Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2016

Hyvää joulua!

Kiitämme kaikkia kuluneesta syyskaudesta 2016 ja  toivotamme hyvää joulua!

_dsc1491

Innolla kevätkautta 2017 odottaen,

Voimalan väki

Korttelikerhotoiminnasta sisältöä elämään

Olemme kolmannen vuoden sosionomiopiskelijat, Hanne ja Sanna. Kehittämistyön harjoitteluun liittyvässä kehittämisprojektissa käynnistimme korttelikerhotoiminnan Rantakylässä. Korttelikerhotoiminnalla pyrimme saattamaan yhteen lähialueen ikäihmisiä ja tätä kautta vahvistamaan heidän yhteisöllisyyden tunnetta, osallisuuden- ja vertaistuen kokemusta sekä ottamaan yhteisön jäsenten omia voimavaroja käyttöön. Sosiaalisia kontakteja vahvistamalla voidaan lievittää yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemuksia sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Lisäksi tuttu ja esteettömäksi rakennettu toimintaympäristö oman kodin lähellä mahdollistaa heikompikuntoistenkin ikäihmisten osallistumisen toimintaan.

Kehittämisprojektia suunnitellessa ajattelimme, että ikäihmisille suunnatussa vapaaehtoisuuteen perustuvassa toiminnassa on tärkeää, että jokaiselle löytyy heitä itseään kiinnostavaa tekemistä. Tästä syystä lähdimme suunnittelemaan toimintaa asiakaslähtöisesti, kerholaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, toimintakykyä ja toimijuutta vahvistavalla tavalla.

Teimme kehittämistyön harjoittelun ensimmäisessä vaiheessa suunnitelman, johon kartoitimme yhteisön tarpeita ja toiveita toiminnalle. Lisäksi kartoitimme mahdollisia yhteistyötahoja ja loimme toiminnalle raamit. Harjoittelun toisessa vaiheessa aloimme hankkimaan materiaalia toimintaamme varten. Koska toimimme nollabudjetilla, niin materiaalin kokoon saaminen vaati lahjoitusten hankintaa. Tässä hyödynsimme Facebookia hyvin onnistuneesti. Onnistuimme saamaan mukavasti yhteistyötahoja mukaan. Vierailevina tähtinä kerhossa kävi muun muassa Voimalan opiskelijoita, Kisällit, Ikäneuvolan terveydenhoitaja ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, Pataluodon koulun draamaluokka sekä järjestääpä siellä Rantakylän ev.lut. seurakunta vielä adventtihartaudenkin ennen joulua.

Kerhossa oli myös Tehdään yhdessä -kertaluontoinen vuorovaikutteinen taidetoimintatapaaminen, joka koostui naurujooga-, tanssi-, liike- ja rentoutumisharjoituksista. Tämä kuului Joensuun kaupungin kulttuuripalvelujen ja Ikäneuvolan yhdessä koordinoimaan Kulttuuria Ikäihmisille syksyllä 2016. Tämä oli osa isompaa Kulttuurikunnat-hanketta.

Näiden kaikkien vierailijoiden lisäksi meillä on ollut ohjelmassa muun muassa muistelua, erilaisia muistiharjoituksia, jumppaa, tietovisoja, olympialaiset, askartelua, levyraati ja erilaisia pelejä. Olemme antaneet myös tilaa vapaalle keskustelulle ja kuulumisten vaihtamiselle.

Kävijämäärät ovat vaihdelleet kahdeksan ja kuudentoista kävijän välillä. Keskimäärin paikalla on ollut yleensä noin kymmenestä kahteentoista kävijää, joten tarvetta tällaiselle toiminnalle on. Kokosimme osallistujien mietteitä viimeisellä ohjaamallamme kerhokerralla ja saimme varmistuksen toiminnan mielekkyydestä. Kerhoon osallistuminen on monelle syy lähteä pois kotoa ja tavata ihmisiä. Ilman kerhotoimintaa sitä helposti jäisi vaan yksin kotiin. Kerhossa on ollut mukavaa seuraa, mielekästä jutustelua, monipuolista ohjelmaa, kaiken kaikkiaan toiminta piristää mieltä.

