Arkistot kuukauden mukaan: heinäkuu 2016

Unipussista asiaa

Unipussi on toteutettu terveydenhoitajaopintojen kehittämistyönä Voimalaan ja sen tekijöitä ovat Iiri Nevalainen ja Johanna Suhonen (2015). Unipussi sisältää esineitä ja kuvia, jotka liittyvät uneen ja uneen vaikuttaviin tekijöihin. Esineiden ja kuvien herättämistä ajatuksista ja mielikuvista keskustellaan ryhmässä, ja ryhmänohjaaja täydentää tarvittaessa ryhmän tietoja Unipussin mukana olevien tietokorttien avulla. Unipussi on lainattavissa maksutta Voimalasta.

Unipussi

Toukokuussa Unipussi oli mukana ikäihmisten ryhmissä Polvijärvellä ja Juuassa.

Kokemuksia Polvijärveltä…

Työskentelen sosiaalityöntekijänä vanhuspalveluissa Polvijärvellä ja työhöni kuuluu myös asiantuntijaluentojen pitäminen eri tilaisuuksissa. Näen yhteisöllisyyden ja osallisuuden erityisen tärkeänä asiana terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna. Unipussin avulla ja leikin varjolla uniasiaa oli helppo lähestyä ja keskustelua syntyi luontevasti. Ryhmäläiset jakoivat omia kokemuksiaan liittyen uneen – ryhmässä keskusteltiin niin kahvin juonnista, herätyskellon käytöstä kuin unilääkkeistäkin. Herätyskello oli sellainen kapistus, joka löytyikin yllättävän monelta. Pari kerholaista kertoikin, että heillä on kello soimassa joka aamu, ettei vain nuku liian pitkään. Minut tämä tieto vähän yllättikin! Pääsääntöisesti ikäihmiset heräävät jo ani varhain ”kukon laulun aikaan”.

Jaana Tanskanen, sosiaalityöntekijä

Kuntouttavassa päivätoiminnassa Turvalan Toimintakeskuksessa Polvijärvellä UNIPUSSI vieraili kahdessa eri ryhmässä. Seuraavassa on päivätoiminnan ohjaaja Sarin mietteitä asiasta:

”Eniten mietitytti päivärytmi ja päiväunien pituus sekä ajankohta. Myös lääkkeiden käyttö ja iltapala mietitytti.. Osalle päiväunet ovat ehdoton juttu ja osa taas koki ne turhiksi. Moni kertoi valvovansa aina silloin tällöin yöllä, muttei kokenut sitä häiritseväksi. Harvalla oli käytössä uni- tai nukahtamislääkkeet (ainakin omien sanojensa mukaan). Suurimman osan lääkkeet jaetaan valmiiksi, joten ei ehkä ole tietoakaan mitä kaikkea lääkettä suuhunsa pistää. Hyvin moni syö päivällisen illalla mutta jättää iltapalan syömättä, lääkkeiden kanssa vain jotain juomista ennen nukkumaan menoa. Niinpä moni herääkin yöllä napostelemaan jotain.”

”Hieno idea kaiken kaikkiaan tuo unipussi, erilainen lähestymistapa verrattuna uniasioiden luennointiin… Jos kohderyhmä on hyvin orientoitunut, voi keskustelua syntyä paljonkin.”

…ja Juuasta

Unipussin hyödyntäminen kuului yhtenä osana torstaina 26.5.16 Juuassa järjestettyyn Ikäosaamiskeskus Ellinkulman terveysaiheiseen luentoon. Uniaiheesta oli kertomassa terveydenhoitaja Kaija Piironen. Paikalle saapui 28 henkilöä; osallistujien joukossa oli myös muutamia nuorempia henkilöitä, mutta suurin osa yleisöstä oli ikääntyneitä.

Unipussi2Uniasiaa alustettiin muutamalla Powerpoint-dialla, jossa kerrottiin muun muassa unesta, uneen vaikuttavista tekijöistä sekä ikääntymisen vaikutuksesta uneen. Tämän esityksen jälkeen Unipussi laitettiin kiertämään hieman eri periaatteella kuin varsinaiset Unipussin pelisäännöt ovat.

