lopputulos vaati 27 tallennettua luonnosta.. 🙂

”Olemme kuin kohtalon toverit”

Omaisvoima1

Omaisvoima on omaishoitajia varten suunniteltu ryhmä, jonka tarkoitus mahdollistaa heille vertaistukea, informaatiota ja erilaisia toimintoja. Ryhmä toimii yhteistyössä Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n sekä Joensuun kaupungin Omaishoidon tuen kanssa. Se kokoontui keväällä 2016 Vessel-keskuksen tiloissa 8 kertaa. Omaishoitoon liittyvät palvelut ovat pääosin suuntautuneet juuri omaishoidettavalle, joten kyseiselle ryhmälle oli selkeä tarve. Ryhmään osallistui aktiivisesti 7 henkilöä, joilla kaikilla on eri pituinen tausta omaishoitajuudesta. Kokemukset sen sijaan tuntuivat olevan tästä huolimatta hyvin samanlaisia.

Ohjasimme ryhmää pääosin kahdestaan fysioterapeuttiopiskelijan kanssa, mukana oli myös sosionomi- ja musiikinopiskelijoita. Mielekästä monimuotoisuutta ryhmällä tuotettavaan sisältöön toi juuri se seikka, että meidän opinnot ja kokemukset olivat erilaisista rakenteista. Teimmekin työn jakoa hiukan, sillä periaatteella, että alan opiskelija vastaa oman alansa asioista ja toinen toimii auttavana kätenä sekä tuo omaa näkökulmaa tueksi. Samalla jaoimme tietouttamme toisillemme ja opimme näkemään toistemme ammattilaiskiikareiden läpi asiakkaan tarpeita.

Muutamien omaishoitajien osallistumisen ryhmään mahdollisti se, että Voimalan opiskelijoita oli heidän kotonaan omaishoidettavan kanssa. He toivat koteihin omaa osaamistaan ja pyrkivät tavoitteellisesti kuntouttamaan ja tarjoamaan tekemistä asiakkailleen.

Tiedustelimme aktiivisesti ryhmäläisiltä heidän kokemuksiaan Omaisvoimasta ja pyrimme luomaan toimintoja heidän mielenkiintojen sekä tarpeiden mukaisesti. Esimerkkeinä tästä ovat hieronnan harjoittelu, rentoutumistuokio ja palveluohjaajan vierailu.

Mikä on tärkeintä vertaistuessa ja mikä mahdollistaa sen toimimisen?

Oleellisimmaksi seikaksi nousi ryhmän jäsenten välillä vallitseva avoimuus ja turvallisuuden tunne. Kaikki kokivat, että on tärkeää saada aikaiseksi ryhmärakenne, joka mahdollistaa keskustelun jopa henkilökohtaisimmistakin asioista. Ryhmän sisällä tapahtuvan on pysyttävä ryhmässä ja luottamus on säilyttävä, jotta asioista voidaan puhua ja näin ollen edetä haasteista.

Mitä ryhmä on antanut sinulle?

Omaisvoima2Moni koki, että ryhmä on tarjonnut heille etenkin paikan, jossa levätä ja keskittyä omiin tuntemuksiin. Heille mahdollistettiin yksinkertaisesti aikaa, jolloin vain puhua siitä, kuinka he jaksavat ja mikä painaa mieltä. Tämän seikan huomasimme olevan erityisen tärkeää loppupeleissä, kun miettii, kuinka kokonaisvaltaisesti omaishoitaja on sidoksissa hoidettavaan. Ryhmäläiset totesivat toisistaankin, miten heidän ilmeensä on kirkastuneet ja tunnelma kohonnut. Yksi tarkkasilmäinen huomasi myös, kuinka ryhmäläisten pukeutumiseenkin on tullut selkeästi väriä!

 

Seuraaville ohjaajille

Ryhmäläiset kokivat, että hyvien ohjaajien tulee kuunnella ryhmäläisiä ja tarjota heille toimintoja, jotka ovat mieluisia. Monesti puhuimmekin heidän kanssaan siitä, kuinka aktiviteetit ovat vain vertaistuen tukena, koska tärkeimmäksi ryhmälle oli selkeästi muodostunut keskustelu kokemuksistaan. On siis erityisen tärkeää mahdollistaa ryhmäläisten välinen kanssakäyminen ja tarjottava siihen työkaluja ja viitekehystä. Lopulta ryhmä muodostaa ja saavuttaa oman dynamiikkansa, kuinka toimii ja kehittää itseään.

Omaisvoima3

 

 

 

 

 

 

Lopuksi

Omaishoitajuus ei ollut meille juurikaan tuttu ennen kuin aloitimme, mutta opimme kyselemällä ja kuuntelemalla. Olemme vastuuopiskelija parini kanssa kahlanneet näiden viikkojen aikana meille tuntemattomissa vesissä ja päätyneet haastamaan ryhmäläisten lisäksi myös itsemme lukuisia kertoja. Vertaistukiryhmän ohjaaminen vaatii heittäytymistä ja sitä, että olet valmis antamaan osan itsestäsi ryhmälle. Vaikkakin ryhmässä saatetaan käsitellä hyvin surullisia asioita, huumori ja ilo yleensä löytävät tiensä paikalle, kun tilaa sille tarjotaan.