Tässä kerholaisten lausahduksia:

”Ainakin saa ja tulee aamulla noustua ylös vuoteesta, mietittyä mitä tänään tapahtumia on odotettavissa. Ahaa! Nouse ylös ja korttelikerho on tänään. Mars matkaan ja menoksi! Onhan ainakin tiedossa kaikenlaista mukavaa ja tai ainakin tarinanpoikasta.”

”On tullut tunne, että tämä on todellakin korttelikerho.”

”Syksy on ollut lyhyempi, olen tutustunut naapureihin ja saanut uusia juttukavereita.”

”Olen tutustunut uusiin ihmisiin, olen voinut harjoitella ryhmässä olemista ja opin tunteiden hallintaa.”

Toivomme, että kerhotoiminta jatkuu ilman vakituista ohjaajaa ja opiskelijat hyödyntäisivät kerhoa harjoittelupaikkana.

Terkuin, Hanne ja Sanna

Työyhteisö Voimalassa

Nimeni on Tuomas ja olen kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelija ja suoritin Voimala-harjoitteluni 8 viikossa. Kyseinen harjoittelu, jonka suoritin Voimalassa oli ikäosaamisen harjoittelu. Voimalassa olin osallisena erilaisissa ryhmätöissä, kuten erilaisten tapahtumapäivien suunniteluissa ja toteutuksissa.

Kun aloitin kirjoittamaan tätä blogia, niin mietin samalla mistä aiheesta oikein haluaisin kirjoittaa. Lueskellessani aiempia blogikirjoituksia huomasin, ettei Voimalan työyhteisöstä ole oikeastaan kirjoitettu paljon mitään, joten ajattelin kirjoittaa siitä nyt.

Harjoitteluni alkaessa en osannut odottaa mitään Voimalalta, enkä myöskään tiennyt minkälaiseen työporukkaan sitä vielä joutuisi, mutta onnekseni huomasin että porukka täällä oli yhtä sosiaalisia kuin minäkin. Jo heti ensimmäisten päivien aikana huomasin, että yhteistyö alkoi toimimaan eri projekteissa hyvin ja saimme nauraa toistemme kommelluksille päivien kuluessa. Vaikka välillä meidän työskentely johti päättömään nauramiseen, saimme silti työmme tehtyä ja huomasimme kuinka paljon apua on moniammatillisessa toiminnasta meille.

Tässä jotain tuotoksia niiltä vapailta hetkiltä harjoittelun aikana.

Tässä jotain tuotoksia niiltä vapailta hetkiltä harjoittelun aikana.

Varmaankin muistuvampia hetkiä harjoittelun aikana olivat yhteiset hetket muiden harjoittelussa olevien opiskelijoiden kanssa ja se, kuinka saimme aikamme kulumaan hetkinä, jolloi oli vapaata työskentelytuntien välissä.

 

 

 

Suosittelen lämpimästi jokaiselle harjoittelupaikaksi Voimalaa, sillä saatte varmasti uusia ystäviä ja paljon uutta tietoa moniammatillisuuden kautta.

Tuomas, sairaanhoitajaopiskelija

Sydämen terveydestä

Hyvä sydän -ryhmä järjestettiin kolmatta kertaa syksyllä 2016 Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden moniammatillisena yhteistyönä. Menossa olivat mukana yksitoista asiakasta sekä Voimalan vastuuopiskelijat yhdessä sairaanhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoiden kanssa. Yhteistyökumppanina toimi Joensuun sydänyhdistys.

”Täällä ei luennoida, täällä tehdään!”

”Monta kertaa sai nauraa vedet silmissä”

hs16hs162

Ryhmä on tarkoitettu yli 65-vuotiaille sydänkuntoutujille tai riskiryhmäläisille. Meillä asiakkaat saivat tietoa ja taitoa sydänsairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä. Ryhmä toteutettiin Sydänliiton Tulppa-avokuntoutusmallia mukaillen. Ryhmäkertojen aiheita olivat tutustuminen, liikunta, avaintekijän valitseminen, terveellinen ravitsemus, omat ruokavalinnat, stressinhallinta ja väliarvio, ensiapu ja intervalliharjoittelu sekä viimeisellä kerralla tanssi ja uni.

”Kuinka se vaikuttaa sydänterveyteen?”

”Kuinka voin itse vaikuttaa?”