Koska osallistujia oli melko paljon ja ryhmätila oli suuri, sovittiin, että jokainen osallistuja vuorollaan, niin halutessaan, nostaa yhden esineen unipussista niin, että koko yleisö näkee, mikä esine on kyseessä. Tämän jälkeen joko esineen nostaja kertoi, mitä hänelle tuli mieleen ko. esineestä uneen liittyen, tai jos esineen nostaja ei keksinyt asiayhteyttä, yleisö kertoi oman näkemyksensä. Tämä oli toimiva käytäntö, koska esimerkiksi ujoimmat osallistujat pystyivät vain ohittamaan pussin ja kierrättää sen eteenpäin seuraavalle henkilölle. Osallisuus oli näin ollen vapaavalintaista. Jokaisen esineen/keskustelun jälkeen kerrottiin myös Unipussin vastauskortin sisältö yleisölle – vastauskorteista oli muokattu myös vastaavat diat kuvineen, jotka heijastettiin vuorollaan myös isolle näytölle koko yleisön nähtäväksi.

Kokonaisuudessaan Unipussi ja sen sisältö kiinnostivat yleisöä ja innokkaita esineen nostajia oli riittävästi! Uni aiheena koettiin tärkeäksi ja se herätti paljon myös vapaata keskustelua; omien kokemusten kertomista toisille, kysymyksiä sekä yleisön joukosta annettiin yleisesti vinkkejä uneen vaikuttavista tekijöistä, mutta myös unipussin innoittamana. Vapaan keskustelun etenemisessä Unipussin sisällöstä oli ehdottomasti hyötyä. Uniaihe oli räätälöity Juuan Ellinkulmalla enemmänkin ikääntyneiden näkökulmasta katsottavaksi, mutta Unipussi toimi myös ko. rajauksessa vallan mainiosti! 🙂

Kaija Piironen, terveydenhoitaja

Voimaannu Voimalasta

Voimaannu Voimalasta –tapahtuma oli ikäihmisille suunnattu pelipäivä, joka toimi non-stop -tyyppisenä rastitapahtumana. Tapahtuma järjestettiin 12.5.2016 klo 13-15 Ylämyllyn monitoimitalolla Liperissä. Tapahtumaa oli järjestämässä Karelia AMK:n Voimalassa harjoittelua suorittavia fysioterapeutti- ja sairaanhoitajaopiskelijoita ja kaksi vaihto-opiskelijaa sekä PKKY:n Outokummun lähihoitajaopiskelijaryhmä yhdessä Ikääntyvien neuvontakeskuksen ja Liperin vapaa-aikatoimen kanssa. Tapahtumassa kävi 24 ikäihmistä tutustumassa erilaisiin peleihin. Lisäksi tapahtuman rasteja kiersi useampi viereisen päiväkodin lapsiryhmä.

Ensimmäinen palaveri tapahtumaan liittyen oli 5.4., jossa kuulimme vastuuopiskelijaparini kanssa toimeksiantajan (Ikääntyvien neuvontakeskus sekä Liperin vapaa-aikatoimi) toiveita tapahtuman suhteen. Vastuuopiskelijaparini kanssa jaoimme Karelian opiskelijat sekä PKKY:n opiskelijat neljään tiimiin suunnittelemaan erilaisia pelirasteja, koska uskoimme suunnittelun olevan helpompaa pienemmissä ryhmissä. Erilaiset toimintatavat eri koulujen välillä sekä kiireinen aikataulutus toivat haasteita suunnittelun aikana, mutta tiimit saivat suunniteltua rastit ajallaan.

Tapahtumassa oli useita eri rasteja, joita tiimit pyörittivät mallikkaasti. Sisällä keittiötiloissa oli SPR:n järjestämä kahvio, josta sai ostettua kahvia ja pullaa. Kahvion yhteydessä sai täyttää ristisanatehtäviä, sudokuja sekä palautelomakkeita. Toisessa huoneessa sai tutustua IkäOTe -hankkeen teknologiasalkkuun, joka sisälsi paljon erilaisia pienapuvälineitä. Yhdellä rastilla osallistujat pääsivät tutustumaan ja pelaamaan tablet-tietokoneilla sekä ikäihmisille suunnatulla Memoeralla. Samassa huoneessa osallistujat pääsivät pelaamaan myös wii-pelikonsolilla mm. keilausta ja tennistä. Aulatilassa oli useita eri kortti- ja lautapelejä, esimerkiksi Huojuva torni, Alias, Musta Pekka, sekä hernepussin tarkkuusheitto sankoon.