Erityisesti haluamme vielä kiittää kotona olleita opiskelijoita ansiokkaasta työskentelystä. Omaishoitajat, joiden perheissä olitte olleet, olivat hyvin tyytyväisiä ja kiitollisia saamastaan avusta. He olivat saaneet esimerkillisen laadukasta osaamista elämän kumppaneilleen ja toivoisivat tilaisuuden toistuvan tulevaisuudessakin.

Sairaanhoitajaopiskelija Tuukka

Kiva-päivä

Olen 22-vuotias fysioterapeuttiopiskelija ja toinen opiskeluvuosi on nyt lopuillaan. Suoritan Voimalassa toista käytännön harjoitteluani, joka kestää viisi viikkoa. Voimalassa pääsin mukaan moniin mielenkiintoisiin ja erilaisiin hankkeisiin sekä projekteihin. Kerron teille yhdestä projektista, jota olin mukana järjestämässä.

Toimin Semppi-pisteellä yhtenä vastuuhenkilönä moniammatillisesti toisen harjoittelijan kanssa, joka opiskeli sairaanhoitajaksi. Ei kuitenkaan kestänyt kauaakaan, kun meille kerrottiin, että Pielisjoen 7-luokkalaisille järjestetään Kiva-päivä, johon voisimme tehdä työpajan. Otimme yhteyttä koululle ja kerroimme, että voimme järjestää sen. Kiva-päivä oli tarkoitettu Pielisjoen yläasteen 7-luokkalaisille, joita oli 6 luokkaa. Kiva-päivässä työpajoja oli kuusi, joita oppilaat kiertelivät yhden päivän ajan. Yksi luokka oli kerrallaan aina 35min työpajassa. Työpajan aiheeksi ehdotettiin unen sekä ravitsemuksen merkitystä murrosikäisille, jonka hyväksyimme. Meitä tuli auttamaan työpajan järjestämisessä myös 2 muuta voimalassa harjoittelevaa fysioterapeuttiopiskelijaa.

Uni

Aloitimme porukalla työstämään materiaalia työpajaan melko tiheään tahtiin sillä aikaa meillä oli kaksi viikkoa. Halusimme tehdä työpajasta 7-luokkalaisille mielenkiintoisen, joten idea kalvosulkeisista suljettiin samantien. Lähdimme testaamaan tiedonhaun taitojamme ja yritimme googlettamalla löytää, jos vaikka joku olisi tehnyt aikaisemmin materiaaleja aiheisiin liittyen. Emme kuitenkaan löytäneet valmista pohjaa, joten aloimme tekemään itse meidän näköistämme työpajaa. Löysimme muutaman hyvän lähteen, josta saimme melkein kaiken materiaalin kokoon sekä pari sivustoa, jossa oli ravitsemukseen liittyviä pelejä (syohyvaa.fi –sivustolta). Pelit asensimme tableteille, jotka saimme lainaan koululta. Käytimme myös isoja säkkituoleja sekä QR-koodeja uni-rastilla. Lopulta olimme saaneet tehtyä materiaalit, muutamaa päivää ennen Kiva-päivää. Materiaalit olivat koululta lainattuja/saatuja. Työpajaan tarvitsimme mm. säkkituoleja, tabletteja sekä paljon erivärisiä kartonkeja, että muita papereita, joihin teimme erinäköisiä tehtäviä. Olimme kehitelleet työpajaan 6 pistettä, joita opiskelijat kiertelivät pienryhmissä ja joka harjoittelijalla oli ns. vastuupisteet, jossa sitten kertoi mikä pisteen tarkoitus oli.

Kiva-päivä meni todella hyvin ja niin opiskelijat kuin opettajatkin oppivat jotain uutta työpajassamme. Kiva-päivä oli erilainen verrattuna muihin harjoittelupäiviin, sillä asiakkaina olivat 7-luokkalaiset ja se kertookin siitä miten monipuolinen oppimis- ja palveluympäristö Voimala onkaan.

Fysioterapeuttiopiskelija Valtteri

Mieleenpainuva harjoittelupäivä

”Erilainen oppimisympäristö, joka tarjoaa opiskelijoille moniammatillista ja opettavaa toimintaa niin yksilönä kuin ryhmässäkin.”