”Kokemusta siitä, että liikunta ei olisi suorittamista”

Ravitsemuskerrat olivat asiakkaiden mielestä erityisen tärkeitä ja niiden välissä täytetty ruokapäiväkirja havainnollisti omaa syömiskäyttäytymistä. Stressinhallinta oli myös tärkeäksi koettu aihe. Viimeiselle kerralle asiakkaat toivoivat kokemusta siitä, että liikunta ei olisi suorittamista. Aiheeksi valikoitui tanssi, joka on liikuntamuotona hyvinkin tehokas, muttei silti monestikaan liikunnaksi miellettävä aihe. Toinen viimeisellä kerralla käsitelty aihe, uni, nousi aiemmilla kerroilla usein puheenaiheeksi.

”En ole koskaan aikaisemmin ollut pitämässä ryhmiä, joten kokemuksena tämä syksy oli minulle erityisen antoisa. Sain valmiuksia ryhmänohjaukseen, ja samalla myös taitoa ohjaajien perehdyttämiseen. Ymmärsin myös, kuinka paljon moniammatillinen työskentely antaa uusia näkökulmia tekemiseen ja suunnitteluun. Lisäksi opin paljon uutta sydänsairauksista samalla, kun aikaisemmat tiedot ja taidot kehittyivät.” – Nanna

”Opin sen, että moniammatillisuus tuo paljon uusia mahdollisuuksia. Lisäksi opin Tulppa-mallin mukaisen työskentelyn ja sain tietoa sydänsairauksien lääkehoidosta. ” – Joonas

Kiitos kuluneesta syksystä!

Voimalan vastuuopiskelijat Nanna ja Joonas sekä STHAK16- ja STFNS15-ryhmien opiskelijat

 

Muistiseminaari

Ensi tammikuussa aloitan kolmannen opiskeluvuoteni fysioterapeutiksi. Olen Voimalassa suorittamassa toista, viisi viikkoa kestävää, harjoitteluani. Hain opiskelemaan fysioterapeutiksi, koska anatomia, liikunta ja hyvinvointi kiinnostavat todella paljon. Voimalaan päädyin siksi, että halusin kokea jotain ihan erilaista ensimmäiseen harjoitteluuni verraten, jonka suoritin vuodeosastolla.

Harjoitteluuni kuuluvia projekteja käydessä läpi silmääni osui heti Muistiseminaari. Seminaari sanana herätti minussa hieman pelokkuutta, tiedossa olisi iso tapahtuma, paljon vastuuta, melko tiukka aikataulu, paljon tekemkistä mutta onneksi myös iso apujoukko. Muistiseminaarin teema, arki, osallisuus ja omannäköinen elämä, vaikutti oikein mielenkiintoiselta ja toivoin itsekin pääseväni kuuntelemaan asiantuntijaluentoja.

Koko varsinainen paletti Muistiseminaarin järjestelyssä lähti pyörimään minun ja muiden harjoittelijoiden osalta vasta viikkoa ennen seminaaria, mikä loi hieman paniikkia ehtiikö kaikkea tehdä. Tilat piti suunnitella, tiedottaminen ja mainostaminen hoitaa, parkkipaikkahässäkät, osallistujien avustaminen, kahvitus, opastaminen ja opasteiden teko, ständien pystytys yms. Tehtävää siis riitti ja omalta osalta tuo valmisteluviikko oli puolikas sillä olin torstain ja perjantain kokonaan kiinni muissa asioissa.

Noh, ei muuta kuin koko tiimi kasaan ja jakamaan tehtäviä ja vastuualueita. Meitä oli onneksi monta henkilöä järjestelemässä seminaaria sekä ohjaajat ja opettajat olivat hyvin mukana ja valmiita auttamaan. Ei siis enää tarvinnut niin hirveästi panikoida. Nyt vaan tuumasta toimeen ja suunnittelemaan tiloja ja väsäämään kylttejä ja opasteita.