Voimaannu111

Ulkona rasteja oli enemmän. Osallistujat pääsivät kokeilemaan frisbeen heittämistä frisbeekoreihin tai vanteisiin sekä keilan kaatoa erilaisilla välineillä kuten saappailla. Mölkky, sulkapallon pelaaminen isoilla mailoilla ja sulkapallolla, ihmisveistosten teko sekä yhteisen taideteoksen maalaus isolle kankaalle olivat myös rasteina. Lisäksi vaihto-opiskelijoilla oli oma rastinsa, jossa he pääsivät esittelemään omaa kulttuuriaan (Iso-Britannia ja Belgia) pelin ja leikin avulla.

Voimaannu2Olimme tehneet osallistujille pelipassit, joihin he saivat kerätä merkintöjä eri rasteilta. Vähintään viisi merkintää kerättyään osallistujat saivat osallistua tapahtuman lopussa järjestettävään arvontaan, jossa arvoimme Karelia AMK:lta saatuja tuotepusseja. Pelipassit motivoivat osallistujia kiertämään ja kokeilemaan useampia rasteja.

Voimaannu3Pienistä haastesita, joita tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa ilmeni, huolimatta tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut. Olimme varautuneet suurempaan kävijämäärään, koska toimeksiantaja kertoi ensimmäisessä palaverissa, että yleensä heidän tapahtumissaan on ollut vähintään noin 40 osallistujaa. Onneksi ikäihmisten lisäksi myös päiväkotiryhmät tulivat kiertämään rasteja, minkä ansiosta ikäihmiset pääsivät pelaamaan myös pienempien lasten kanssa. Palaute osallistujilta oli positiivista ja he pitivät mm. aivovoimistelua vaativista rasteista sekä kädentaitoja vahvistavista rasteista. Osallistujien mielestä nuorten järjestämät tapahtumat ovat mieluisia ikäihmisille. Myös toimeksiantaja oli tyytyväinen tapahtumaan ja sen järjestelyyn.

Heli, fysioterapeuttiopiskelija

Hahmottamisen haasteita ja onnistumisen elämyksiä

Hei vaan kaikille lukijoille! Olen Jesse, toisen vuoden fysioterapeuttiopiskelija ja suoritin Voimalassa käytännön toisen harjoitteluni. Harjoittelun suoritin pidennettynä eli kahdeksassa viikossa. Voimalassa pääsin mukaan lähes kaikkeen toimintaan, mutta eniten aikaa sain viettää Työikäiset saliparit-ryhmän suunnittelussa ja toteutuksessa. Siitä intoutuneena kirjoitankin siis blogipostaukseni aiheesta Työikäiset saliparit -ryhmä.

Siis mikä? Ryhmä on kahdeksasta työikäisestä muistisairaasta koostuva ryhmä, joka kokoontuu kerran viikossa Tikkarinne-kampuksella. Ryhmäkertoja kerkesi harjoitteluni aikana tulla kahdeksan. Ryhmäläiset ovat tulleet meille Pohjois-Karjalan Muisti ry:n kautta ja ryhmäkerroilla onkin ollut mukana heidän ohjaajiaan joka kerta vähintään kaksi.

Ryhmän nimi on tosiaan Työikäiset saliparit, mutta tässä ryhmässä sen nimi voi hämätä. Kun aloittelimme ryhmää, tarkoituksena oli asiakkaiden kanssa harjoitella tavoitteellisesti kuntosalilla. Muistiyhdistykseltä ja asiakkailta tuli kuitenkin toiveena, että toiminta olisi monipuolista, hauskaa, sosiaalista ja harjoittelu tukisi arkisten askareiden suorittamista. Niinpä päätimme yhdessä opiskelijoiden kanssa, että kuuntelemme yhteistyökumppania sekä asiakkaita ja pyrimme tekemään ryhmäkerroilla harjoitteita monipuolisesti. Ensimmäisellä kerralla teimme asiakkaille Bergin tasapaino testiä ja huomasimme, että asiakkaat ovat fyysisesti hyvässä kunnossa ja kykeneviä pelaamaan ja harjoittelemaan lähes mitä vain. Tämän innostamana aloitimme työstämään alustavaa aikataulua ryhmälle.