Olen kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelija ja suoritin gerontologisen hoitotyön harjoittelujaksoni Karelia-amk:n oppimis- ja palveluympäristö Voimalassa. Valitsin Voimalan siksi, että halusin kokea projektityön lähemmin ja päästä itse vaikuttamaan siihen mitä harjoitteluni aikana teen. Kokemukset olivat hyviä ja pääsin toimimaan paljon ikäihmisten kanssa. Suunnittelimme itse tekemistä asiakkaiden kanssa ja toteutimme niitä yhdessä.

tanssit

Eräs mieleenpainuva harjoittelupäivä oli vapun tienoilla, jolloin Niinivaaran Suvituulessa järjestettiin ikäihmisten vapputanssit. Voimalan opiskelijoita pyydettiin sinne toimimaan kadetin roolissa, eli tanssimaan ikäihmisten kanssa orkesteriryhmän samalla tahdittaessa tilaisuutta. Keräsimme kasaan kuuden opiskelijan ryhmän ja olimme yhteydessä Suvituuleen ennen tanssiaispäivää. Itse tilaisuus oli hyvin järjestetty, sali oli tarpeeksi suuri osallistujamäärälle ja orkesterin äänentoisto ja soittotaito olivat erinomaisia. Tanssit kestivät kaksi tuntia, ja välillä oli sekä sima- ja munkkitarjoilua, että arvonta arvan ostaneiden kesken. Sekä meillä että osallistujilla oli mukava iltapäivä ja monet kiittelivät kovasti ja olivat tilaisuudesta enemmän kuin tyytyväisiä.

Tällaisia tilaisuuksia ei ole ennen vastaan tullut ja vaikka tanssitaitoni ovat olemattomat, ei se haitannut päivän sujuvuutta. Ikäihmiset olivat mielissään myös siitä, että saivat juttuseuraa tanssittajasta ainakin yhden kappaleen ajaksi. Monille heistä yksinäisyys ja pitkät päivät ovat pahinta ja tällaiset tilaisuudet ovat iloisia piristyksiä. Hymyileviä kasvoja oli mukava nähdä. Näiden tanssien jälkeen oli itselläkin hyvä mieli lähteä vapun viettoon!

Sairaanhoitajaopiskelija Olli Parviainen

Muistin virrassa -ryhmästä vuoden 2015 opinnäytetyö Kareliassa!

Karelia-ammattikorkeakoulu palkitsi vuoden 2015 parhaat opinnäytetyöt

Karelia-ammattikorkeakoulu palkitsi ansiokkaista opinnäytetöistä Kirsi Hukan sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksesta (ylempi amk-tutkinto) sekä Aino-Kaisa Piirosen, Hanne Hämäläisen ja Elina Nevalaisen fysioterapian koulutuksesta (ammattikorkeakoulututkinto). Vuoden opinnäytetöiden tekijät palkittiin 26.5.2016 stipendeillä, joita oli jakamassa Karelia-amk:n rehtori Petri Raivo.

Aino-Kaisa Piirosen, Hanne Hämäläisen ja Elina Nevalaisen opinnäytetyön aiheena oli Kuntouttavan ryhmätoiminnan kehittäminen kotona asuville muistisairautta sairastaville ja heidän puolisoilleen. Opinnäytetyön tuloksena kehitettiin käyttäjälähtöinen toimintamalli, jonka kehittämiseen osallistuivat useammat työelämän ja kolmannen sektorin toimijat. Piironen, Hämäläinen ja Nevalainen huomioivat kehittämistyössään muuttuvat hyvinvointipalvelut, ja he lähtivät etsimään uudenlaisia tapoja muistisairaiden kuntouttamiseen. Opinnäytetyössään he tarkastelevat, miten luontoa ja sen eri elementtejä voidaan hyödyntää muistisairaiden kuntoutuksessa. Toimintamallin testauksessa sekä arvioinnissa muistisairailla ja heidän omaisillaan oli aktiivinen rooli, mikä antaa Piirosen, Hämäläisen ja Nevalaisen työlle erityistä arvoa. Lisäksi opinnäytetyön vahvuutena oli onnistunut kolmen opiskelijan tiimityö, ja tiimityötaidot ovat työelämässä yhä keskeisemmässä asemassa. (Karelia-ammattikorkeakoulu 2016.) Linkki opinnäytetyöhön tässä.

Palkitut Elina & Aino-Kaisa. Kuvasta puuttuu Hanne.

Palkitut Elina & Aino-Kaisa. Kuvasta puuttuu Hanne.

Voimala toimi opiskelijoiden opinnäytetyön toimeksiantajana, ja keskeisenä yhteistyökumppanina oli Pohjois-Karjalan Muisti ry. Ryhmätoimintaa pilotoitiin ja opinnäytetyötä kehitettiin keväällä 2015, jonka jälkeen Muistin virrassa -ryhmästä on tullut vakiintunut osa Voimalan toimintaa. Kevään 2016 ryhmästä voit lukea enemmän täältä.

Voimala onnittelee Aino-Kaisaa, Elinaa ja Hannea upeasta saavutuksesta sekä kiittää yhteistyöstä!

 

Lähde: Karelia-ammattikorkeakoulu 2016. Karelia-ammattikorkeakoulu palkitsi vuoden 2015 parhaat opinnäytetyöt. http://www.karelia.fi/fi/uutiset-ja-tiedotteet/1247-opinnayte-2015