Muistiseminaaripäivään mennessä oltiin hyvin saatu tehtyä kaikki mitä pystyi. Seminaariaamulle jäi kuitenkin hommia, joita ei aikaisemmin voinut tehdä; kahvien järjestäminen, pöytien asettelu, kylttien kiinnitys, muutama henkilö opastamaan autoja ja muutama henkilö avustamaan narikalle. Kaikki kuitenkin saatiin hoidettua ja osallistujien saavuttua ohjelma lähti suunnitellusti käyntiin. Aluksi oli siis kahvit, jonka jälkeen isossa auditoriossa asiantuntijaluentoja, siitä lounaalle ja loppupäivä muisti- ja teknologiateemoilla workshoppeja ja YAMK:n muutama opinnäytetyöesittely. Lopuksi kävijöiltä kerättiin loppupalaute ja paikalta sai poistua omaan tahtiin.

Palautteen pohjalta monet pitivät asiantuntijaluennoista sekä opinnäytetyöesittelyistä. Teknologiaan liittyen seminaarissa esiteltiin erilaisia robotteja, kuvapuhelimia, lääkeannostelijoita yms. ihmeellisyyksiä, joihin oli kiva itsekin käydä tutustumassa.
Päivän loppupuolella tavaroita purkaessa ja paikkoja järjestellessä takaisin olo oli aika huojentunut. Tässäkö tämä stressinaiheuttaja nyt oli? Onnistuiko päivä niin kuin piti? Opinko tästä mitään?

Päivä onnistui mielestäni niin hyvin kuin mahdollista ja todellakin opin paljon. Paljon sain onnistumisen elämyksiä ja luottoa omiin kykyihin, mutta paljon löysin myös parannettavaa ja kehitettävää. Siis todella opettavainen osa harjoittelua. Mielestäni parhaiten onnistui tiimityöskentely, aikataulutus ja tehtävien jako. Parannettavaa puolestaan tilojen suunnittelussa ja informoinnissa. Tästä on siis hyvä jatkaa eteenpäin ja toivottavasti jatkossakin saan olla osana järjestämässä vastaavanlaisia juttuja!

Aino, fysioterapeuttiopiskelija

Virtuaalista kanssakäymistä

Fysioterapian harjoittelussani pääsin suunnittelemaan uutta ryhmää Voimalaan. Yhteistyössä IkäOTe-hankkeen kanssa Voimalaan perustettiin ikäihmisille kuvapuhelinryhmä, joka kokoontuu jokaisen osallistujan kotona ­– videovälitteisesti. Kerran viikossa kokoontuvan ryhmän pääteemoina ovat kotona asuminen, osallistuminen ja oppiminen.

Osallistujat ovat jo kokeneita kuvapuhelimen käyttäjiä. Meidän ohjaajien puolestaan piti etukäteen hieman tutustua kyseiseen sovellukseen. Jo suunnitteluvaiheessa piti perehtyä uuteen ohjaamisen menetelmään. Mitä pitää ottaa huomioon, kun en ole henkilön kanssa samassa tilassa vaan kommunikoin ruudulla näkyvän kuvan välityksellä? Alusta asti oli selvää, että ryhmälle tarvitaan säännöt, jotta jokainen saa äänensä kuuluviin. Toisaalta on myös tärkeää kuulla ja kuunnella. Valmistauduttava oli myös mahdollisiin teknisiin ongelmiin ja niihin liittyviin toimintaohjeisiin.

Kuva: Nanna Putro

Kuva: Nanna Putro

Jo suunnitteluvaiheessa otettiin huomioon moniammatillisuus ja ohjaajien erilainen koulutustausta. Juuri tämän ansiosta keskustelut ryhmäläisten kesken olivatkin antoisia. Käsitellyt aiheet pidettiin käytännönläheisinä ja arkisina. Keskustelimme aiheista kuten kodin turvallisuudesta, liikunnasta, unesta ja yksinäisyydestä. Ryhmänohjauskertojen edetessä huomattiin pian, ettei kuvapuhelimen välityksellä ohjattavassa ryhmässä ole kyse vain keskustelusta, vaan myös tekemisestä. Kameran välityksellä tutustuttiin mm. kaatumishuoneeseen ja jumppaohjeisiin. Asiakkaat olivat ilolla mukana ryhmässä ja jakoivat innokkaasti kokemuksiaan ja mielipiteitään. Ryhmän alussa asiakkaat päättivät ryhmän nimeksi Ilopillerit. Ohjaaminen oli iloista ja ryhmäläiset totisesti olivat ilopillereitä!