Hienomotoriikkaa, tanssia, bocciaa, mölkkyä, tasapainoa… Siinä on vasta lyhyt luettelo siitä kaikesta, mitä kerkesimme kevään aikana tehdä. Vaikka tässä fysioterapian keinot ovatkin ehkä normaaleista poikkeavia, olimme aina miettineet tavoitteet. Esimerkiksi tanssin avulla harjoittelimme hahmottamista ja mölkyn avulla silmä-käsi-koordinaatiota. Jo kolmannella kerralla tanssimme valssia sekä jokainen pääsi keksimään omia tanssiliikkeitään rauhallisten taputusten rytmiin. Tämä on itselleni ehkä se mieleenpainuvin kokemus. Valssin soidessa kaikki asiakkaat innostuivat tanssimaan meidän ohjaajien kanssa ja olisivat varmasti jaksaneet pidempäänkin tanssia. Lisäksi kaikkien itse keksimät tanssiliikkeet olivat erittäin luovia ja saivat hymyn kaikkien osallistuneiden huulille! Lumien sulaessa ja kelin lämmitessä siirryimme pitämään ryhmäkerrat ulkona. Ulkona pääsimme kävelemään, harjoittelemaan tasapainopuistoon ja pelailemaan kesäisiä pelejä kuten mölkkyä ja petangia. Asiakkaat nauttivat ulkona olemisesta ja tekemisestä.

Kuva lainattu http://www.nicksdance.com/@Bin/181047/haavalssi_hahmo.jpg.

Kuva lainattu http://www.nicksdance.com/@Bin/181047/haavalssi_hahmo.jpg.

Haasteita tämäkin ryhmä toi tullessaan. Vaikka asiakkaat ovat hyvin toimintakykyisiä, oli heillä hankaluuksia hahmottamisessa ja ohjeiden ymmärtämisessä kuten usein muistisairailla onkin. Näissä kohtaa allekirjoittanut saikin itse monta kertaa miettiä omaa ohjaamistaan, sen selkeyttä ja keinoja. Toisille asiakkaille visuaalinen ohjeistus oli riittävää, mutta suurin osa kaipasi manuaalista ohjausta. Muistiyhdistyksen toiveiden mukaan ryhmäkerralla tehdyt harjoitteet olivat myös lähellä arkea. Harjoitteissa yhdistyi esineiden poimimista, heittämistä, olkanivelen liikkuvuutta ja silmä-käsikoordinaatiota, tässäkin on esiteltynä vain muutama esimerkki. Koska totesimme asiakkailla olevan hahmottamisen vaikeuksia, harjoitteet sisälsivät monen tasoisia haasteita myös hahmottamiseen.

 

Kuva lainattu http://www.healthandcare.co.uk/user/products/large/9%20Hole%20Peg%20Test.png.

Kuva lainattu http://www.healthandcare.co.uk/user/products/large/9%20Hole%20Peg%20Test.png.

Ryhmää aloittaessa teimme myös 9-hole-peg testin, jolla arvioimme asiakkaiden hahmottamista ja hienomotoriikkaa. Ensimmäisellä kerralla ryhmäläisten tulokset vaihtelivat suuresti ja todella monella oli hankaluuksia tehdä testiä ohjeiden mukaan. Ilokseni sain kuitenkin toisella kerralla huomata, että jokaisella asiakkaalla tulos oli parantunut ja testin tekeminen onnistui suurimmalla osalla ohjeiden mukaisesti!

Itselleni jäi todella positiiviset ja onnistuneet fiilikset tästä ryhmästä ja asiakkaat sekä muistiyhdistyksen ohjaajat kertoivat, että olisi hienoa, jos ryhmälle tulisi jatkoa. Toivonkin omasta puolestani, että ryhmä jatkuu ja tulevaisuudessa sen ohjaajat ovat yhtä innostuneita suunnittelemaan, ohjaamaan ja toteuttamaan ryhmätoimintaa!