Fysioterapeuttiopiskelija Saara

Kaatumisklinikka – ”falling down clinic”

My name is Iris and I’m doing my second practical training as a physiotherapy student in Voimala. I was a part of our new project: named Kaatumisklinikka. Our purpose was to develop a product for older people. We wanted to tell them facts about preventing falls. So, we went to the shopping mall Iso Myy one day, and we presented our product.

Our team consisted of three physiotherapy students, three nursing students and one public health nurse. We introduced some things how to prevent falling down for people who came to our clinic at Iso Myy. Most of our clients were seniors as we expected. We told them about nutrition: What you are supposed to eat to ensure the well-being of your bones and muscles. Foods, which contain enough protein, d-vitamins and calcium, make your body stronger. Then falling down doesn’t necessarily mean that your bones break. Also your reactions will be faster, so then you may even avoid falling down altogether. We also gave some exercise guides for those who wanted them. Those exercises are for developing balance, which also have a big role of preventing falling down. In addition to this, we had a raffle, and people had an opportunity to win studded anti-skid bottoms for shoes.

It was nice telling people about the dangers of falling and how to prevent it, but we really had to work for audience that day. People were shy to come to speak with us, so we had to attract people to our clinic. Our clients were interested about raffle and they wanted to measure their blood pressure and compressive force. Especially men were interested in competing with each other!

Physiotherapy student Iris

Informaation kulku ja siihen liittyvä vastuu

”Voimala on kuin näistä ja monista muista paloista koottu torni, joka sortuisi jos yksi vietäisiin pois.”

Hei! Olen kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelija täältä Karelia-ammattikorkeakoulusta ja suoritan minulle neljättä harjoittelujaksoa – Ikäosaamisen harjoittelua Voimalassa.

”Mutta miksi Voimala?” on kysymys, jota olen perustellut itselleni, ja muille, heti harjoittelun alusta saakka. Ensin en osannut vastata mitään. Jossain vaiheessa totesin vain, että miksipäs ei. Mutta nyt, kun harjoittelu on melkein ohi, voin vain todeta, että valitsin Voimalan osittain vahingossa ja osittain määrittäen uuden haasteen itselleni.

Voimalassa työskenteleminen vaatii lukuisia eri taitoja. Koko toiminta perustuu moniammatillisuuteen, yhteistyöhön, informaatioon ja asiakaslähtöisyyteen. Nämä ovat sellaisia asioita, joissa olen kehittynyt harjoittelun aikana. Mietin jonkin aikaa, mikä edellä mainituista voisi olla se tärkein juttu. En saanut kysymykseeni vastausta. Voimala on kuin näistä ja monista muista paloista koottu torni, joka sortuisi jos yksi vietäisiin pois.

Yksi tärkeä asia on informaation kulku. Voimalassa sen reittejä on monia. On sähköpostia, Moodlea, tekstiviestiä, Whatsappia, palaveria ja kokousta. Jokainen opiskelija on vastuussa siitä, että on itse tietoinen ympärillä tapahtuvista asioista. Tiedon kulkua paikasta A paikkaan B voisi verrata vaikka Domino-peliin. Opiskelijat, eli pelinappulat muodostavat yhdessä pelin. Jonon päässä oleva nappula kaatuu aiheuttaen seuraavissa, ja sitä seuraavissa nappuloissa ketjureaktion. Ja jos yksi välissä oleva nappula ei kaadukaan, on ketjureaktio pilattu. Jokaisella ketjuun kuuluvalla on siis vastuu tiedosta ja sen välittämisestä eteenpäin.

Viestintävälineiden käyttö onkin ollut suuri kehityksen paikka minulle. Ennen harjoittelua luin sähköpostia ehkä kerran viikossa ja silloinkin vain nopeasti vilkaisemalla. Monet tärkeät, jopa äärimmäisen tärkeät viestit katosivat muiden joukkoon ja jouduinkin siitä muutaman kerran ongelmiin. Sähköpostista on harjoittelun aikana kuitenkin tullut ystävä, jonka parissa vietän aikaa päivittäin. Eikä pelkkä informaation lukeminen, vaan myös siihen reagoiminen on parantunut harjoittelun aikana. Olen ymmärtänyt, kuinka tärkeää on reagoida saatuun tietoon. Voimalassa sillä saattoi olla suuri merkitys toisen opiskelijan työskentelyyn.

Sairaanhoitajaopiskelija Nanna