Jesse, fysioterapeuttiopiskelija

Paikannuslaitteen käytön ohjaajana IkäOTe-hankkeessa

Tulin mukaan Voimalaan suorittamaan vapaavalintaisia opintoja. Päädyin osallistumaan IkäOTe  -hankkeen paikannuslaitekokeiluun. Tehtävänäni oli ohjata ikäihmisiä paikannuslaitteen käytössä. Paikannuslaitekokeilun tarkoituksena on kartoittaa sitä, kuinka paikannuslaite voisi hyödyttää esimerkiksi ikääntyvää muistisairasta ja hänen puolisoaan.

Osallistuin ensin kahden paikannuslaitevalmistajan järjestämiin koulutukseen, joissa käytiin läpi paikannuslaitteiden toimintaa. Myös paikannuslaitteen saavat ikäihmiset olivat mukana koulutuksissa. Näiden koulutusten aikana sovimme jo asiakaspariskunnan, jota tulisin ohjaamaan. Sovimme asiakkaan kanssa ensimmäisen tapaamisen ja vaihdoimme yhteystiedot. Kotona opiskelin vielä paikannuslaitteen käyttöohjeita tarkemmin ja suunnittelin ensimmäisen ohjauskerran sisällön.

Paikannuslaite ja älypuhelin.

Paikannuslaite ja älypuhelin.

Ensimmäisellä ohjauskerralla kertasimme paikannuslaitteen toimintoja ja sitä, kuinka paikannus käynnistetään. Sovimme, että voisin tehdä heille myös lyhyet kuvalliset käyttöohjeet, joista asiakkaan olisi helppo kerrata paikannuksen käynnistäminen. Seuraavalle kerralle teinkin ohjeet valmiiksi. Toisella kerralla kävimme läpi ohjeet ja kokeilimme paikantamista. Ohjeiden avulla asiakas pystyi hyvin jo itsenäisesti käynnistämään paikannuksen. Sovimme vielä kolmannen käyntikerran, jolloin kertasimme paikannuksen käynnistämistä. Kävimme myös läpi asiakkaalle mieleen tulleita kysymyksiä. Jokaisen käynnin jälkeen sovimme asiakkaan kanssa tavoitteet ensikertaa varten, minkä verran hän kokeilisi paikannusta itsenäisesti tällä välin.

Mielestäni käynnit sujuivat hyvin. Asiakkaani oli paikannuslaitteen saadessaan vasta opettelemassa älypuhelimen käyttöä, jonka hän oli saanut muutamaa päivää aikaisemmin. Ensimmäisillä kerroilla paikannuslaitesovelluksen käynnistäminen puhelimesta olikin haastavaa ja ohjauskäynnit tuntuivat tulevan tarpeeseen. Asiakas kuitenkin oppi nopeasti käyttämään puhelinta ja paikannuksen käynnistäminen sujui kerta kerralta paremmin. Asiakas oli myös aktiivisesti suorittanut sopimiamme tavoitteita ohjauskäyntien välillä. Viimeisellä kerralla asiakas ei tarvinnut enää ollenkaan neuvoa paikannuksen käynnistämisessä. Viimeiseksi osallistuin vielä paikannuslaitevalmistajan järjestämään kertauskoulutukseen, johon osallistuivat myös paikannuslaitteen käyttäjät. Kertauskoulutuksessa kävimme vielä yhdessä läpi paikannusta ja asiakkaat saivat kysyä heitä askarruttavia kysymyksiä.

Voimalassa ja IkäOte -hankkeessa työskentely opetti minulle suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä. Sain myös hyvää kokemusta itseohjautuvasta työskentelystä. Hankkeen tiimoilta sai myös olla paljon yhteyksissä sähköpostitse ja puhelimitse asiakkaan, IkäOte -hankkeen ja Voimalan toimijoiden kanssa. Ennen tätä projektia en ollut myöskään työskennellyt hankkeessa, mikä oli erittäin mielenkiintoista kokea.

Paikannus käynnissä.

Paikannus käynnissä.

Paikannuslaitekokeilu kiinnostaa myös valtakunnallisesti, tässä linkki mtv:n uutiseen.

Anni Käyhkö, 3. vuoden sairaanhoitajaopiskelija